Kotitilalta4/2012 HK Agri yhdistää viljan myyjän ja ostajan s. 22 23 Rotukarjaketju alkaa vahvasta vasikasta s. 31 Rehuanalyysi ohjaa kannattavaan ruokintaan s. 6 7
pääkirjoitus Parhailla toimintamalleilla kannattavuutta Vielä alkukesästä Yhdysvaltojen maatalousviranomaiset ennustivat historian kovinta maissisatoa. Tulikin historian suurin kuivuus. Satoennusteen pienennyttyä taas heinäkuussa syöksyivät maailmanmarkkinahinnat nousuun. Hintapainetta ei helpota se, että maissi on vallannut pinta-alaa soijalta, jonka viljelyala oli pienin viimeiseen 50 vuoteen. Myös Suomessa hinnan vaikutukset olivat välittömät. Viljan hinta nousi parissa kuukaudessa lähes 40 euroa tonnilta. Soijan hinta puolestaan ampaisi ylös historiallisen jyrkästi ja lähes tuplaantui. Hintapiikki oli jo kolmas vuoden 2007 jälkeen, mutta myös nopein ja valkuaisrehuissa merkittävin. Sika-, nauta- ja siipikarjaketjut toimivat erilailla ja erilaisin rehuhyötysuhtein. Eri eläinlajit ovat myös markkinoilla erilaisissa asemissa. Niiden hinnanmuodostusta ei voi täysin verrata keskenään. Vastakkainasettelu on yhtä turhaa kuin kiistely Lontoon olympialaisissa siitä, viekö joku urheilulaji toiselta jotakin pois. Tuloksia saadaan ennen kaikkea urheilijoiden kovalla harjoitteluasenteella. Mahtava esimerkki on Lindgrenin veljekset, jotka nukkuivat purjehdusmatkoillaan omassa pakettiautossa, treenivälineidensä keskellä. HKScan-konsernissa haetaan paraikaa parhaita koko konsernin kattavia toimintamalleja eri toimintoihin. Konsernin eri maiden toimintoja vertailtaessa löydämme varmasti myös uusia, kannattavuutta parantavia ajattelumalleja kaikkiin lihaketjun osiin alkutuotannosta kaupan hyllylle. Vastuullamme on kotieläintuotannon kannattavuus joka eläinlajissa, mutta myös se, että suomalaiset saavat jatkossakin kotimaista ruokaa. Määräarviot Suomen viljasadosta näyttävät hyvältä. Toivotaan, että syksyn kelit antavat mahdollisuuden sen korjaamiselle. Hyvää korjuukautta! Terveisin, SISÄLTÖ Pääkirjoitus 2 Markkinakatsaus 3 HK Agri tarjoaa 4 kannattavimmat rehuratkaisut Teoriaa ja käytäntöä 6 nautojen ruokinnasta Ruokinnan suunnittelu 8 on osa investointia Tarkkuus on valttia liemiruokinnassa 10 Schippers tarjoaa ammattilaisen 12 vaihtoehtoja joka lähtöön Rehuyhteistyö tuo 14 kilpailuetua HK:n broileriketjuun Satarehussa yksinkertainen 16 on kaunista Okra esitteli kotieläintilan uutuudet 18 Rypsiporsas -tuottajat 21 tapasivat Okrassa Viljavälitys päässyt vauhtiin 22 Itä-Suomen ainoa nautateurastamo 24 valmiina tulevaan Kaksipyöräiset Savon maisemissa 26 Eläinvälitysautosta näkyy tilojen arki 28 Hyviä pihvivasikoita välitykseen 31 LSO Osuuskunnan kuulumiset 32 Päättäjän puheenvuoro 33 Värikäs ruokasyksy kutsuu kokkaamaan 34 Ajankohtaista 36 Kotilalla tapahtuu 38 Snabbt och kort 39 Kannen Kuva: Pasi Leino Kannen kuva: Merja Ojala Veli-Matti Jäppilä Julkaisija HK Agri, PL 50, 20 521 Turku, puh. 010 570 150, www.hkagri.fi Päätoimittaja Veli-Matti Jäppilä Toimitussihteeri Raila Aaltonen, puh. 040 543 2390, raila.aaltonen@alkukirjain.fi Taitto Päivi Liikamaa, puh. 044 518 9258, paivi.liikamaa@ phnet.fi Ulkoasu Focus Flow Oy Painopaikka Forssa Print, ISSN 2242-153X. Osoitteenmuutoksen voi tehdä www.hkagri.fi-sivujen palauteosiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla 50. 2 Kotitilalta 4/2012
MARKKINAKATSAUS Tasapaino alkaa löytyä Porsasvälityksessä selvittiin tänä kesänä selvästi paremmin kuin kahtena edellisenä vuonna. Keväällä aloitetun sopimusuudistuksen keskeisin tavoite oli porsasja lihasikakapasiteetin tasapaino. Nyt se alkaa löytyä. Syyskuun aikana saamme sopimuskierroksen päätökseen, minkä jälkeen kapasiteettien pitäisi olla lähellä tasapainoa. Uusia haasteita on edessä. Nopeasti nousseet rehuraaka-aineiden pörssihinnat realisoituvat syksyn kuluessa kohonneina rehukustannuksina. Suomessa puintikausi on vasta alkamassa, mutta jo nyt on ennakoitavissa, että syksyn ja talven viljakauppaa tullaan käymään korkein hinnoin. Kuva: Pasi Leino HK Agri on osallistunut sikatilojen vaikeaan kustannustilanteeseen nostamalla sian tuottajahintaa viidellä sentillä kilolta viikon 34 alusta. Tämä on jo HK Agrin kolmas tuottajahinnan nosto kesän aikana, kun mukaan lasketaan heinäkuun alussa tehdyn sopimusuudistuksen tuoma hinnan nousu. HK Agri seuraa syksyn kuluessa aktiivisesti tuotantokustannuksiin vaikuttavien rehuraaka-aineiden ja muiden tuotantopanosten hintakehitystä. Etsimme myös jatkuvasti HK Agrin tuottajille uusia kustannustehokkaita rehuratkaisuja, joilla kustannusten nousua saadaan tasattua. Olli Paakkala Pidetään kiinni investointitahdista Kahden teurastamon malli tarjoaa maitotiloille ylivoimaista palvelua. Tuleva syksy tuo isoja muutoksia nautasektorille. Vuodenvaihteen jälkeen HK:n Outokummun teurastamo on Itä-Suomen alueen ainoa merkittävä nautateurastamo. Lännessä yhteistyö Paimion teurastamon kanssa varmistaa teurastuskapasiteetin riittävyyden. Kahden teurastamon mallilla haluamme tarjota maitotiloille ylivoimaista palvelua eläinten noutojen osalta. Nuoren naudan tuotantoketjua on määrätietoisesti kehitetty ja kasvavalle vasikkamäärälle on varmistettu kasvatuspaikat. Investoinnit nuoren naudan kasvatukseen lähtivät loppukeväästä lupaavasti liikkeelle. Loppukesällä nousuun lähteneet rehukustannukset varmasti mietityttävät investointeja suunnittelevia, ja tulevaisuuden näkymät huolettavat yrittäjiä tuotantoaan hiljan laajentaneilla tiloilla. Teemme HK Agrissa kaikkemme, että myönteinen kehitys nautakasvattamoinvestoinneissa jatkuu ja nuoren naudan kasvatus on terveellä pohjalla. Sami-Jussi Talpila Sää toi haasteita broileriketjulle Päättyvän kesän sää on ollut varsin vaihteleva. Broilerinlihan kulutuksessa sääolot ovat näkyneet lähinnä fileen menekissä, joka tuoteryhmänä kasvoi noin seitsemän prosentin vauhtia. Keväällä oli merkkejä isommastakin kasvusta, mutta se ei toteutunut ilmojen puolesta. Hyvää kesässä alkutuotannon ja teurastamon kannalta oli hallittu kasvu, joka näyttää jatkuvan myös syksyllä. Tämän vuoden kulutuksen kasvuksi näyt- täisi broilerissa muodostuvan noin viisi ja tuotannon kasvuksi 10 prosenttia. Mustina pilvinä tuotantoa varjostaa viljan ja rehuraaka-aineiden poikkeuksellisen voimakas hinnannousu. Hyvää satoa ei näytä tulevan missään merkittävässä viljantuottajamaassa. Haasteena tuleekin olemaan kustannusten siirtäminen ketjussa eteenpäin tulevana talvena. Myös kuiviketurpeen saatavuus tulee olemaan niukkaa, sillä sää on vaikeutta- Nyt on hyvä varmistaa talven kuiviketoimitukset. nut turpeen nostoa. Jokaisen tuottajan onkin hyvä nyt varmistaa kuiviketoimitukset talven ajaksi. Kiitos tuottajille hyvin hoidetuista kesän toimituksista! Jarmo Seikola Kotitilalta 4/2012 3
HK Agri tarjoaa kannattavimmat Ruokinnalla on valtava merkitys alkutuotannon kilpailukyvylle. Jos ruokinta on liian kallista, koko alkutuotannon olemassaolo Suomessa on vaarassa, perustelee rehuliiketoiminnan johtaja Ulf Jahnsson HK Agrin toimintaa rehukaupassa. Yrityksenä pyrimme vastaamaan huutoomme. Ratkaisumme on hakea edullisia rehuraaka-aineita teollisuuden sivujakeista, jotka muuten joutuisivat hukkaan. Nämä sivutuoterehut täydennetään parhaalla tavalla sioille. Sivutuotteiden käyttäminen lihantuotannossa on myös eettisesti kestävää. Jahnssonin mukaan eläin ei ole jätemylly. Rehujen tulee täyttää tiukat ravitsemukselliset ja laadulliset vaatimukset. Komponenttirehustuksella päästään selvästi parempiin tuloksiin kuin täysrehulla. Logistiset reunaehdot huomioiden sirehu- ratkaisut HK Agri on noussut merkittäväksi toimijaksi rehumarkkinoilla. Lihayritys näkee omaksi tehtäväkseen varmistaa, että alkutuotanto pystyy kilpailemaan hollantilaista, saksalaista ja tanskalaista tuotantoa vastaan. Teksti Raila Aaltonen Kuva Pasi Leino vutuoterehut ovat edullisin tapa ruokkia lihaeläimet. Silti rehustus on viime kädessä tilakohtainen juttu. Joillekin tiloille täysrehuruokinta on paras ratkaisu. Reippaan kasvun vuosia HK Agri välittää sivutuoterehuja, jotka syntyvät tärkkelys-, etanoli- ja meijeriteollisuudessa. Herat, huuhteet ja ohraprosessien sivujakeet muodostavat kolme neljäsosaa HK Agrin rehunvälityksestä. Lisäksi HK Agri välittää nautatiloille perunarehua ja bioetanoliteollisuudessa syntyvää leipäjaetta. Määrä on kasvanut reippaasti viimeisten kolmen vuoden aikana St1:n kanssa solmitun yhteistyösopimuksen ansiosta. Kokonaisvolyymi on vajaat 250 000 tonnia vuodessa. Volyymi onkin Jahnssonin mukaan ratkaiseva tekijä. Sivutuotteiden käyttö on 4 Kotitilalta 4/2012
HK Agri kantaa vastuuta lihantuotannon kannattavuudesta. Siksi yritys on ottanut aktiivisen roolin rehukaupassa, Ulf Jahnsson sanoo. kannattavaa yleensä korkeintaan 150 kilometrin päässä rehujakeen syntypaikasta, mutta HK Agri on saanut ison volyymin ja ohjatun logistiikan avulla käyttöalueen säteen venytettyä jopa 250 kilometriksi. Lisäksi ehdottoman tärkeä osatekijä ovat ammattitaitoiset sopimusautoilijamme. Heidän palvelukykynsä on toiminnassa kultaakin arvokkaampaa, Jahnsson kiittää. Kustannukset hallinnassa HK on toiminut rehukaupassa jo pitkään, alkuun omistajana Lounaisrehussa ja sen jälkeen osaomistajana Lounaisfarmissa. Vuonna 2009 yritys tarttui ruokinnan kehittämiseen entistä tiukemmin ostaessaan itselleen rehuyrityksen koko osakekannan. Emme tee kauppaa kaupan vuoksi, vaan puhtaasti alkutuotannon lähtökoh- dista. Tässä eroamme muista alan yrityksistä, ja tämä myös antaa meille olemassaolon oikeutuksen, Jahnsson näkee. Toiminnan johtotähtenä on hänen mukaansa kustannustehokkuus. Pieneen organisaatioon ja kevyeen kustannusrakenteeseen nojaten yritys laajensi viljanvälitystään tänä vuonna Etelä-Suomeen. Uusi kohderyhmä ovat broileritilat, joilla on kova tarve ostoviljalle vuodenvaihteen jälkeen oman sadon tultua käytetyksi. Kuljetamme viljaa suoraan tilalta tilalle ja välityspalkkiomme on pieni. Sekä viljatila että rehuviljan ostaja hyötyvät. Osaavaa valkuaiskauppaa Viljakaupassa HK Agri toimii täysin kotimaassa, rehuvalkuaista se hankkii muiden tapaan ulkomailta. Yritys ostaa rapsirouhetta lastin kerrallaan vuoroin Vaasaan ja vuoroin Kuopion varastoon voidakseen palvella ostajia tasapuolisesti koko maassa. Hinnat määräytyvät Chicagon ja Pariisin raaka-ainepörsseissä. Pienenä ostajana HK Agri on joustavampi kuin alan isot toimijat. Hinnat noudattavat pääsääntöisesti määrättyjä lainalaisuuksia, joita ennakoimalla olemme onnistuneet ostoissa melko hyvin. Yllätyksellisyys kuuluu kuitenkin asiaan. Valkuaisraaka-aineiden erittäin merkittäviä hinnannousuja kesän aikana tuskin kukaan pystyi ennakoimaan. Kilpailukykyä ja lisäarvoa Jahnsson kannustaa lihantuottajia kilpailuttamaan rehuntoimittajansa aika ajoin. Rehulla on niin suuri merkitys tuotannon kannattavuudelle, että ostojen suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa ja hakea parhaat tilakohtaiset ratkaisut. Onnistuneeseen kokonaisuuteen kuuluu hinnan lisäksi laatu ja palvelu. Kukaan ei pysty olemaan aina halvin. HK Agrin kolme kehityskohdetta 1. Suomalaisella sikataloudella on takamatkaa ruokinnassa erityisesti porsaspuolella. HK Agri lanseeraa oman tuotepaletin emakoiden ja porsaiden ruokintaan vuodenvaihteen tienoilla. 2. Rehun ja lihan hinnat eivät riittävän tiukasti seuraa toisiaan, sillä lihamarkkinoilla hinnan muodostumista määräävät muut tekijät kuin rehun hinta. HK Agri kehittää suojautumistyökaluja rehun hintavaihteluita vastaan. 3. Markkinaehtoinen viljakauppa tilalta tilalle. Kun rehuratkaisu toimii, tilalla päästään hyviin kasvuihin sekä alhaiseen kuolleisuuteen ja hylkäysprosentteihin. Tekijät, jotka pitkälle määräävät lihantuotannon kannattavuuden, ovat tärkeitä myös lihayritykselle, muistuttaa Jahnsson. Meille on tärkeää ruokinnan vaikutus lihan laatuun, sillä siitä me vastaamme kuluttajalle. HK on todistanut käytännössä, että jopa lihan ravitsemuksellista laatua voi räätälöidä tarkkaan mietityllä rehustuksella. Rypsiporsas -konsepti on Ulf Jahnssonin mielestä loistava esimerkki ruokintaratkaisun lihalle tuomasta lisäarvosta. Ilman hyviä tuottajia hyväkään tuotantomalli ei kuitenkaan ole yhtään mitään. Tämä vaatii tiloilta korkeaa ammattitaitoa ja sitoutumista. Teollisuudelle se tuo myös haasteita. Tällaista ei ole tehty missään muualla, sillä toiminta edellyttää tiukkaa ja vahvaa ketjua. Meille on tärkeää ruokinnan vaikutus lihan laatuun, sillä siitä me vastaamme kuluttajalle. Kotitilalta 4/2012 5
Nauta on märehtijä. Tätä ei tule unohtaa, kun puhumme nautojen ruokinnasta. Huolimatta reilun sadan vuoden jalostuksella saavutetusta tuotantokyvyn noususta naudat ovat ruoansulatukseltaan hyvin samanlaisia kuin 1600-luvulla sukupuuttoon kuollut alkuhärkä. Teoriaa ja käytäntöä nautojen ruokinnasta Kuva: Harri Jalli Harri Jalli Tuotantoneuvoja L aiduntaminen on naudoille tyypillinen tapa hankkia ravintoa. Luonnossa ne syövät ruohoa ja muita puuvarrettomia kasveja ja kasvinosia. Nauta on saavuttanut kuninkaallisen asemansa kotieläimenämme nimenomaan ruoansulatuksensa ansioista. Se pystyy käyttämään hyväkseen yksimahaisille arvottomia rehuja. Tämä perustuu pitkälti naudan pötsissä olevien mikrobien kykyyn hajottaa vaikeammin sulavia kuituja. Kun annamme naudalle rehua, emme varsinaisesti ruoki nautaa itseään, vaan sen pötsin mikrobeja. Hiilihydraateista tulee mikrobikäymisen kautta haihtuvia rasvahappoja, jotka ovat naudan käytettävissä energianlähteenä. Valkuaisaineita mikrobit käyttävät omien solujensa rakennusaineena. Myös tätä mikrobivalkuaista nauta käyttää hyväkseen. Pötsin hajoamatta ohittanut valkuainen, ohitusvalkuainen, sulaa osaltaan ohutsuolessa kuten mikrobivalkuainenkin. Tasapainoisesti eri rehuja Oikein toimiakseen naudan pötsi tarvitsee riittävästi karkearehua, joka yleisimmin on säilörehu. Oikeanlaatuinen säilörehu onkin kaikkien nautojen ruokinnan perusta. Kokoviljasäilörehu ja heinä ovat myös mahdollisia, emoilla lisäksi olki. Kun annamme rehua naudalle, ruokimme itse asiassa sen pötsin mikrobeja. Karkearehu on eläimelle ainoa pitkän kuidun lähde, joten sitä on oltava ruokinnassa aina riittävästi. Väkirehujen osuus ruokinnassa on tavallisesti 40 60 prosenttia kuiva-aineesta. Yleisin väkirehu on vilja, jota on helposti saatavilla ja jonka käsittelyyn tiloilla on kalustoa. Lisäksi se on hyvä energianlähde. Valkuaista vilja sisältää melko vähän ja suurina annoksina se voi happamoittaa pötsiä. Seosrehuruokinta, jossa rehun eri komponentit sekoitetaan keskenään, mahdollistaa muuten hankalasti käytettävien rehujen käytön. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset tuoreet teollisuuden sivujakeet kuten mäski, rankki, tuoreleike ja perunarehu. Viljan kuivaaminen ei ole välttämätöntä, vaan seosrehussa voidaan käyttää myös murske- tai märkäsäilöttyä viljaa. Kasviöljyteollisuudesta tulee sekä soija- että rypsiöljyn puristamisen tai uuttamisen sivutuotteena erilaisia rouheita 6 Kotitilalta 4/2012
Vasikalle täysi huomio Vasikan alkukasvu on tärkeä riippumatta eläimen tulevasta käyttötarkoituksesta. Aluksi vasikka on täysin riippuvainen nestemäisestä ravinnosta ja sen ruuansulatus muistuttaa yksimahaisen ruuansulatusta. Kehitys märehtijäksi edellyttää suuria rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia elimistössä. Juottorehuista parhaat kasvutulokset on saatu maitopohjaisilla tuotteilla. Alle kuukauden ikäiselle vasikalle parasta ravintoa ovat kaseiinivalkuaista sisältävät juottorehut, jotka juoksettuvat juoksutusmahassa. Hera- ja kasvisvalkuaista sisältävät juottorehut sopivat paremmin loppujuottoon. Vasikka kehittyy märehtijäksi, kun sille tarjotaan nuoresta pitäen hyvälaatuista korsirehua ja väkirehua. Pötsin koko kasvaa ja sen seinämien rakenne kehittyy. Pötsin mikrobit aloittavat toimintansa ja pötsistä tulee ruuansulatuksen keskus. Kuva: Pasi Leino Rehuanalyysillä saat vakuutustodistuksen omalle rehulle. Kuva: Pasi Leino Vasikat pitää tutustuttaa juomakoneeseen, jotta kehitys varmistuu. Kuivaa rehua vasikka alkaa syödä 1 2 viikon ikäisenä ja ensimmäiset märehtimiset havaitaan viikon parin kuluttua tästä. Juotolta vierotus voidaan yleensä tehdä turvallisesti 7 9 viikon iässä, kun vasikka syö riittävästi kuivaa rehua. ja puristeita. Ne ovat erittäin hyviä valkuaislähteitä naudoille. Elintarviketeollisuudesta, kuten leipomoista tulevilla sivutuotteilla on paikallista merkitystä. Analysoi ja suunnittele Ruokinta perustuu aina ruokintasuunnitelmaan ja suunnitelma puolestaan analysoituihin rehuihin. Säilörehun laadun tunteminen on välttämätöntä ruokintasuunnitelman teossa. Kaikki analyysin koostumuksen tekijät, D-arvo, kuiva-aine, raakavalkuainen ja NDF-kuitu, vaikuttavat suunnitelmaan. Tilan parhaat rehut kuuluvat aina lypsäville lehmille ja vasikoille tai kasvaville sonneille ja teurashiehoille. Väkirehujen hinnanvaihtelut, erityisesti viimeaikainen hinnannousu, ovat korostaneet säilörehun merkitystä. Ruokintasuunnitelmalla kotoisista rehuista saadaan paras hyöty irti ja väkirehukustannusta on mahdollista pienentää. Hiehojen kasvussa parannettavaa Maidontuotannossa hiehot poikivat ensimmäisen kerran noin 27 kuukauden iässä. Tutkimustulosten valossa oikea poikimisikä hyvin kehittyneillä hiehoilla on jonkin verran alempi, 24 kuukautta. Siemennysikä venyy, koska kokoa ei ole riittävästi. Nykyisin teuraaksi tulleitten hiehojen keskikasvu on 600 grammaa päivässä. Vierotuksen jälkeen vasikan tulisi kasvaa 700 800 grammaa päivässä. Tällöin se painaa 15 kuukauden siemennysiässä 300 350 kiloa ja poikiessaan 570 620 kiloa. Hiehon ruokinta perustuu säilörehuun, heinään ja väkirehutäydennykseen. Karkearehulla saadaan pötsiin tilavuutta ja valkuaispitoisella väkirehulla kasvatetaan raamikas hieho. Liian suuri viljamäärä rasvoittaa hiehoa. Pihvihiehot siemennetään, kun ne ovat saavuttaneet 65 prosenttia aikuisen eläimen painosta, eli esimerkiksi 350 400 kiloa. Jos kasvu ennen vierotusta on 800 grammaa päivässä, hieho painaa seitsemän kuukauden iässä 200 kiloa. Vierotuksesta uuteen laidunkauteen tarvitaan lisäkasvua vielä 200 kiloa, eli 800 g/pv seuraavat kahdeksan kuukautta. Teuraaksi tulleitten pihvihiehojen keskikasvu on tätä luokkaa. Koska joukossa on paljon alun perinkin teuraaksi kasvatettuja eläimiä, voidaan päätellä, että uudistukseen tarkoitettujen hiehojen kasvu on monilla tiloilla tätä heikompi. Hyvälaatuinen säilörehu ja heinä riittävät usein uudistuspihvihiehon riittävään kasvuun. Joskus tarvitaan pientä energia- ja valkuaistäydennystä väkirehun muodossa. Kasvavat hiehot tarvitsevat lisäksi riittävän kalsiumpitoisen kivennäisen. Hiehon oikealla kivennäisruokinnalla varmennetaan kestävä ja hyvin tiinehtyvä lehmä. Kotitilalta 4/2012 7
Uuden kasvattamon rakentaminen on tärkeä etappi tilan historiassa. Hyvä ruokinta taas on jokapäiväisen toiminnan kulmakivi, joka pitää suunnitella huolella alusta asti. Mikko ja Pekka Lappalainen miettivät kasvattamoinvestoinnin yhteydessä kaikki asiat tarkkaan läpi niin rakennuksen kuin ruokinnankin osalta. Teksti ja kuvat Harri Jalli Kurottaja hankittiin varsinaisesti seosrehuvaunun täyttöön, mutta se on hankkinut hintansa takaisin jo kasvattamon rakennustöissä. Ruokinnan suunnittelu on osa investointia Rantasalmelaisen Mansikkaharjun tilan historia alkaa Huttulan kartanon torpan itsenäistymisestä vuonna 1921. Veljesten vanhemmat rakensivat navetan vuonna 1984 ja vuoden 1999 laajennuksen jälkeen tilalla on ollut 45 lypsävää. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen, vuodesta 2008, Mikko ja Pekka Lappalainen ovat viljelleet tilaa maatalousyhtymänä. Lehmät ovat olleet jo pitkään viljapuolitiivisteruokinnalla ja leipävehnää on myyty vuosittain. Kenttäedustaja Matti Karjalainen oli puhunut tilalla jo jonkin aikaa naudanlihantuotannon puolesta. Syksyllä 2010 veljekset kiersivät tutustumassa kasvattamoihin ja suunnitelmat nytkähtivät liikkeelle rakennussuunnittelija Marko Lappalaisen kanssa. Huhtikuussa 2011 kasvattamolle saatiin ympäristölupa ja marraskuussa in- Betonisen väliaidan tolppa jatkuu välikannaksen valun läpi kuilun pohjaan asti. Tämä rakenne kestää varmasti, toteaa Pekka Lappalainen. vestointitukipäätös. Jo kesällä oli perustettu lisää nurmia, jotta uuden kasvattamon eläimille saatiin riittävästi rehua. Rehuntuotannossa kaksi tavoitetta Säilörehun tuotannossa Lappalaisilla ei ole kuin kaksi tavoitetta: sadon pitää olla mahdollisimman laadukas ja suuri. Siksi viljelyyn panostetaan joka kohdassa. Rikkakasvien torjunta ja hyvä lannoitus ovat tärkeä osa tuotettaessa hyvää rehua niin lehmille kuin sonneillekin. Kun hyvää rehua riittää, säästyy väkirehuissa suuria summia. Lappalaisten mielestä laadun heikkeneminen tulee kalliiksi. Vaikka sato olisikin suuri, sen täydentäminen tulee kalliiksi ja tuotos ei kuitenkaan ole niin hyvä kuin hyvällä säilörehulla. Siksi säilörehun tuotantokustannusta ei tuijoteta liian yksisilmäi- 8 Kotitilalta 4/2012
sesti. Taloutta pitää ajatella koko tilan mittakaavan mukaan. Säilörehu on Mansikkaharjun tilalla korjattu pyöröpaaliin ja parikymmentä vuotta. Paalaaminen sopii eteläsavolaisille peltolohkoille hyvin. Tämänhetkinen ajatus on, että rehu säilyy paaleissa. Mutta mitään ei saa päättää liian tiukkaan, sillä tilanne voi muuttua. Monesti tilalla jymähdetään yhteen tapaan eikä uusia omaksuta, toteaa Mikko. Kasvattamon rakentaminen Rakennuspaikalla tehtiin viime syksynä pieniä valmisteluja. Talvella kaadettiin puut pois ja huhtikuun puolivälissä alkoivat varsinaiset maansiirtotyöt. Luja-Betonin toimittamat betonielementit asennettiin viikolla 21 ja Termaterin katto seuraavalla viikolla. Uutta on betonielementin ja vesikaton väliin tulleet valmiit elementit, jotka tulivat kattovalmistajalta. Lämpimän kasvattamon karsinat ovat ritiläpohjaisia 20 sonnin ryhmäkarsinoita. Vasikat tulevat kasvattamoon teineinä navetan keskelle. Jokaisessa neljänneksessä on neljä karsinaa. Pinta-ala eläintä kohti kasvaa runsaasta kahdesta 3,1 neliömetriin kasvatuskauden edetessä. Ilmanvaihto mitoitettiin reilusti yläkanttiin. Kattoon tulevien imureitten määrä tiputettiin kuudesta neljään, kun Kun hyvää rehua riittää, säästyy väkirehuissa suuria summia. imurit muuttuivat voimavirtamoottoreiksi ja isompiin hormeihin. Alapoistot tulevat rakennuksen keskellä olevan kokoojakanavan molempiin päihin. Parasta ammattitaitoa ilmanvaihdon suunnitteluun Lappalaiset löysivät sikalakalusteita myyvistä yrityksistä. Valaistussuunnitelman loisteputket vaihdettiin kovametallilamppuihin ja ledeillä järjestettävään yövaloon. Navettakalusteet tulevat Sirviön Metallista. Rakentaminen on pysynyt aikataulussa. Lokakuun alussa rakennukseen siirretään ensin navetassa ja rehuladossa kasvamassa olevat 80 sonnia. Vaikka uuteen kasvattamoon ei saa investointitukea ritilämattoihin, ne saatetaan silti asentaa ennen eläimien tuloa, jolloin asennus on helpompaa. Mattoja puoltaa myös eläinten hyvinvointi: uusi betoni on kaikkein rankin alusta rehuladossa kasvaneille sonneille. Seosrehuruokintaan Vanhassa navetassa niin lehmien kuin nuorkarjankin väkirehut jakaa automaatti. Uuden kasvattamon myötä tilalla siirrytään seosrehuruokintaan. Laajennuksen jälkeen rehujen määrät nousevat niin suuriksi, että seosrehuruokinta oli itsestään selvää. Vaunuksi hankittiin 25 kuution pystyruuvivaunu. Viljaa murskesäilötään komponenttivaraston viereen tulevalle kentälle. Viljaa ostetaan naapurustosta. Kun tuotanto suunnitellaan niin tarkasti kuin Mansikkaharjun tilalla, ovat onnistumisen mahdollisuudet mitä parhaat. Lappalaisten rakennusprojekti on pysynyt aikataulussa. Eläimet uuteen kasvattamoon siirretään lokakuun alussa. Kotitilalta 4/2012 9
Kuvat: Merja Ojala Tarkkuus on valttia liemiruokinnassa Ruokinta-asioiden säännöllinen läpikäyminen maksaa vaivan, sillä ruokinnan onnistumisella on iso merkitys sikalan taloudelliselle tulokselle. Tärkeää on, että raakaainetiedot syötetään oikein ruokintalaitteeseen, rehukäyrä tarkastetaan päivittäin ja laitteiston puhdistuksessa ei fuskata. Johanna Daka Kehitysasiantuntija Satafood Kehittämisyhdistys ry V astuullinen sikatalous -hanke on reilun vuoden aikana tehnyt tilakäyntejä, joilla on katsottu läpi reseptioptimointeja, liemiruokkijan asetuksia sekä tarkistettu valmiista rehusta otettujen näytteiden perusteella, onko sioille jaettu rehu ollut tavoitteiden mukaista. Hankkeen inspiroimana on Viljavuuspalvelu lisännyt omaan analyysipalveluvalikoimaansa sikojen liemirehupaketin, mikä helpottaa sikatuottajien omaehtoista ruokinnan tarkistamista. Liemiruokkijan oikeilla säädöillä varmistetaan sian kasvu. Uuden sadon viljojen analysointi Vilja-analyyseihin perustuvat reseptilaskelmat ovat olleet osa rehun toimittajien palvelukokonaisuutta pitkään. Yllättävän usein reseptit on kuitenkin laskettu taulukkoarvoilla, käyttäen esim. ohralle parhaita mahdollisia arvoja. Koska viljojen laatu vaihtelee riippuen mm. lajikkeesta, kasvuolosuhteista ja lannoituksesta, kannattaa omasta viljasta ottaa näytteitä korjuun aikana. Jos viljaa aiotaan ostaa tietyiltä naapureilta, voidaan myös heiltä edellyttää näytteenottoa, jolloin kaupanteko voi perustua muuhunkin kuin tonnimääriin. Liemiruokkijan säädöt kohdalleen Uusitun rehureseptin syöttö ruokkijalle kannattaa tehdä ajatuksella. Reseptilaskelmassa raaka-ainekoostumuksen voi ilmaista useammalla eri tavalla, esim. prosentteina ilman vettä, prosentteina kuiva-aineesta tai prosentteina energiasta. Rehun optimoija voi valita tulostuksessa näkyvät vaihtoehdot, joten jos mikään resepti ei ole oman koneen periaatteen mukainen, kannattaa pyytää resepti uusiksi. Oikeat tiedot käytetyistä raaka-aineista täytyy myös syöttää ohjaustietokoneelle. Kuiva-aineprosentti ja energia-arvo (ry/kg tai ry/kg ka) ovat välttämättömät tiedot, sillä niiden perusteella säädetään kohdalleen liemirehun kuiva-aine ja lasketaan rehukäyrän mukaiset annokset. Käytettyjen raaka-aineiden kuiva-aineja energia-arvotiedot ovat usein mukana 10 Kotitilalta 4/2012
optimointilaskelmassa, mutta kannattaa tarkistaa, että ry-arvo syötetään oikeassa yksikössä. Jos käytössä on liemiraaka-aineita, kuten heraa tai OVR:ää, ruokintaa voidaan edelleen tarkentaa käyttämällä eräkohtaisia kuiva-ainetietoja. Kun resepti on syötetty tietokoneelle ja raaka-aineiden tiedot päivitetty ajan tasalle, kannattaa katsoa, vastaako valmiin seoksen energia-arvo reseptilaskelman arvoa. Tämä on helppo tapa tarkistaa, että raaka-ainetiedot on syötetty oikein. Rehukäyrä määrittää annokset Liemiruokinnassa päästään parhaaseen rehuhyötysuhteeseen kun annostelun perustana on rehukäyrä, jossa on määritetty annokset rehuyksiköinä tai kuiva-ainekiloina eläintä kohden päivässä. Rehuyksikköpohjainen järjestelmä on suositeltava erityisesti silloin, kun käytetään rehuraaka-aineita, joissa rehuarvo vaihtelee paljon. MTT on julkaissut verkkosivuillaan sikojen energiaruokintasuositukset eri tuotantovaiheissa, huomioiden eläinaineksen vaikutuksen. Jälleen kannattaa olla lukuarvoja verratessa tarkkana laitteistossa käytetyn yksikön suhteen! Puhtaus on puoli ruokaa Hankkeen puitteissa otetuista liemirehunäytteistä on määritetty myös mikrobiologinen laatu. Sekoitussäiliön puhdistuksen laiminlyönti näkyy bakteeri- ja homeitiömäärien kasvuna liemiseoksessa. Kun uusi laitteisto otetaan käyttöön, kannattaa selvittää millaista pesuohjelmaa laiteen valmistaja suosittelee, ja katsoa, että tarvittavat ohjelmat on asennettu koneelle. Seoksen riittävä happamuus (ph 4,2 4,8) on tärkeää etenkin haitallisten bakteerien kasvun estämiseksi. Viime talvena liemirehuista löytyi usein kohonneita homeitiömääriä, todennäköisesti seurauksena viljojen sisältämistä homeista. Homeiden estoon puree muurahaishappoa paremmin propionihappo, joten ph:n säätöön kannattaa valita sopiva seos. Jos resepti ei ole oman koneen periaatteen mukainen, kannattaa pyytää resepti uusiksi. Miksi et selvittäisi viljan laatua? Kuva: Pirjo Leva Lasse Siukkola teettää vilja-analyysin heti puintien jälkeen niin se ei unohdu muiden töiden alle. Lihasikojen ruokinnassa suurin osa rehuyksiköistä tulee viljoista. Jos tämän osan energia- ja valkuaistiedot puuttuvat, on ruokintasuunnitelman teko turhaa. Viljojen analysointi on onnistuneen ruokinnan perusta. Oikea valkuais- ja aminohappotäydennys takaa sioille hyvän kasvun. Vasta sitten voidaan mennä yksityiskohtiin, joilla sikojen kasvua ja terveyttä saadaan vielä parannettua. Vuosittainen vaihtelu omillakin peltolohkoilla on suurta, sillä kesät eivät ole veljeksiä keskenään. Lihasiantuottaja Lasse Siukkola Kouvolasta käyttää hyväkseen HK Agrin tarjoamaa analysointipalvelua. Syksyllä puintien päätyttyä hän lähettää ohran ja vehnän näytteet HK Agrin yhteistyökumppani Raisioagron laboratorioon. Osanäytteet hän kerää jokaisesta kuivurillisesta ja sekoittaa ne keskenään. Tulokset valmistuvat noin viikossa, ja analyysituloksen saa myös sähköpostina. HK Agrin ruokintasuunnittelijan kanssa käydään keskustelu viljojen laadusta ja määrästä. Ruokintaresepti on aivan erilainen 14 prosentin raaka-ainevalkuaisella kuin 9 prosenttisella viljalla. Suunnittelija tekee uuden ruokintasuunnitelman, jota tarvittaessa tarkennetaan myöhemmin, esimerkiksi siirryttäessä omasta viljasta ostoeriin. Siukkola ostaa viljaa tarpeen mukaan. Mallasohrasta rehuviljaksi vaihtuneet erät ovat lihasikalaan hyvää rehuraaka-ainetta. Näiden erien analyysitiedot ovat jo ostohetkellä tiedossa. Järkevää olisi pyytää ennakkonäyte kaikista viljaeristä ennen ostopäätöstä. Silloin rehuoptimoija ehtii tehdä tarvittavat muutokset reseptiin. Siukkolan tilalla on oma hehtolitrapainonmittari, mutta valkuaisarvoista ei kotikonstein pääse jyvälle. Pirjo Leva Kotitilalta 4/2012 11
Katja-Maarit Kujanpäällä on vankka sika-alan kokemus, myös tilatöistä. Lisäksi hän käyttää pääkonttorin asiantuntijoiden apua paneutuessaan asiakkaiden ongelmiin. Sianlihantuottajat ovat saaneet nauttia Schippersin edullisista tuotteista jo muutaman vuoden ajan. Lähinnä tarvikevalikoimaa ovat hyödyntäneet isommat emakkosikalat. Valtaosa ostoista on keskittynyt pientarvikkeisiin. Kuusi vuotta Schippersin sikapuolen myyntipäällikkönä toiminut Katja-Maarit Kujanpää kuitenkin painottaa, että tarjonta vastaa myös lihasikaloiden arkihaasteisiin. Valikoimissa on mm. virikeleluja sekä pesu- ja desinfiointiaineita. Kujanpäällä on yli kymmenen vuoden kokemus sikatilan töistä. Hänestä Schippersin suurin vahvuus on juuri ammattitaito. Hollanti on kova maatalousmaa. Siellä on jo ratkaistu ne ongelmat, joiden kanssa me Suomessa vielä painimme. Meillä on puhelinyhteyden päässä jokaisesta tuoteryhmästä spesialistit, joiden ainoa tehtävä on pysyä omassa kategoriassaan ajan tasalla. Ratkaisu ongelmiin löytyy heidän avullaan aina. Ammattilaiselle on kysyntää. Samat ratkaisut eivät välttämättä toimi kaikilla tiloilla. Vaikka pellot olisivat vierekkäin, on viljasadoissa laatueroja. Analyysi tarvitaan aina. Lisäksi käytettävät koneet Schippers tarjoaa ammattilaisen vaihtoehtoja joka lähtöön Nyrpistääkö sika kärsäänsä vesilinjastosi vedelle? Puuttuvatko lähimaatalousliikkeestäsi tehokkaat sorkanhoitotarvikkeet? HK Agrin yhteistyökumppani, tarviketalo Schippers tarjoaa näihin ja yli 10 000 muuhun tilanteeseen pätevän ratkaisun. Jouni Vanhatalo on maito- ja lihanautatilojen yhteyshenkilö. Teksti Katja Toivanen, Mirva Heikkilä Kuvat Schippers 12 Kotitilalta 4/2012
ja putkiston kunto vaikuttaa siihen, mikä toimii ja mikä ei. Kaiken kokoisille nautatiloille Parhaiten sikatalona Suomessa tunnettu Schippers tarjoaa tuotteita HK Agrin kautta nyt myös nautatuottajille. 15 vuotta maatalousalalla toiminut Jouni Vanhatalo otti Schippersin nautamyyntijohtajan tittelin vastaan pari vuotta sitten. Meillä kilpailuetuna on edullinen hinta. Lisäksi voimme tarjota hyvät tuotteet kaiken kokoisille maito- ja nautatiloille. Pienemmille 25 kilon pakkauksessa, suurille jopa reilun tonnin kontissa. Ratkaisuja löytyy navettailman parantamiseen, eläinten merkitsemiseen ja poikimahalvauksen hoitoon. Lisäksi valikoimissa on mm. jokapäiväiseen eläinpaikkojen kuivituskäyttöön kuivadesinfiointiaine. Yksi syksyn kiinnostavimmista tuotteista on vesiverkostoon liitettävä, kahdella vaikuttavalla aineella toimiva laitteisto, jolla saa parannettua veden laatua. Yhteistyöstä etuja HK Agri aloitti yhteistyön Schippersin kanssa pari vuotta sitten. Kesällä uusitun sopimuksen myötä yhteistyö ja tarvikevalikoima laajenivat ja alkutuotannon edut paranivat. HK Agrin tuottajana saat Schippersin valikoimista tuntuvan 10 prosentin alennuksen listahinnasta. Voit tilatessasi hyödyntää Schippersin myyntipäälliköiden tuotetuntemusta, tai tilata kätevästi kaiken HK Agrin myyntiassistentilta puhelimella tai sähköpostilla. Tuotteet tulevat kotiovelle noin puolentoista viikon toimitusajalla. Kattava valikoima takaa, että saat kaikki päivittäistarvikkeet samasta paikasta yhdellä rahdilla. Schippersin tuoteryhmäekspertit kehittävät valikoimaa jatkuvasti. Valikoimissa on tällä hetkellä peräti 19 700 tuotetta, ja joka kuukausi tarjolle tulee uusia hyvin valikoituja tuotteita helpottamaan kotitilan arkea. Vuoden vaihteessa myös broileripuoli saa Suomeen oman edustajan. Siihen asti Schippersin broileripuolen tarjoomaa voi tiedustella Kujanpäältä tai Vanhatalolta. HK Agrin ja Schippersin tiivistynyt yhteistyö näkyy syksyn aikana myös HK Agrin verkkosivuilla. Rehuosiossa aletaan julkaista Schippers-vinkkejä, joissa esitellään ajankohtaisia ratkaisukokonaisuuksia. Ensimmäisten joukossa perehdytään veden laatuun. Sinua palvelevat Schippers Jouni Vanhatalo Myyntipäällikkö, nauta puh. 045 636 7746 Katja-Maarit Kujanpää Myyntipäällikkö, sika puh. 0400 654 080 HK Agri Mirva Heikkilä Myyntiassistentti puh. 040 587 7434 Martin Schippers, yrityksen perustaja, aloitti kaupankäynnin vuonna 1967 ensin kiertämällä maatiloilla. Ensimmäisen Alankomaiden ulkopuolisen toimistonsa yritys avasi vuonna 1992. Schippers on laajentunut vuosien myötä yli 40 maahan ja yrityksen toiminnassa on mukana jo seuraava sukupolvi. Huomio juomaveden laatuun Moni pitää itsestään selvänä, että sikojen juomaveden laatu on hyvä. Usein kuitenkin on niin, että sikalalle tuleva vesi on hyvälaatuista, mutta laatu heikkenee vesilinjaston huonon hygienian vuoksi. Linjastoa ei ole ehkä koskaan puhdistettu eikä veden laatua tutkittu säännöllisesti. Vuosien saatossa on putkien sisäpinnalle kasvanut paksu kerros biofilmiä. Vesilinjastot tulee puhdistaa aina osaston tyhjennyttyä kovalla paineella huuhtelemalla. Huuhtelu on helppo tehdä, jos linjaston päässä on huuhteluveden poistamista varten hana. Ellei hanaa ole, voidaan vesinippoihin laittaa pyykkipoika tai naula ja juoksuttaa huuhteluvesi pois. Tämän jälkeen veden joukkoon laitetaan pesuaine. Muistathan aina tarkistaa tuoteselosteesta tuotteen oikea annostus ja vaikutusaika. Huolehdi, että pesuvesi tulee alastuloputkiin aina nippaan saakka, ja anna pesuaineen vaikuttaa. Liotuksen jälkeen putkisto huudellaan ja desinfioidaan tuoteselosteen mukaan. Lopuksi vesinipat irrotetaan ja liotetaan niitä pesuaineliuoksessa, huuhdellaan, desinfioidaan ja asennetaan takaisin. Ennen porsaiden tuloa päästä vielä nipoista vettä, jotta alastuloputkissa oleva vesi vaihtuu. Kuivaa vesi pois rehukaukaloista. Vesilinjasto voidaan puhdistaa, vaikka eläimet ovat osastoissa, kun valitaan tähän tarkoitukseen suunniteltu puhdistusaine. Noudata tuoteselosteen ohjeita. Veden mukana eläimille annettavien lääkkeiden, vitamiinien, hapon ym. teho saadaan irti vain, jos vesilinjasto on puhdas. Kun tuotteen anto lopetetaan, puhdista linjasto uudelleen, jotta tuotteiden jäämät saadaan pois. Esimerkiksi happo tuo veteen hapon vaikutuksen, mutta ei puhdista linjastoa! Ulla Ketola Kotitilalta 4/2012 13
Kuva: Pasi Leino Rehuyhteistyö tuo kilpailuetua HK:n broileriketjuun HK Agrin broileripuoli tekee jatkuvaa yhteistyötä rehutehtaiden kanssa rehujen toimivuuden ja tuotantoketjun kilpailukyvyn parantamiseksi. Rehuohjelmien seurannan tulokset ovat sekä ketjun tuottajien että rehutehtaiden hyödynnettävissä. Eija Talvio Kehityspäällikkö Rehukustannus voi muodostaa jopa 70 prosenttia broilerikasvatuksen muuttuvista kustannuksista. Oikealla rehun koostumuksella ja ruokinnalla voidaan vaikuttaa muun muassa broilereiden kasvuun, poistumaan, teurashylkäyksiin ja tietenkin kustannustehokkuuden kannalta erityisen tärkeään rehuhyötysuhteeseen. Emopuolella rehustuksella voidaan vaikuttaa parven muna- ja untuvikkotuotokseen, rehuhyötysuhteeseen sekä lintujen hyvinvointiin. Broilerirehuja valmistaa Suomessa kolme toimijaa: Raisioagro, Satarehu ja Hankkija-Maatalous. Jokaisen kanssa käydään noin kolme kertaa vuodessa kehityskokoukset ja työpalavereihin kokoonnutaan tarvittaessa useamminkin. Kokouksissa keskustellaan ajankohtaisista asioista sekä rehutehtaan että teurastamon näkökulmasta. Yhteistyötä monella tasolla Yhteistyössä kasvattajien ja rehutehtaiden kanssa tehdään tilaverranteita ja -seurantoja rehujen testaamiseksi. Testeissä HK Agrin osuus keskittyy yleisimmin yhteisen ideoinnin lisäksi käytännön järjestelyihin ja tarvittaessa näytteiden ottoon sekä tulosten keräämiseen ja analysointiin. Tilaverranteet antavat tärkeää tietoa rehujen toimivuudesta käytännössä. Ehdottoman luotettavia tuloksia niistä ei 14 Kotitilalta 4/2012
Rehuseuranta Seurannassa kootaan yhteen eri rehutehtaiden rehuilla ruokittujen vertailukelpoisten kasvatuserien keskiarvotulokset useista muuttujista: Broilereiden ikä Poistuma tilalla ja kuljetuksen aikana Teurashylkäysten määrä Toteutunut teuraspaino Rehuhyötysuhde Tilalla syötetyn viljan määrä Suhteellinen kasvunopeus verrattuna jalostajan standardiin Tilitetyt lihakilot toimitettua untuvikkoa kohti Vesipöhöhylkäykset kuitenkaan saada, sillä parven menestymiseen vaikuttavat myös useat rehusta riippumattomat tekijät, kuten untuvikkojen alkuperä ja kasvatuksen aikaiset olosuhteet, jotka vaihtelevat aina kasvatusosastojen välillä. Tilaverranteiden merkitys rehujen kehitystyössä saattaa lisääntyä jatkossa, kun kokeelliset siipikarjatutkimukset Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen kanaloissa lopetetaan tämän vuoden loppuun mennessä. Tuotantotulokset päätöksenteon ja rehujen kehitystyön tukena HK Agri seuraa kaikkien broileri- ja emonuorikkokasvatuserien sekä emomunitusparvien tuotantotuloksia. Selvä heikkeneminen esimerkiksi jonkin rehuohjelman tuloksissa selvitetään rehutehtaan kanssa mahdollisimman pikaisesti suurempien vahinkojen välttämiseksi. Broilerikasvatuserien tulokset analysoidaan kerran kuussa ja niistä tehdään yhteenveto rehutehtaittain (ns. rehuseuranta) ja ruokintaohjelmittain. Rehuseurantojen säännöllinen toimittaminen broilerikasvattajille ja rehutehtaille Tilaverranteet antavat tärkeää tietoa rehujen toimivuudesta käytännössä. aloitettiin Satafood Kehittämisyhdistys ry:n Broilerin sopimustuottajien kilpailukyvyn parantaminen -hankkeen aikana ja sitä on jatkettu sen jälkeenkin. Kasvattaja voi seurannan avulla verrata sekä rehutehtaiden tuloksia keskenään että omia tuloksiaan vastaavan rehuohjelman keskiarvotuloksiin. Kasvattaja voi hyödyntää seurantaa esimerkiksi seuraavan erän rehustuksen suunnittelussa ja ostopäätöksissä. Nuorikko- ja emotuottajat saavat HK Agrilta noin kerran vuodessa kaikkien emoparvien tulokset lajiteltuna haudontamuna- ja untuvikkosaannon perusteella. Munintakauden pituuden vuoksi emotuottajien kanssa käydään parvikohtaista keskustelua ruokinnan onnistumisesta ja mahdollisista muutostarpeista. Rehutehtaiden kanssa seurataan reaaliaikaisesti kaikkien emoparvien tuotannon etenemistä ja tarvittaessa tehdään tarkempaa seurantaa muun muassa rehumuutosten vaikutuksista tuloksiin. Kukin rehutehdas saa lisäksi tiedot omilla rehuillaan ruokittujen broileriparvien tuotantotuloksista ja emoparvien onnistumisesta. Rehuvalmistajille kattavat tuotantotulostiedot ovat ensiarvoisen tärkeitä. Tietojen avulla valmistaja pystyy seuraamaan suhteellisen nopeasti muun muassa ruokintaohjelmissa tehtyjen muutosten vaikutuksia. Yhteistyöllä vaikuttavuutta Rehujen kehitystyöhön käytetyt panokset ja niistä saadut hyödyt leviävät nopeasti koko tuotantoketjuun parantaen sen kilpailukykyä. Tuotantoketjun menestymisen ydin on hyvä toimitusvarmuus kaupan suuntaan. HK Agrin ja rehutehtaiden välisen sujuvan yhteistyön avulla pystytään tarttumaan mahdollisiin ongelmakohtiin nopeasti ja osaltaan turvaamaan hyvä toimitusvarmuus. Broilerituotantoketjun kyky havaita ongelmat ja reagoida niihin nopeasti onkin varsin hyvä. Luontevaa yhteistyötä rehutehtaalle Rehutehtaan ja teurastamon yhteistyö on luontevaa; mehän toimimme saman ketjun osasina ja meillä on siis yhteisiä päämääriä. Tärkeintä yhteistyössä on tiedon ja ajatusten vaihto. HK kerää paljon yksityiskohtaista tietoa ketjun eri vaiheista ja sen avulla muodostuu kattava kuva koko broileriketjun toiminnasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Yhdessä sitten etsimme niitä kohtia, joihin keskittymällä pyrimme kehittymään. Tietysti suuri hyöty on myös vertailutiedosta, jonka perusteella nähdään, miten rehuillamme on onnistuttu muihin verrattuna. Joustava ja luottamuksellinen yhteistyö teurastamon kanssa on tarpeen myös, kun haluamme testata uusien rehuratkaisujen toimivuutta tilatasolla yhteistyössä tuottajien kanssa. Eija Valkonen Kehityspäällikkö Hankkija-Maatalous Oy Kotitilalta 4/2012 15
Satarehussa yksinkertainen on kaunista Broilerituottajien omistaman rehuyhtiön filosofiassa yksinkertainen on myös kustannustehokasta ja tasapuolista. Rehutehdas Vampulassa käy lähes täydellä teholla ja palvelee kasvavia asiakasmääriä. Mari Korkeaoja-Nurmo Satarehu Oy Raaka-ainepohja on varsin yksinkertainen: yli 90 prosenttia rehusta koostuu kuoritusta kaurasta, vehnästä, soijarouheesta ja kasviöljystä. Teollisuuden sivutuotteita ei käytetä. Satarehu ostaa viljaa Avenan ja paikallisen K-maatalous Mylenin kautta. Satarehu hinnoittelee rehut raaka-ainekustannuksen mukaan ja hinnasto on sama kaikille asiakkaille. Rehua voi tilata internetin tilausohjelman kautta, sähköpostilla tai puhelimella. Kuljetukset on kilpailutettu ja keskitetty yhdelle kuljetusliikkeelle. Ainoastaan Satarehun käyttöön varattu auto toimittaa rehua vain broileritiloille ja yleensä täysinä 40 tonnin kuormina. Tämä toimintatapa varmistaa kustannustehokkaasti rehun hyvän hygieenisen laadun säilymisen tilojen siiloihin asti. Hyvinvointia ihmisille ja broilereille Satarehun asiakkaita ovat sekä tuottajat että itse broilerit. Rehulla pitää saavuttaa paras mahdollinen taloudellinen lopputulos broilerien hyvinvointia unohtamatta, mikä vaatii tasapainoa rehuhyötysuhteen, kuolleisuuden, hylkäysmäärien ja raaka-ainekustannuksen välillä. Raaka-aineiltaan halvin rehu ei tuo useinkaan parasta lopputulosta. Pieni kuolleisuus varsinkin kasvatuksen lopussa helpottaa tuottajan työtä, joten sillekin on laskettava arvo. Tuotekehitys käyttää apunaan HK Agrin tuotantoseurantaa, joka kertoo kuukausittain Satarehun rehua syöneiden broilerien kasvunopeuden, rehuhyötysuhteen ja muut keskeiset tulokset. Mahdollisiin ongelmiin pystytään reagoi maan nopeas- Kuva: Kimmo Haapanen 16 Kotitilalta 4/2012
ti, koska palautetta saadaan myös suullisesti asiakkailta ja HK Agrilta. Nykyinen broilerijaloste muuttuu koko ajan nopeasti, joten myös rehujen on muututtava. Jalostajankaan suositukset rehujen koostumuksesta eivät ehkä pysy jalosteen perässä, eivätkä ole täysin sovellettavissa Suomen olosuhteisiin. Täällä broilerit kasvavat jalostajan suositusta nopeammin, sillä tautipaine on pieni eikä rokotuksia tai lääkintää tuotantopolvelle tarvita. Myös kasvattamoiden olosuhteet ovat erittäin hyvät. Maltillinen alkukasvu toimii Satarehun strategiana on maltillinen alkukasvu, joka antaa broilerin luustolle sekä verenkierto- ja hengityselimille aikaa kehittyä kestämään myöhempi nopea kasvu. Keskiarvoa alhaisempi kuolleisuus ja hylkäysmäärät kertovat strategian toimivuudesta. Satarehu ohjeistaa asiakkaitaan rehujen käytössä ja käy tarvittaessa myös tiloilla neuvomassa olosuhdekysymyksissä. Asiakkaille tehdään myös valkuais analyyseja. Tehtaalle tuodusta tai rehuauton mukana lähetetystä viljanäytteestä saa vastauksen usein jo samana päivänä. Rehun tilausta helpottaa asiakkaiden käyttöön tehty excel-pohjainen tilausmäärien laskentataulukko sekä päiväkirjapohja. Elopainosuositustaulukosta Mikä on Satarehu? Vuonna 2007 Satarehu oli muutaman broilerituottajan idea: integroidaan rehunvalmistus broilerituotantoketjuun tukemaan tilojen pääasiallista liiketoimintaa, broilerien kasvatusta. Rehutehdas haluttiin keskelle broileri- ja vehnäntuotantoaluetta. Rehujen tuotanto Vampulassa alkoi vuoden 2009. Nyt Satarehu on 30 HK Agrin broilerituottajan omistama yhtiö. Yritys valmistaa pitkissä sarjoissa pääasiassa viittä eri rehua noin 50 miljoonaa kiloa vuodessa. Arkipäivisin tuotanto käy kahdessa vuorossa, ruuhka-aikoina kolmessa. Työntekijöitä on kuusi. Toimitusjohtaja on Jarkko Jokinen ja tuotekehityksestä vastaa Mari Korkeaoja-Nurmo. selviää tavoitepaino kullekin kasvatuspäivälle kasvatusiän mukaan. Vehnänvälityksen päänavaaja Vehnäruokintaa täydentävien rehujen valmistajana Satarehu myös välittää hyvälaatuista vehnää tiloille. Vehnän lisääminen rehuun tilalla pienentää rehun rahtija prosessointikustannuksia. Lisäksi kokonainen vehnä tekee hyvää suolistolle. Vehnäkuorman tilaaminen on yhtä helppoa kuin rehukuorman. Vehnätarpeet on kuitenkin hyvä ilmoittaa ajoissa, jotta kysyntään ja laatuun ehditään varautua. Muutamat broileriparvet ovat harmillisesti alkaneet hylkiä kokonaista vehnää ruokinnassa, mikä on hieman vähentänyt vehnän käyttöä tiloilla sekä jarruttanut suunnitelmia esim. puolitiivisteiden tuomisesta markkinoille. Hylkimisen ehkäisemiseksi kuppeja pitäisi syöttää jo viikon iästä alkaen usein tyhjäksi ruokintakertojen välillä, jotta broilerit oppisivat, että valikoimiseen ei ole varaa. Emoille ja kukoille omat rehut Satarehu valmistaa rehuja myös broileriemoille ja siitoskukoille. Emorehut sisältävät paljon kuitua kaurasta. Näin emoille voidaan antaa reilu määrä rehua ja ne tuntevat olonsa pitkään kylläisiksi. Rehussa ei ole liikaa valkuaista, koska emon ei ole tarkoitus kasvattaa suuria lihaksia vaan munia. Rehut ovat saaneet erityiskiitosta kuivina pysyvistä pohjista. Satarehu toi ensimmäisenä Suomessa markkinoille siitoskukoille optimoidun rehun. Siinä on enemmän energiaa, mutta vähemmän valkuaista ja kalsiumia kuin emorehuissa. Kukkorehun käyttö edellyttää erillisiä kukkoruokkijoita ja siiloja. Kukkorehu helpottaa kukkojen pitämistä tavoitepainossa ja parantaa niiden hedelmällisyyttä ja siten haudontatulosta varsinkin muninnan lopussa. Kukot ovat kuin elokuvista, kuvasi eräs tuottaja rehun vaikutuksia tilallaan. Satarehun asiakkaita ovat noin 30 broileritilaa. Rehutoimituksista huolehtiva yritys ei kuljeta samalla autolla muita rehuja. Kotitilalta 4/2012 17
Okra Kuhn SW 4004 paalikäärimellä voidaan kääriä kanttipaaleja, jotka ovat kooltaan 80 x 50 100 x 200 / 120 x 60 140 x 200. Pyöröpaalien kääriminen onnistuu, jos koko on 120 150 x 90 150. Paalin maksimipaino on 1 500 kiloa. Käärin toimii täysin automaattisesti. Kuljetusleveys 2,5 metriä. Lisätiedot ja myynti: www.nhk.fi. Kuva: Harri Jalli esitteli kotieläintilan uutuudet Kuva: Harri Jalli Sää suosi Oripäässä heinäkuussa järjestettyä Okra Maatalousnäyttelyä. Messukentältä tarttui mukaan vinkkejä hyödyllisistä tuoteuutuuksista niin nauta-, sika- kuin broileritiloillekin. Kuva: Harri Jalli Saija Bor -puna-apila on satoisa ja talvenkestävä diploidi puna-apila koko nurmenviljelyalueelle. Kokeissa Saija on tuottanut hyvin satoa myös 2. ja 3. satovuonna. Talvenkestävyys on hyvä. Saija polveutuu Bjurselen ja suomalaisten maatiaiskantojen risteytyksestä. Lisätiedot: www.boreal.fi. Seko Samurai 700/300 seosrehuvaunu on tilava 30 kuution seosrehuvaunu suurille nautatiloille. Vaakaruuvivaunu, hydrauliset purukuljettimet 900 x 800 mm. Vaunun kapasiteetti jopa 15 tonnia rehua. Lisätiedot ja myynti: www.konefarmi.fi. 18 Kotitilalta 4/2012
Rehut suunnitellaan yhä tarkemmin eläinten tarpeen mukaan. Kuva: Harri Jalli Kuva: Harri Jalli Rehuapteekki Kun kotoisten rehujen analyysit ovat kunnossa, ruokintaa on mahdollista suunnitella älykkäästi. Suomen Rehun Rehuapteekista saa tilakohtaisesti niin energian, valkuaisen kuin kivennäis- ja hivenaineittenkin mukaan täsmätyt rehut. Kuvassa ruokinta-asiantuntijat Jani Kautto ja Mira Hartikainen. Lisätiedot: www.farmarinsopiva.fi ja www.suomenrehu.fi. Prinzing Pribot Ritilänpuhdistusrobotin työleveys on 1 200 mm ja liikenopeus 3 5 m/min. Neljän tunnin latauksella robotti työskentelee 20 tuntia ja hakeutuu laturin luo automaattisesti. Reittiohjelmointi kaukosäätimellä, esteentunnistus/väistötoiminto. Lisätiedot ja myynti: www.pellon.com. Kuva: Harri Jalli Broilertekniikka Oy:n osastolla Seppo Kirra esitteli painepesuriin liitettävää teleskooppi-suutinputkistoa. Sen päässä olevat kaksi pyörivää suutinta pesevät ilmastointihormit 1,8 metristä aina 7,2 metrin korkeuteen asti. Lisätiedot ja myynti: www.broilertekniikka.fi. Kuva: Harri Jalli Tipu-auto keventää ja nopeuttaa työtä broilerikasvattamossa, kun yhdellä työvaiheella levitetään untuvikkojen rehupaperi ja untuvikkorehu. Lisätiedot ja myynti: www.broilertekniikka.fi. Kuva: Harri Jalli Portequip vasikoiden lisäruokinta-automaattin tilavuus on 400 litraa. Siirrettävissä helposti etukuormaimen trukkipiikeillä kuljetusraudasta tai kolmipistekiinnityksellä. Erittäin tukeva rakenne. Kulkuaukko säädettävissä helposti vasikan korkeuden mukaan. Lisätiedot ja myynti: www.gbs.fi. Kotitilalta 4/2012 19
Kuva: Harri Jalli Kuva: KImmo Haapanen Big Dutchman seinätuloilmaluukussa palautuspaino on luukun yläreunassa. Myynti: www.munakunta.fi. Murska-täyttölaite on yleiskuljetin, jolla voidaan siirtää viljaa valssimyllyyn, kärryyn, kuorma-autoon tai siiloon. Kapasiteetti noin 60 tn/h, sopii yhteen tehokkaimpien myllyjen kanssa, eikä kärryn kippaamisaika veny pitkäksi. Nopea vaihtaa työasennosta kuljetukseen, käyttö mahdollista myös pellolla. Lisätiedot: www.murskabiopacker.fi, myynti: www.k-maatalous.fi. Entistä suorituskykyisemmät koneet tuovat nopeutta ja tehoa viljan käsittelyyn. Kuva: Harri Jalli Kuva: Triotec VDL Agrotech Matrix kukkoruokkijassa kukot pystyvät syömään yhtä aikaa molemmin puolin ruokintalinjaa. Ruokintalinja vaatii vähemmän tilaa kuin kupit ja se sulkeutuu rehun täytön ajaksi. Lisätiedot ja myynti: www. triotec.fi. Kuva: Harri Jalli Kuljetusvaunu tehokkaimpienkin tarkkuussilppureiden rinnalle. Vaunua voidaan käyttää myös mm. hakkeen tai turpeen kuljetukseen. Tilavuus 46 m 3 ja kantavuus 24 000 kg. Lisätiedot ja myynti: www.nhk.fi. Rivakka Hamax 300 vasaramylly on uusi tehokas vasaramylly kaikille kotieläintiloille. Moottorikoolla 15 22 kw saavutetaan kuivalla ohralla 1 500 3 000 kg/h teho. Ruostumattomasta teräksestä valmistetun seulan leveys on 300 mm. Lisätiedot ja myynti: www. nipere.fi. 20 Kotitilalta 4/2012