TOIMINTAKERTOMUS 2011

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan liitteet 22.2.2012

Mikkelin kaupunki Sosiaali- ja terveyslautakunta TOIMINTAKERTOMUS 2011

Perhekuva: Paula Myöhänen

SISÄLLYSLUETTELO Sosiaali- ja terveyslautakunta...5 sosiaali- ja terveyslautakunnan tuloskortti...8 sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvion toteutuminen 31.12.2011...15 Lapsiperheiden palvelut...17 tuloskortti...19 tulosalueen tunnusluvut...23 Psykososiaaliset palvelut...25 tuloskortti...26 tulosalueen tunnusluvut...31 Terveyspalvelut...33 tuloskortti...34 tulosalueen tunnusluvut...39 Vanhusten palvelut...41 tuloskortti...45 tulosalueen tunnusluvut...52 Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö...53 vakanssit 31.12.2011...53 sairauspoissaolot...54 henkilöstön lukumäärä 2010 2011...55 Organisaatio...57 Sosiaali- ja terveyslautakunta...60 Sosiaali- ja terveysjaosto...61

- 4 -

Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on järjestää kaupunkilaisille riittävät ja tarkoituksenmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Sosiaali- ja terveystoimi tekee työtä kaupunkilaisten hyvinvoinnin (terveyden, turvallisen elämän, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä oman elämän hallinnan) edistämiseksi. Ehkäisevä toiminta ja terveyden edistäminen ovat palvelujen suunnittelun lähtökohta. Palvelut järjestetään niin, että asiakkaat saavat tarpeen mukaiset palvelut oikea-aikaisesti. Kaupungin peruspalvelut ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen ydin. Palveluja kehitetään ja tuotetaan yhteistyössä erikoissairaanhoidon, yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Toimintaympäristö ja sen muutokset 2011 2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö määrittelee miten palvelujen saatavuudesta on huolehdittava. Huomattavaan osaan palveluista kunnan asukkailla on subjektiivinen oikeus tiettyjen kriteerien toteutuessa. Osa palveluista on määrärahasidonnaisia, jolloin palvelut kohdennetaan niitä eniten tarvitseville. Suurinta sosiaali- ja terveystoimen palvelujen tarve on yli 75 vuotiailla, erityisesti yli 85 vuotiailla asukkailla ja toisaalta alle 6-vuotiailla lapsilla. Palvelujen tarve kasvaa voimakkaammin kuin kaupungin taloudelliset resurssit, joten palvelurakenteen jatkuva ja hallittu kehittäminen on välttämätöntä. Väestömäärän kehitys ikäryhmittäin on ollut seuraava: 2009 2010 enn 2010 tot 2011 enn Väestö yhteensä 48688 48626 48751 48611 0-6 v 3330 3335 3332 3330 75+ 4311 4443 4419 4525 85+ 1031 1121 1110 1183 Ennusteen mukaan 0-6 -vuotiaiden lasten lukumäärässä ei tapahdu oleellisia muutoksia, Kaupunkistrategian tavoitteena on kuitenkin lapsiperheiden määrän kasvattaminen. Lapsimäärä on kunnallisessa päivähoidossa viime vuosina kehittynyt seuraavasti: v. 2006 1.261, v. 2007 1.414, v. 2008 1.458, v. 2009 1.432. Syyskuussa 2010 kunnallisessa päivähoidossa on 1.458 lasta ja vuoden 2011 lopussa lapsia oli päivähoidossa 1482. Loppuvuodesta päivähoidon kysyntä kasvoi noin 70 lapsella. Kunnallisen hoidon valitsevien perheiden osuus lapsiperheistä on viime vuosina ollut kasvussa. Kunnallisen päivähoidon kysyntään vaikuttavat monet tekijät, mm. työllisyystilanne ja lasten vanhempien arvovalinnat. Tarvittavien päivähoitopaikkojen määrää on vaikea tarkasti arvioida. Päivähoidon volyymi sopeutetaan palvelun kysynnässä tapahtuviin muutoksiin. Päivähoidossa olevien lasten lukumäärän lisääntymisen vuoksi ja jonotilanteen kasvun takia jouduttiin tekemään päätös lisäryhmien perustamisesta vuoden lopussa. Väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa keskimäärin yli sadalla henkilöllä vuosittain. Erittäin iäkkäiden, yli 85 -vuotiaiden, osuus lisäyksestä on merkittävä, v. 2009 heitä oli 1.031 ja v. 2014 heitä arvioidaan olevan lähes 1.400, mikä tarkoittaa yli 50 henkilön lisäystä vuosittain. Väestön ikääntyminen tulee lisäämään sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. Palvelutarpeen kasvuun vastataan muuttamalla painopistettä laitoshoidosta kotona annettaviin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä tukemalla osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistumista. Lisäksi on tarpeen kehittää välimuotoisia asumisratkaisuja ja palveluja. Vuoden 2011 aikana lisättiin tehostetun palveluasumisen ostopaikkoja ja Pankarannan vanhainkoti ja terveyskeskussairaalan osasto 4 lakkautettiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011, KASTE, on sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteinen strateginen ohjausväline. Ohjelmassa Valtioneuvosto on määritellyt vuosien 2008-2011 sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan ja valvonnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset. Itä- ja Keski-Suomen alueelle on myönnetty valtionavustus neljälle hankkeelle ohjelman mukaiseen kehittämistyöhön. Lapset ja Perheet KASTE hankkeen osana määräaikainen sijaishuollon neuvottelukunta käynnisti lastensuojelun sijaishuollon asiantuntijayksikön mallinnuksen osana Mikkelin palvelutuotantoyksikköä. Tavoitteena on turvata perhehoidon ensisijaisuus ja tuki perhehoitajille sekä kuntien työntekijöille koko seudulla ja alueellisesti. STM hyväksyi Mikkelin seudun mukaan aluekokeiluhankkeeseen. Aluekokeiluhankkeen painopisteinä on vanhusten palvelujen seudullinen järjestäminen, sosiaalitoimen erityisosaamisen turvaaminen ja kehittäminen alueella, lähipalvelutoimipisteiden turvaaminen, valinnanvapauden toteutuminen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöprosessit. - -

Lisäksi valtiovarainministeriö myönsi yhteistoiminta-avustusta sote-aspa hankkeen kehittämiseen. Hankkeessa kehitetään uudenlaisia asiakaspalvelukonsepteja, jotka otetaan käyttöön osittain jo 2012. Talouden tilanne ja epävarmuus tulevasta kehityksestä asettavat haasteita sosiaali- ja terveystoimen palvelujärjestelmälle. Sosiaali- ja terveystoimen palvelut ovat osa kansalaisten tukijärjestelmää, jonka tulee taata kansalaisten oikeuksien mukaiset palvelut. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, ennaltaehkäisevä työ ja itsehoitomahdollisuuksien edistäminen vahvistuvat osana palvelujärjestelmää. Mikkelin suhteellinen asema keskisuurten kaupunkien kustannusvertailussa on viime vuosina pysynyt vakiintuneena. Vuonna 2007 ikävakioidut kustannukset asukasta kohden olivat 0,5 % yli keskiarvon, vuonna 2008 2,3 % alle keskiarvon. ja vuonna 2009 2,6 % alle keskiarvon. Vuonna 2010 ikävakioidut kustannukset olivat 2,0 % alle keskiarvon. Kustannukset 2010 olivat Mikkelissä kuudenneksi alhaisimmat 18 vertailukaupungin joukossa. Psykiatrian kustannukset ovat edelleen kuitenkin vertailukuntia suuremmat. Vuoden 2011 osalta ei ole vielä käytettävissä vertailutietoa. Päivähoidon siirrosta sosiaali- ja terveyspalveluista sivistyspalveluihin tehtiin päätös ja siirto tapahtuu vuoden 2013 alusta lukien. Kunnat tekivät päätökset yhteistoiminta-alueen käynnistämisestä 1.1.2012 lukien. Malli toteutetaan isäntäkuntamallina, jossa Mikkelin palvelutuotantoyksikköön liitetään Ristiinan, Hirvensalmen ja Suomenniemen palvelut, Kangasniemi, Mäntyharju ja Pertunmaa jatkavat edelleen erillisinä yksiköinä osana yhteistoiminta-aluetta. Työvoiman saatavuus on ollut edelleen haasteellista erityisesti lääkärityövoiman osalta. Toiminnan painopisteet Palvelujärjestelmän tuottavuutta parannettiin vuonna 2011 käynnistetyn tuottavuusohjelman linjausten mukaisesti seuraavasti : 1. Henkilöstösuunnittelun kehittäminen ja työhyvinvoinnin lisääminen henkilöstöresurssien oikea kohdentaminen ja joustava käyttö henkilöstörakenteen kehittäminen työaikajärjestelyjen kehittäminen rekrytoinnin kehittäminen työhyvinvoinnin lisääminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen Osana tuottavuushanketta luotiin sosiaali- ja terveystoimeen työyksikkökohtaiset työhyvinvointisuunnitelmat. Rekrytoinnissa otettiin käyttöön Kuntarekry-ohjelma, jonka kautta hoidettiin keskitetysti sijaisvälitys ja rekrytointi. 2. Päivähoidon rakenteen kehittäminen ja päivähoidon käyttöasteen nostaminen Osana kaupungin tuottavuusohjelmaa päivähoidon rakennetta on kehitetty ja toimintasuunnitelman painopisteitä on tarkennettu. Päivähoidon vuorohoito ja lasten sijoittaminen päädyttiin keskittämään ja sijoittamisesta vastaavien palvelukoordinaattorien haku käynnistyi vuoden lopussa. Päivähoidon vuorohoitoa on jo osittain viikonloppujen osalta keskitetty Pankarannan päiväkotiin. 3. Mielenterveys- ja päihdetyön uuden toimintamallin käyttöönotto Mielenterveys- ja päihdetyö on hajautettu vuoden vaihteessa muillekin tulosalueille. Psykososiaalisen tulosalueen mielenterveys- ja päihdetyön tulosyksikköjä on yhdistetty hallinnollisesti mielenterveys- ja päihdetyön tukiyksiköksi. Mielenterveys- ja päihdetyön tulosyksikön kehittäminen on jäänyt vaillinaiseksi. Mielenterveys ja päihdetyön järjestämisen tavat ovat seudulla moninaiset. Yhtenäisen toimintatavan ja mallin kehittäminen jatkuu vuonna 2012 Arjen mieli hankkeen tuella. Työ katkaisuhoito- ja selviämisasematyyppisten palvelujen alueelle saamiseksi jatkuu. Vanhusten palveluissa osasto 4 suljettiin vuoden lopussa, joten 25 pitkäaikaispaikkaa vähentyi. Osasto 4:n henkilöstömäärällä pystyttiin osittain kattamaan kaupungin omaksi toiminnaksi 1.1.2012 siirtynyt Graanin palvelutalon ja Graanin kotihoidon tiimin tarvitsema henkilökuntamäärä. Palveluketju toimi hyvin, erikoissairaanhoidon siirtoviivemaksuja ei ole ollut vuonna 2011. Terveyskeskussairaalan osastojen ja akuutin osaston kuormitusprosentit ovat olleet 79.88 97,5 %. - 6 -

Akuuttiosaston ja osasto 1:n kuormitusprosentit jäivät alle 90 %, jota ei voida pitää hyvänä tuloksena. Laitoshoidon palvelurakennemuutos jatkuu edelleen vuonna 2012. Kotihoidon selvitystyö tehtiin kesällä 2011. Selvitystyön mukaan kotihoidon asiakastyöhön käytettävä työaika jää alhaiseksi, minkä takia aloitettiin suunnittelu toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotosta, jotta kotihoidon toimintaa voidaan tehostaa. Palvelusetelin käytön laajentamisesta tehtiin alustavia suunnitelmia, mutta varsinaisesti palvelusetelin käyttö ei laajentunut. Nuorten palvelukeskus Olkkarin toiminta sai hankerahoituksen ja toiminta käynnistyi syksyn 2011 aikana. Olkkari sai tilat Ristimäenkadulta ja hanketyöntekijöiden lisäksi sinne siirtyi nuorten tuki- ja jälkihuoltoyksikkö, nuorten kehityksen tukiyksikkö sekä etsivä nuorisotyö. Nuorten kehityksen tukiyksikköön saatiin lisää työntekijäresurssia päihdepalveluista ja mielenterveysyksiköstä 4 työntekijän verran, joista kaksi aloittaa työnsä vasta vuoden 2012 puolella. Olkkarin toimintakokonaisuuden ja asiakasprosessien kehittämistä jatketaan edelleen. Asetus neuvolatoiminnasta ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta edellytti koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon vahvistamista vuonna 2011. Mikkelissä asetuksen toteuttamisen myötä terveystarkastusten määrä kasvoi ja saatiin lisäpanostusta terveydenhoitajien työhön. Lääkärityöpanoksen lisääminen ei onnistunut. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Sosiaali- ja terveystoimen toimintatuotot olivat 31,3 milj. euroa. Talousarvioon verrattuna tulot ylittyivät 2,7 milj. euroa. Vuoteen 2010 verrattuna tulot kasvoivat 3,3 milj. euroa (11,8 %). Kaikissa tulolajeissa oli selkeää kasvua. Sosiaali- ja terveystoimen toimintakulut olivat 193,0 milj. euroa, kun edellisen vuoden toteuma oli 177,7 milj. euroa. Kulujen lisäys edelliseen vuoteen verrattuna on 15,3 milj. euroa (8,7 %). Talousarvioon verrattuna menot ylittyivät 8,9 milj. euroa. Henkilöstökulut olivat 54,5 milj. euroa (99,6 %). Vuoteen 2010 verrattuna kasvua oli 0,5 %. Vähänen kasvu selittyy sillä, että vuoden 2011 alusta henkilöstöä siirtyi ruoka- ja puhtauspalveluihin. Palvelujen ostot olivat115,6 milj. euroa (108,2 %): Kasvua vuoteen 2010 oli 14,5 milj. euroa (14,4 %). Psykososiaalisten palvelujen asiakaspalvelujen ostot olivat 14,2 milj. euroa (111,1 %) ja kasvua vuoteen 2010 verrattuna oli 1,1 milj. euroa (8,7 %). Hoitopäivien määrä lisääntyi 1827 (5,5 %). Vanhusten palveluissa asiakaspalvelujen ostot olivat 16,7 milj. euroa (124,3 %) ja kasvua vuoteen 2010 oli 3,0 milj. euroa (21,7 %). Tehostettuja palveluasumisen paikkoja oli vuoden lopussa 386 ja kasvua vuoteen 2010 oli 63 paikkaa (19,5 %). Erikoissairaanhoidon kustannukset olivat 53,5 milj. euroa (105,0 %). Kasvua vuoteen 2010 verrattuna oli 4,4 milj. euroa (8,9 %). Kasvu johtuu erityisesti avohuollon kustannusten kasvusta. Palvelujen ostoista tehdään tarkempi erillisselvitys alkuvuonna 2012. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden menot olivat 3,6 milj. euroa (98,6 %) ja vähennystä vuoteen 2010 oli 0,1 milj. euroa (-3,4 %). Avustukset olivat13,7 milj. euroa (101,1 %)ja kasvua vuoteen 2010 oli 0,4 milj. euroa (2,9%). Työmarkkinatuen kuntaosuus ylittyi 0,2 milj. euroa vaikka pienenikin 0,1 milj. euroa vuodesta 2010. Kuntaosuuden menot olivat 1,5 milj. euroa (118,1 %). Toimeentulotukimenot olivat 4,2 milj. euroa (98,1 %) ja kasvua vuoteen 2010 verrattuna oli 0,1 milj. euroa (3,5 %): Muut toimintakulut olivat 5,7 milj. euroa (104,2 %). Kasvua vuoteen 2010 oli 0,3 milj. euroa (6,0 %). Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäinen valvonta ja riskien hallinta tapahtui hallinto- ja johtamisjärjestelmän mukaisesti. Kukin tulosalue ja työyksikkö valvovat tulosyksiköidensä talousarvion toteutumista sekä asetettujen strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Esimiesten tehtävänä on seurata, että työyksikköjen toiminnalle asetetut tavoitteet toteutuvat ja toiminnat ovat tehokkaita. Tämä edellyttää myös, että tavoitteiden saavuttamista uhkaavat riskit on tunnistettu ja niitä - 7 -

pyritään mahdollisuuksien mukaan ehkäisemään. Erityiseksi painopisteeksi nousi palveluasumisen prosessien hallinta. Esimiesten tehtävänä on lisäksi valvoa, että voimassa olevia lakeja ja säädöksiä sekä ohjeita noudatetaan. Talouden seuranta on tiivistynyt ja raportointi muuttunut systemaattiseksi kerran kuukaudessa tapahtuvaksi. Seurantatietojen mukaan tehdään tarvittaessa toimintaan liittyviä muutoksia. Sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmätyöskentely on keskeinen osa sisäisen valvonnan toteuttamista. Johtoryhmät (toimialan ja tulosalueiden) kokoontuvat säännöllisesti. Toimialan johtoryhmän muistio on tärkeä viestinnän väline ja siihen kirjataan sovitut menettelytavat. Lautakuntaan vietävät asiat valmistellaan niin, että erityislainsäädännön parhaiten tunteva toimii valmistelijana ja päätösesitys laaditaan yhdessä esittelijän kanssa. Erityistilanteita ja kriisitilanteita varten pidetään ajan tasalla lääkintähuollon ja sosiaalihuollon valmiussuunnitelmia. 1. Elinvoima ja vetovoimaisuus Strateginen päämäärä Veto-voimainen kasvukeskus Kriittiset menestystekijät Hyvä maine. Tavoitteet vuodelle 2011 Toimivat sosiaali- ja terveystoimen palvelut Mittaaminen ja tavoitetaso (raja-arvot) Palvelujen saatavuus ja palvelutaso hyväksyttävän kaupungin palvelustrategian mukaisesti Tavoitteiden toteutuminen Palvelujen saatavuus ja palvelutaso on pääosin toteutunut tavoitteiden mukaisesti. Hoitoon pääsy on toteutunut tavoiteajoissa. Palvelujen kysyntä kasvoi loppuvuonna päivähoidossa ja suunniteltiin päivähoitopaikkojen lisäämistä. 2. Asiakas ja kuntalainen Strateginen päämäärä Tyytyväinen asiakas ja käyttäjä Kriittiset menestystekijät Käyttäjälähtöiset modernit palvelut Tavoitteet vuodelle 2011 Palvelujen saatavuus Mittaaminen ja tavoitetaso (rajaarvot) Palvelujen saatavuus toteutuu lainsäädännön mukaisena ja lain edellyttämien määräaikojen puitteissa Tavoitteiden toteutuminen Palvelujen saatavuus on pääosin toteutunut normien mukaisesti. Toimeentulotukianomusten käsittelyn määräajat (7 pv) ylittyivät satunnaisesti. Terveydenhuollon määräajat eivät ole ylittyneet. - 8 -

Terveydenhuollon puhelinpalvelun saavutettavuus vaatii parantamista Palveluohjauksen onnistuminen Asiakastyytyväisyys kehittyy myönteiseen suuntaan Palveluohjaus on keskeinen osa kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja ja sen avulla toteutetaan asiakaslähtöistä, tarvittaessa tulosaluerajat ylittävää toimintaa. Asiakastyytyväisyysmittauksia tehdään seuraavissa sosiaali- ja terveystoimen palveluissa: avoterveydenhuolto, hammashuolto, vanhusten palvelut, lasten päivähoito Palveluohjausta on tehostettu, erityisesti Seniori-sentterin toiminnan vakiintuessa. Asiakastyytyväisyysmittaus tehtiin syksyn aikana omiin tehostetun palveluasumisen yksiköihin. Hoitotarvikejakelussa ja kotisairaalassa. Palaute pääosin positiivista, mutta huomiota tulee kiinnittää tietyltä osin laatuun ja saavutettavuuteen. Terveyspalveluissa asiakastyytyväisyyskyselyjä ei tehty. Strateginen päämäärä Hyvinvoiva kuntalainen ja yhteisö Kriittiset menestystekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen Tavoitteet vuodelle 2011 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Mittaaminen ja tavoitetaso (rajaarvot) Tavoitteiden toteutuminen - 9 -

Terveyden edistämis- ja hyvinvointiohjelman laatiminen Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) -menetelmä otetaan käyttöön Ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen Sairastavuustilanne kehittyy valtakunnallisesti suhteutettuna myönteisesti. Ohjelma valmistuu poikkihallinnollisena työnä. Sosiaalija terveystoimi on aktiivisesti mukana valmistelutyössä. Neuvola- ja kouluikäisten terveysseurantaa lisätään. Pitkäaikaissairaiden hyvä hoitotasapaino varmistetaan. Päihdetyön painopistettä siirretään ehkäisevään työhön ja nuoriin. Liikuntaneuvontayksikön toiminta jatkaa LLE-hankkeen päättymisen jälkeen osana fysioterapian toimintaa Menetelmää sovelletaan systemaattisesti ainakin yhden merkittävän päätöksen valmistelussa. Sairastavuusindeksi 101, (v.2008 102,2) Ohjelma on valmistunut. Kouluterveydenhuollossa resursseja lisätty puolikkaan terveydenhoitajan työpanoksella. Lääkärityövoimaa opiskelijaterveydenhuollossa ei ole pystytty lisäämään suunnitellusti Syksyn 2011 aikana aloitetttu Marevan-potilaiden systemaattinen seurantatoimintamallin jalkauttaminen hoitajien ja lääkäreiden vastaanotoille. Päihdetyönohjaaja on aloittanut nuorten palveluissa toukokuun alussa ja sairaanhoitaja elokuun alussa. Menetelmää ei ole sovellettu Sairastavuusindeksi (KELA) (ei vielä tietoa saatavana) Varhaista tukea resursoidaan siten, että erikois- ja erityispalvelujen tarve vähenee Jokaisessa tulosyksikössä ennalta ehkäisevän työn ja varhaisen tuen merkitys tiedostetaan, työtä tehdään näkyväksi ja sen osuutta toiminnassa vahvistetaan. Erikois- ja erityispalvelujen tarve vähenee. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit toteutuneet vanhusten palveluissa Palvelujen käytössä ei vähennystä Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma selkeänä strategisena ohjausvälineenä toiminnassa Nuorisovaltuuston näkemyksiä kuullaan Toteutetaan vuodelle 2011 asetetut tavoitteet. Nuorisovaltuusto tulee kuulluksi sosiaali- ja terveystoimessa asiantuntijana nuorten asioissa Suunnitelmaa toteutettu. Raportoidaan tarkemmin keväällä 2012. Olkkarin toimintamallin suunnittelun yhteydessä ovat nuoret olleet mukana aktiivisesti ja edelleen toimintamallin - 10 -

rakentamisessa otetaan mukaan nuorisovaltuuston edustaja /-t sekä nuoret. 3. Palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Strateginen päämäärä Asiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat peruspalvelut Kriittiset menestystekijät Innovatiivinen palvelujen järjestäminen Monipuolinen kumppanuus Tavoitteet vuodelle 2011 Innovatiivinen palvelujen järjestäminen Kaupungin palvelustrategia valmistuu kesään 2011 mennessä. Poikkihallinnolliset prosessit käyty läpi. Prosessien kuvaaminen ja kehittäminen yhdessä sairaanhoitopiirin ja muiden toimijoiden kanssa Sähköisiä asiointiratkaisuja lisätään Mittaaminen ja tavoitetaso (rajaarvot) Palvelustrategiassa asetetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantotapaa, palveluverkkoa ja laatua koskevat kuvataan tavoitteet Päivystysprosessi kuvataan ja toimintamallista ja työnjaosta sovitaan yhteisesti osana rampehanketta, erityisesti kiinnittäen huomiota päivystyksen suurkäyttäjiin. Sähköinen asiointimahdollisuus on käytössä seuraavissa sotepalveluissa: toimeentulotuen hakeminen ja päivähoitohakemukset. Käyttö lisääntyy. KEKSI -hankkeen puitteissa lisätään sähköistä asiointia Tavoitteiden toteutuminen Palvelustrategia hyväksytty kesäkuussa. Päiväpäivystys yhteistyö on siirtynyt seudulliseksi yhteispäivystyksen kehittämiseksi. Sähköinen päivähoitohakemus on uudistunut, mikä lisännyt käyttäjäystävällisyyttä sekä sähköisen palvelun käyttöä. Hakemuksista 98 % sähköisiä. Toimeentulotuen sähköinen asiointi vielä melko vähäistä. Hakemuksista n 6% sähköisiä. Sekä terveysneuvonnassa että lasten ja nuorten kehityksen tukiyksikössä on jo mallinnettu sähköistä asiointia ja pilotit käynnistyvät 2012. Peruspalvelut järjestetään ja tuotetaan seudullisesti Sähköisen palvelusetelin käyttöä laajennetaan lapsiperheiden kotipalveluun ja mahdollisesti myös terveyspalveluihin. Sosiaalinen media käyttöön lapsiperheiden palveluissa. Sote:n nettisivujen käyttö lisääntyy Palveluseteliä ei ole otettu käyttöön lapsiperheiden kotipalvelussa. Otetaan käyttöön 2012. Terveyspalvelujen setelin käyttö siirtyy vuodelle 2013.???? Nettisivujen käytössä ei oleellisia muutoksia - 11 -

Päätetään seudullisen sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintaalueesta Seudun seitsemän kuntaa ovat tehneet päätökset yhteistoiminta-alueen muodostamisesta Monipuolinen kumppanuus Kumppanuuden pohjalta tuotetut palvelut lisääntyvät. Jatketaan hyvää yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Kumppanuutta kehitetään mm. eri toimijoiden yhteisessä kumppanuuspöydässä. Hankintojen ja työvoiman ja palvelujen kumppanuuspöydät aloittaneet toimintansa MAMK:n kanssa yhteistyössä. 4. Henkilöstö Strateginen päämäärä Hyvä työnantaja Kriittiset menestystekijät Osaava, motivoitunut ja vastuullinen henkilöstö Ammattimainen ja innostava esimiestyö Tavoitteet vuodelle 2011 Osaava, motivoitunut ja vastuullinen henkilöstö Kaupungin henkilöstöstrategiasta tehdään strateginen osaamisen ja työyhteisön kehittymistä linjaava dokumentti. Mittaaminen ja tavoitetaso (rajaarvot) Henkilöstöstrategia valmistuu. Sosiaali- ja terveystoimi on aktiivisesti mukana strategiaa luomassa. Tavoitteiden toteutuminen Henkilöstösuunnitelmaa 2012 laaditaan yhdessä muiden hallintokuntien kanssa kuten aiemminkin. Kaupungin henkilöstöstrategia ei valmistunut. Työhyvinvointi paranee Ammattimainen ja innostava esimiestyö Keskeisten johtamisen välineiden käyttö (Kehityskeskustelut, osaamiskartoitus, vuorovaikutus ja viestintä, esimiesvalmennus, Vuosittain toteutettavan henkilöstökyselyn tulokset osoittavat myönteistä kehityssuuntaa (erityisesti oman työn kehittäminen ja omaan työhön vaikuttaminen sekä viestintä ja vuorovaikutus) Sairauspoissaolojen määrä alenee Kehityskeskustelut toteutetaan tulosaluekohtaisten suunnitelmien mukaisesti Työhyvinvointisuunnitelmat tulosalueilla valmistuivat. Työhyvinvointikyselyä ei keskitetysti suoritettu. Sairauspoissaolotiedot eivät vielä valmistuneet. Kehityskeskustelut toteutuneet tulosaluekohtaisten suunnitelmien mukaisesti - 12 -

kannustinjärjestelmät) Osaamiskartoitukset tehdään osana kehityskeskusteluja Lääkäreiden, hammaslääkäreiden, sosiaalityöntekijöiden ja sairaanhoitajien rekrytoinnissa onnistutaan. Jokaiseen avoinna olevaan virkaan/toimeen on vähintään yksi pätevä hakija. Osaamiskartoitukset suoritettu vanhusten palveluissa. Muissa tulosalueissa vain satunnaisesti. Ko. ammattiryhmien rekrytoinnissa on edelleen ongelmia. Muutamia lääkäreitä on onnistuttu rekrytoimaan. 5. Talous Strateginen päämäärä Hyvä kuntatalous Kriittiset menestystekijät Talouden hallinta Tehokas omistajapolitiikka Tavoitteet vuodelle 2011 Talouden hallinta Mittaaminen/tavoitetaso (rajaarvot) Tavoitteiden toteutuminen Palvelujen kustannustehokkuus, keskisuurten kaupunkien kustannusvertailussa kaupungin suhteellinen asema paranee Tuottavuusohjelman toteuttaminen. Kehittämiskohteet sosiaali- ja terveystoimessa:: 1.Henkilöstösuunnittelun kehittäminen ja työhyvinvoinnin lisääminen henkilöstöresurssien oikea kohdentaminen ja joustava käyttö henkilöstörakenteen kehittäminen työaikajärjestelyjen kehittäminen rekrytoinnin kehittäminen työhyvinvoinnin lisääminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen 2. Päivähoidon rakenteen kehittäminen ja käyttöasteen nostaminen 3. Psykiatrian uuden toimintamallin käyttöönotto Ikävakioidut kustannukset /asukas kuuluu edullisimpaan kolmannekseen Päivähoidon käyttöaste 90 % Psykiatrian, mielenterveystyön ja päihdetyön hoitokokonaisuuden kehittäminen yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa. Ikävakioidut kustannukset / asukas olivat v. 2010 vertailukuntien (18) kuudenneksi edullisimmat, 2,0 % keskimääräistä pienemmät. Tuottavuushankkeet ovat käynnistyneet. Työhyvinvointisuunnitelmat valmistuneet ja rekrytoinnissa ja sijaisvälityksessä kuntarekry otettu käyttöön. Vuorohoitoa keskitetty ja keskitetty lasten sijoittaminen suunniteltu. Käyttöaste 2012 ilmoitetaan kokouksessa Psykiatrian uutta toimintamallia luodaan yhteistyössä sairaanhoitopiirin hallinnoiman Arjen mieli -hankkeen kanssa ja osana yhteistoiminta-alueen rakentamista. hanke ei merkittävästi edennyt. - 13 -

Tehokas omistajapolitiikka Palveluprosessien kehittäminen yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa kustannustehokkuuden parantamiseksi etenkin suurten kansantautien hoidossa ProcessGuide -ohjelmisto prosessien mallintamiseen on saatu sairaanhoitopiirin kanssa yhteiseen käyttöön. Koulutuksia on toteutettu. - 14 -

Talousarvion toteutuminen 31.12.2011 Sote yhteensä 1 000 TP 2010 KS 2011 Ennuste TP 2011 Tot % Muutos % 10/2011 tp10/tp11 Toimintatuotot 28 034 28 631 29 636 31 338 109,5 % 11,8 % Toimintakulut -177 680-184 159-190 582-193 049 104,8 % 8,6 % Toimintakate -149 646-155 528-160 946-161 711 104,0 % 8,1 % Lapsiperheiden palvelut 1 000 TP 2010 KS 2011 Ennuste TP 2011 Tot % Muutos % 10/2011 tp10/tp11 Toimintatuotot 3 075 2 774 3 043 3 268 117,8 % 6,3 % Toimintakulut -32 073-34 012-33 323-33 810 99,4 % 5,4 % Toimintakate -28 998-31 239-30 091-30 542 97,8 % 5,3 % Psykososiaaliset palvelut 1 000 TP 2010 KS 2011 Ennuste TP 2011 Tot % Muutos % 10/2011 tp10/tp11 Toimintatuotot 3 981 3 668 3 591 3 627 98,9 % -8,9 % Toimintakulut -25 754-24 962-26 039-26 408 105,8 % 2,5 % Toimintakate -21 773-21 295-22 448-22 781 107,0 % 4,6 % Terveyspalvelut 1 000 TP 2010 KS 2011 Ennuste TP 2011 Tot % Muutos % 10/2011 tp10/tp11 Toimintatuotot 8 667 10 180 10 289 10 785 105,9 % 24,4 % Toimintakulut -21 067-24 729-24 836-25 366 102,6 % 20,4 % Toimintakate -12 400-15 549-14 546-14 581 93,8 % 17,6 % Vanhusten palvelut 1 000 TP 2010 KS 2011 Ennuste TP 2011 Tot % Muutos % 10/2011 tp10/tp11 Toimintatuotot 12 262 11 778 12 268 13 148 111,6 % 7,2 % Toimintakulut -48 634-47 965-51 134-52 206 108,8 % 7,3 % Toimintakate -36 372-36 188-38 866-39 057 107,9 % 7,4 % Johtamisen tukipalvelut 1 000 TP 2010 KS 2011 Ennuste TP 2011 Tot % Muutos % 10/2011 tp10/tp11 Toimintatuotot 49 232 354 510 219,8 % 940,8 % Toimintakulut -975-1 487 1 607-1 728 116,2 % 77,2 % Toimintakate -926-1 255-1 253-1 218 97,1 % 31,5 % Erikoissairaanhoito 1 000 TP 2010 KS 2011 Ennuste TP 2011 Tot % Muutos % 10/2011 tp10/tp11 Toimintatuotot Toimintakulut -49 177-51 003-53 300-53 532 105,0 % 8,9 % Toimintakate -49 177-51 003-53 300-53 532 105,0 % 8,9 % - 15 -

- 16 -

Lapsiperheiden palvelut Lapsiperheiden palveluiden tulosalueen tehtävänä on tukea ja edistää lasten ja lapsiperheiden terveyttä ja hyvinvointia ja turvata heille riittävät ja oikein kohdentuvat sosiaali- ja terveystoimen palvelut. Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset ovat toteutuneet pääsääntöisesti käyttösuunnitelmassa ennakoidulla tavalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011, KASTE, on sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteinen strateginen ohjausväline. Lapsiperheiden palvelut ovat olleet mukana KASTE-ohjelmaa toteuttavassa kehittämistyössä. STM:n avustuksen turvin toteutettava kehittämishanke kestää kesäkuun loppuun 2012. Hankkeelle on haettu jatkoa vuoden 2013 loppuun tavoitteena edelleen, että sekä lähipalveluperiaatteella tarjottavat lapsi-, nuoriso ja perhepalveluiden peruspalvelut että seutuja maakunnalliset erityispalvelut muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Seudullista perhepalveluiden kokonaisuutta valmisteltiin yhdessä kuntien kanssa perhepalveluiden valmistelutyöryhmässä sekä erilaisissa työryhmissä ja työyhteisöissä. Ennusteen mukaan alle kouluikäisten lasten lukumäärässä ei tapahdu oleellisia muutoksia. Kunnallisen päivähoidon valitsevien perheiden osuus lapsiperheistä on edelleen kasvanut. Kunnallisessa päivähoidossa oli vuonna 2006 1261 lasta, vuonna 2009 1 432, vuonna 2010 1479 lasta ja vuoden 2011 lopussa lapsia oli päivähoidossa 1482. Loppuvuodesta päivähoidon kysyntä kasvoi noin 70 lapsella ja tammikuussa 2012 lapsia on kunnallisessa päivähoidossa 1565. Tästä johtuen nopealla aikataululla perustettiin uusia päivähoitoyksiköitä. Pankarantaan perustettiin väliaikainen yksikkö. Yhteiskoulun tiloja ryhdyttiin remontoimaan päivähoidon lisääntyneisiin tarpeisiin sekä väistötilaksi Emolan päiväkodin remontin ajaksi. Lisäksi Otavan päiväkotiin otettiin lisää lapsia ja palkattiin lisää henkilökuntaa. Ryhmäperhepäiväkoti Untuvikon varapiste laajennettiin 12 lapsen ryhmäksi. Haukivuorelle suunniteltiin sekä tilojen laajennusta että perhepäivähoitoryhmän muuttamista päiväkodin filiaaliksi. Päivähoidon keittiö- ja siivoushenkilöstö siirrettiin vuoden 2011 alusta ruoka- ja puhtauspalveluihin. Loppuvuonna 2011 tehtiin päätös päivähoidon siirtymisestä sosiaali- ja terveyspalveluista sivistyspalveluihin. Siirron valmistelutyö on aloitettu. Päivähoidon tilaratkaisuissa edettiin osittain Haahtela - tilaselvitystä hyödyntäen. Keskustan uuden vuoropäiväkodin toiminnan aloitus siirtyi elokuuhun 2013. Vuorohoidon keskittämisestä laadittiin suunnitelma. Omassa kodissaan lapsia hoitavien perhepäivähoitajien työaika lyhentyi 1.8.2011 alkaen 40 tuntiin/viikko. Tämän johdosta lisättiin varahoitoa ja varahenkilöitä kuudella työntekijällä. Nuorten vastaanottokoti Havurinteen, tuetun asumisen ja turvakodin kokonaisuutta selvitettiin ja valmistelutyö käynnistettiin. Erillistä turvakotia ei katsottu tarkoituksenmukaiseksi perustaa. Kouluterveydenhuollon uudet tilat otettiin käyttöön sekä Kalevankankaan että Mikkelin lukiossa. Toiminnan painopisteet Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksyttiin keväällä 2011. Suunnitelma muodostaa strategisen linjauksen johdonmukaiselle toiminnalle lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Toimintaa kehitettiin ja toimenpiteitä toteutettiin suunnitelman mukaisesti niin, että ennaltaehkäisevät ja oikea-aikaiset varhaisen tuen palvelut ovat toiminnan ja kehittämisen lähtökohtana. Varhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamallin jalkauttamista terävöitettiin edelleen. Asetuksen mukaiset peruspalvelut terveysneuvonnassa pyrittiin saattamaan asetuksen mukaiselle tasolle. Terveydenhoitajien määrä lisääntyi yhdellä. Opiskelijaterveydenhuollon lääkäripalveluja ei pystytty lisäämään... Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä päivähoidossa on noin 200. Varsinkin vaativat, käytöshäiriöiset lapset ja haasteelliset tukea tarvitsevat perheet tarvitsevat erityistä huomiota. Lapsiperhepalveluissa on käynnistetty koulutussarja sosioemotionaalista tukea tarvitsevien lasten kanssa toimivien päivähoidon, lastensuojelun sosiaalityön, perhetyön, terveysneuvonnan ja lasten kehityksen tukiyksikön työntekijöiden osaamisen vahvistamiseksi ja yhteistyön kehittämiseksi.

Osana kaupungin tuottavuusohjelmaa päivähoidon rakennetta on kehitetty ja toimintasuunnitelman painopisteitä on tarkennettu. Päivähoidon vuorohoito ja lasten sijoittaminen päädyttiin keskittämään ja palvelukoordinaattorien haku käynnistyi vuoden lopussa. Päivähoidon vuorohoitoa on jo osittain viikonloppujen osalta keskitetty Pankarantaan. Lastensuojelussa kehitettiin riittäviä räätälöityjä ja oikea-aikaisia varhaisen tuen palveluita lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Ryhmämuotoista toimintaa toteutettiin. Uudenlaisina ryhminä toteutettiin vahvuutta vanhemmuuteen ryhmä terveysneuvonnassa ja vanhemmuuden tuen vertaisryhmä sekä avohuollon asiakaslasten toiminnalliset ryhmät lastensuojelussa. Lisäksi perhetyössä toteutettiin keväällä ja syksyllä yhteistyössä seurakunnan kanssa kaksi kotia sydämessä ryhmät ja päivähoidon kanssa vanhemmuuden tuen Voimala-ryhmät. Lasten kehityksen tukiyksikössä toteutettiin psykologin ja toimintaterapeutin pitämä lasten ryhmä sekä vanhempien eroseminaari. Perhetyössä on pidetty toimintapäivä kerran kuukaudessa perhetyön perheille. Toiminnoissa on ollut noin 80 aikuista ja 85 lasta. Lastensuojelun sijaishuollossa painopiste on edelleen perhehoidon vahvistamisessa. Ensimmäinen omana toimintana toteutettu Pride koulutus päättyi keväällä 2011. Vuoden 2011 aikana uusia huostaanottoja tehtiin kolme (v. 2010 8), joista yksi sijoitus tapahtui perhehoitoon, yksi ammatilliseen perhekotiin ja yksi lastensuojelulaitokseen. Vuoden aikana lopetettiin kolme huostaanottoa. Vuoden lopussa huostassa olevista lapsista 70 % (37 lasta) on sijoitettu perhehoitoon, 15 % (8 lasta)ammatillisiin perhekoteihin ja 15 % (8 lasta) lastensuojelulaitoksiin. Lisäksi sijaishuollon muutoksia on tehty esimerkiksi yksi perhehoidosta ammatilliseen perhekotiin sekä lastensuojelulaitoksesta toiseen lastensuojelulaitokseen. Vuoden aikana useampi perhe oli myös perhekuntoutuksessa. Lisäksi käytettiin Jyväskylän ensikotipalveluita. Lapset ja Perheet KASTE hankkeen osana määräaikainen sijaishuollon neuvottelukunta käynnisti lastensuojelun sijaishuollon asiantuntijayksikön mallinnuksen osana Mikkelin palvelutuotantoyksikköä. Tavoitteena on turvata perhehoidon ensisijaisuus ja tuki perhehoitajille sekä kuntien työntekijöille koko seudulla ja alueellisesti. Lasten ja nuorten kehityksen tukiyksikön muutosta valmisteltiin lasten kehityksen tukiyksiköksi niin, että yksikkö tarjoaa jatkossa palveluita alle 13 vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Muutoksen myötä tämän ikäryhmän työntekijäresurssi lisääntyi 1,5 työntekijällä Tällä panostuksella vahvistetaan edelleen pikkulapsi- ja vauvaperhetyötä. Nuorten palvelukeskus Olkkarin toiminta sai hankerahoituksen ja toiminta käynnistyi syksyn 2011 aikana. Olkkari sai tilat Ristimäenkadulta ja hanketyöntekijöiden lisäksi sinne siirtyi nuorten tuki- ja jälkihuoltoyksikkö, nuorten kehityksen tukiyksikkö sekä etsivä nuorisotyö. Nuorten kehityksen tukiyksikköön saatiin lisää työntekijäresurssia päihdepalveluista ja mielenterveysyksiköstä 4 työntekijän verran, joista kaksi aloittaa työnsä vasta vuoden 2012 puolella. Olkkarin toimintakokonaisuuden ja asiakasprosessien kehittämistä jatketaan edelleen. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Lapsiperheiden palvelujen toimintatuotot olivat 3,2 milj. euroa (116,9 %). Tuottoja kertyi noin 465.000 enemmän kuin talousarviossa oli varauduttu. Tuloja kertyi enemmän päivähoidon maksutulojen ja muiden tukien ja avustusten sekä terveysneuvonnan ja lapsiperheiden tukiyksikön myynti- ja maksutuotoista. Lapsiperheiden palvelujen toimintakulut olivat 30,27 milj. euroa (97,8 %) Toimintakulut olivat noin 690.000 vähemmän kuin käyttötaloussuunnitelmaan oli varattu. Henkilöstökulut ylittyivät päivähoidossa noin 400.000 euroa ja alittuivat terveysneuvonnassa ja lapsiperheiden tukiyksikössä yhteensä noin 450.000 euroa johtuen suurelta osin rekrytointivaikeuksista. Palveluiden ostot alittuivat päivähoidossa ja lapsiperheiden tukiyksikössä. Lisäksi ruoka- ja puhtaanapitopalveluiden kustannukset olivat arvioitua alhaisemmat. Päivähoidossa alittui myös kotihoidontuki noin 120.000 euroa. Lisäksi lastensuojelun laitoshoidon ja perhekotien menot alittuivat noin 100.000. Terveysneuvonnassa ostopalveluiden ylitys johtui lääkäripalveluista. Vuoden 2011 toteutunut toimintakate oli 30,28 ME. (TA 2011 oli 30,96 ME) Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Lapsiperhepalveluissa valvotaan strategian ja talousarvion toteutumista. Talouden, toiminnan ja henkilöstökulujen toteutumista suhteessa käyttösuunnitelmaan on seurattu tiiviisti ja puututtu nopeasti poikkeamiin. Raportointi tapahtuu säännöllisesti kerran kuukaudessa. Esimiesten tehtävänä on seurata ja valvoa, että voimassa olevia lakeja, asetuksia ja ohjeistuksia noudatetaan. Samoin seurataan, että toiminnalle asetetut tavoitteet toteutuvat ja toiminta on tehokasta. Henkilöstön kanssa

keskustellaan ajoittain hyvän hallintotavan mukaisesta vastuullisesta toiminnasta. Työhyvinvointiin on kiinnitetty huomiota ja yhteistyötä on tehty eri tahojen kanssa. Tietojärjestelmien käyttöoikeuksien myöntämistä tarkennettiin huomioiden myös koko seutusote. Lastensuojelussa ajanvarausohjelman sisältö kehitettiin, jotta työajan seuranta mahdollistuu ohjelman kautta. Terveysneuvonnan tilastointia suunniteltiin avo-hilmon edellyttämällä tavalla ja aikataululla. Vuoden 2011 aikana käynnistyi suunnittelu yhteisen effica-potilastietojärjestelmän alueellistamiseksi sekä E-reseptin käyttöönottamiseksi. 1. Elinvoima ja vetovoimaisuus Strateginen päämäärä Veto-voimainen kasvu-keskus Kriittiset menestystekijät Hyvä maine Tavoitteet vuodelle 2011 Mittaaminen/tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuma Toimivat, asiakaslähtöiset palvelut lapsiperheille ovat hyvän maineen edellytyksenä Palvelujen saatavuus ja palvelutaso lainsäädännön ja hyväksyttävän kaupungin palvelustrategian mukaisesti. Päivähoidon kysyntä lisääntyi yllättäen loppuvuodesta. Uusia päivähoitotiloja jouduttiin ottamaan käyttöön. Lääkäripalveluiden saatavuus on ollut vaikeaa erityisesti opiskelijaterveydenhuollossa, 2. Asiakas ja kuntalainen Strateginen päämäärä Tyytyväinen asiakas ja käyttäjä Kriittiset menestystekijät Käyttäjälähtöiset modernit palvelut Tavoitteet vuodelle 2011 Mittaaminen/tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Toimiva perhenetti (tietopalvelu) sekä kaupungin että muiden toimijoiden palveluista lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Selvitetään ja otetaan käyttöön toimeentulotuki- ja päivähoitohakemuksen lisäksi vähintään yksi sähköinen asiointiratkaisu. Selkeä ja helppokäyttöinen nettisivusto. Sähköinen asiointi lisääntyy ja palveluosaajavalmennuksessa kehitetään innovatiivinen palvelutuote liittyen sosiaalisen median hyödyntämiseen. Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen nettisivujen työstäminen käynnistetty. Sivustoa selkiytetään seutusoten ja koko kaupungin sivustojen kehittämisen yhteydessä. Käyttöönotto 2012. Sähköinen päivähoitohakemus on uudistunut, mikä lisännyt käyttäjäystävällisyyttä sekä sähköisen palvelun käyttöä. Toimeentulotukiasiakkaiden

Asiakastyytyväisyys kehittyy myönteiseen suuntaan. Asiakastyytyväisyyskyselyt toteutetaan terveysneuvonnassa ja päivähoidossa. Tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. sähköinen asiointi on vielä hyvin vähäistä. Sekä terveysneuvonnassa että lasten ja nuorten kehityksen tukiyksikössä on jo mallinnettu sähköistä asiointia mutta pilottien käynnistyminen siirtyy vuoteen 2012. Päivähoidon kehittämishankkeessa tehdyn asiakastyytyväisyyskyselyn pohjalta yksiköt ovat laatineet kehittämissuunnitelman laadun ja asiakaslähtöisen toiminnan edelleen kehittämiseksi. Terveysneuvonnan asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia on hyödynnetty toiminnan kehittämisessä. Tietyissä yksiköissä on kerätty säännöllisesti asiakaspalaute, jota hyödynnetään toiminnan edelleen kehittämisessä.. Strateginen päämäärä Hyvinvoiva kuntalainen ja yhteisö Kriittiset menestystekijät Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen Ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen Tavoitteet vuodelle 2011 Mittaaminen/tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma selkeänä strategisena ohjausvälineenä toiminnassa Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi huomioidaan valmistelussa, päätöksenteossa ja seurannassa. Nuorisovaltuuston näkemyksiä kuullaan Toteutetaan vuodelle 2011 asetetut tavoitteet Lapsivaikutusten arviointi tehdään vähintään yhden merkittävän päätöksen valmistelussa. Vuorovaikutus nuorisovaltuutettujen kanssa Suunnitelmaan kirjattuja toimenpiteitä toteutettu käytännössä. Raportti vuoden 2011 osalta käsitellään lautakunnassa keväällä 2012. Järjestelmällistä lapsivaikutusten arviointia ei ole vielä otettu käyttöön. Lapsen näkökulma huomioidaan päätösten valmistelussa. Olkkarin toimintamallin suunnittelun yhteydessä sekä toiminnan käynnistyttyä ovat sekä

Ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen Varhaisen tuen palveluiden resursointi. Neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon resursseja vahvistetaan. Terveydenhoitajien ja lääkäriresurssi asetuksen edellyttämälle tasolle. Lisäresurssina yhden sairaanhoitajan, psykologin sekä päihdetyönohjaajan työpanos nuorten palveluihin. nuorisovaltuutetut että muut nuoret on otettu mukaan aktiivisesti toimintamallin rakentamiseen. Opiskeluterveydenhuollossa on aloittanut lisää yksi kokoaikainen terveydenhoitaja elokuun alussa. Lääkäripalveluiden saatavuudessa ollut puutteita erityisesti opiskeluterveydenhuollossa. Päihdetyönohjaaja aloittanut toukokuun alussa ja sairaanhoitaja elokuun alussa. Psykologi aloitti 1.1.2012. Toimintamallia rakennetaan Olkkarikokonaisuus huomioiden. Käynnistetään lapsiperheiden kotipalvelu palveluseteliä hyödyntäen. Lasten ja nuorten kehityksen tukiyksikön palvelujen kohdentaminen alle 13 -vuotiaille. Olkkarin toiminta käynnistyy Erilaisen ryhmätoiminnan järjestäminen lapsiperheille eri tahojen yhteistyönä. Kriteerit valmisteltu ja vuodelle 2012 varattu pilotin määrärahat. Räätälöidysti ostettu lapsiperheiden kotipalvelua. Palveluseteliä ei otettu käyttöön. Yksikön toiminta muuttunut siten, että lasten kehityksen tukiyksikkö palvelee alle 13- vuotiaita perheineen. Nuorten kehityksen tukiyksikkö toimii Olkkarin yhteydessä palvellen 13-18/21 nuoria. Toiminta käynnistynyt Ristimäenkadun tiloissa. Toteutettu vahvuutta vanhemmuuteen ryhmä, kehityksen tukiyksikössä psykologin ja toimintaterapeutin yhteinen ryhmä, lastensuojelun vanhemmuuden tuen ryhmä, lasten ryhmiä, perhetyön ryhmiä sekä perhetyön ja päivähoidon yhteisiä ryhmiä. Vanhemmuuden tuen ryhmiä eri asiakasryhmille.

3. Palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Strateginen päämäärä Asiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat peruspalvelut Kriittiset menestystekijät Innovatiivinen palvelujen järjestäminen Monipuolinen kumppanuus Tavoitteet vuodelle 2011 Mittaaminen/tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Innovatiivinen palveluiden järjestäminen Seudullisuus Ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen prosessit Monipuolinen kumppanuus Uusia toimintamalleja käynnistetään ja jatkokehitetään yhdessä Seudullista sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-aluetta koskevien päätösten toteuttamiseen tähtäävä valmistelutyö.etenee tavoitteiden mukaisesti Hyvinvointisuunnitelman poikkihallinnollinen ohjausryhmä linjaa kehitettävät prosessit. Lastensuojelun avohuollon kokonaisuuden kehittäminen. Turvakotipalveluiden, sosiaalipäivystyksen ja nuorten tuetun asumisen kokonaisuuden kehittämissuunnitelma valmistuu Seutusote aloitti suunnitellusti. QPR-ohjelma otettu käyttöön ja ensimmäiset mallintajat koulutettu. Kuvattavat prosessit linjattu ja ydinprosesseja kuvattu.. Työryhmän mallinnustyö vaihtoehdoista valmisteltu ja kevään 2012 aikana asiasta tulee tehdä ratkaisu. Nuorten palvelukeskus Olkkarin toimintakokonaisuuden kehittäminen Vertaistukiryhmät Lasten ja nuorten kuntoutustyöryhmä.. Olkkarin toiminta käynnistynyt ja Olkkarissa toimivien työntekijöiden prosessikoulutus käynnistynyt. Toteutettu lastensuojelussa vanhempien vertaistukiryhmä, Violan kanssa yhteistyössä huostaan otettujen lasten vanhempien ryhmä, seurakunnan ja lastensuojelun kanssa yhteistyössä vanhempien ja lasten / nuorten ryhmä vanhemmuuden tueksi ja muita ryhmätoimintoja. Kuntoutustyöryhmän vastuulääkäri nimetty loppuvuodesta. Kuntoutustyöryhmän toiminta käynnistetty.

4. Henkilöstö Strateginen päämäärä Hyvä työnantaja Kriittiset menestystekijät Osaava, motivoitunut ja vastuullinen henkilöstö Ammattimainen ja innostava esimiestyö Tavoitteet vuodelle 2011 Mittaaminen/tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuminen Osaava motivoitunut ja vastuullinen henkilöstö Työhyvinvointi paranee Tuottavuustalkoot hankkeen toimenpiteitä toteutetaan. Henkilöstökyselyn tulokset osoittavat myönteistä kehityssuuntaa. Sairauspoissaolot vähenevät. Lapsiperhepalveluissa kouluttaudutaan poikkihallinnollisesti toimiva lapsi ja perhe työmenetelmäkoulutukseen. Päivähoidossa esimiehet osallistuvat verkostoista voimaa johtamiseen laatua ja työhyvinvointia varhaiskasvatukseen. Koulutus jalkautetaan henkilöstölle. Hankkeessa mukana olevien lastensuojelu ja päivähoidon työyhteisön toimenpiteet lisää työhyvinvointia Työyksikkökohtaiset tulokset huomioitu työhyvinvointisuunnitelmissa. Työyksikkökohtaiset työhyvinvointisuunnitelmat tehty tai valmistumassa ja niitä edelleen täsmennetään. Ensimmäinen koulutusryhmä toteutunut ja toinen käynnistynyt. Lisäksi kouluttajakoulutus alkanut Tulosten pohjalta laadittu yksikkökohtaiset kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet. Tuottavuustalkoissa tehdyn seurantakyselyn tulosten kehityssuunta myönteinen. Toteutetaan alaistaidon koulutus Ammattimainen innostava esimiestyö Koulutus toteutuu ja hyödynnetään työyhteisöissä Työyhteisö- ja tiimikoulutusta toteutettu terveysneuvonnassa, päivähoidossa ja lastensuojelussa. Jatketaan 2012. Esimieskoulutukset jatkuvat Esimieskoulutukset toteutuvat. Jet-tutkintoja suoritettu ja uusia henkilöitä koulutuksessa. Kartoitetaan kehittämistarpeet ja vahvistetaan ammatillisuutta ja osaamista Kehityskeskustelut toteutetaan ja täydennyskoulutusvelvoite toteutuu. Järjestetään räätälöityä tukea tiimeille / työyhteisöille Kehityskeskusteluja toteutettu osittain suunnitelman mukaisesti perhepalveluissa. Osa terveysneuvonnan ja lapsiperheiden tukiyksikön

kehityskeskusteluista siirtynyt pidettäväksi seuraavana vuonna. Työohjaukset toimivat. 5. Talous Strateginen päämäärä Hyvä kuntatalous Kriittiset menestystekijät Talouden hallinta Tavoitteet vuodelle 2011 Mittaaminen/tavoitetaso (raja-arvot) Toteutuma Keskisuurten kaupunkien kustannusvertailussa lasten ja perheiden palvelut kuuluvat edelleen edullisimman kolmannekseen / asukas ikävakioituna. Lapsiperhepalvelut kuuluvat vuoden 2010 kustannusvertailussa edullisimpaan kolmannekseen. Lastensuojelu on suhteellisesti edullisempaa kuin vuonna 2009. Päivähoidon osalta Mikkelin suhteellinen edullisuus on edelleen hiukan kaventunut. Sijaishuollon kustannukset alenevat. Laitoshoidossa olevien lasten osuus vähenee ja perhehoidossa olevien kasvaa. Vuoden 2011 lopussa huostaan otetuista lapsista 70 % on sijoitettu perhehoitoon, 15 % ammatillisiin perhekoteihin ja 15 % lastensuojelulaitoksiin. Tuottavuusohjelman toteuttaminen päivähoidossa. Edetään suunnitellun aikataulun mukaisesti. Laitoskustannuksia nostaneet vuoden aikana toteutuneet useammat perhekuntoutusjaksot. Tuottavuusohjelmaa on viety eteenpäin suunnitelman mukaisesti.

Psykososiaaliset palvelut Toimintaympäristön kuvaus Psykososiaalisen tulosalueen tehtävänä on järjestää riittävät, tarkoituksenmukaiset ja oikea-aikaiset palvelut aikuissosiaalityön, toimeentulotuen, päihdehuollon, vammaispalvelun, kehitysvammahuollon, kuntouttavan työtoiminnan, avohoidon mielenterveystyön ja asumispalvelujen, maahanmuutto- ja pakolaistyön asioissa sekä talous- ja velkaneuvonnan piirissä oleville asiakkaille. Palveluja tarjotaan aikuisväestölle huomioiden myös heidän perheensä ja läheisensä. Toiminnan periaatteina ovat syrjimättömyys, yhdenvertaisuus ja kumppanuus. Toimintaympäristön muutokset Mielenterveyskuntoutus ja talous- ja velkaneuvonta muuttivat Matkakeskuksen tiloihin kesällä. Talous- ja velkaneuvonnassa toimittiin eläköitymisen seurauksena noin puoli vuotta vajaalla miehityksellä. Kinnarin asumisyksikön vastaava hoitaja siirtyi muihin tehtäviin ja Kinnari siirtyi psykososiaalisten palveluiden johtajan suoraan alaisuuteen. Vuoden aikana oltiin mukana Valtakunnallisessa vammaispalveluhankkeessa (Kaste) sekä Arjen mieli hankkeessa. Lisäksi valmisteltiin aktiivisesti Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimea, jonka toiminta käynnistyi 1.1.2012. Toiminnan painopisteet Mielenterveys- ja päihdetyö on hajautettu vuoden vaihteessa muillekin tulosalueille. Psykososiaalisen tulosalueen mielenterveys- ja päihdetyön tulosyksikköjä on yhdistetty hallinnollisesti mielenterveys- ja päihdetyön tukiyksiköksi. Mielenterveys- ja päihdetyön tulosyksikön kehittäminen on jäänyt vaillinaiseksi. Mielenterveys ja päihdetyön järjestämisen tavat ovat seudulla moninaiset. Yhtenäisen toimintatavan ja mallin kehittäminen jatkuu vuonna 2012 Arjen mieli hankkeen tuella. Työ katkaisuhoito- ja selviämisasematyyppisten palvelujen alueelle saamiseksi jatkuu. Sosiaalityötä kohdennetaan entistä enemmän keskeisimpien asiakasryhmien (mm. nuoret ammattikoulutusta vailla olevat ja pitkäaikaistyöttömät) tukemiseen erilaissa yhä haastavammissa elämäntilanteissa. Verkostoissa tapahtuvana muutokseen tähtäävänä ja yhteiskunnallista osallisuutta lisäävänä työnä sen merkitys entisestään korostuu. Yhteistyö työvoiman palvelukeskus Reitin kanssa on tiivistynyt entisestään ja kuntouttavan työtoiminnan prosesseja on kehitetty sekä aikuissosiaalityön kuntouttavaa työtoimintaa hoitamaan palkattiin toinen sosiaaliohjaaja. Yhteistyö myös muiden hallintokuntien kanssa on tiivistynyt ja seudullinen näkökulma myös pitkäaikaistyöttömien osalta on huomioitu ja toimintaa pyritty yhtenäistämään. Toimeentulotukihakemusten, sosiaalityön ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut ovat toteutuneet pääsääntöisesti siten, että palvelut on pystytty toteuttamaan lain säätämällä tavalla. Toimeentulotuen osalta ei ole aina onnistuttu pysymään lain mukaisissa käsittelyajoissa. Toimenpiteet tähän pääsemiskesi jatkuvat. Myös vammaispalveluiden osalta käsittelyajat ovat pidentyneet, mutta lain määräajoissa on pysytty. Avohuoltopainotteinen palvelujen kehittäminen mielenterveys-, päihde- ja vammaispalveluissa jatkuu. Kotona asumista tuetaan ja erilaisia kotiin tarjottavia palveluja kehitetään. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut on kilpailutettu ja palveluntuottajat valittu. Vammaispalveluissa yhteistyö Vaalijalan kuntayhtymän uuden palvelukodin rakentamiseksi Mikkeliin on aloitettu. Talouden toteutuminen ja olennaiset poikkeamat Toimintatuotot olivat 3,62 milj. euroa alittuen 1 prosentilla (TA 2011 3,66 milj. euroa). Psykososiaalisten palveluiden tulot kertyvät arvioidusti lukuun ottamatta maahanmuuttotyön laskennallisia korvauksia. Kaupunkiin ei saapunut arvioitua määrää pakolaisia. Psykososiaalisten palveluiden toimintakulut olivat 26,4 milj. euroa ylittyen 5 prosentilla (TA 2011 24,9 milj. euroa). Henkilöstöön varatut määrärahat alittuivat. Palveluiden ostot ylittyvät yhteensä noin 1,4 milj. eurolla. Vammaispalveluiden puolella uudet asiakkaat niin kuljetuspalveluissa, asumispalveluissa kuin henkilökohtaisessa avustajapalvelussakin ovat lisänneet kustannuksia. Lisäksi mielenterveyskuntoutujien ja päihdehuollon asumispalveluissa ovat menot kasvaneet. - 25 -