ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA la 8.10.2011 - nauhoite b Pekka Matilainen
ERITYISKASVATUKSEN HISTORIA
VAMMAISUUTEEN SUHTAUTUMINEN ENNEN 1800-LUKUA Vammaisten lasten surmaaminen Vammaisten vainoaminen ja epäoik. kohtelu Sosiaalinen eristäminen Sääli Keskiaika: noitavainot, hyväntekeväisyys, ensimmäiset hoitolaitokset vammaisille keskiajalla Uudelle ajalle siirryttäessä vammaisuutta alettiin selittää myös biologis-materiaalisilla syillä 1700-luvulla vammaisten kuntoutus ja koulutus nousivat huomion kohteeksi Maaseutuyhteisössä vammaiset osa yhteisöä
VAMMAISUUTEEN SUHTAUTUMINEN 1800- LUVULLA Vammaiset uhka yhteiskunnalliselle järjestykselle teollisessa yhteiskunnassa sosiaalinen kontrolli, vammaisten eristäminen laitoksiin Perheiden mahdollisuudet kasvattaa vammaista lasta kotona heikkenivät teollistumisen myötä Medikalisaatio: Lääketieteellä hallitseva asema Laitosparadigman alku (paradigma: vallitseva ajattelutapa, joka ohjaa tiedettä ja käytänteitä, esim. palvelujen järjestämistä) Segregaatio Eristävät ja syrjäyttävät käytänteet
ERITYISKASVATUS 1800-LUVULLA (1/2) Vapaaehtoisen kansalaistoiminnan ja järjestöjen merkitys suuri - hyväntekeväisyyden alku Suomessa 1830-luvulla - ensimmäiset vammaisjärjestöt 1880-luvulla (Sokeain ystävät v. 1887, Raajarikkoisten auttamisyhdistys v. 1889) Sosiaalipolitiikan kehitys Suomessa oli hidasta v. 1852 köyhäinhoitoasetus v. 1879 vaivaishoitoasetus Kuntien velvollisuutena huolehtia vain työkyvyttömien henkilöiden ja turvattomien lasten toimeentulosta
ERITYISKASVATUS 1800-LUVULLA (2/2) Erityisopetus alkoi Suomessa aistivammaisten opetuksesta v. 1846 kuurojenkoulu Porvooseen v. 1865 sokeainkoulu Helsinkiin v. 1877-1892 kehitysvammaisten erityiskoulu Pietarsaaressa v. 1890 Perttulan tylsämielislaitos
ERITYISKASVATUS 1900-LUVULLA (1/5) Rotuhygienia Positiivinen: kasvatus-, valistus- ja propagandatyö Negatiivinen: avioliittokiellot, eristäminen, sterilointi (Suomessa v. 1935 sterilointilaki), surmaaminen Erityisopetuksen kehittyminen Suomessa Apukoulut (ensimmäinen Turkuun v. 1901)
ERITYISKASVATUS 1900-LUVULLA (2/5) Oppivelvollisuuslaki v. 1921: erityisopetusta koskevat määräykset koskivat oppivelvollisuudesta vapauttamista ja velvoitetta perustaa apukoulu yli 10 000 asukk. kaup. Tarkkailuluokat (ensimmäinen Helsinkiin v. 1939) Osa-aikainen erityisopetus 1940-luvulta alkaen Suomalaisen sosiaalipolitiikan murros alkoi toisen maailmansodan jälkeen Lainsäädäntö laajeni ja valtion panos kasvoi Aktiivinen kuntoutus aloitettiin Suomessa 1940- luvulla (v. 1946 invalidihuoltolaki)
ERITYISKASVATUS 1900-LUVULLA (3/5) v. 1958 vajaamielislaki: laissa puututtiin myös käytännön työn sisältöön, laitoshoitoa pidettiin edelleen tärkeimpänä toimintamuotona Avohuoltoajattelu kasvoi, mutta valtion tuki keskittyi laitoshoitoon aina vuoteen 1969 asti > Siirtyminen avohuollon/ kuntoutuksen paradigmaan Integraatio Vähiten rajoittavan ympäristön periaate
ERITYISKASVATUS 1900-LUVULLA (4/5) Erityispedagogiikan kehittyminen Suomessa Erityispedagogiikan ensimmäinen professuuri Jyväskylään vuonna 1948 Niilo Mäki suojelu- ja parantamiskasvatusopin professuuriin Erityisopettajien koulutus käynnistyi vuonna 1958 Tällä hetkellä erityiskasvatuksen yliopistollisia yksiköitä viisi: Helsinki, Jyväskylä, Joensuu ja Turku sekä Åbo Akademi Vaasassa
ERITYISKASVATUS 1900-LUVULLA (5/5) Erityisopetuksen kehittyminen Suomessa: v. 1985 peruskoululaki pääosa kehitysvammaisista koko ikäluokan kouluun harjaantumisopetus Apukoulu peruskoulun mukautettu erityisopetus Tarkkailuopetus sopeutumattomien opetus v. 1997 vaikeimmin kehitysvamm. koulun piiriin v. 1999 perusopetuslaki: erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle on laadittava HOJKS
PARADIGMAMUUTOKSET PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ 1. LAITOSPARADIGMA Segregaatio Eristävät ja syrjäyttävät käytänteet 2. AVOHUOLLON / KUNTOUTUKSEN PARADIGMA Integraatio Vähiten rajoittavan ympäristön periaate
ERITYISPEDAGOGIIKKA TIETEENÄ
MITÄ ON ERITYISPEDAGOGIIKKA? TIEDETTÄ VAI KÄYTÄNNÖN TOIMINTAA? Erityiskasvatus Erityispedagogiikka (tieteenala) Erityisopetus (pedagoginen käytäntö) Erityishuolto (muu käytäntö)
ERITYISPEDAGOGIIKKA TIETEENALANA Erityisopetus perinteisesti antanut tutkimukselle suuntaviivat Erityispedagogiikan kehittymiseen vaikuttaneet: lainsäädäntö, kansalaisjärjestöt, vaikutusvaltaiset henkilöt, erityisopettajien koulutus Emotieteiden vaikutus (kasvatustiede, lääketiede, psykologia) (oppimisen) ongelmat johtuvat yksilöstä Pedagogisesti poikkeavien yksilöiden kasvatus ja koulutus -> yksilöt, joilla on erityisiä tarpeita
ERITYISET TARPEET? Erityinen? Henkilön tavanomaisesta poikkeavat ominaisuudet, esim. henkilön poikkeuksellinen lahjakkuus tai lahjakkuuden puute Erityiset tarpeet? Erityisen ja tavallisen tarpeen erottaminen perustuu normatiiviselle arvottamiselle (esim. eri aikakaudella ja eri yhteisöissä voi olla erilaisia normeja, joihin tarpeiden erottaminen perustuu) -> Erityinen tarve on epätavallinen ja siihen liittyy jokin erityisen tärkeä tavoite.
LÄHTEITÄ JA LISÄLUKEMISTA Hirsjärvi, S., Remes, P., Sajavaara, P. 2005. Tutki ja kirjoita. 11. painos tai uudempi. Helsinki: Tammi. Metsämuuronen, J. 2005. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Helsinki: International Methelp Ky. Moberg, S., Hautamäki, J., Kivirauma, J., Lahtinen, U., Savolainen, H. & Vehmas, S. 2009. Erityispedagogiikan perusteet. Helsinki: WSOY. Räsänen, R. 2005. Erilaisuus koulussa ja opettajankoulutuksessa haaste ja rikkaus. Teoksessa Luukkainen, O & Valli, R. (toim.) 2005. Kaksitoista teesiä opettajuudesta. PS-Kustannus. Saloviita, T. 2011. Inkluusio eli "osallistava kasvatus : Lähteitä sekä 13 perustetta inkluusiota vastaan. Viitattu 6.10.2011. http://users.jyu.fi/~saloviit/tutkimus/inclusion.html Vehmas, S. 2005. Vammaisuus. Johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan. Helsinki: Gaudeamus.