YLEISKAAVA EHDOTUS LISÄÄ LASTEN JA NUORTEN ERIARVOISUUTTA SEKÄ VÄHENTÄÄ LAHDEN VETOVOIMAA

Lahden seudun vanhemmat - LASEVA ry MUISTUTUS Kolkankatu 2 as 2 15140 Lahti lahdenseudunvanhemmat@gmail.com 14.1.2016 TEKNINEN LAUTAKUNTA diaari.teky@lahti.fi YLEISKAAVA 2025 -EHDOTUS LISÄÄ LASTEN JA NUORTEN ERIARVOISUUTTA SEKÄ VÄHENTÄÄ LAHDEN VETOVOIMAA Lahden yleiskaava 2025 sisältää vision, jonka mukaan Lahden päiväkotien ja koulujen määrä puolitetaan seuraavien yhdeksän vuoden aikana. Lahdessa on 44 päiväkotia, 5 ostopalvelupäiväkotia, 10 yksityistä päiväkotia ja yhteensä 7 ryhmäperhepäiväkotia, joista kaksi yksityisiä. Lahdessa on 22 alakoulua, 9 yläkoulua ja lisäksi ruotsinkielinen koulu, erityiskoulu ja sairaalakoulu. Yhteensä kouluja on 34. Luvut sisältävät myös entisen Nastolan alueen päiväkodit ja koulut, vaikka yleiskaava ei huomioi uuden kunnan koko aluetta. Vision mahdollisen toteutumisen myötä päiväkotien keskimääräinen koko kasvaisi nykyisestä 80 lapsesta 150 lapseen ja koulujen koko nykyisestä 300 oppilaasta 600 oppilaaseen. Koska luvut ovat keskiarvoja, todelliset päiväkoti- ja koulukoot olisivat paljon suurempia. Henkilökunnan ja asiakkaiden mielipiteistä välittämättä jo tekeillä oleva Lotilan ja Tiirismaan koulujen yhdistäminen tuo toteutuessaan Lahteen Suomen ennätyksen: maan suurimman, n.1140 oppilaan peruskoulun. Vision mukainen kouluverkon uudistaminen synnyttäisi näitä ennätyskouluja ennätyksellisen määrän. Olemme osallistuneet aktiivisesti lasten ja nuorten lähipalveluverkon suunnittelutyöhön ja ilmaisseet halumme olla jatkossakin mukana, kun palveluverkkoa kehitetään. Olemme antaneet lausunnot yleiskaavatyöhön liittyviin Esitykseen lasten ja nuorten lähipalveluiden muutostarpeista ja vaikutuksista toimitilakannassa 2014 - varhaiskasvatus-, perusopetus- ja nuorisopalvelut 21.5.2014 Lahden Seudun Vanhemmat LASEVA ry laseva.wordpress.com Yhteistä näkökulmaa kasvatukseen ja opetukseen vuodesta 2004

(liite 1, s.8) sekä Sivistystoimialan palveluverkkoa koskeviin muutosesityksiin talousarviossa 2016. Yleiskaavaluonnoksesta emme saaneet lausuntopyyntöä. Visiossa meidät ja siten myös edustamamme liki viisikymmentä vanhempainyhdistystä on sivuutettu täysin. Yleiskaava 2025 materiaalista saa kuvan, että lapsia olisi kuultu heitä koskevassa päätöksenteossa. Todellisuus kuulemisesta on valitettavasti toinen: lapsia on paremminkin hyväksikäytetty kuin osallistettu kaavatyössä. Yhdellä jo pari vuotta sitten tehdyllä pistäytymisellä leikkipuistossa kaavoittajat ovat hankkineet itselleen ja prosessilleen jopa valtakunnallista näkyvyyttä, mikä kertoo siitä, ettei ongelma ole pelkästään paikallinen. Katuliiduilla piirretty Unelmieni leikkipaikka on tietysti sympaattinen lisä yleiskaavatyössä, mutta laiha lohtu kaavailtuihin suuryksiköihin hukkuvan pienen päiväkotilaisen tai koululaisen arjessa. Alakoululaisille tehty kysely tai messuilla tehty kartoitus teini-ikäisten mielestä kaupungin parhaimmista ja ikävimmistä paikoista ei myöskään takaa heille pedagogisesti laadukasta varhaiskasvatusta ja perusopetusta sekä niiden myötä menestystä myöhemmässä elämässään. Todellisten asiantuntijoiden eli päiväkotien ja koulujen henkilökunnan ja asiakkaiden mielipiteitä visioiduista kehittämistoimista ei ole kysytty eikä niitä ole haluttu kuulla. Järjestetyissä yleisötilaisuuksissa on jopa erikseen kielletty keskustelemasta esim. mahdollisista koulujen lakkauttamisista (liite 1, s.2). Kaikkien on ollut mahdollista vastata kyselyyn lapsiystävällisestä kaupunkiympäristöstä kuukauden ajan loppuvuodesta 2014. Työlääksi koettuun kyselyyn vastasi lopulta 29 henkilöä, joista lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä 12. Otanta on todella suppea. Kyselyn vastauksissa kuitenkin korostuu huoli lasten ja nuorten lähipalveluiden saatavuudesta ja kouluverkon supistamisesta. Lahden Seudun Vanhemmat LASEVA ry laseva.wordpress.com Yhteistä näkökulmaa kasvatukseen ja opetukseen vuodesta 2004

Yleiskaavan suunnitteluohjeisiin on usealle alueelle merkitty lisäys Liikenneympäristön suunnittelussa tulee ottaa huomioon lasten turvalliset koulumatkat. Lisäys on sikäli turha, että jo lakikin velvoittaa huomioimaan turvalliset koulumatkat. Kuten em. kyselyn vastauksistakin voi lukea, lapset liikkuvat myös muualla kuin kodin ja koulun välillä. Oleellisempaa olisikin varmistaa, että lasten ja nuorten liikkuminen on kaupungissa turvallista ja sallittua. Jos yleiskaavan visio, että puolet nykyisistä päiväkodeista ja kouluista lakkautetaan, toteutuisi, lasten ja nuorten turvallinen liikkuminen päivähoitoon, esi- ja perusopetukseen vaikeutuu entisestään. Jo nyt ns. saattoliikenne aiheuttaa vaaratilanteita päiväkotien ja koulujen lähistöllä. Yksikkökoon tuplaantuessa ongelma olisi kaksinkertainen. Huomioitavaa on myös, että vision mukaisessa nykyistä huomattavasti harvemmassa päiväkoti- ja kouluverkossa kunnan maksamien koulukuljetusten määrä lisääntyy. Yleiskaava-arkkitehti on opetus- ja kasvatusjohtajan läsnä ollessa julkisesti esittänyt, ettei olisi olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että suuri koulu on huonompi kuin pieni (Tulevaisuusilta 25.11.2015). Väite ei pidä paikkaansa, sillä mm. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteenlaitoksella (opettajankoulutus) on tehty tutkimusta sekä koulu- että luokkakokojen merkityksestä oppimistuloksiin pienen yksikön paremmuutta puoltavin tuloksin (esim. professori Eira Korpinen: http://users.jyu.fi/~korpinen/publications.htm). Tulevaisuusillan esitysmateriaalissa (s.27) on otsikko Vaikutukset lapsiystävällisyyteen. Kuvassa on Harjun koulu, jonka lakkauttamista, yhdistämistä, muuttamista päiväkotikäyttöön ja myymistä vastaan olemme taistelleet jo usean vuoden ajan. Koulun tulevaisuuden ollessa edelleen avoin, sen kuva ei ehkä ole paras mahdollinen edustamaan Lahden lapsiystävällisyyttä. Lahden Seudun Vanhemmat LASEVA ry laseva.wordpress.com Yhteistä näkökulmaa kasvatukseen ja opetukseen vuodesta 2004

Uusi, vielä julkaisematon suomalaistutkimus (http://yle.fi/uutiset/uusi_tutkimus_koulun_tai_luokan_koko_ei_vaik uta_koulumenestykseen/8462750), jonka mukaan kotitausta vaikuttaa koulumenestykseen, ei koulun tai luokan koko, kertoo todellisuudessa suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistumisesta ja suomalaisen peruskoulun alamäestä ts. siitä, että alkuperäinen idea antaa kaikille samanlaiset mahdollisuudet menestyä elämässä ei enää toimi. Tätä ajatusta tukee myös Pisa-testistä tehty analyysiraportti, jossa todetaan mm. että maahanmuuttajataustaiset menestyvät testissä heikoiten, suomenruotsalaiset parhaiten (http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2015/lii tteet/okm6.pdf?lang=fi). Myös 166 tutkimusraporttiin perustuva julkaisu Pieni on parempi - Pienten koulujen laatu tutkimusten valossa (liite 2) todistaa yksiselitteisesti suuryksiköiden tuovan monenlaisia ongelmia oppimiseen. Pienet yksiköt ovat yksiselitteisesti suuria parempia kaikilla näillä osa-alueilla: 1. Oppilaiden saavutukset 2. Opetussuunnitelma ja opetuksen laatu 3. Oppilaiden sitoutuminen 4. Koulun turvallisuus ja järjestys 5. Vanhempien ja yhteiskunnan mukanaolo 6. Opettajien työolosuhteet 7. Koulun fyysinen ympäristö ja lasten kehitys Päiväkotien ja koulujen lakkauttamisen ja yhdistämisen lisäksi yleiskaava 2025 visioi näiden suuryksikköjen yhteyteen yhdistettäväksi myös nuorisopalvelut, kirjastot, kulttuuripalvelut ja jopa terveyspalvelut. Tällaista kaikkien palveluiden tunkemista samaan suuryksikköön ei voi pitää strategian vision tarkoittamana viihtyisänä ja turvallisena elinympäristönä lapsille eikä se tee Lahdesta houkuttelevaa ja elinvoimaista ympäristökaupunkia. Lahden Seudun Vanhemmat LASEVA ry laseva.wordpress.com Yhteistä näkökulmaa kasvatukseen ja opetukseen vuodesta 2004

Emme jaa Lahden yleiskaava 2025 visiota päiväkotien ja koulujen määrän vähentämisestä puoleen nykyisestä määrästä. Annetut asiantuntijalausunnot ja tutkimukset eivät puolla päiväkotien ja koulujen määrän vähentämistä. Perusopetuksen kasvaviin hallintomenoihin ei voida hakea ratkaisua lasten ja nuorten kustannuksella. Perusopetus maksaa aina tietyn verran oppilasta kohti ja kunta saa kustannuksiin merkittävää tukea valtiolta. Jos halutaan vähentää varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen kustannuksia, pitää vähentää niiden piiriin kuuluvien lasten määrää. Lapsiperheiden määrä väheneekin, jos laadukkaita palveluita ei enää tarjota. Tämä olisi kuitenkin ristiriidassa strategian vision kanssa ja siksi mahdoton toteuttaa. Lahtelaiset lapset, nuoret ja heidän vanhempansa ansaitsevat tulla kuulluksi ja aidosti kuunnelluiksi heitä koskevassa päätöksenteossa. Vaikka kyseessä on vain visio, toisi se toteutuessaan merkittäviä, katastrofaalisia muutoksia lasten- ja nuorten palveluverkkoon. Emme hyväksy tapaa piilottaa näin tärkeää, tulevia palveluverkkoratkaisuja ohjaavaa ehdotusta osaksi laajaa yleiskaavaa. Yleiskaavaehdotuksen visio päiväkotien ja koulujen määrän vähentämisestä pitää poistaa ehdotuksesta. Pyydämme ilmoittamaan kirjallisesti asian käsittelyn etenemisestä. Yksittäisten osioiden lainaaminen tästä lausunnosta on kielletty. Lahdessa tammikuun 14. päivänä 2016 Pirjo Varumo, pj. Lahden seudun vanhemmat - LASEVA ry Lahden Seudun Vanhemmat LASEVA ry laseva.wordpress.com Yhteistä näkökulmaa kasvatukseen ja opetukseen vuodesta 2004

LIITTEET 1. Lasevan lausunto sivistystoimialan palveluverkkoa koskeviin muutosesityksiin talousarviossa 2016 2. Reeves, Cynthia. Pieni on parempi - Pienten koulujen laatu tutkimusten valossa. Suomen kylätoimikunta ry 1/2008. Lahden Seudun Vanhemmat LASEVA ry laseva.wordpress.com Yhteistä näkökulmaa kasvatukseen ja opetukseen vuodesta 2004

Lahden seudun vanhemmat - LASEVA ry LAUSUNTO Kolkankatu 2 as 2 15140 Lahti lahdenseudunvanhemmat@gmail.com 22.9.2015 LIITE 1 LAHDEN KAUPUNKI Kirjaamo Harjukatu 31 PL 202 15101 Lahti kirjaamo@lahti.fi LAUSUNTOPYYNTÖNNE SIVISTYSTOIMIALAN PALVELUVERKKOA KOSKEVIIN MUUTOSESITYKSIIN TALOUSARVIOSSA 2016 Taustaa Toukokuussa 2014 saimme juuri ennen koulujen kesäloman alkamista lausuntopyyntönne esitykseen lasten ja nuorten lähipalveluiden muutostarpeista ja vaikutuksista toimitilakannassa 2014 - varhaiskasvatus-, perusopetus- ja nuorisopalvelut 21.5.2014. Lausuntoja tehtäessä oli päätösesityksen Harjun koulun myymisestä ja kahden koulun lakkauttamisesta jo tehty (LIITTEET 1 & 2). Osallistuimme Harjun koulun säilyttämistä kaupungin omistuksessa ja peruskoulukäytössä puolustavaan Omenan ojennus - mielenilmaukseen kaupungintalon edustalla 15.9.2014. Tilaisuudessa kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja valtuustonpuheenjohtajalle ojennettiin 550 henkilön allekirjoittama vetoomus sekä vastaava määrä omenoita. Perinteen mukaan oppilaat vievät ensimmäisenä koulupäivänä opettajalle omenan koulumenestyksen varmistamiseksi sekä opettajan niukkaa elantoa ajatellen. Valtuustolle toimitettujen omenoiden toivottiin varmistavan Harjun koulun säilyminen sekä koko kaupungin kouluverkkokokonaisuuden parempi, yhteistyössä vanhempien kanssa tehtävä suunnittelu. Omenoilla haluttiin myös

muistuttaa, että vaikka kaupungin elanto on niukka, säästötoimien lyhytnäköinen kohdistaminen lasten- ja nuortenpalveluihin kostautuu suurempina kustannuksina myöhemmin. (LIITE 3). Osallistuimme järjestämäänne keskustelutilaisuuteen uuden koulun tiloista ja koulujen uusista toimintavoista 21.4.2015. Kutsu tilaisuuteen tuli viikkoa aiemmin. Kutsu lähetettiin Wilman kautta keskustan koulujen oppilaiden vanhemmille. Vaikka kutsu alkoi tervehdyksellä!"# $ % &' %!! (!!! Keskustan alue Esityksen mukaan keskusta-alueella on odotettavissa massiivinen muuttoliike, kun oppilaitokset muuttavat tilasta toiseen ja onpa tähän

muuttorumbaan ympätty pari päiväkotia, Wellamo-opisto ja jopa Muotoiluinstituuttikin, jonka toimintaan lausunnon pyytäjällä ei ole toimivaltaa. Kustannustehokkuus on käsittääksemme näidenkin toimien taustalla - on vain hyvin vaikea nähdä, mitä tällä paikasta toiseen muuttamisella säästetään tai miten se olisi pedagogisesti perusteltua. Esityksen mukaan esimerkiksi Harjun koulun tilat voidaan melko joustavasti muuttaa päiväkodin, esiopetuksen ja alkuopetuksen käyttöön. Tämän perusparannuksen yhteydessä tehtävän muutostyön arvioidaan maksavan 5,1 miljoonaa euroa. Turvallisen, asetetut vaatimukset täyttävän päiväkotirakennuksen remontoiminen Harjun kouluun vaikuttaa kalliilta ja hankalalta ratkaisulta. Rakennukseen ei nykyisellään pääse esteettömästi sisään. Päiväkotien tilavaatimus on 20m2/lapsi. WC-tiloja tarvitaan jokaiseen kerrokseen. Neljässä kerroksessa olevien tilojen portaikkoon pitää asentaa turvaportit ja liukuesteet. Eteisessä on oltava märkäeteinen ja hiekanerotuskaivo, huolto- ja asiointiliikenne on erotettava leikkialueista ja sisäänkäyntiovista. Suunniteltu ulkoilu Radiomäellä ja läheisessä puistossa pitää olla turvallisen kulkuyhteyden päässä ja aidattu. Budjettiesityksestä puuttuu arvio Tiirismaan koulun remontin/muutostyön kustannusvaikutuksista. Muotoiluinstituutin muutosta ja mahdollisesta tilojen vapautumisesta ei ole olemassa päätöstä. Esityksessä ei oteta kantaa aiemmin tehtyyn päätökseen Harjun koulun myymisestä. Onkin mahdollista, että koulurakennus myydään ja myynnin jälkeen todetaan, ettei rakennukseen saada järkevillä muutostöillä ja kohtuullisilla kustannuksilla päiväkotia. Näin veronmaksajat menettävän koulun, päiväkodin ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen.

Eteläinen alue Launeen uudiskoulun rakentaminen lienee perusteltua. Uuden jättiyksikön rakentaminen supistaa alueen palvelutarjontaa, jos esityksen mukaisesti Salinkallion koulusta ja erillisestä, Apilakadun tilan korvaavasta nuorisotilasta luovutaan. Salinkallio on kohtuullisin kustannuksin korjattavissa. radanvarren rakentuminen ja keskustaan mahdollisesti perustettavan Harju-Lotila-Tiirismaa-jättiyksikön täyttyminen/toimimattomuus esimerkiksi erityisryhmien opetuksessa aiheuttavat erillisen lisätilan tarvetta, jota varten Salinkallio pitää jättää koulureserviin. Reuna-alueelle rakennettavalle Launeen suuryksikölle on vaihtoehtoinen, eteläiseltä alueelta hyvin saavutettava, keskeinen sijainti nykyisen Salinkallion koulun paikalla. Tätä mahdollisuutta pitäisi myös tarkastella ennen päätöstä uudisrakennuksesta. Miten lakkautettavaksi esitetyn Salinkallion koulun kuntoa on selvitetty? Tässä yhdessä niistä harvoista kouluistamme, jossa oppilaat tai henkilökunta eivät oireile sisäilman vuoksi, on tarkastuksissa todettu olevan hometta, kun taas niissä kouluissa, joissa oireilua on, ei ongelmaa tunnu etsimälläkään löytyvän. Kts. myös kohta Nuorisopalvelut Pohjoinen alue Suunnitelmat pohjoisen alueen akuuttien kiinteistökysymysten ratkaisemiseksi puuttuvat. Itäinen alue Kunnaksen koulua korjataan parhaillaan. Esityksestä saa käsityksen, että korjausten jälkeenkin koulu tarvitsee peruskorjausta.

Kariston koulu kuuluu itäiseen alueeseen yhdessä Ahtialan, Kunnaksen ja Myllypohjan koulujen kanssa. Aluerehtorina itäisellä alueella toimii Myllypohjan koulun rehtori Auvo Nieminen. Palveluverkkoesityksessä Kariston yläkoulun tilannetta on kuitenkin jostain syystä tarkasteltu osana keskustan aluetta. Yhtenä ratkaisuna Kariston yläkoululaisten sijoittumiseen voisi olla entisen Kiveriön koulun tontille rakennettavat tilaelementit/muunneltavat yksiköt. Sijainti palvelee tarvittaessa väistötiloina esim. Kivimaan koulua. Nuorisopalvelut Nyt lausuntokierroksella olevassa muutosesityksessänne kerrotaan, että nuorisopalveluiden palveluverkkoa tiivistetään ja toimintaa keskitetään keskustan alueella Sammonkatu 8 kiinteistöön. On kuitenkin perusteltua pitää tiettyjä toimintoja erillään. Esimerkiksi psykososiaalisen tuen asiakkaiden pitää saada asioida omassa toimipisteessä yksityisyyden suojaamiseksi. Pyydämme, että esityksessä myös varmistetaan palvelujen saavutettavuus eri asuinalueilta Launeen koulun uudisrakennukseen kaavaillaan tiloja myös nuorisotoimelle. Vaikka yhteistyö eri toimijoiden välillä on suositeltavaa, pidämme kyseenalaisena nuorisotoimen toimintojen ja resurssien viemistä kouluihin ja koulurakennuksiin. Nuoret tarvitsevat myös helposti saavutettavaa, kodista ja koulusta erillään olevaa omaa tilaa omalla asuinalueellaan. Lopuksi Palveluverkkoesitystä ei hyvällä tahdollakaan voi pitää käyttäjälähtöisesti suunniteltuna. Lapsiystävällisyys on myös lasten ja nuorten osallistamista heitä koskevaan päätöksentekoon. Lausuntopyynnön lähettäminen tai vanhemman kautta tuleva kutsu illalla järjestettävään tilaisuuteen eivät ole todellisia lasten ja nuorten

kuulemistapoja. Lahtelaiset lapset, nuoret ja heidän vanhempansa ansaitsevat tulla kuulluksi ja aidosti kuunnelluiksi heitä koskevassa päätöksenteossa Esitys ei toteuta Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen tehtävää lisätä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Konkreettiset säästöt jäävät esityksen laatijoiden arvailujen varaan. Lausuntopyynnössä ei mainita kirjastopalveluita. Etenkin lähikirjastot ovat lapsille ja nuorille tärkeitä ja ne pitää säilyttää nykyisellään. Palveluverkkoasia, jota sekä Lahden että Nastolan nykyisten sivistyslautakuntien pitäisi erityisesti keskittyä käsittelemään, etenee epämääräisin perusteluin kuntaliitoksesta johtuen virkamiesvalmisteluna suoraan yhdistymishallitukseen ja -valtuustoon sivuuttaen demokraattisen päätöksenteon lautakunnassa. Sivistystoimialan palveluverkkoa koskevat muutosesitykset talousarviossa 2016 ovat nykytilanteessa Launeen uudisrakennuksen rakentamista lukuun ottamatta tarpeettomia. Palveluverkkoa ei ole tarkasteltu uuden kunnan kokonaisuutena eikä valmisteluprosessi ole demokraattinen ilman lautakuntakäsittelyä. Pyydämme ilmoittamaan kirjallisesti asian käsittelyn etenemisestä. Yksittäisten osioiden lainaaminen tästä lausunnosta on kielletty. Lahdessa syyskuun 22. päivänä Pirjo Varumo, pj. Lahden seudun vanhemmat - LASEVA ry

LIITTEET 1. Lasevan lausunto esitykseen lasten ja nuorten lähipalveluiden muutostarpeista ja vaikutuksista toimitilakannassa 2014 - varhaiskasvatus-, perusopetus- ja nuorisopalvelut 21.5.2014 2. Lasevan mielipidekirjoitus ESS 16.9.2014: Lausuntoja laadittiin, esitys oli jo tehty 3. Etelä-Suomen Sanomien uutinen 16.9.2014: Omenalähetystö puolusti Harjua

LIITE 1 Lahden seudun vanhemmat - LASEVA ry LAUSUNTO Kolkankatu 2 as 2 15140 Lahti lahdenseudunvanhemmat@gmail.com 10.6.2014 1(5) LAHDEN KAUPUNKI Kirjaamo Harjukatu 31 PL 202 15101 Lahti kirjaamo@lahti.fi LAUSUNTOPYYNTÖNNE ESITYS LASTEN JA NUORTEN LÄHIPALVELUIDEN MUUTOSTARPEISTA JA VAIKUTUKSISTA TOIMITILAKANNASSA 2014 varhaiskasvatus-, perusopetus- ja nuorisopalvelut 21.5.2014 Olemme tutustuneet esitykseen lasten ja nuorten lähipalveluiden muutostarpeista ja vaikutuksista toimitilakannassa 2014. Pyynnöstä lausumme esityksestä seuraavaa: Nyt lausunnon kohteena oleva esitys on tehty ilman asiantuntijoiden tai asiakkaiden eli päiväkotilaisten, koululaisten, nuorten ja heidän vanhempiensa mukanaoloa, vaikka olemme useassa eri yhteydessä pyytäneet päästä mukaan esityksen valmisteluun. Ei ole järkevää käyttää virkamiesresursseja sellaisen esityksen tekoon, joka puutteellisesta yhteistyöstä johtuen on suurimmaksi osaksi mahdoton toteuttaa. Lausuntopyynnön ajankohta on perusopetuksen osalta erittäin huono. Pyyntö on päivätty 21.5. eli vain puolitoista viikkoa ennen lukuvuoden päättymistä. Koulut, oppilaat, opettajat, henkilökunta, oppilaskunnat ja vanhempainyhdistykset ovat kesälomalla ja asiaan perehtyminen sekä lausunnon antaminen siksi haastavaa. YLEISKAAVALLINEN NÄKÖKULMA (Esityksen kohta 2.2) Esityksessä väitetään, että Lahden nykyisten rajojen sisäpuolella olevia palveluita voidaan perustellusti kutsua lähipalveluiksi. Lähipalveluista on tehty paljon tieteellistä tutkimusta, joka ei tue väitettä. Esimerkiksi Kuluttajatutkimuksen tutkimuksesta (Kytö ym. 2011) selviää, että lähipalveluna pidetään 1(-2) kilometrin etäisyydellä kodista olevaa palvelua. Tiiviisti asutuissa suomalaisissa kaupungeissa lähipalveluiden halutaan olevan jopa vain 0,5 kilometrin päässä. Esityksen tekijät eivät voi esittää omia,

2(5) arvauksiin ja mielipiteisiinsä perustuvia kantoja lähipalveluiden järjestämisestä vaan palveluverkon suunnittelun pitää pohjautua käytettävissä olevaan faktatietoon. Ihmiset valitsevat asuinalueensa siellä olevien palveluiden perusteella. Palveluverkko siis ohjaa asuinalueiden asukkaiden ikärakennetta. TOIMITILAT (esityksen kohdat 2.3-2.5.3) Koulu-, päivähoito- ja nuorisopalvelutiloina kerrotaan olevan sekä omia että vuokratiloja. Esityksessä ei kuitenkaan kerrota, mitkä ovat näiden tilojen vuokrakustannukset. Koska myös Tilakeskus perii hallinnoimistaan tiloista vuokraa, ei ilman omien ja vuokratilojen neliövuokrahintoja ole mahdollista arvioida, onko vuokratiloista luopuminen taloudellisesti kannattavaa. Myöhemmin esityksessä on taulukko perusopetuksen kiinteistökustannuksista oppilasta kohden kouluittain, mutta taulukossa ei ole mainittu, mitkä kiinteistöt ovat omia ja mitkä vuokrattuja eikä varhaiskasvatuksen ja nuorisopalveluiden tiloista ole vastaavaa taulukkoa. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilayhteistyön mahdollisuuksissa spekuloidaan, että mikäli kouluissa on tilaa ja päiväkodeissa täyttä, siirretään esiopetusryhmiä kouluille. Esitys on tältäkin osalta ristiriitainen, sillä toisaalla esityksessä todetaan, ettei kouluissa ole tilaa. Esitys jättää huomioimatta, että suuri osa esiopetukseen osallistuvista lapsista on kokopäivähoidossa päiväkodissa. Esiopetuksen siirtäminen koulun tiloihin vaatii pihaalueen remontointia päiväkotinormien mukaiseksi turvallista ulkoilua varten. Koulun sisätiloihin pitää sovittaa myös mm. päivälepoon soveltuva tila. Myös kalusteet ja välineet, kuten leikkikalut, on hankittava erikseen. VARHAISKASVATUS (esityksen osa I) Esityksen kohta 3.2.3 Alle kouluikäisten määrän ennakoidaan kasvavan erityisesti eteläisessä Lahdessa sekä Kariston ja Kytölän-Ahtialan alueilla. Itäisellä alueella ei ole kunnan järjestämää alle kouluikäisten kerhotoimintaa eikä sitä esitetä järjestettäväksi. Erillistä selvitystä kerhotoiminnan kehittämisestä laadittaessa pitää huomioida, että vanhemmat tekevät lapsen päivähoitoon liittyvät valinnat asuinalueen palvelutarjonnan mukaan eli kattava palveluverkko lisää valinnan mahdollisuutta.

3(5) Itäinen Lahti tarvitsee oman leikkipuiston, jossa on ohjattua toimintaa kaikenikäisille. Leikkipuisto voisi sijoittua esimerkiksi nykyiselle Maununsuonpuiston leikkialueelle, jonka sijainti on alueella keskeinen ja jossa on hyvää tilaa laajentaa toimintaa. Esitys kertoo, että varhaiskasvatuspalveluiden tavoitteena on yksityisessä päivähoidossa olevien lasten määrän kasvaminen. Esityksessä olevien lukujen mukaan tästä saatava säästö olisi niin pieni, että huomioitaessa kaupungin velvoite rakentaa ja ylläpitää yksityisten päiväkotien tarvitsema infra (ulkoilu tapahtuu pääosin kaupungin ylläpitämissä leikkipuistoissa), ei todellista säästöä synny. Esityksen kohta 3.2.5 Esitys ottaa kantaa kotihoidontuen kuntalisään eli ns. Lahti-lisään. Lahti-lisää pidetään kalliina eikä sitä siksi haluta otettavan käyttöön. Esityksessä ei huomioida, että kuntalisä on merkittävä lapsiperheitä houkutteleva vetovoimatekijä, eikä sen kustannuksia voida arvioida arvioimatta myös mahdollisen muuttovoiton tuomaa verotuloa. PERUSOPETUS (esityksen osa II) Esityksen mukaan alueet, joilla palvelujen kysyntä kasvaa voimakkaimmin vuoteen 2025 ovat keskusta-alue, Laune ja Asemantausta. Esityksessä suunnitellaan kahdesta koulukiinteistöstä luopumista ts. koulujen lakkauttamista. Koulut ovat Harjun koulu keskustassa sekä Salinkallion koulu Launeella/Asemantaustassa. Harjun koulu Yhtenä säästövaihtoehtona esitetään Harjun koulun oppilaiden sijoittamista Lotila-Tiirismaalle ja koulukiinteistöstä luopumista. Tämä olisi mahdollista vain, jos A-venäjänlukijat sekä maahanmuuttajien valmistava opetus siirrettäisiin muihin kouluihin. Keskustassa ei ole muita alakouluja, joten esityksen mukaan em. opetukset siirtyvät keskusta-alueen ulkopuolelle. Venäjä on maailman kuudenneksi puhutuin kieli, jota erityisesti suomalaisten pitäisi osata. A-venäjää (ns. pitkä venäjä) voi Lahden sekä lähikuntien alakouluista opiskella ainoastaan Harjun koulussa. Harjun koulun sijainti kaupungin keskustassa mahdollistaa venäjän kielen valitsemisen tasapuolisesti kaikille kaupungin oppilaille.

4(5) Maahanmuuttajien valmistavaa opetusta on Harjussa 1.-6. luokilla. Harjun koulu on Lahden ainoa MAVA-opetusta tarjoava alakoulu (MAVA vuosiluokat 6-9. toimii Kärpäsen koulussa). A-venäjä alkaa kolmannelta vuosiluokalta. Kolmasluokkalaiset ovat n. 9-vuotiaita. MAVA-oppilaat ovat 7-12 -vuotiaita. Tämän ikäisten lasten on Lahden rajojen sisäpuolella päästävä kouluun kävellen, pyörällä tai yhdellä linja-autolla. Em. opetuksia ei ole mahdollista siirtää pois keskustasta. Koska em. opetus ei mahdu Lotila- Tiirismaalle eikä keskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä ole muita kaupungin peruskouluja, ei Harjun koulukiinteistöstä luopuminen ole millään mittarilla järkevää tai edes mahdollista. Harjun koulu on Eliel Saarisen kouluksi suunnittelema, valmistunut vuonna 1923 ja v. 1996 laaditussa asemakaavassa mainittu arvokohteena (Niskanen 2000). Rakennus on arvokas nimenomaan kouluna. Rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen tai vaikka vain isompien oppilaiden opetustiloiksi muuntaminen eivät ole perusteltuja ja tulisivat erittäin kalliiksi. Kaupungin ei ole järkevää myydä arvorakennusta keskeiseltä paikalta. Aidosti lapsiystävällinen kaupunki tarjoaa lapsille tiloja ja palveluita myös kaupungin keskustassa. Salinkallion koulu Salinkallion koulu on Väinö Vuorisen suunnittelema, valmistunut vuonna 1958 ja sisältyy selvitykseen Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä (Vertainen ym. 2012) Salinkallion koulurakennus on yksi harvoista lahtelaisista kouluista, jossa ei toistaiseksi kärsitä sisäilmaongelmista. Ehdotus siirtää Salinkallion oppilaat Launeelle ja Salpausselkään on mahdoton, sillä Launeen koulun tulevaisuudesta ei ole olemassa mitään suunnitelmaa eikä päätöstä ja samoin Salpausselän tulevan remontin laajuus on avoin. Koulua ei voida lakkauttaa, koska päätöstä Launeen koulun kohtalosta ja Salpausselän koulun remontin laajuudesta ei ole tehty. Ei ole perusteltua luopua terveestä ja toimivasta koulusta alueella, jonka palvelujen kysyntä kasvaa esityksen mukaan voimakkaimmin. NUORISOPALVELUT (esityksen osa III) Esityksessä todetaan nuorten tarvitsevan mahdollisuuksia ja tiloja aktiiviseen ja turvalliseen toimintaan lähellä asuinalueitaan. Tällä ei voida tarkoittaa yleiskaavallisen näkökulman mukaisia Lahden rajojen sisäpuolelle sijoittuvia lähipalveluita vaan nuorisotilojen ja toimintamahdollisuuksien (esim. kirjasto) on oltava kodin lähellä.

5(5) LOPUKSI Esitys ei toteuta Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen tehtävää lisätä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Konkreettiset säästöt jäävät esityksen laatijoiden arvailujen varaan. Esityksen liitteenä olevan hankesuunnitelman budjettiesitys on ala-arvoinen. Lahtelaiset lapset, nuoret ja heidän vanhempansa ansaitsevat tulla kuulluksi ja aidosti kuunnelluiksi heitä koskevassa päätöksenteossa. Pyydämme ilmoittamaan kirjallisesti asian käsittelyn etenemisestä. Yksittäisten osioiden lainaaminen tästä lausunnosta on kielletty. Lahdessa kesäkuun 10. päivänä Pirjo Varumo, pj. Lahden seudun vanhemmat - LASEVA ry LÄHTEET Kytö, Hannu & Väliniemi, Jenni & Tuorila, Helena 2011. Hyvillä palveluilla laadukkaaseen lähiöasumiseen. Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisuja 2/2011. Niskanen, Riitta (toim.) 2000. Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista. Lahden kaupunginmuseo. Vertainen, Tuija & Niskanen, Riitta (toim.) 2012. Selvitys Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä. Lahden historiallisen museon julkaisuja 3.

LIITE 2

LIITE 3

LIITE 2 Pieni on parempi SUOMEN KYLÄTOIMINTA RY:N (SYTY) JULKAISUSARJA 1/2008 Pienten koulujen laatu tutkimusten valossa Cynthia Reeves, fil.tri.

ISBN 952-5626-14-8 Käännös ruotsista suomeen: Taru Laiho Kannen teos Opintiellä, kuva ja layout: Ritva Salomaa-Santala Paino: Sälekarin kirjapaino Oy

Pieni on parempi Pienten koulujen laatu tutkimusten valossa Cynthia Reeves, fil.tri Suomen Kylätoiminta ry:n julkaisu 1/2008 Sisällysluettelo Esipuhe 1 Johdanto: Suomalainen näkökulma tutkimuksiin 3 1. Oppilaiden saavutukset 5 2. Opetussuunnitelma ja opetuksen laatu 7 3. Oppilaiden sitoutuminen 9 4. Koulun turvallisuus ja järjestys 11 5. Vanhempien ja yhteiskunnan mukanaolo 13 6. Opettajien työolosuhteet 15 7. Koulun fyysinen ympäristö ja lasten kehitys 17

Esipuhe 1. Pienten koulujen oppilaat pärjäävät yleensä paremmin jatko-opinnoissa ja yliopistossa. Tasa-arvo toteutuu yleensä paremmin pienissä kuin suurissa kouluissa. Pienen koulun pedagoginen joustavuus on usein tärkeämpää kuin suuren koulun laajemmat valinnanmahdollisuudet. Pienet koulut kasvattavat oppilaista parempia kansalaisia, jotka ovat sitoutuneempia ja kunnioittavampia. Vanhemmat ja koulua ympäröivä yhteiskunta osallistuvat yleensä enemmän pienten koulujen toimintaan positiivisin seurauksin. Pienet koulut ovat huomattavasti turvallisempia kuin suuret koulut. Pienen koulun fyysinen ympäristö tukee yleensä opetustyötä paremmin. Tästä voi vetää vain yhden johtopäätöksen: Pieni koulu on parempi kuin suuri! 2. Tämä julkaisu ja nämä johtopäätökset perustuvat noin 166 tutkimusraporttiin. Filosofian tohtori Cynthia Reeves perustaa kuuden ensimmäisen luvun tekstinsä ensisijaisesti Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten tuloksiin, mutta myös esimerkiksi Australiassa ja Malawissa tehtyihin tutkimuksiin. Pienen ja suuren koulun määritelmät vaihtelevat riippuen esimerkiksi siitä, mitä kouluastetta on tutkittu ja minkälaisessa ympäristössä tutkimus on tehty. Tämä ei kuitenkaan vaikuta johtopäätökseen pienet koulut ovat yleensä parempia. Cynthia Reeves on filosofian tohtori, jolla on laajaa kokemusta sekä tutkimustyöstä että käytännön koulutyöstä. Hän työskentelee Center for Teaching Qualityssä Pohjois-Carolinan osavaltiossa Yhdysvalloissa. Gunilla Karlberg-Granlund, joka on itse ollut sekä pienten koulujen oppilas että opettaja ja väittelee tohtoriksi tästä aiheesta, on tehnyt johdannon, joka yhdistää ulkomaalaiset tutkimustulokset suomalaiseen asiayhteyteen. Seitsemännessä luvussa hän syventää ajankohtaisia kysymyksiä fyysisen kouluympäristön merkityksestä pohjoismaisesta näkökulmasta. 3. Tällä julkaisulla on kaksi tavoitetta: Ensimmäiseksi haluamme osoittaa, että pienten koulujen sulkemiselle ei ole olemassa mitään paikkansapitäviä laatuun liittyviä syitä. Toinen tavoite on antaa pienimuotoinen työkalu niille, jotka haluavat parantaa omaa kouluaan. Reeves ja Karlberg-Granlund ovat laatineet käytännönläheisiä arviointityökaluja, joita voivat käyttää hyväkseen kaikki koulunsa laadun parantamisesta kiinnostuneet. Emme suinkaan kuvittele, että tämä julkaisu esittelisi ainoan oikean totuuden. Karlberg-Granlund käsittelee alustuksessaan pulmaa, jonka eteen monet kunnat joutuvat puolustaessaan pienten koulujen oikeutta olemassaoloonsa. Johtopäätöksenä on, että pienten koulujen ominaisuudet ovat erilaisia kuin suurten, ja että nämä ominaisuudet on otettava huomioon kou- 1

2 lujen tulevaisuudesta keskustellessa. Toivomme, että tällä julkaisulla on jotain vaikutusta asian ympärillä vellovaan keskusteluun, ja että se jollakin tavalla tukee niitä, jotka kamppailevat säilyttääkseen pienen koulunsa nykymaailmassa, jossa ajatellaan suuren olevan kaunista ja koulujen yhdistämisen tai lakkauttamisen uskotaan olevan ainoa oikea tapa. 4. Suomen Kylätoiminta ry (SYTY) on vuosien varrella tukenut kyläkouluja monin eri tavoin. Julkaistessaan tämän julkaisun SYTY jatkaa tätä toimintaa. Aivoriihi Lokus on myös ottanut esille pienet koulut raportissaan ja ollut mukana tähän julkaisuun johtaneessa kehitystyössä. Eero Uusitalo Professori, SYTY:n puheenjohtaja Peter Backa Maaseutukehittäjä

3 Johdanto: Suomalainen näkökulma tutkimuksiin Gunilla Karlberg-Granlund Viime vuosina säästötoimenpiteet ovat asettaneet monet suomalaiset kunnat vaikeaan tilanteeseen. Keskustelussa asetetaan vastakkain esimerkiksi pienten koulujen toimintaedellytykset verrattuna suurten koulujen toimintaedellytyksiin tai vanhustenhuolto ja opetusala. Koska valtion määrärahat eivät enää ole korvamerkittyjä, resursseista taistellaan paikallisesti. Keskustelussa etsitään vastauksia mikä on oikein, miten asiassa tulisi edetä? Kaikkiin kysymyksiin ei kuitenkaan ole olemassa selviä vastauksia. Käsitystämme ympäristöstämme ohjaavat omat kokemuksemme. 1 Esimerkiksi käsitykseemme hyvästä koulusta vaikuttavat muistot omista kouluajoistamme. Nämä mielikuvat siitä, minkälainen koulu on parempi tai huonompi, eivät välttämättä ole todellisuuteen perustuvia. Tässä asiassa tutkimus voi antaa yleispätevämpiä tietoja. Arviointien mukaan kaikki Suomen perusopetusta tarjoavat koulut ovat hyviä riippumatta siitä ovatko ne pieniä vai suuria. 2 Voimme olla ylpeitä koulutusjärjestelmästämme, jonka perusajatuksena on samanlaisten lähtökohtien tarjoaminen kaikille asuinpaikasta tai taustasta riippumatta. 3 Tästä tasa-arvoisuuden perusajatuksesta huolimatta säästövaatimukset ovat aiheuttaneet sen, että kouluja punnitaan ja niitä pidetään säästökohteina. On kuitenkin mahdotonta antaa tasa-arvoista koulutusta, jos minkään koulun tai minkään oppilaan opettamisen kustannukset eivät saa olla toisia suuremmat. Keskustelussa keskitytään usein vain kustannuksiin. Toinen keskusteltava kysymys on pedagogiikka. Minkälainen koulu on pedagogisessa mielessä hyvä? Pienten koulujen yhteydessä väitetään usein, että ne ovat huonompia. Kaikki koulumme kuitenkin ovat, ja niiden tulisikin olla, pedagogisessa mielessä hyviä kouluja. Pätevillä opettajilla ja hyvillä opetusmateriaaleilla voidaan taata oppilaille hyvä opetus koko maassa. Koulut tarvitsevat kuitenkin tukea eritasoisilta viranomaisilta, poliitikoilta ja paikallisilta päättäjiltä sekä oppilaiden vanhemmilta ja kouluja ympäröivältä yhteiskunnalta. Ei ole olemassakaan täydellistä koulua niin kuin ei ole olemassa täydellisiä ihmisiäkään kaikkia kouluja voidaan parantaa. Tämä julkaisu on kaikille yhteinen työkalu, jonka avulla voidaan kehittää ja arvioida sitä koulua, jossa työskennellään, ollaan oppilaana tai joka on muuten itseä lähellä. Vaikka suomalaisia kouluja kehutaan kansainvälisesti tasa-arvoisuudestaan, se ei tarkoita, että kaikki koulut olisivat tai että niiden tulisikaan olla samanlaisia. Koulut ovat erilaisia, ja hyvä niin. Eri kouluilla on erilaisia vahvoja osa-alueita. 4 Tohtori Cynthia Reeves on kerännyt yhteen tutkimuksia, joissa tarkastellaan, mitä pieni koulu voi merkitä oppilaiden opinnoille ja edistymiselle, ope- 1 Lippmann, W. (1966). [1922] Public opinion. London, Toronto, Ontario: Collier-Maxmillan Limited. 2 Pienen koulun määritelmä vaihtelee eri maissa. Pienen koulun määritelmä riippuu myös siitä, mitä kouluastetta tutkitaan. Esimerkiksi Tilastokeskuksen ja opetushallituksen raporteissa pidetään pieninä kouluina alakouluja, joissa on alle 50 oppilasta. Pienten koulujen määrä on vähentynyt viime vuosina. Katso esim. Kumpulainen, T. (2005). (Toim.) Koulutuksen määrälliset indikaattorit. Helsinki. Opetushallitus. 3 Katso esim. Brunell, V. (2002). Jämlikhet i ett finlandssvenskt perspektiv. Utbildningsstyrelsens framtidsforum Mot en jämlik utbildning 18.1.2002. Osoitteessa http://ktl.jyu.fi/arkisto/arkisto/vikbrujp.htm (6.11.2007). 4 Arfwedson, G. & Lundman, L. (1984). Skolpersonal och skolkoder. Om arbetsplatser i förändring. Stockholm: Liber Utbildningsförlaget.

tuksen laadulle, oppilaiden osallistumiselle ja yhteenkuuluvuudelle, turvallisuudelle ja järjestykselle koulussa, yhteistyölle kodin ja yhteiskunnan kanssa sekä opettajien työolosuhteille. Voi vaikuttaa kaukaa haetulta, että Suomessa käytettäisiin hyväksi muissa maissa tehtyjä tutkimuksia, koska näiden maiden koulut ovat erilaisia verrattuna suomalaisiin kouluihin. Voimme kuitenkin katsoa omaa todellisuuttamme vieraiden silmin ja näin selventää asioita, jotka ehkä muutoin ottaisimme itsestäänselvyyksinä. 5 Tässä mielessä Cynthia Reevesin yhteenveto esimerkiksi Yhdysvalloissa tehdyistä pieniä kouluja koskevista tutkimuksista voi antaa arvokkaita uusia ajatuksia meidän koulujamme koskevaan keskusteluun. On mielenkiintoista, että Yhdysvalloissa on meneillään liike, jossa suuria kouluja jaetaan pienempiin yksiköihin tarkoituksena saada opetukseen takaisin läheisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. 6 Suomalaiset koulut ovat keskimäärin pienempiä kuin amerikkalaiset. Reevesin tutkimuksen perusteella voi todeta, että meidän on muistettava arvostaa sitä, että koulumme ovat pieniä. 4 tuiset luonto- ja kulttuuriympäristöt. Tämän vuoksi tämän julkaisun viimeisessä luvussa esitellään pohjoismaisia tutkimuksia fyysisen ympäristön merkityksestä. Nykyajan yhteiskunta on suorituskeskeinen. Tämä johtaa pahoinvointiin yhä nuorempien kohdalla. 9 Oppimista ja opetusta ei voi kuitenkaan mitata vain koetulosten avulla. On yhteinen haasteemme kehittää kouluja niin, ettei keskitytä vain saavutuksiin ja jätetä lasten ja nuorten hyvinvointia ja itsetuntoa huomiotta. Parhaimmassa tapauksessa pieni koulu voi olla sellainen, jossa ihmisillä on tilaa kasvaa, koulu, jossa oppilat huomioidaan ainutlaatuisina yksilöinä, eikä vain oppimistulostensa perusteella. Arviointilomakkeet voivat tuoda esille joitakin niistä ominaisuuksista ja tarpeista, joita omalla koululla on. Yhteisten kokemusten perusteella voitte myös kehittää tätä työvälinettä niin, että kysymykset heijastavat oman koulunne vahvuuksia, sitä mitä itse pidätte arvokkaana ja haluatte koulussanne kehittää. Eri-ikäisillä lapsilla on erilaisia tarpeita. Kun lapsi aloittaa koulun, turvallisuudentarve on suurin. On tärkeää, että koulun henkilökunta ja oppilaat tuntevat toisensa. Kun lapsi kasvaa, korostuu tieto enemmän 7 ja oppilaat haluavat mieluummin enemmän kavereita. Pitkät koulumatkat verottavat kuitenkin lasten voimia. Pienten koulujen ylläpitämisen kustannuksia harkittaessa on otettava huomioon monia eri asioita. 8 Yksi huomionarvoinen asia on se, että monet Suomen pienistä kyläkouluista ovat entisiä kansakouluja, jotka on perustettu 1800-luvulla tai 1900-luvun alussa. Näillä kouluilla on monilla tavoin ainutlaa- 5 Cohen, L. & Manion, L. (2000). Naturalistic and Ethnographic Research. Teoksessa M. Cohen, L. Manion & K. Morrison. Research Methods in Education (5th ed.) (137-157). London & New York: Routledge Falmer. 6 Katso Internetistä esim. hakusanoilla making schools smaller. 7 Arfwedson, G. & Arfwedson, G. (1991). Didaktik för lärare. Didactica 1. Stockholm: HLS förlag. 8 Sigsworth A. & Solstad, K. J. (2001). Making small schools work. A handbook for teachers in small rural schools. UNESCO International Institute for Capacity Building in Africa. Osoitteessa: http://unesdoc.unesco.org/images/0012/001240/124010eo.pdf (2.11.2007) 9 Prest, M. (2005, 30.11). Barnsjukvården ser välfärdens avigsida. Åbo Underrättelser, ss. 1 och 3. Finska notisbyrån (2005, 21.11). Finländska barn mer deprimerade än nordiska barn. Vasabladet, s. 3.

5 1. Oppilaiden saavutukset Pienten koulujen oppilaat opiskelevat yleensä useamman vuoden peruskoulun jälkeen, saavat enemmän opintoviikkoja ja saavat parempia pisteitä vakiomallisissa kokeissa. 10 Vuonna 1996 tehdyssä 103 tutkimusraportin tarkastelussa havaittiin, että pienten koulujen oppilaiden oppimistulokset ovat ainakin yhtä hyviä ja usein parempia kuin suurten koulujen oppilaiden. Missään tutkimuksessa ei havaittu suurten koulujen oppilaiden tuloksia paremmiksi. 11 Tutkimuksissa mitattiin oppimistuloksia arvosanojen, parhaiden oppilaiden listojen ja koetulosten avulla. Mittaustulokset säilyivät samoina, vaikka muut muuttujat (oppilaiden ominaisuudet, opettajien ominaisuudet, jne.) pysyvät muuttumattomina. Yhdysvaltain maaseutualueilla tehdyissä tutkimuksissa havaittiin, että lukion loppuun käyneiden ja lukionjälkeisen opiskelun aloittaneiden määrä kasvaa koulun koon pienetessä, ja että ei ole olemassa mitään suhdetta tarjottujen kurssien määrän sekä lukutaidon ja matemaattisten taitojen välillä. 12 Pienten koulujen positiiviset vaikutukset näkyvät parhaiten riskioppilaiden kohdalla. Pienet koulut vähentävät köyhyyden vaikutusta oppilaiden oppimistuloksiin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että pienten koulujen huono-osaiset oppilaat pärjäävät huomattavasti paremmin vakiokokeissa kuin suurten koulujen vastaavat oppilaat. Tutkimukset ovat osoittaneet, että avaintekijänä oppilaiden menestyksessä on koulun koko, ei luokkaryhmien koko. Oppilaat pär- jäävät paremmin sellaisissa kouluissa, joissa rehtori ja opettajat tuntevat heidät. Yhdessä tutkimuksessa havaittiin, että parhaita oppimistuloksia oli kouluissa, joissa on alle 300 oppilasta. 13 Lisäksi Yhdysvalloissa tehty koulujen hallintohenkilöstöä koskeva tutkimus osoitti, että pieniä kouluja käyvät lapset olivat paremmin valmistautuneita jatkokoulutukseen kuin suurten koulujen oppilaat. 14 Oppilaskerhoissa käyvien oppilaiden koulusaavutukset ovat todennäköisemmin hyviä. Pienissä kouluissa kouluajan ulkopuoliseen toimintaan osallistuu suurempi määrä oppilaista, ja he osallistuvat useampiin erilaisiin kerhoihin kuin oppilaat suurissa kouluissa. Kouluissa, joissa ilmoittautuneiden määrä on rajoitettu, lähes kaikkien oppilaiden on osallistuttava ennen kuin kerhoja järjestetään. Lisäksi pienet koulut ovat todennäköisemmin lähellä oppilaiden koteja. Lyhyt matka kodin ja koulun välillä helpottaa sekä oppilaiden että vanhempien osallistumista kouluajan ulkopuoliseen toimintaan. Jotkut tutkijat ovat ehdottaneet, että pienet koulut ovat eduksi oppilaiden koulumenestykselle siksi, että ne mahdollistavat muita parannuksia. 15 Rakenteelliset tai opetustyöhön liittyvät uudistukset toimivat parhaiten pienissä kouluissa. Lisäksi ominaisuuksien yhdistelmät lisäävät niiden vaikutusta. Esimerkiksi pienen koulun ja useamman eri ikäluokan luokkien yhdistelmä vaikuttaa enemmän oppilaiden koulumenestykseen kuin jompikumpi näistä ominaisuuksista itsekseen. 10 Wasley, P.A. & Lear R.J. (2001). Small schools, real gains. Educational Leadership, 5(6) 22-27. 11 Cotton, K. (1996). School size, school climate, and student performance. School Improvement Research Series (SIRS), Close-up #20. Portland, OR: Northwest Regional Laboratory. 12 Nebraska Alliance for Rural Education. Small Schools, Big Results. Rural Policy Matters. March 2006. Washington, DC: Rural School and Community Trust. 14 LeFevre and Hederman. (2001). Report Card on American Education. Washington, DC: American Legislative Exchange Council. Fanning. J. (1995). Rural School Consolidation and Student Learning. Clearinghouse on Rural Education and Small Schools. 15 Jimerson, L. (2006). The Hobbitt Effect: Why Small Schools Work. Washington, DC: Rural School and Community Trust.

6 Oppilaiden saavutukset Itsearviointi Täytä alla oleva taulukko sen mukaan, kuinka hyvin kehittynyt kukin osa-alue on omassa koulussasi. Vahva osa-alue Riittävä Kehitys on tarpeen Ei tarpeeksi tietoa A. Oppilaiden taidot näkyvät useiden eri suorituskykymittarien avulla. B. Oppilaiden oppimistavoitteet ovat selkeitä ja laaja-alaisia. C. Kehittävä palaute on tärkeä osa-alue kaikilla opetusalueilla ja formatiivisiä testejä käytetään oppilaiden tarpeiden löytämiseen. 16 D. Oppilaat pystyvät työskentelemään oman edistymisensä mukaan. E. Oppilaat suoriutuvat (kansallisten/osavaltion) standardien mukaisesti. F. Enemmistö koulun oppilaista jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen. G. Koulussa on käytössä tukiohjelmia huonommin menestyvien oppilasryhmien tukemiseksi. 16 Formatiivisessa arvioinnissa mitataan oppilaiden edistystä ja havaitaan mahdolliset oppimisvaikeudet.

7 2. Opetussuunnitelman ja opetuksen laatu Päätöksentekijät ja opettajat ovat usein eri mieltä siitä, voivatko suuremmat koulut tarjota laajempia opetussuunnitelmia. He ovat sitä mieltä, että pienemmät koulut joissa opetussuunnitelmat eivät ole yhtä laajoja eivät tarjoa oppilaille niitä tietoja ja taitoja, joita tarvitaan korkeakouluissa ja työpaikoilla menestymiseen. Silti tutkimukset osoittavat, että asia ei usein ole näin. Lisäksi yhä useammin käytössä olevat etäopetusmenetelmät ja muut menetelmät voivat tasoittaa mahdollista opetussuunnitelman epätasapainoa. 17 Esimerkiksi Australiassa 16 School of the Air -koulua (etäopetuskoulua) tarjoaa syrjäseuduilla asuville lapsille opetusta yli 1,5 miljoonan neliökilometrin alueella. 18 Pienessä koulussa on helpompaa ottaa käyttöön opetusmenetelmiä, joiden tutkimukset todistavat parantavan oppimista. Tällaisia menetelmiä ovat esimerkiksi seuraavat: 19 Joustavat aikataulut, myös pitkät ajanjaksot Jatkuvuus opettaja-oppilassuhteessa eli että luokalla pysyy sama opettaja usean vuoden ajan Integroitu opetussuunnitelma Ryhmäoppimiskokemukset Heterogeeniset luokkaryhmät Monia eri ikäryhmiä yhdistävät luokkaryhmät Aktiivinen, kokemusperäinen (projektikeskeinen) oppiminen Yksilöllinen opetus Vaikka monet näistä menetelmistä ovat tarkoituksellisia uudistuksia, joiden tavoitteena on parantaa oppilaiden oppimistuloksia, heterogeeniset ryhmät ja monia eri ikäryhmiä yhdistävät luokkaryhmät ovat usein välttämättömyyksiä pienissä kouluissa. Pienissä kouluissa ei usein ole tarpeeksi oppilaita, jotta heitä voitaisiin ryhmitellä iän ja kykyjen mukaan. Heterogeeninen ryhmittely eli eri kyvykkyyksiä yhdistelevä ryhmittely tarkoittaa sitä, että samassa luokkaryhmässä on monia eri kyvykkyystasoja edustavia oppilaita. Heterogeeninen ryhmittely yhdistettynä suuriin odotuksiin ja edistyneeseen opetussuunnitelmaan hyödyntää kaikkia oppilaita. 20 Heterogeenisen ryhmittelyn avulla muutoin alemman tason ryhmiin tai luokkiin sijoitettavat oppilaat joutuvat todennäköisemmin opiskelemaan vaativamman opetussuunnitelman mukaan ja heihin kohdistetaan suurempia odotuksia. Monia eri ikäryhmiä yhdistävät luokat ovat myös yleisiä pienissä kouluissa, joissa on vain vähän oppilaita. Vaikka useita eri ikäryhmiä yhdistäviä luokkia koskevien tutkimusten tulokset ovat epäyhtenäisiä, missään tutkimuksista ei käy ilmi, että tällaiset luokkaryhmät huonontaisivat oppimistuloksia. Kaikissa tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu tällaisten ryhmien vaikuttavan positiivisesti sosiaalisiin taitoihin. Useita ikäryhmiä yhdistävien luokkien oppilaiden asenne koulua kohtaan on positiivisempi, heillä on parempi itsetunto ja paremmat johtajan taidot. 21 17 Cotton, K. (1996). School size, school climate, and student performance. School Improvement Research Series (SIRS), Close-up #20. Portland, OR: Northwest Regional Laboratory. 18 http://www.cultureandrecreation.gov.au/articles/schoolofair/ 19 Jimerson, L. (2006) The Hobbit effect: Why small works in public schools. Washington, DC: Rural School and Community Trust 20 Burris, C.C,Heubert, J.P, & Levin, H.M. (2006). Accelerating mathematics achievement using heterogeneous grouping. American Educational Research Journal, 43 (1), 105-136. 21 Kinsey, S. (2001) Multiage grouping and academic achievement. Champaign, IL: Clearinghouse on Elementary and Early Childhood Education, ERIC Digest (EDO-PS-01-1).

8 Opetussuunnitelma ja opetus Itsearviointi Täytä alla oleva taulukko sen mukaan, kuinka hyvin kehittynyt kukin osa-alue on omassa koulussasi. Hyvä osa-alue Riittävä Kehitys on tarpeen Ei tarpeeksi tietoa A. Kaikilla oppilailla on käytössään opettajat, jotka tietävät paljon opetusaloistaan ja käyttävät opetuksessa ja oppimisessa hyväkseen parhaiksi havaittuja menetelmiä. B. Kaikilla oppilailla on käytössään tuoreet opetusmateriaalit, jotka soveltuvat oppimistavoitteisiin. C. Kaikilla oppilailla on mahdollisuus tehdä haastavia tehtäviä, jotka ovat relevantteja ja perustuvat todellisiin kokemuksiin. D. Kaikilla oppilailla on mahdollisuus itsenäiseen opiskeluun sekä työskentelyyn pienissä ja suurissa ryhmissä. E. Kaikilla oppilailla on käytössään oppimistavoitteita tukevat opetustilat ja -laitteet. F. Opettajat käyttävät hyväkseen monia erilaisia kiinnostavia ja tehokkaita opetusmenetelmiä.

9 3. Oppilaiden sitoutuminen Tutkimukset osoittavat, että pienten koulujen eräs etu on oppilaiden ja aikuisten väliset suhteet. Pienempien koulujen oppilaat tuntevat paremmin kuuluvansa johonkin ryhmään tai kokevat vähemmän vieraantumista kuin suurten koulujen oppilaat. Vieraantuminen vaikuttaa itsevarmuuteen, itsetuntoon ja omien tavoitteiden asettamiseen. Oppilaat tuntevat kuuluvansa ryhmään ja ovat sitoutuneempia, kun heidän luokkatoverinsa ja opettajansa oppivat tuntemaan heidät. 23 Tällaisia suhteita löytyy todennäköisemmin pienissä kouluissa, joissa oppilaat ja opettajat oppivat tuntemaan toisensa ja välittämään toisistaan tavalla, joka on hankalaa suuremmissa kouluissa. Pienempien koulujen oppilaat kertovat positiivisemmista ihmissuhteista sekä oppilaiden että oppilaiden ja opettajien välisistä (Kershaw ja Blank 1993). Annenberg Instituten tekemän tutkimuksen mukaan pienten koulujen oppilaat ovat paljon todennäköisemmin sitä mieltä, että oppilaiden välillä vallitsee keskinäinen kunnioitus. 24 Toisessa tutkimuksessa, jonka ovat tehneet kanadalaisen Simon Fraser Universityn tutkijat, todettiin että pienet koulut yleensä alle 300 oppilaan saavat aikaan koossapitävän yhteisöllisyyden tunteen sekä edistävät oppilaiden luonteen kehitystä ja tunne-elämän tasapainoisuutta. Tutkijat viittaavat jatkuvasti kasvavaan maailmanlaajuiseen pieniä kouluja kannustavaan liikkeeseen, joka perustuu siihen ajatukseen, että pienissä kouluissa saadut kokemukset kasvattavat parempia kansalaisia ja tarjoavat paremman pohjan sosiaaliseen tasa-arvoisuuteen ja vastuuntuntoiseen kansalaisuuteen myöhemmin elämässä. Lisäksi pienissä kouluissa kouluajan ulkopuoliseen toimintaan osallistuu suurempi määrä oppilaista, ja he osallistuvat useampiin erilaisiin kerhoihin kuin oppilaat suurissa kouluissa. Kouluajan ulkopuoliseen toimintaan osallistumiseen liittyvät positiivisempi asenne koulua kohtaan, paremmat oppimistulokset ja parempi kuva itsestä. 25 Kouluympäristöstä vieraantuneilla oppilailla ei yleensä ole yhtä hyvä itsetunto ja he osallistuvat vähemmän koulun tarjoamiin kouluajan ulkopuolisiin toimintoihin. Lisäksi pienten koulujen yhteisöllisyyden tunne tarkoittaa usein myös sitä, että koetaan enemmän yhteisöllistä tilintekovastuuta ja siksi opettajat, vanhemmat ja oppilaat pitävät yllä toisistaan huolehtivaa toimintatapaa ja korkeampia odotuksia. 26 Pienissä kouluissa tehokas kommunikointi on helpompaa, kun oppilailla on tukenaan aikuisia, jotka pystyvät huolehtimaan oppilaiden tarpeista henkilökohtaisemmalla tasolla. 23 Wasley, P.A. & Lear R.J. (2001). Small schools, real gains. Educational Leadership, 5(6) 22-27. 24 www.annenberginstitute.org/tools/practice/stud_engage/institutionalize 25 Fullarton, S. (2002). Student engagement with school: Individual and school-level influences: Research Report Number 27. Victoria, Australia: Australian Council for Educational Research. 26 Wasley, P.A. & Lear R.J. (2001).