MERIJÄRVEN KUNTA VUONNA 2020



Samankaltaiset tiedostot
KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA

Ristijärven kuntastrategia

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

KUNTASTRATEGIA

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl yhteisöllinen kunta

Pertunmaan kunnan strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

ARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

KUNTASTRATEGIA

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

Kaupunginvaltuusto

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Lapinlahden kuntastrategia

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,

Loimaan strategia , Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel

Strategian raportointi 2016 Kaupunginhallitus

Inkoo

Kuntajohtajapäivät Kuopio

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/5

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Lappeenranta Strategian raportointi 2015 Kaupunginhallitus

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

KARIJOEN KUNTASTRATEGIA 2025

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

Kemin kaupunkistrategian 2030 valmistelu Kuntalaisten osallistaminen Yhteenveto kyselyjen tuloksista

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Kuntastrategia

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

PUOLANGAN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2017

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Strategia Koululautakunta

Sosiaali- ja terveysryhmä

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta

Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

Kaupunkikonsernin strategia Visio: Juureva kaupunki mahdollisuuksia täynnä

Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma

Perustehtävä ja arvot

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta

Strategian tiivistys Kaupunginhallitus

Strategiamme Johdanto

KAUPUNKISTRATEGIA

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi

Strategia Koululautakunta

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN STRATEGIA

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

Alavieskan kuntastrategia

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

Matkaopas parhaaseen asukaskokemukseen

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

LAPUAN STRATEGIA 2018

Me teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Ohjausta kehittämään

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Arjen turvaa kunnissa

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI

Kaupunkistrategia

Transkriptio:

MERIJÄRVEN KUNTA VUONNA 2020 Visio ja strategia Kunnanhallitus 23.11.2010 154 Kunnanvaltuusto 20.12.2010 44

MERIJÄRVEN KUNTA VUONNA 2020 Johdanto Kunnallishallinnolla on maassamme laaja tehtäväalue. Kunnat ovat hyvin pystyneet vastaamaan kuntalaisten palveluista ja alueen kehittämisestä. Kuntarakenne ja kunnallishallinto on nyt tullut muutosten eteen, ehkä historiansa suurimpiin muutoksiin. Lainsäädäntö sekä taloudelliset ja toiminnalliset vaatimukset ovat johtaneet kuntien yhdistymisiin ja yhteistoiminta-alueiden muodostumisiin. Itsenäisen kunnan toimintaedellytyksiä on taito ja tahto tehdä yhteistyötä, luoda verkostoja ja kehittää uusia toimintatapoja. Kunta- ja palvelurakennetta linjattiin ns. PARAS-lailla. Lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Yhtenä tavoitteena on parantaa tuottavuutta ja hillitä menojen kasvua sekä luoda elinvoimainen, toimintakykyinen ja eheä kuntarakenne. Laissa määriteltiin asukasluvun vähimmäismäärä sosiaalija terveystoimen yhteistoiminta-alueelle noin 20.000 ja ammatillisen koulutuksen noin 50.000 asukasta. Merijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen palvelut siirrettiin vuoden 2009 alussa Kalajoen kaupungin hoidettavaksi isäntäkuntaperiaatteella. Yhteistoimintasopimus on voimassa toistaiseksi. Merijärven kunta on Raahen koulutuskuntayhtymän jäsen. Tämä kuntayhtymä ei täytä ammatillisen koulutuksen asukaslukuvaatimusta. Päätös yhteistoimintaalueesta on vielä tekemättä. Strategian merkitys Kunnan tulevaisuutta tarkastellaan kuntastrategiassa. Strategia suuntautuu tulevaisuuteen ja siinä esitetään olennaiset ja kunnan kannalta tärkeimmät toiminnat. Strategia osoittaa keskeisimmät linjaukset ja painopistealueet ja lähtökohtana on yhteinen näkemys tulevaisuudesta. Tulevaisuutta tulee katsoa rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Tavoitteet vastaavat kysymykseen Missä asioissa ja toimissa on onnistuttava. Tavoitteissa voidaan asettaa myös kriittiset menestystekijät. Strategiaa laadittaessa tulee tehdä valintoja. Silloin voidaan joutua luopumaan ehkä tärkeiksikin koetuista asioista Merijärven nykyinen kuntastrategia ulottuu vuoteen 2010. Strategia tulee päivittää valtuustokausittain. Nyt laadittava strategia ulottuu vuoteen 2020 saakka. Tulevaisuutta on pohdittu luottamushenkilöseminaarissa 5.5.2009, 4.11.2009 ja 12.10.2010. Kunnassa on laadittu myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma vuosille 2011-2012.

Kunnan nykytila Väestö Merijärven kunnan väestökehitys on ollut hienoisessa kasvussa vuoden 2009 alusta alkaen jolloin asukkaita oli 1187. Vuoden 2009 lopussa väkiluku oli 1208 asukasta ja 2010 syyskuun lopussa kunnassa oli 1209 asukasta. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan pitkällä aikavälillä kunnan väkiluku olisi kuitenkin laskemassa alle 1000 asukkaan. 1500 Merijärven asukasluku 2000-2040 Asukasluku 1000 500 0 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2015-2040 Tilastokeskuksen ennuste Väestön muutos, jos se kohdistuu työikäiseen väestöön, vaikuttaa kunnan ikärakenteen vinoutumiseen ja kunnan tulopohjaan sekä muuttaa palvelujen kysynnän painopistealueita. Ikärakenne 31.12.2009 Miehet Naiset henk. (662) henk. (547) -80-70 -60-50 -40-30 -20-10 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90-85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 Ikäluokka 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 Tilastokeskus Ikäpyramidissa näkyy selvästi nuorten aikuisten pieni osuus, joka johtuu muuttamisesta kunnasta pois opiskelujen ja työn perässä.

Mahdollisuudet ja vahvuudet Merijärven kunnassa on luontaiset edellytykset maalla asumiseen. Naapurikaupunkien palveluihin on lyhyet etäisyydet ja palvelut ovat helposti saatavilla. Työssäkäyntialue tarjoaa kunnan asukkaille laajat työnsaantimahdollisuudet Kunta tekee Ylivieskan seutukunnassa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Perinteistä yhteistyötä tehdään myös Raahen seutukunnan suuntaan. Perusta mahdollisuuksille ja vahvuuksille: lapset ja nuoret yhteistyö ja läheisyys turvallinen maaseutu luonnonläheinen maalaismaisema edulliset ja väljät rakennuspaikat osaava henkilöstö Toiminta-ajatus Merijärven kunta järjestää kuntalaisten tarvitsemat kunnalliset palvelut tukeutuen yhteistyöhön naapurikuntien kanssa. Kunta edistää yritystoiminnan edellytyksiä noudattaen kestävän kehityksen periaatetta. (Toiminta-ajatuksella määritellään kunnan olemassaolon tarkoitus ja perustehtävä.) Arvot Merijärven kunnan arvopohjan muodostaa Turvallisuus Yritteliäisyys Rehellisyys Yhteisöllisyys Suvaitsevuus (Arvojen kautta määräytyvät ne asiat, joita kunnassa pidetään tärkeinä ja jotka ohjaavat ihmisten päivittäistä toimintaa.) Visio Merijärven kunta on toiminnallinen ja tehokas itsenäinen kunta, joka on kuitenkin valmis reagoimaan nopeasti, mikäli alueella on tulossa hallinnollisia muutoksia. Kunnalla on laaja yhteistyöverkosto ja vireä elinkeinoelämä. Kunnan asukkaat huolehtivat vastuullisesti yhteisöstä ja ympäristöstä. (Visiossa on esitetty Merijärven kunnan haluttu tulevaisuus.) Tulevaisuuskuvaa määritellään 1. Merijärven kunnassa on vakaa talous ja hyvät palvelut Kunnan talous on tasapainossa ja verotulot kasvavat. Hyvät palvelut lisäävät kuntalaisten turvallisuutta, tyytyväisyyttä ja sitoutumista paikkakunnalle.

2. Yhteistyö Kunta on aktiivinen toimija alueellisessa ja paikallisessa yhteistyöverkostossa. Yhteistyö turvaa palvelujen tason ja saatavuuden. 3. Elinkeinoelämä Maatalous ja pienyritystoiminta ovat elinvoimaisia ja vireitä. Elektroniikka- ja metalliteollisuus sekä turvetuotanto kehittävät toimintaansa. Matkailuelinkeino lisää merkittävyyttä verkottuen seudullisesti. Seutukunnan asema työssäkäyntialueena vahvistuu. 4. Merijärvellä on hyvä asua maalla Kunnassa on tarjolla luonnonläheisiä tontteja taajama- ja hajaasutusalueella. Vuokra- ja palveluasuntoja tarjotaan kysyntää vastaavasti. Paikallinen kulttuuri arvostaa kotiseutua. Kunnassa on erinomaiset mahdollisuudet liikunnalliseen vapaaajanviettoon. Järjestöjen ja yksityisten ihmisten aktiivisuus lisääntyy harrastustoiminnassa mikä näkyy myös yhteisvastuullisuuden lisääntymisenä. STRATEGIA 1. Väestö, ympäristö- ja yhdyskuntatekniikka sekä asuminen Asunto- ja tonttitarjonta ovat ajan tasalla. Myönteinen asennekasvatus ja yhteisvastuullisuus näkyy ympäristön hoidossa. Väestökehitys on myönteinen. Kunnan liikenneympäristö on turvallinen. - Asema- ja yleiskaavat ovat ajan tasalla - Liikuntapaikat ja lasten leikkipaikat ovat hyvin hoidettuja - Kuntalaisten aktiivisuutta lisätään; ympäristön siivouspäivä - Tiedottamista lisätään - Kevyen liikenteen väylät - Keskustan liikennejärjestelyn toteuttaminen - Kylätaksitoiminnan kehittäminen - Rakennetaan/peruskorjataan 5 asuntoa/vuosi - Kunnan nettisivut uudistetaan - Leikkipuisto rakennettu - Asukasluku - Ei asuntojonoja - Kuntalaiskyselyt

2. Elinkeinotoimi Yritysmyönteisen toiminnan edistäminen kunnassa. Pieniä yrityksiä saadaan lisää, myös matkailuun ja maatalouteen. Bioenergian merkitys kasvaa. Kunnalla on tarjota hyviä teollisuustontteja ja -tiloja sekä asiantuntevaa neuvontaa. Matkailu kuntaan on lisääntynyt, ns. teemamatkat. - Yritystuet - Perustetaan kunnan teollisuusyhtiö - Tiloja tarjotaan aktiivisesti yrittäjille - Aktiivinen uusien yritysten etsiminen, hanketyö - Yrityskurssit ja -luennot - Vastaanottohalli, jossa mukana pääomasijoittaja/yrittäjä - Yritysrekisteri ajan tasalla - Tilojen käyttöaste - Yrityskyselyt - Uudet yritykset 3. Sosiaali- ja terveyspalvelut Ennalta ehkäisevän ja terveyttä edistävän toimintatavan luominen. Kuntalaiset ottavat enemmän vastuuta omasta ja läheisen hyvinvoinnista. Salmenrantaa kehitetään monipuoliseksi ikäihmisten keskukseksi. Kuntalaiset saavat apua kaikissa elämänvaiheissa. - Kotihoidon kriteerit - Salmenrannan palvelukeskus - Sosiokulttuurinen vanhustyö - Erityisosaamisen kehittäminen - Palvelusetelit - Lääkäri- ym. palveluiden turvaaminen kysyntää vastaavana - Yhteisöllisyyden lisääminen - Palveluasuntopaikkojen riittävyys - Asiakastyytyväisyyskysely - Sotkanetin kriteeristö 4. Esi- ja perusopetus Kasvattaa oppilaista hyvän yleissivistyksen omaavia, tulevaisuuden haasteisiin pystyviä sekä jatkuvaan itsensä kehittämiseen valmiita

yksilöitä ja yhteiskunnan jäseniä. Moniammatillinen yhteistyö oppilaiden hyväksi. - Tilat ja kalusto kunnossa ja opetusvälineet nykyaikaisia - Opetus laadukasta, laatukriteeristön laadinta - Monipuoliset ja toimivat työtavat - Opettajien täydennyskoulutus - Tukitoimien riittävyys - Kodin ja koulun yhteistyö tiivistä - Yhteistyöverkoston luominen ja ylläpito - Turvallinen ja viihtyisä oppimisympäristö - Oppilas on aktiivinen ja innostunut oppija - Jatkokoulutuspaikka jokaiselle perusopetuksen päättäneelle - Kyselyt / tutkimukset - Opetuksen laatukriteeristö 5. Vapaa-aika ja kulttuuri Tuotetaan laadukkaita palveluita eri-ikäisille kuntalaisille, erityisesti lapsille ja nuorille. Edistetään terveitä elämäntapoja ja torjutaan syrjäytymisuhkaa. Kirjasto tarjoaa kuntalaisille laadukkaita kirjastopalveluita yhteistyössä muiden Tiekkö-kirjastojen kanssa. - Liikunta- ja muut harrastuspaikat kunnossa - Ristivuoren alueen kehittäminen, mm. luontopolku - Kirjastosta kuntalaisten kohtaamispaikka, joka tarjoaa myös kulttuurielämyksiä - Kuntokortit - Kirjaston lainaajien/lainausten määrät - Kuntalaiskyselyt 6. Kunnan talous Kunnan talous ylijäämäinen, lainamäärä laskee tasaisesti. Kunnassa kilpailukykyinen verotus. Hyvinvoiva ja sitoutunut työyhteisö, osaava ja riittävä henkilöstö. Sitoutuneet luottamushenkilöt. - Palvelut tuotetaan taloudellisesti ja tehokkaasti - Yhteistyö palvelujen tuottamisessa ja järjestämisessä - Maksut ja taksat ajan tasalla - Kuntalaisten kustannustietoisuuden lisääminen

- Koulun oppilaspaikkojen tarjoaminen naapurikunnille - Henkilökunnan koulutus - Kunnan talouden tunnusluvut ja niiden vertailu - Työtyytyväisyyskysely