Kasvu metsäalan suunnannäyttäjäksi ja kokoavaksi voimaksi

Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen strategia 2013 2015 1 Kasvu metsäalan suunnannäyttäjäksi ja kokoavaksi voimaksi Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen strategia 2013 2015

Sisällys 1 Johdanto...........................................5 2 Ympäristömme muuttuu................................ 7 2.1 Sidosryhmämme muuttuvat entä me?......................7 2.2 Toimialamme muuttuu entä me?......................... 9 3 Matkamme metsäalan suunnannäyttäjäksi.................... 11 3.1 Missiomme miksi olemme olemassa?..................... 12 3.2 Mitä haluamme saada aikaan?........................... 13 3.3 Metsäkeskuksen arvot tukevat strategiaamme................ 14 4 Strategiset painotukset asiakkuus ja henkilöstö................ 16 5 Sanoista tekoihin askelmerkit........................... 18 6 Mistä tiedämme onnistuneemme?......................... 20 7 Lopuksi.......................................... 21 Liite 1. Välittömät toimenpiteet............................ 22 Liite 2. Strategiset kehittämishankkeet vuosina 2013 2015.......... 24 Sanasto............................................ 26

4 Kasvu metsäalan suunnannäyttäjäksi ja kokoavaksi voimaksi 1 Johdanto Suomen metsäkeskuksen toiminnasta on säädetty laissa Suomen metsäkeskuksesta (6.5.2011/418). Laissa todetaan seuraavaa: Metsäkeskus on metsien kestävää hoitoa ja käyttöä sekä niiden monimuotoisuuden säilyttämistä ja metsiin perustuvien elinkeinojen edistämistä koskevia tehtäviä hoitava koko maan kattava kehittämisja toimeenpano-organisaatio. Metsäkeskuksen tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen. Metsäkeskus on maa- ja metsätalousministeriön strategisessa ja tulosohjauksessa sekä sen valvonnan alainen. Metsäkeskuksen toiminnallisista tulostavoitteista sovitaan vuosittain maa- ja metsätalousministeriön kanssa tehtävässä tulossopimuksessa. Tulossopimuksen strategiset tavoitteet perustuvat Kansallisen metsäohjelman (KMO 2015) strategisiin päämääriin. Valtioneuvosto on hyväksynyt Kansallisen metsäohjelman maaliskuussa 2008 ja tarkistetun KMO 2015:n periaatepäätöksenä 16.12.2010. Metsäkeskus huomioi toiminnassaan kulloinkin voimassa olevat Suomen hallituksen hallitusohjelman kirjaukset ja tavoitteet. Strategialla halutaan rakentaa Metsäkeskuksesta vaikuttava toimija metsäalan uudistamisessa ja kehittämisessä. Metsäkeskus näkee tästä syystä roolinsa merkittävämpänä kuin yksistään säädösten ja metsäpoliittisten ohjelmien toteuttaminen. Metsäkeskus voi toimia kokoavana voimana, auttaa eri toimijoita menestymään ja työskennellä metsäalan saamiseksi uudelle kasvu-uralle.» Metsäkeskuksen strategia on hyväksytty Suomen metsäkeskuksen johtokunnan kokouksessa 1.2.2013.

Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen strategia 2013 2015 5 Metsäkeskus on asiakkaitaan varten Suomen metsäkeskus on siirtynyt 1.1.2012 voimaan tulleen organisaatiouudistuksensa myötä uuteen aikakauteen. Julkisen palvelun yksikkö tuottaa nimensä mukaisesti julkisia palveluja, joiden avulla metsäala voi saavuttaa kilpailuetua tulevaisuudessa. Tehtävä on tärkeä. Suomen kansantalous on tulevaisuudessakin riippuvainen metsästä, sillä metsät ovat tärkein suomalaisen biotalouden voimavara. Kilpailu metsäresursseista kiristyy tulevaisuudessa. Kestävä metsätalous on keskeinen yhteiskuntamme kulmakivi, ja Suomen metsäkeskuksen tärkein tehtävä on luoda metsäalan kasvulle edellytykset. Nyt luotu strategia on uudistumisen strategia. Sen avulla Suomen metsäkeskus vastaa toimintaympäristön muutokseen ja jatkuvasti uudistuviin tarpeisiin. Metsäkeskus on asiakkaitaan varten ja kaikki toiminta on rakennettava tästä näkökulmasta. Uudistumisen prosessi on jo alkanut ja se jatkuu koko strategiakauden 2013 2015. Strategia sisältää uudistumisen eväitä ja merkityksellistä tekemistä kaikille metsäkeskuslaisille. Meillä on erinomaiset mahdollisuudet saavuttaa tavoitteemme ja lunastaa meihin kohdistuvat odotukset. Muutosprosessi vaatii kaikkien osallistumista ja halua uudistua. Metsäkeskuksen asiantuntevalla henkilöstöllä on yhteistyössä metsäalan toimijoiden kanssa hyvät edellytykset onnistua tässä ponnistuksessa. On selvää, että asiat eivät tapahdu itsestään ja uusien käytäntöjen ja toimintamallien omaksuminen vie aikansa. Kolmevuotinen strategiakausi on syvällisen uudistumisen aloitusjakso, jossa on riittävästi tilaa kehittymiselle. Vuosikymmenen loppupuoli vuodesta 2015 eteenpäin on Metsäkeskuksen vision* todeksi tekemisen aikaa. Tässä strategiakuvauksessa kerrotaan Suomen metsäkeskuksen tavoitetila ja panostukset vuosina 2013 2015, joiden avulla pääsemme kohti päämäärää. Visio on kiinnitetty vuoteen 2018 eli tarpeeksi kauas, jotta se on aidosti saavutettavissa. Strategiassa etenemme Muutosprosessi vaatii kaikkien osallistumista ja halua uudistua. vuonna 2013 toteuttamalla sekä välittömiä ja nopeita strategisia toimenpiteitä että käynnistämällä strategisten painopisteiden ohjelma- ja kehittämistyön. Vuosina 2013 ja 2014 aloitamme strategisten kehittämisohjelmien toteutuksen. Vuodesta 2015 lähtien strategian tavoitteet toteutuvat kasvattaen yhä enemmän asiakasarvoa*. Strategia ei ole vastaus kaikkiin käytännön ongelmiin, mutta sen avulla voi arkitilanteissa kysyä, millaisia valintoja kannattaa tehdä kulkiessamme kohti Metsäkeskuksen visiota. Strategiassa on linjattu merkittävimmät kehityspanostukset ja niissä onnistumisen kautta asiakkuusnäkökulma avautuu suhteessa kaikkeen muuhun tekemiseen. Uudistuminen on jo alkanut. Sen keskiössä ovat asiakkaat Metsäkeskus tahtoo palvella asiakkaitaan hyvin nyt ja tulevaisuudessa. * ks. sanasto sivulla 26.

6 Kasvu metsäalan suunnannäyttäjäksi ja kokoavaksi voimaksi Metsät ovat tärkeä suomalaisen biotalouden voimavara.

Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen strategia 2013 2015 7 2 Ympäristömme muuttuu 2.1 Sidosryhmämme muuttuvat entä me? Toimintaympäristömme muuttuu voimakkaasti. Suomen kansantalous on nojannut metsään koko teollisen aikakauden ja sen merkitys elinkeinona on edelleen todella suuri. Muutos näkyy voimistuvana kaikissa sidosryhmissämme: työ- ja asiakassuhteissa, yhteistyökumppanisuhteissa ja yhteiskuntasuhteissa. Metsäkeskuksen menestys on riippuvainen kaikista näistä sidosryhmistä, ja siksi strategiamme koskettaa niitä kaikkia. Tasapainoisella, asiakkuusohjautuvalla suhdetyöllä voimme saada aikaan oikeansuuntaista toimintaa ja vaikutuksia markkinoissa.

8 Kasvu metsäalan suunnannäyttäjäksi ja kokoavaksi voimaksi Millaisia muutoksia tunnistamme keskeisissä sidosryhmissä? * ks. sanasto sivulla 26. Sidosryhmä Asiakkaat Henkilöstö Yhteistyökumppanit Yhteiskunta Muutosilmiöitä Asiakasmarkkinoiden rakenne muuttuu kaikilla asiakassektoreilla ja asiakaskunta muuttuu heterogeenisemmaksi. Eri asiakassektoreilla olevien asiakkaiden palvelutarpeet pirstaloituvat. Metsäpalvelumarkkinat avautuvat, ja alalle tulee uusia yrittäjiä ja palvelujen tarjoajia. Tarve asiakkuusosaamiseen ja luoviin asiakasratkaisuihin kasvaa kaikissa alan yrityksissä. Hintakilpailun väistäminen onnistuu vain asiakasorganisaatiomme omien asiakkaiden kokemaa arvoa* selvästi parantavilla palveluilla. Asiakkaiden tarpeisiin reagoinnin rinnalla markkina-alueen toimijat etsivät tapoja luoda kokonaan uusia markkinoita, jolloin perinteisten markkinoiden rajat hämärtyvät. Metsätalouden yritystoimialat alkavat lähestyä muita sen lähellä olevia toimialoja. Perinteisen puuta jalostavan teollisuuden taloudelliset haasteet jatkuvat. Uudenlaiset osaamisvaatimukset muuttuvilla markkinoilla edellyttävät jatkuvaa uudistumista työssä. Tämä merkitsee myös aiempaa vahvempaa panosta sekä työnantajalta että työntekijältä jatkuvan oppimisen ja motivaation tueksi. Jos osaamisemme ei ole riittävää, eivät palvelumme kiinnosta asiakasta. Käsitteet työ ja työsuhde ovat murroksessa. Työnantajalta odotetaan selvää vastinetta ja merkityksiä omalle työpanokselle. Uudet osaajasukupolvet siirtyvät työelämään uusin odotuksin. Parhaat tulevaisuuden osaajat hakeutuvat parhaisiin työyhteisöihin eli kilpailu osaajamarkkinoilla kasvaa. Työssä jaksaminen ja työkyvyn säilyminen eläkeikään saakka vaativat panostusta, työhyvinvoinnin johtamista. Yhteistyökumppaneiden (katso kuva 1, s. 10) odotukset Metsäkeskusta kohtaan kasvavat. Metsäkeskus voi edistää yhteistyökumppaneiden mahdollisuuksia menestyä suhteessa omiin asiakkaisiinsa. Kilpailu kumppaniverkoston huomiosta ja voimavaroista kiihtyy. Yhteistyökumppaneillamme on tarve lähestyä eri asiakasmarkkinoita ja onnistua kehittymään asiakkuusajattelussaan. Vastaavasti samaan aikaan eri elinkeinoelämän toimialat kilpailevat yhteistyökumppaneiden huomiosta. Metsäkeskus jakaa metsäalan tarpeiden ymmärrystä kumppaneilleen. Ilman tätä asiakastuntemusta kumppaneiden huomio ja voimavarat kiinnittyvät muiden markkinoiden tarpeisiin. Yhteistyökumppanimme tiedostavat kumppanuuden merkityksen ja valmius yhteistyöhön kasvaa. Metsäkeskuksella on lisääntyvät mahdollisuudet hankkia uusia yhteistyökumppaneita. Yhteistyöverkostossa panostetaan mieluiten elinvoimaisimpiin kumppanuussuhteisiin ja toimialoihin. Jokaisen toimialan, yrityksen ja organisaation on ansaittava huomio kilpailussa asiakkaista, osaamisesta ja resursseista. Aloitteellisuus ja yhteistyöhakuisuus luovat kilpailuetua. Myönteinen näkyvyys julkisuudessa ml. sosiaalisessa mediassa rakentaa käsitystä toimialan, yritysten ja organisaatioiden menestysmahdollisuuksista. Menestys ja mielikuvat menestyksestä luovat kiinnostusta. Yhteiskunnat ja markkinat muodostavat monimutkaisen järjestelmän, jossa selkeiden syy-seuraus-suhteiden tunnistaminen on hankalaa. Suunnittelun ja päätöksenteon ulkopuolelle jääminen jättää mahdollisuuden vain reagoida muutoksiin. Muut tekevät todelliset päätökset.

Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen strategia 2013 2015 9 2.2 Toimialamme muuttuu entä me? Metsäkeskus voi toimia kokoavana voimana, auttaa eri toimijoita menestymään ja työskennellä metsäalan saamiseksi uudelle kasvu-uralle. Globaali kilpailu, ilmastomuutoksen tuomat uhkat, yleinen tahto kehittyä kestävällä tavalla ja metsäalan yritysten asiakaskunnan nopeasti muuttuvat palvelutarpeet ovat esimerkkejä tulevaisuutta muuttavista ilmiöistä. Perinteisen metsäteollisuuden markkinat kypsyvät erityisesti Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Tämä merkitsee myös Suomessa toimiville yrityksille jatkuvasti suurempia haasteita pystyä toimimaan kannattavasti. Samaan aikaan uutta yritystoimintaa syntyy puusta rakentamisessa, energiantuotannossa, biojalostamisessa ja metsien ekosysteemipalveluissa. Pitkällä aikavälillä metsistä saatavien uusiutuvien raaka-aineiden merkitys korostuu ja kilpailu metsäresursseista kiristyy, kun niillä korvataan uusiutumattomia raaka-aineita. Metsät ovat tärkein suomalaisen biotalouden voimavara. Suomalainen metsänomistajakunta vanhenee ja omistusrakenne sirpaloituu. Suomessa on yhä enemmän metsänomistajia, joiden tausta poikkeaa perinteisestä omistajuudesta, jonka lähtökohta on metsätalouden harjoittaminen. Metsätilojen keskikoko pienenee, metsänomistajien metsäosaaminen uhkaa rapautua ja syrjäytyminen metsätaloudesta kiihtyä. Lisäksi suhde metsään monipuolistuu. Enää metsää ei nähdä vain tulonlähteenä, vaan siihen kohdistuu myös muita arvoja. Metsäsektorilla on käynnissä tuotanto- ja metsänomistajarakenteen lisäksi mittava metsätalouden palvelurakenteen murros. Tavoitteena on ollut metsäpalvelumarkkinoiden avaaminen. Metsäkeskuksen liiketoiminnan eriyttäminen julkisista palvelutehtävistä avaa yrittämisen mahdollisuuksia metsätalouden palveluissa. Tulevaisuudessa metsätalouden palvelumarkkinat avautuvat edelleen, jos kaavailtu metsänhoitoyhdistyslain muutos toteutuu. Metsäkeskuksen asema ja rooli nopeasti muuttuvassa maailmassa vaatii yhteensopivuutta toimintaympäristönsä kanssa. Ratkaiseva kysymys tässä kaikessa on oma rooli suhteessa asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin, kuten henkilöstöön, yhteistyökumppaneihin ja yhteiskuntaan. Uudessa valtakunnallisessa Metsäkeskuksessa metsäelinkeinojen edistäminen korostuu. Perinteinen ajattelu olisi tuottaa palveluita lainsäädännön vaatimusten pohjalta. Tällöin Metsäkeskus tuottaisi vain sellaisia palveluita, joita lait ja asetukset sanelevat. Metsäkeskuksella on kuitenkin mahdollisuus nähdä ja rakentaa roolinsa paljon vahvempana ja vaikuttavampana. Lakiin kirjatut tehtävät toteutuvat paremmin, kun Metsäkeskus on aloitteellinen ja pyrkii yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa vaikuttamaan metsäalan palvelujen kehitykseen. Metsäkeskus pystyy kohdistamaan osaamisresurssinsa tässä muutoksessa onnistumiseen. Metsäkeskus on valmis myös kehittämään osaamistaan vastatakseen uusiin haasteisiin. Metsäkeskus pystyy ylläpitämään nykyisen metsäsektorin tuotannon kilpailukykyä ja samaan aikaan edistämään metsäalan tuotannon ja palvelurakenteen uusiutumista. Metsäkeskus voi toimia kokoavana voimana, auttaa eri toimijoita menestymään ja työskennellä metsäalan saamiseksi uudelle kasvu-uralle. Keskeisin vaikuttamisen motiivimme kiinnittyy metsävarojen kestävään hyödyntämiseen. Tahtotilamme on Kansallisen metsäohjelman (KMO 2015) mukaisesti kääntää metsäalan kehityskulku takaisin kestävän kasvun uralle. Tehtävämme on kaikin keinoin edistää tuota suunnanmuutosta. Tässä onnistuminen vaatii uudenlaista ajattelua omasta roolista, tätä tukevaa toimintamallia ja organisaatiokulttuuria sekä kykyä verkostoitua metsäalan toimijakentässä. Metsäkeskuksen on siis rohkeasti otettava merkittävästi aloitteellisempi ja aktiivisempi rooli Suomen metsätaloudessa ja koko metsäalalla. Metsäkeskuksen on uudistettava paitsi rakenteensa, myös suhteensa eri asiakasryhmiin, niille tuotettaviin palveluihin ja tapaan tuottaa nämä palvelut. Metsäkeskus haluaa johtaa asiakkuuksiaan, jonka myötä se synnyttää tarpeita ja vaikuttaa siten myönteisesti lopulta myös koko metsäalan kehitykseen.

10 Kasvu metsäalan suunnannäyttäjäksi ja kokoavaksi voimaksi Metsäkeskuksen uuden toimintakulttuurin tulee kannustaa rohkeaan kehittämiseen.

Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen strategia 2013 2015 11 3 Matkamme metsäalan suunnannäyttäjäksi Metsäkeskuksen toiminta on ollut markkinoita seurailevaa. Toimintamme on perustunut markkinoiden aloitteisiin, ja Metsäkeskus on vastannut pyyntöihin. Edistämisorganisaation luonteeseen kuuluu vahvempi aloitteellisuus. Nyt haluamme muuttaa aiempaa markkinoiden aloitteisiin perustuvaa logiikkaa ja uudistua metsäalan kokoavaksi voimaksi ja suunnannäyttäjäksi, jonka palvelut auttavat metsäalan toimijoita menestymään. Metsäala tarvitsee Metsäkeskusta. Uusi asiakkuuslähtöinen strategia ei onnistu ilman intoa jatkuvaan kahdensuuntaiseen oppimiseen eri suhdemarkkinoilla*. Jatkuva oppiminen mahdollistaa ennakoimisen ja vaikuttamisen. Eri asiakassektoreiden kehityksen ja tulevien tarpeiden ymmärtäminen on siten koko toimintamallimme perusta ja ydin. Oppimisen vaatimus kohdistuu paitsi Metsäkeskuksen ihmisiin ja kumppaneihin, myös rakenteisiin ja toimintamalleihin. Haluamme kehittyä itse, kehittää koko metsäalaa ja olla aktiivinen toimeenpanija. Vakiintuneiden ja paikallaan pysyvien rakenteiden sijaan kykenemme koko ajan mukautumaan ja uudistumaan ketterämmin ja joustavammin. Visiomme ei tähtää paikallaan pysyvään olotilaan vaan jatkuvaan liikkeeseen. Strategiamme vuosille 2013 2015 on uudistumismatka, jonka jälkeen olemme liikkeessä olevassa tilassa ja vastaamme nykyistä paremmin asiakkaidemme tarpeisiin. Vain siten voimme edetä vaikuttavaan asemaan ja saavuttaa suunnannäyttäjän roolin koko metsäalalla. Metsäkeskuksen asema ja elinvoimaisuus on suoraan riippuvainen sen kyvystä uudistua ja edistää metsäalan kestävää kasvua. Tässä haluamme ehdottomasti onnistua! Metsäkeskuksen asema ja elinvoimaisuus on suoraan riippuvainen sen kyvystä uudistua ja edistää metsäalan kestävää kasvua. * ks. sanasto sivulla 26.

12 Kasvu metsäalan suunnannäyttäjäksi ja kokoavaksi voimaksi 3.1 Missiomme miksi olemme olemassa? Metsäala kasvuun Edistämme yhteiskunnan ja kansalaisten hyvinvointia vahvistamalla metsäalan kilpailuetua ja kestävyyttä. Metsäkeskuksen on tunnistettava metsäalan keskeiset sidosryhmät ja ymmärrettävä niiden tavoitteet voidakseen toteuttaa tehtäväänsä. Kuva 1. Metsäkeskuksen keskeiset sidosryhmät. Suomen metsäkeskus toimii maa- ja metsätalousministeriön strategisessa ja tulosohjauksessa. * ks. sanasto sivulla 26. Asiakkaat Metsänomistajat Metsänomistajille palveluja tarjoavat toimijat Puuta jalostavat ja muut metsäalan yritykset Yhteiskunta TEM, YM, VM ja muut ministeriöt Lainsäätäjät Media Kansalaiset Asiakkaat arvoketjussa*. Metsäkeskus tukee koko arvoketjua metsänuudistamisesta korjuuseen ja raaka-aineen jatkojalostamiseen. Tässä prosessissa se kohtaa kolme eri asiakassektoria*: Metsänomistajat. Metsänomistajasektori koostuu paitsi nykyisistä myös potentiaalisista metsänomistajista. Vaikutamme koko metsänomistajuuden elinkaareen metsänomistajuudesta kiinnostumisesta aina luopumiseen saakka. Tehtävämme on auttaa metsänomistajia onnistumaan omistajuudessaan ja samalla voimakkaasti edistää metsätalouteen liittyviä Kansallisen metsäohjelman mukaisia tavoitteita. Metsänomistajille palveluja tarjoavat toimijat. Tuemme yrittäjyyttä ja metsäalaa vahvistavien palvelujen kehittymistä Suomessa. Luomme edellytyksiä tälle toiminnalle aktiivisesti ja avoimesti. Mitä paremmin metsänomistajat ja palveluja tarjoavat toimijat kohtaavat, sitä nopeammin metsäala voi kehittyä. Puuta jalostavat ja muut metsäalan yritykset. Luomme puuraaka-ainetta käyttäville yrityksille menestyksen edellytyksiä. Metsäalalla on kasvava määrä erilaisia metsää hyödyntäviä yrityksiä, kuten biotalousyrityksiä ja hyvinvointipalveluja tarjoavia yrityksiä. Tehtävämme on auttaa niitä hyödyntämään metsää omassa liiketoiminnassaan mahdollisimman monipuolisesti. Henkilökunta Metsäkeskuksen nykyiset ja potentiaaliset työntekijät Kumppanit Sisältökumppanit Rahoittajat Valtion viranomaiset ja laitokset Kunnat ja maakuntien liitot Oppilaitokset Yliopistot ja tutkimuslaitokset Etu- ja kansalaisjärjestöt Metsäkeskuksen henkilökunta. Metsäkeskuksen edellytykset onnistua tehtävässään riippuvat sen henkilökunnan osaamisesta ja innostuksesta toteuttaa tehtäväänsä. Metsäkeskuksen on osattava johtaa nykyisiä ja potentiaalisia työsuhteita siten, että se tuottaa arvoa* työntekijän näkökulmasta. Metsäkeskus haluaa olla haluttu ja arvostettu työyhteisö. Kumppaniverkosto. Metsäkeskus ei onnistu yksin tehtävässään. Metsäkeskuksen ympärillä on erilaisia valtakunnallisia ja alueellisia kumppaneita. Kaikkien näiden kumppaneiden yhteisenä tehtävänä on luoda edellytyksiä asiakkaiden onnistumiselle. Metsäkeskus auttaa aktiivisesti kumppaneita kehittymään metsäalalla, ymmärtämään asiakkaidensa tarpeita ja tuottamaan metsäalaa edistäviä palveluita. Metsäkeskus ei voi tehdä kaikkea itse, mutta se auttaa verkostoa tekemään. Yhteiskunta. Metsäkeskus on aktiivinen vaikuttaja yhteiskunnassa. Metsäala tarvitsee positiivista näkyvyyttä. Metsäalan kestävä kasvu on mahdollista vain, kun se on yhteiskunnallisesti hyväksytty tavoite. Keskeisimpinä vaikuttamisen kohteina ovat kansalaiset, eduskunta ja eri ministeriöt. Metsäkeskus haluaa profiloitua metsäalalla vastuullisena suunnannäyttäjänä, jonka asiantuntemusta ja näkemystä kuunnellaan.

Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen strategia 2013 2015 13 3.2 Mitä haluamme saada aikaan? Haluamme rohkeasti saavuttaa menestystä kaikkien keskeisten sidosryhmien kanssa, koska vain siten edistämme käänteentekevää ja kestävää metsäalan kasvua. Metsäkeskus saavuttaa visionsa aktiivisella ja aloitteellisella toiminnalla. Metsäkeskus ei tyydy reagoimaan ja vastaamaan tarpeisiin, vaan se myös luo itse tarpeita ja ratkaisuja niihin. Metsäkeskus ei halua olla vain markkinoiden ja suhdanteiden seurailija, vaan se haluaa vaikuttaa niiden kulkuun. Vain siten myös Kansallisen metsäohjelman tavoitteet voivat toteutua. Asiakkuusvisio: Asiakkailla on yhdessä Metsäkeskuksen kanssa paremmat edellytykset onnistua ja saavuttaa tavoitteensa. Metsäkeskus koetaan haluttuna ja luotettavana yhteystyötahona. Metsäkeskuksella on kasvava ja uskollinen asiakaskunta. Asiakassuhteita johdetaan aktiivisesti. Yhteiskunta: Metsäkeskuksen työ lisää metsävarojen kestävää käyttöä ja edistää yhteiskunnan ja kansalaisten hyvinvointia. Metsäkeskus on vahva ja näkyvä metsäalan mielipidevaikuttaja. Metsäalan suunnannäyttäjä ja kokoava voima Henkilöstövisio: Henkilöstöä kuunnellaan ja arvostetaan. Työ tuottaa merkitystä. Olemme sitoutuneita ja motivoituneita. Metsäkeskus on arvostettu ja haluttu työyhteisö. Kumppanuusvisio: Metsäkeskus oppii ja luo lisäarvoa yhdessä kumppaneidensa kanssa. Kumppanuusverkosto on vaikuttava sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Kumppanuussuhteita johdetaan aktiivisesti ja yhteistyöhakuisesti. Kuva 2. Metsäkeskuksen visio. Matka kohti visiotamme on kaksivaiheinen: Etappi 1 (vuosi 2015) Saavutamme kaikkien keskeisten sidosryhmiemme asiakkaidemme, henkilöstömme, kumppaneidemme ja yhteiskunnan ajatuksissa ja kokemuksissa metsäalan suunnannäyttäjän ja kokoavan voiman aseman. Etappi 2 (vuosi 2018) Saavutamme kuvassa 2 määritellyt asiakkuus-, henkilöstö-, kumppanuus- ja yhteiskuntasuhteita koskevat visiot.

14 Kasvu metsäalan suunnannäyttäjäksi ja kokoavaksi voimaksi 3.3 Metsäkeskuksen arvot tukevat strategiaamme Metsäkeskuksen arvot luovat perustan toiminnalle. Arvot yhdistävät Metsäkeskusta, sen henkilöstöä, prosesseja ja alueita luoden yhteisen perustan uudelle ja yhtenäiselle toimintakulttuurille. Arvot koskettavat kaikkia sidosryhmiä. Haluamme viestiä niistä avoimesti Arvot luovat perustan toiminnalle. ja meille tärkeinä lupauksina. Pidämme arvot tietoisena ja aitona osana jokapäiväistä arkeamme. Metsäkeskus haluaa strategiassaan* uudistua ja täyttää samalla tehtävänsä paljon laajemmin kuin vain velvollisuudesta. Arvot tukevat uudistumista ja tavoitteiden saavuttamista. Arvojemme tehtävänä on lisäksi auttaa meitä luomaan Metsäkeskuksen sisäinen toimintakulttuuri, joka kannustaa rohkeaan kehittämiseen. Samalla se tarjoaa koko organisaatiolle turvallisen ja kannustavan ilmapiirin ja tilaa henkiselle kasvulle. Metsäkeskuksen arvot ovat: 1. Aloitteellisuus Metsäkeskus on aktiivinen toimija nyt ja tulevaisuudessa. Suunnannäyttäjänä olemme aloitteellinen. Johdamme aktiivisesti asiakkuuksia ja kumppanuuksia. Aloitteellisuus tukee muita arvoja. 2. Yhdessä tekeminen Metsäkeskuksella on vahva tilaus kumppaneilta ja yhteiskunnalta yhdessä tekemiseen. Teemme yhdessä asioita paitsi asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa, myös Metsäkeskuksen sisällä yli prosessi- ja aluerajojen metsäalan kasvun saavuttamiseksi. Haastamme asiakkaamme tekemään yhdessä ja käyttämään ja kehittämään yhdessä uutta metsävaratietojärjestelmää. Metsäala menestyy yhdessä Metsäkeskuksen kanssa. 3. Merkityksellisyys Tähtäämme toiminnassamme merkityksellisyyteen. Kehitämme asiakkaillemme tarjoomaa* siten, että se tuottaa enemmän hyötyä. Työ Metsäkeskuksessa on henkilöstölle merkityksellistä ja sitä kautta motivoivaa. 4. Vastuullisuus Olemme vastuullisia taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti. Edistämme johdonmukaisesti kestävää metsäalan kehitystä. Olemme puolueettomia ja vaalimme luottamusta. * ks. sanasto sivulla 26. 5. Kehittyminen Haluamme alati kehittyä sekä yksilöinä että yhteisönä. Edistämme luovuutta ja uskallamme kyseenalaistaa vanhoja käytäntöjä. Autamme koko metsäalaa uudistumaan.

Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen strategia 2013 2015 15 Ratkaisevaa on oma roolimme suhteessa asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin.

16 Kasvu metsäalan suunnannäyttäjäksi ja kokoavaksi voimaksi 4 Strategiset painotukset asiakkuus ja henkilöstö Metsäkeskuksella on viisi strategista tavoitetta, joiden saavuttaminen parantaa Metsäkeskuksen toiminnan vaikuttavuutta ja tuottavuutta: Tavoite 1. Metsäkeskus tuottaa arvoa asiakkuuteen. Eri asiakassektoreilla on erilaiset tarpeet. Haluamme ymmärtää asiakkaitamme ja rakentaa palveluita, joiden avulla eri asiakasryhmillä on paremmat edellytykset onnistua ja menestyä. Asiakkaille on hyötyä Metsäkeskuksesta. Miten saavutamme tavoitteen? Keskeisin panostus kohdistuu Metsäkeskuksen toimintamalliin, joka rakennetaan asiakkuusohjautuvaksi. Metsäkeskus tekee selkeät asiakkuusstrategiset valinnat, joiden pohjalta sen niukat voimavarat voidaan kohdistaa mahdollisimman tehokkaasti ja osumatarkkoina palveluina. Mallissa huomioidaan kaikki kolme asiakassektoria aloittaen metsänomistajista ja edeten sitten vaiheittain muihin sektoreihin. Metsäkeskus panostaa edelleen sähköisiin palveluihin koko strategiakauden 2013 2015. Palvelusta halutaan saada tehokas ja eri toimijat yhdistävä kohtaamispaikka. Metsäkeskus parantaa metsäpalveluita tuottavien toimijoiden toimintaedellytyksiä edistäen valtakunnallista ja alueellista yrittäjyyttä, työllisyyttä ja kestävää kasvua. merkittävästi yrittäjäksi ryhtymistä ja alkuvaiheen kehittymistä kaikkialla maassa. Tästä saatujen kokemusten myötä Metsäkeskus laajentaa metsäosaamisen palvelujaan muidenkin alan toimijoiden hyväksi strategiakauden lopulla. Metsäkeskus kehittää avoimuutta erityisesti metsänomistajatietojen saatavuuden osalta. Näin Metsäkeskus mahdollistaa yksityisten metsätietoja hyödyntävien palvelujen kehittymisen markkinoilla. Tavoite 2. Metsäkeskus on metsäalan arvostettu työpaikka. Metsäkeskus on nykyisten ja potentiaalisten työntekijöidensä arvostama työpaikka, jossa työskentelee sitoutuneita ja jatkuvaan asiakastyössä kehittymiseen motivoituneita osaajia. Metsäkeskuksen työilmapiiri on kannustava ja ihmiset voivat hyvin työssään. Miten saavutamme tavoitteen? Panostamme erityisen vahvasti työsuhteiden johtamiseen ja siihen liittyviin käytäntöihin luomalla erityisesti sitoutumisen ja jatkuvan työuralla kehittymisen kannalta tarpeelliset puitteet. Työ on hyvin organisoitua ja johdettua. Metsäkeskuksen työ auttaa metsäalaa kasvamaan ja luo sitä kautta merkitystä henkilöstölle. Jokainen tuntee oman roolinsa ja työnsä merkityksen Metsäkeskuksen tehtäväkentässä. Metsäkeskus panostaa ensivaiheessa erityisesti metsäpalveluyrittäjyyden edistämiseen ja tukee

Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen strategia 2013 2015 17 Tavoite 3. Metsäkeskus kehittää alueellisia ja valtakunnallisia kumppanuuksia. Miten saavutamme tavoitteen? Alueilla kyse on verkostojen edelleen kehittämisestä ja valtakunnallisesti niiden luomisesta ja kehittämisestä. Hyvin toimivissa kumppanuuksissa kaikkien osapuolten osaaminen kasvaa, mistä hyötyvät asiakkaat ja metsäala. Metsäkeskus tukee aktiivisesti kumppaneiden kehittymistä metsäalalla. Tavoite 4. Metsäkeskus on keskeinen vaikuttaja ja edistäjä, jonka sanomaa kuunnellaan. Miten saavutamme tavoitteen? Metsäalan mahdollisuudet voidaan saavuttaa parhaiten olemalla aloitteellinen ja yhteistyöhakuinen. Metsäkeskus kutsuu sidosryhmiään hankkeisiin, joiden tavoitteena on metsäalan kehittäminen. Metsäkeskusyhteistyö tähtää käytännön vaikutusten aikaansaamiseen. luovat positiivista kuvaa alan tulevaisuudesta. Metsäkeskus tuo esille metsäalan mahdollisuuksia keskusteluissa, mediassa ja asiantuntijatapaamisissa. Viestimme metsäalasta on positiivinen. Osallistumme metsäalan asiantuntijana kansallisiin ja alueellisiin työryhmiin ja ohjelmavalmisteluihin. Osallistumalla saamme metsäalan mahdollisuudet parhaiten kuulluksi. Tavoite 5. Metsäkeskuksen organisaatiorakenteen kehittäminen. Organisaation rakenteen kehittäminen on jatkuvaa ja toimivan johdon vastuulla. Strategian toimeenpanon edetessä on huomiota kiinnitettävä myös Metsäkeskuksen organisaatiorakenteeseen. Miten saavutamme tavoitteen? Metsäkeskuksen organisaation rakennetta kehitetään aloitteellisesti ja vastuullisesti niin, että se parhaalla mahdollisella tavalla tukee strategisissa kehittämishankkeissa tehtyjen valintojen mukaista toimintaa. Metsäalan myönteinen näkyvyys yhteiskunnassa ja kehitysmahdollisuuksien tunnistaminen

18 Kasvu metsäalan suunnannäyttäjäksi ja kokoavaksi voimaksi 5 Sanoista tekoihin askelmerkit Metsäkeskus etenee kolmella askeleella kuluvalla strategiakaudella 2013 2015: 1. askel: Heti toimeenpantavat välittömät toimet, joiden avulla Suomen metsäkeskus selkeyttää ja yhtenäistää toimintaansa (liite 1). 2. askel: Vuonna 2013 käynnistyvät kehittämishankkeet (liite 2), joiden avulla Metsäkeskus alkaa edetä kohti visiotaan. 3. askel: Vuosina 2014 2015 käyttöönotettavien toimintamallien ja käytäntöjen omaksuminen ja niiden avulla vaikuttaminen ja tuloksien saavuttaminen asiakas-, henkilöstö-, yhteistyökumppani- ja yhteiskuntasuhteissa. Metsäkeskus on vuoden 2012 alussa tehdyn rakenteellisen uudistuksen osalta vielä keskeneräisessä tilassa. Metsäkeskuksen toiminnan hiominen ja yhtenäisyyden etujen saavuttaminen vaatii nopeita toimia heti strategiakauden alussa vuonna 2013. Liitteessä 1 on kuvattu kolmetoista strategian mukaista teemaa, jotka huomioidaan vuoden 2013 suunnittelussa ja joissa haluamme onnistua pääosin vuoden 2013 loppuun mennessä.

Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen strategia 2013 2015 19 Olemme kaikki aloitteellisia strategian toteuttamisessa ja otamme vastuuta Metsäkeskuksen tulevaisuudesta.

20 Kasvu metsäalan suunnannäyttäjäksi ja kokoavaksi voimaksi 6 Mistä tiedämme onnistuneemme? Strategian toteutumisen seuranta kiinnitetään viiteen tavoiteteemaan ja uudistumista indikoiviin mittareihin. Ne kertovat, kuinka hyvin Metsäkeskus pystyy tuottamaan arvoa asiakkailleen ja kumppaneilleen sekä huolehtimaan henkilöstönsä osaamisesta, työhyvinvoinnista ja työn mielekkyydestä. Tavoite/teema Mitä mitataan? Mittari ja seuranta Miten? Arvoa asiakkuuteen Eri asiakassektoreiden kokemus Metsäkeskuksen palveluista. Eri asiakassektoreiden suosittelualttius kokemustensa perusteella. Koettu arvo 1 5 / 1 x 12 kk NPS -%* 1 x v. Asiakaskysely Metsäalan arvostettu työpaikka Henkilöstön kokema arvo työsuhteesta Arvoindeksi* 1 x v Henkilöstökysely Työnantajakuva työmarkkinoilla. NPS-% 1 x v. Metsäkeskus kehittää alueellisia ja valtakunnallisia kumppanuuksia. Aktiivisen kehittämisen kohteena olleiden metsäalan yritysten ja potentiaalisten yrittäjien lukumäärä. Kpl/vuosi. Barometri* Taulukko 2. Strategiset mittarit strategiakaudella 2013 2015. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Osaamisen kehittyminen Metsäkeskuksen roolin vahvistuminen kokoavana voimana. Vuosittainen osaamiskartoitus Etenemisen toteutumisaste 0 100 %. Osaamisen kokonaisarvio 1 5 Itsearviointi Itsearviointi * ks. sanasto sivulla 26. Mittaristo kohdistetaan alueisiin ja toisaalta koko Suomen metsäkeskukseen. Mittaristoa seurataan vuosittain. Alueiden ja prosessien tuloksellisuutta ja taloudellisuutta seurataan operatiivisilla ja toiminnan mittareilla. Toimintajärjestelmässä asetetaan prosesseille tuottavuus- ja tehokkuuskriteerit. Strategiakauden lopulla mittaristoon liitetään vaikuttavuusmittareita. Metsäkeskuksen strategia keskittyy valmiuksien luomiseen strategiakaudella 2013 2015. Sen jälkeen vuosina 2016 2020 mittaristoon liitetään tulosmittareita, joilla voidaan päätellä metsäalaan liittyviä vaikutuksia. Päämittareina tällöin voivat olla esimerkiksi Suomessa toteutuvan vuosittaisen puunkorjuun määrä, metsän työllistävyys Suomessa ja metsäpalvelua toteuttavien uusien yritysten lukumäärä.

Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen strategia 2013 2015 21 7 Lopuksi Metsäkeskuksen strategian laatiminen alkoi toukokuussa 2012. Työn käynnistyessä oli selvää, että tehtävästä tulee haastava ja mielenkiintoinen olihan kyseessä Suomen metsäkeskuksen ensimmäinen strategia, joka tekee valintoja ja suuntaa toimintaamme ja kehittymistämme kuluvana vuosikymmenenä. Rima oli alusta alkaen korkealla: emme halunneet linjata pelkästään Metsäkeskuksen toimintaa, vaan strategiamme ottaa kantaa myös koko suomalaisen metsäalan kehittämiseen. Työ käynnistyi selvittämällä sidosryhmiemme tarpeet. Yli 900 metsänomistajalle tehtiin verkkokysely, toimija-asiakkaita ja kumppaneita haastateltiin ja Metsäkeskuksen oman henkilöstön näkemyksiä selvitettiin verkkokyselyllä ja haastatteluin. Kädessäsi oleva kasvusuunnitelma perustuu pitkälti noissa kyselyissä saatuun palautteeseen ja näkemyksiin. Kysyimme siis tällä kertaa sidosryhmiemme mielipiteitä ennen strategiatyötä emmekä vasta sen jälkeen maaliin, tavoitteeseen, on helpompi löytää, jos tiedämme lähtöpisteen. Strategian toimeenpano on jaettu kahteen osaan: välittömiin toimenpiteisiin ja strategisiin kehittämishankkeisiin. Kehittämishankkeissa painopiste on toimeenpanon alkuvaiheessa asiakkuuden ja henkilöstön kehittämisessä. Myös toimenpiteet kumppanuusvision saavuttamiseksi ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi käynnistyvät välittömästi. Nyt valmistunut strategia soveltuu myös henkilökohtaiseen oman työn arviointiin tai analysointiin. Voit kysyä itseltäsi, miten oma toimintasi auttaa strategisten tavoitteiden saavuttamista. Noudatanko minä tai oma yksikköni Metsäkeskuksen arvoja? Entä edistääkö työni Metsäkeskuksen vision toteutusta tai lisääkö se edellytyksiä metsäalan kasvulle? Paraskaan strategia ja suunnitelma ei toteudu itsestään, vaan tulevaisuuden tekeminen vaatii lujasti työtä. Saavuttaaksemme kunnianhimoiset tavoitteemme tarvitsemme ihan jokaista metsäkeskuslaista jokaiselle on varattu osa strategian toimeenpanossa. Strategiassa määriteltyjen arvojen mukaisesti pitää meidän kaikkien olla aloitteellisia strategian toimeenpanossa ja ottaa vastuuta Metsäkeskuksen ja koko metsäalan tulevaisuudesta. Yhdessä saamme enemmän aikaan. Matka ei ole helppo, mutta varmasti mielenkiintoinen ja palkitseva. Tervetuloa mukaan rakentamaan Metsäkeskuksesta metsäalan suunnannäyttäjä ja kokoava voima käännetään yhdessä suomalainen metsäala kasvuun! Paraskaan strategia ja suunnitelma ei toteudu itsestään, vaan tulevaisuuden tekeminen vaatii lujasti työtä.

22 Kasvu metsäalan suunnannäyttäjäksi ja kokoavaksi voimaksi Liite 1. Välittömät toimenpiteet 1. Asiakassegmentointi ja asiakkuusstrategiset valinnat valmiina Metsäkeskus määrittelee asiakassegmentoinnin idean ja asiakkuusstrategiset tavoitteet kaikille neljälle asiakassektorille. Sen myötä kohderyhmät erilaisille vaikuttamisen aktiviteeteille, toimintamalleille ja palveluille ovat selvillä. Samalla selkeytyy perusta asiakkuuksien johtamisen mallin muille osioille (palvelutarjooma, asiakkuusprosessi, voimavarojen jakaminen eri kanavissa, asiakastyön ohjaus). Segmentointi ja asiakkuusstrategiset valinnat muodostavat perustan asiakkuuksien johtamisen kehittämishankkeelle vuosina 2013 2015. Vastuu: Jorma Vierula ja kehitysryhmä Aikataulu: 11/2012 3/2013 2. Metsänomistaja voi asioida toimipisteestä riippumatta Metsäkeskuksen prosessit ja toimihenkilöt valmennetaan palvelemaan asiakkaitaan riippumatta siitä, mikä on metsän sijainti tai asiakkaan asiointikanava. Metsäkeskuksen tietojärjestelmät rakennetaan tukemaan yhtenäistä palvelua. Vastuu: Risto Helle Aikataulu: 1 12/2013 3. Roolit matriisissa toimivaksi Metsäkeskuksen nykyinen organisaatio ja johtamisjärjestelmä selkeytetään prosessien ja tulosvastuiden osalta. Vastuu: Arto Sorri Aikataulu: 11/2012 2/2013 4. Metsään.fi-palvelun käyttöönotto ja vakiinnuttaminen sekä metsävaratiedon luovuttamisen prosessin selkeyttäminen Metsään.fi-palvelun markkinointia jatketaan metsänomistajille, joille on tuotettu metsävaratietoa luovutusvalmiiksi. Markkinointia suunnataan syksystä 2013 alkaen asiakkuusohjelmassa määriteltyihin metsänomistajaryhmiin. Metsään.fi-palveluun liittyneille metsänomistajille suunnitellaan ja toteutetaan toimenpiteitä, jotka ylläpitävät ja lisäävät heidän kiinnostustaan jatkaa palvelun käyttöä. Metsään.fi-palvelun toimija- ja asiointisisällöt otetaan käyttöön. Metsään.fi-palvelua kehitetään Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön pääasialliseksi metsävaratiedon luovutuskanavaksi. Vastuu: Aikataulu: Veikko Iittainen jatkuva prosessi 5. Metsäpalveluyrittäjyyden synnyttäminen ja kehittäminen Metsäkeskus laatii metsäpalveluyrittäjyyden kehittämisohjelman. Ohjelmaan haetaan metsäpalveluyrittäjyydestä kiinnostuneita henkilöitä. Siinä järjestetään metsäpalveluyrittäjille yrittäjätutkintoon johtavaa koulutusta yhdessä valittujen kumppaneiden kanssa. Toimiville metsäpalveluyrityksille järjestetään yritysten jatkuvaan kehittämiseen liittyvää koulutusta ja neuvontaa osana ohjelmaa. Vastuu: Aikataulu: Jyrki Haataja, Arto Teittinen (Jorma Vierula) Kehittämisohjelman suunnittelu valmiiksi 5/2013. Pilottiohjelmat käyntiin 9/2013. 6. Metsälain ja Kemera-päätösten kriteerien yhtenäistäminen Metsälain ja Kemera-päätösten kriteerejä yhtenäistetään. Muutokset päivitetään toimintajärjestelmään. Kriteerejä sovelletaan toimintajärjestelmän mukaisesti. Metsäkeskus yhtenäistää myös säädösten rikkomuksista seuraavia toimenpiteitä, kuten rikkomusten siirtäminen tutkintaan. Vastuu: Aki Hostikka Aikataulu: 4/2013 7. Työnkuvat ja tehtävät Metsäkeskuksessa kirkkaaksi Metsäkeskuksen jokainen henkilö tietää työnsä tavoitteet ja ymmärtää, kuinka oma työ toteuttaa Metsäkeskuksen strategiaa. Toimenkuvat rakennetaan esimiehen ja toimihenkilön yhteistyönä niin, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin toimihenkilön kykyjä ja toiveita ja niin, että työ on Metsäkeskuksen onnistumisen kannalta merkityksellistä. Kaikille annetaan tasapuolinen mahdollisuus kehittyä ja edetä organisaatiossa. Vastuu: Anssi Niskanen Aikataulu: 12/2012

Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen strategia 2013 2015 23 8. Luonnonhoidon suunnittelu uuteen aikaan Metsäkeskuksessa otetaan käyttöön vuonna 2013 yhtenäinen alueellinen luonnonhoidon suunnittelun toimintamalli. Kaikki alueet ovat mukana sen suunnittelussa ja toimeenpanossa. Alueilla huolehditaan luonnonhoidon osaamisesta ja riittävästä resursoinnista. Keskusyksikkö vastaa toimintamallin kehittämisestä ja toiminnan ohjauksesta. Uuden toimintamallin tuloksena syntyy luonnonhoitohankkeita, jotka voidaan toteuttaa avoimen hankehaun kautta. Vastuu: Jouni Rantala, Matti Seppälä Aikataulu: 11/2012 6/2013 9. Yhteisen hanketoiminnan lisääminen Metsäkeskus panostaa kehittämishanketoimintaan. Metsäkeskus on hanketoiminnassa yhteistyöhakuinen pyrkien määrätietoisesti yhteishankkeisiin. Kumppaneitten avulla lisätään hankkeiden vaikuttavuutta ja hankkeisiin osallistuvien organisaatioiden osaamista. Alueyksiköt hyödyntävät alueellisia rahoituslähteitä ja keskusyksikkö valtakunnallisia ja kansainvälisiä rahoituslähteitä. Uusia rahoituslähteitä haetaan oman toiminnan kehittämiseen. Metsäkeskukseen otetaan käyttöön valtakunnallinen ja alueellinen mediaseuranta. Seuranta mahdollistaa alan yleisen keskustelun seuraamisen, mikä tukee mediaviestinnän ideointia. Mediaviestinnästä laaditaan vuosisuunnitelma, jossa on vakioteemat kuukausittain ja niiden vastuuhenkilöt. Alueiden ja keskusyksikön välille sovitaan selkeät vastuut eri medioiden osalta ja mediaviestinnän prosessi kuvataan kirjallisesti. Medianäkyvyydessä pyritään laajoihin kokonaisuuksiin, joissa Metsäkeskuksen imago on strategiamme mukainen. Vastuu: Tuovi Rautjoki Aikataulu: 11/2012 4/2013 12. Strategia tutuksi henkilöstölle Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen uusi strategia esitellään henkilöstölle Metsäkeskuspäivillä marraskuussa 2012. Sitä ennen henkilöstölle esitellään keskeiset asiat verkkokyselyllä, jossa he saavat pohtia uuden vision ja arvojen merkitystä omassa työssään. Metsäkeskuksen strategia käsitellään alueneuvottelukuntien ja alueen henkilöstön kanssa riittävän perusteellisesti alueiden strategiapäivissä joulukuussa 2012 ja tammikuussa 2013. Metsäkeskuksen johto osallistuu näihin tilaisuuksiin ja tukee näin alueiden johtoa viestinnässä. Jokainen Metsäkeskuksen alueyksikkö laatii oman etenemissuunnitelmansa strategian käyttöönotosta. Ohjelmassa nimetään suurimmat vahvuudet ja kriittisimmät pullonkaulat, jotka voivat olla strategian toteutumisen esteenä. Vastuu: Aikataulu: Markku Granander jatkuva kehitystyö Vastuu: Ari Eini Aikataulu: 11/2012 2/2013 10. Maaseutustrategioiden metsäosioiden toimeenpano ja alueellisten metsäohjelmien (AMO) seuranta ja toteutus Maaseutustrategioiden metsäosioiden toimeenpanon toteutustapa suunnitellaan yhdessä ELY-keskusten kanssa. Alueellisia metsäohjelmia toteutetaan ja seurataan kattavasti koko maassa. Kriittiset painopisteet tunnistetaan. Prosessi yhtenäistetään. Vastuu: Aikataulu: Ari Nikkola, aluejohtajat, AMO-vastaavat Maaseutustrategioiden metsäosiot 1 2/2013, AMO:t 1 6/2013 11. Medianäkyvyyden lisääminen ja mittaaminen tukee visiota 13. Strategia osaksi alueiden ja prosessien vuosisuunnittelua Jokainen Metsäkeskuksen yksikkö huomioi strategian osana vuosisuunnitteluaan. Erityisesti tässä liitteessä olevat välittömät toimenpiteet kytketään tiiviisti osaksi vuosisuunnitelmaa. Vuosisuunnitelmat tarkistetaan, jotta ne ovat strategian mukaisia. Tarkistuksesta raportoidaan Metsäkeskuksen johdolle. Alueiden tehtävänä on vastata, miten siinä määritellyt asiat toteutetaan alueen toiminnassa, millä aikataululla edetään ja miten vastuut jaetaan. Strategian pohjalta Metsäkeskuksen johtoryhmä valmistelee vuotuiset toiminnan painopistealueet. Vuoden 2013 painopistealueet on esitetty liitteessä 2. Vastuu: Anna Rakemaa, Jorma Tolonen (Ari Eini) Aikataulu: 2/2013 12/2013

24 Kasvu metsäalan suunnannäyttäjäksi ja kokoavaksi voimaksi Liite 2. Strategiset kehittämishankkeet vuosina 2013 2015 Strateginen tavoite Kehittämiskohde/ Panostus Metsäkeskuksen asiakkuusmallin määrittely Kuvaus Aikataulu ja vastuu Tavoite 1: Metsäkeskus tuottaa arvoa asiakkuuteen Metsäkeskuksen tehtävä on edistää eri asiakassektoreiden menestystä metsätalouden arvoketjussa. Rakennetaan Metsäkeskuksen toimintamalli keskeisten asiakassektoreiden näkökulmasta: kenelle Metsäkeskus tuottaa palveluita, mitä nämä palvelut ovat ja miten se ne tuottaa? Samassa yhteydessä jäsennellään Metsäkeskuksen organisoituminen ja roolit. Strategian taustalla on halu auttaa metsänomistajaa uuteen ajatteluun tehden valinnat tietoisemmiksi ja toisaalta halu edistää metsäalan puuraaka-ainetta hyödyntävien ja kaikkien muidenkin arvoketjun eri vaiheissa palveluja tuottavien yritysten toimintaedellytyksiä Ryhmä: Jorma Vierula Veikko Iittainen Sari Aldén Seppo Niskanen Kirsi Järvikylä Aikataulu: Vaihe 1: mallin rakentaminen, kevät 2013 Vaihe 2: käyttöönoton ensiaskeleet syksy 2013 Vuoden 2014 suunnittelu uuden mallin mukaan. Vaihe 3: käyttöönotto vuosina 2014 2015 Ryhmä: Anna Rakemaa Jorma Jyrkilä Arto Sorri Ari Nikkola Maailman paras metsätietopalvelu (jatkuvaa toimintaa, ei erillinen projekti) Yhdessä toimijoiden kanssa määritellään, millaista tietoa järjestelmästä tarvitaan ja miten se on kätevimmin kaikkien asianosaisten käytössä. Sovitaan myös tiedon kaksisuuntaisesta kulusta kun antaa, myös saa. Mitä paremman teemme järjestelmästä, sitä enemmän se hyödyttää meitä kaikkia. Aikataulu: Toimijapalvelu syksy 2013 Ryhmä: Jyrki Haataja Arto Teittinen (Jorma Vierula) Yrittäjyyden edistämisohjelma. Metsäkeskus aktivoituu alan yrittäjyyden markkinoinnissa. Työtä tehdään mm. yrittäjäjärjestöjen kanssa ja eri tason oppilaitoksissa. Metsäkeskus rakentaa metsäalan yrittäjyyden tutkinto-ohjelman osaksi Metsäkeskus Akatemiaa*. Aikataulu: Vaihe 1: Valmistelu kevät 2013 Vaihe 2: pilottiryhmä syksy 2013 Ryhmä: Anssi Niskanen Tuula Jusko Helena Reiman Jorma Tolonen Tavoite 2: Metsäkeskus on metsäalan arvostettu työpaikka Metsäkeskus voi onnistua tehtävässään vain osaavien ja sitoutuneiden työntekijöiden avulla. Meidän Metsäkeskus, henkilöstön ja osaamisen kehittämisen ohjelma. Ohjelma tukee sitoutumista ja kehittymistä organisaation muiden tavoitteiden rinnalla. Tavoitteena on organisaation hyvä tunnettuus, positiivinen imago ja haluttavuus työpaikkana. Jokainen metsäkeskuslainen toimii osaamistaan parhaiten vastaavassa tehtävässä. Kehittymisen myötä uusia uramahdollisuuksia haetaan aktiivisesti ja avoimesti ja yrittämisen kulttuuria tuetaan. Henkilöstöpolitiikasta kehitetään avointa. Organisaation työtä ja toimintaa koskevat tavoitteet selkeytetään ja ne ulotetaan jokaiseen työtehtävään. Aikataulu: Vaihe 1: sisältö ohjelmalle, kevät 2013. Vaihe 2: ensimmäiset osaamissisällöt asiakkuusnäkökulmasta, syksy 2013. Osaamisen kehittämisohjelman avulla Metsäkeskukseen juurrutetaan jatkuvan kehittymisen kulttuuri. Henkilökohtaisten soveltuvuus- ja osaamiskartoitusten pohjalta kullekin henkilölle rakennetaan henkilökohtainen osaamistavoite.

Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen strategia 2013 2015 25 Strateginen tavoite Kehittämiskohde/ Panostus Kuvaus Aikataulu ja vastuu Tavoite 3: Metsäkeskus kehittää alueellisia ja valtakunnallisia kumppanuuksia. Metsäkeskus ei voi tehdä kaikkea itse. Sen tehtävänä on luoda kumppanuuksien kautta edellytyksiä metsäalan kehittymiselle. Metsäkeskus suunnannäyttäjänä ja kokoavana voimana Metsäkeskus kerää yhteen metsäpalvelumarkkinoiden toimijat ja käy heidän kanssaan läpi yksitellen metsäpalvelumarkkinoiden toimintaa vaikeuttavat tekijät. Valitaan näin kootulta listalta asioita, joihin pyritään vaikuttamaan niin maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin. Mukaan otetaan myös yrittäjäjärjestöjen edustajat. Ryhmä: Kari Nieminen Karen Wik-Portin Pekka Vainikka Ari Nikkola Ari Eini Aikataulu: Kevät 2013 Tavoite 4: Metsäkeskus on keskeinen vaikuttaja ja edistäjä, jonka sanomaa kuunnellaan. Metsäkeskus tähtää aktiiviseen ja aloitteelliseen suunnannäyttäjän rooliin metsäalalla. Metsäala tarvitsee kokoavan voiman. Vaikutusverkostot haltuun koko valtakunnassa, yhtenäisyys Yhtenäinen agenda vaikuttamisen verkostoissa alueilla ja valtakunnallisesti. Ryhmä: Kari Nieminen Karen Wik-Portin Pekka Vainikka Ari Nikkola Ari Eini Aikataulu: 11/2012 1/2013 Tavoite 5: Metsäkeskuksen organisaatiorakenteen kehittäminen Organisaation rakenteen kehittäminen on jatkuvaa ja toimivan johdon vastuulla. Metsäkeskuksen valtakunnallinen ja alueellinen organisaatiorakenne Metsäkeskuksen organisaation rakennetta kehitetään aloitteellisesti ja vastuullisesti niin, että se parhaalla mahdollisella tavalla tukee strategian mukaista kehitystä metsäalan suunnannäyttäjäksi ja kokoavaksi voimaksi. Ryhmä: Metsäkeskuksen johto Aikataulu: jatkuvaa toimintaa

26 Kasvu metsäalan suunnannäyttäjäksi ja kokoavaksi voimaksi Sanasto Akatemia Arvo Arvoindeksi Arvoketju Asiakasarvo Asiakassektori Barometri Suomen metsäkeskuksen strategiassa Akatemialla tarkoitetaan toimintatapoja ja -ohjelmia, joilla Metsäkeskus kehittää asiakkaidensa ja oman henkilöstönsä osaamista. Yleisemmin sana akatemia viittaa tieteellistä opetusta tarjoaviin oppilaitoksiin, tutkimuslaitoksiin tai tiedeseuroihin. Arvot ovat opittuja, kulttuurisesti hyväksyttyjä elämää ohjaavia päämääriä. Niihin turvaudutaan valintatilanteissa, joissa rutiineista ei ole apua. Arvoissa, kuten muissakin motiiveissa, on kaksi komponenttia: tieto ja tunne. Tieto ohjaa valitsemaan oikean suunnan ja tunne virittää halun päästä perille. Arvoindeksi on mittari (suhdeluku), joka kuvaa nimellisarvon kehitystä suhteessa perustilanteen vastaavaan arvoon. Kunkin ajankohdan indeksipisteluku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia kyseisen ajankohdan arvo on perusajankohdan arvosta. Arvoketju on käsite, joka kuvaa jonkin hyödykkeen, tuotteen tai palvelun, vaiheittaista jalostumista raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi. Jokainen arvoketjun vaihe, yksittäinen prosessi, nostaa tuotteen arvoa. Näitä vaiheita voivat olla esimerkiksi puuvillan kutominen langasta kankaaksi tai vaikkapa tietyn brändin liittäminen tuotteeseen. Arvoketjun viimeinen lenkki on jakelu, esimerkiksi kaupan vähittäismyynti. Asiakkaan kokema arvo tietyssä asiakassuhteen tapahtumassa (asiakkaan ja Metsäkeskuksen välinen vuorovaikutustapahtuma, jolle voidaan määrittää alku ja loppu). Asiakasarvoa määriteltäessä tulee huomioida, että sitä ei voi johtaa ainoastaan ydinpalvelusta tai -tuotteesta ja niiden ympärille rakennetuista lisäpalveluista, vaan sen täytyy myös sisältää yhteistyösuhteen ylläpitämisen vaikutukset. Koko asiakaskunnasta erotettu asiakasryhmä, jolla on joku yhteinen tausta, jonka pohjalta erottelu on tehty. Esimerkiksi metsänomistajat on asiakassektori. Metsäkeskuksella on neljä asiakassektoria: metsänomistajat, metsäpalveluita tuottavat toimijat, puuta jalostavat ja muut metsäalan yritykset. Alun perin ilmapuntari, nykyisin myös näkemyksiä ja suhtautumista kartoittava tutkimus; sen tulos, gallup.

Suomen metsäkeskuksen julkisten palvelujen strategia 2013 2015 27 Missio NPS Strategia Suhdemarkkinat Suhdemarkkinointi Tarjooma Visio Missio tarkoittaa käsitteenä samaa kuin organisaation olemassaolon syy tai tehtävä, jota organisaatio päivittäin toteuttaa. Metsäkeskuksen missiona on edistää metsäalan kasvua. Net Promoter Score, nettosuositteluluku. NPS-menetelmässä vastaajalle esitetään yksi kysymys. Kysymys ennakoi vastaajan todennäköisyyttä suositella kysymyksen kohteena ollutta asiaa, esim: Asteikolla 0-10, kuinka todennäköisesti suosittelisit ystävälle tai kollegalle? Asiakkaiden antamat vastaukset luokitellaan seuraavasti: 0-6 = Arvostelijat, 7-8 = Passiiviset, 9-10 = Suosittelijat. NPS-luku lasketaan vähentämällä arvostelijoiksi merkittyjen vastaajien prosenttiosuus suosittelijoiksi merkittyjen vastaajien prosenttiosuudesta: suosittelijoiden % - arvostelijoiden % = NPS Strategia sisältää keinot, joilla organisaatio aikoo onnistua saavuttamaan visionsa. Suhdemarkkinoilla tarkoitetaan kohderyhmää, joka muodostaa erillisen vaikuttamisen kohteen ja johon kohdistuvia toimia voidaan systemaattisesti toteuttaa. Esimerkiksi asiakkaat tai henkilöstö ovat kumpikin erillisiä suhdemarkkinoita. Suhdemarkkinointi on suhteiden, verkostojen ja vuorovaikutuksen kautta vaikuttamista. Periaatteena tällöin on tunnistaa vaikuttamisen kohde ja toteuttaa markkinointia mahdollisimman paljon yksilöön kohdistuvana. Samalla ymmärretään, että yksilön ympärillä oleva yhteisö liittyy yksilön päätöksentekoon ja on siten yksilön ohessa keskeinen suhdemarkkinoinnin kohde. Tarjoomalla tarkoitetaan sisältöä, jolla organisaatio tuottaa arvoa asiakkaalleen. Tuotteiden ja palvelun lisäksi siihen lukeutuvat kaikki ne toimet ja toimijat, joiden vaikutuksesta asiakas kokee hyötyvänsä. Visio kuvaa organisaation tulevaisuuden tavoitetilaa, johon se toiminnallaan tähtää. Metsäkeskuksen visio on kiinnitetty vuoteen 2018.

28 Kasvu metsäalan suunnannäyttäjäksi ja kokoavaksi voimaksi 1.2.2013