Saattohoitopäätös käytännössä 13.2.2014 Minna Suominen erikoistuva lääkäri
Milloin saattohoitoa? Potilaalla pahanlaatuinen ja/tai etenevä sairaus Sairautta ei voida parantaa eikä elinaikaa jatkaa merkittävästi hoidollisin toimin Hoito on diagnoosista riippumatonta Potilas haluaa saattohoitoon
Saattohoitopäätös lääketieteellinen sopimus potilaan hoidosta sopimus potilaan (ja omaisten) kanssa Yhden neuvottelun tai pidemmän jatkumon tulos tavoitteena mahdollistaa paras mahdollinen oirehoito ja elämänlaatu kuolevalle potilaalle ilman turhia rasitteita oikeassa paikassa sisältää DNR (ei elvytetä) ja AND (sallitaan luonnollinen kuolema) -päätöksen
Saattohoitopäätös Liian myöhään tehty hoitolinjaus haittaa potilaan autonomian toteutumista, oireiden lievitystä sekä potilaan ja hänen omaistensa mahdollisuutta valmistautua lähestyvään kuolemaan. Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito -suositus
Saattohoitopäätös Tarvitaanko aina päätös? Takaako saattohoitopäätös hyvän saattohoidon?
Pitääkö saattohoidosta päättää? Saattohoitopäätös on lääketieteellinen sopimus siitä, miten potilasta hoidetaan. Kuten muustakin hoidosta, myös saattohoidosta päättää lääkäri. Saattohoitoon siirtyminen on lain mukaan vakava hoitopäätös, josta tulee sopia potilaan ja omaisten kanssa. Jos saattohoitoon siirtymisestä ei sovita ajoissa tai lainkaan, jää kuoleva potilas vaille hänelle kuuluvaa parasta mahdollista hoitoa. Saattohoitopäätösten tekeminen on Suomessa sattumanvaraista, kuten saattohoitokin. Saattohoidolla tarkoitetaan kuolemaan johtavaa parantumatonta tautia sairastavan potilaan oireiden hoitoa ja kärsimyksen lievitystä lähellä kuolemaa. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, joka on lääketieteen oma erikoisala kuten kirurgia, sisätaudit tai neurologia. Saattohoito on aktiivista hoitoa, jonka päämääränä ei ole elämän pitkittäminen eikä lyhentäminen. Tavoitteena on potilaan ja omaisten mahdollisimman hyvä elämänlaatu. Tavoitteen saavuttamiseksi kaikkia käytettävissä olevia lääkkeitä ja hoitokeinoja voidaan käyttää. Tärkeää on myös hyödyttömien, kärsimystä lisäävien hoitojen lopettaminen. Hyvää saattohoitoa ei tällä hetkellä saa joka paikassa, vaan alueittain on huomattavia eroja. On väärin luvata hyvää hoitoa kuolevalle potilaalle, jos sellaista ei paikkakunnalla ole saatavilla. Saattohoitopäätöskin on tällaisessa tilanteessa irvokas. Saattohoito ei kuulu hoitotakuun piiriin. Päättäjät ovat ajatelleet, että on itsestään selvää, että kuolevat saavat avun heti. Näin asia ei kuitenkaan ole. Potilaat ja omaiset eivät voi vedota hoitotakuuseen, eivätkä potilaat useimmiten ole äänestämässä seuraavissa vaaleissa. Mikään puolue ei ole ilmoittanut puolustavansa kuolevien oikeuksia. Hyvän hoidon turvaamiseksi kuoleville saattohoitoon siirtymisestä tulee päättää entistä aktiivisemmin ja ajoissa. Pelkkä saattohoitopäätös ei kuitenkaan riitä, vaan sen sisältö tulee myös kirjata. Hoitotahto ja saattohoitopäätös helpottavat oikeiden ratkaisujen tekemistä. Suomeen tarvitaan myös saattohoitolaki turvaamaan kuolevien potilaiden tasa-arvoinen kohtelu. Lisätietoja: Eero Vuorinen, LL, anestesiologian erikoislääkäri, kivunhoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Puheenjohtaja, Suomen Palliatiivisen lääketieteen yhdistys ry Kotka (eero.vuorinen@fimnet.fi)
LL Eero Vuorinen
ESH:n rooli saattohoidossa hoitolinjaukset tietotaito sairauksista, ennusteesta saattohoitopäätös saattohoitosuunnitelma? oikea hoitopaikka, hoitokeinot konsultaatioapu koulutus
ESH:n ongelmat lääketieteellisen hoidon kehitys, hoitovaihtoehtoja paljon, hoidetaan liian pitkälle? vaihtuvat lääkärit ja hoitajat, etenkin isoissa sairaaloissa Toisaalta hoitosuhteesta luopuminen vaikeaa hoitojen aikana avoin keskustelu tulevaisuudesta haasteellista, toivon ylläpitäminen pitkät välimatkat, vähän käyntejä ESH:n ja PTH:n erillisyys, yhteistyötä aiemmin?
Esimerkki 60-v nainen, loppuvuonna 2012 maksaan levinnyt paksusuolensyöpä aloitettu 1/13 sytostaattihoito tautia hidastamaan osastojakso infektion vuoksi keväällä 3.5. progressio, maksa-arvot koholla, ei hoidettavaa sappistaasia suunnitellaan uusi vasta-ainehoito
Esimerkki 8.5. ensimmäinen tiputus 22.5. jatkamaan yt heikko, ei juuri jaksa kävellä, keltainen 6. lääkäri, tapaa potilaan ensimmäistä kertaa potilas ei ole lääkehoitokuntoinen mitä tehdään?
Esimerkki 22.5. saattohoitopäätös pkl:lla kotikuntoinen, asuu 50 km päässä ei halua, että miehen kanssa keskustellaan ksh käynti sovittu seuraavalle päivälle omalääkärin käynti 31.5. exitus kotona
Esimerkki missään tekstissä ei mainintaa keskusteluista sairaustilanteesta, perheestä jne. ehkä jotakin on puhuttu? monenlaisia spekulaatioita tutkimuksista ja hoitovaihtoehdoista löytyi ei mennyt niin kuin Strömsössä
Huonojen uutisten kertominen On vuorovaikutustapahtuma, johon vaikuttavat Lääkärin ja potilaan ikä Potilaan asenne, arvot, kulttuuri, persoonallisuus, elämänkokemus ja reaktiot Lääkärin vuorovaikutustaidot, kokemus, vuorovaikutusstrategiat ja henkilökohtaiset pelot
Miksi huonojen uutisten kertominen on vaikeaa? Lääketieteellisen tiedon jakaminen on suht helppoa, mutta tuen ja toivon välittäminen vaikeampaa Huonojen uutisten kertojasta ei pidetä Erota mielessä huono uutinen sen viestijästä Huono uutinen herättää kertojassa tunteita (suru, avuttomuus, syyllisyys..)joiden tunnistaminen on tärkeää, mutta kuluttavaa
Miksi huonojen uutisten kertominen on vaikeaa? Pelko potilaan ja omaisten reaktioista; osaako niihin vastata? Potilaan osaan eläytyminen vie aikaa ja voimia Kiire lisää kuluttavuutta Puuttellinen tuki, puutteelliset vuorovaikutustaidot Lääkärin rooli suojana? Katainen R. Ym. Huonojen uutisten kertominen potilaallesyöpätautien erikoislääkärien kokemuksia, Suomen Lääkärilehti 43:4359-4364, 2005
Miksi saattohoitopäätöksen tekeminen on vaikeaa? Onko arvio sairaustilasta varmasti oikea? Onko kuolema varmasti lähellä? Keskusteluun tarvitaan aikaa, jatkumoa Aloitanko keskustelun, jos en tiedä, tapaanko potilaan seuraavalla kerralla? Voiko kerralla käydä kaiken läpi?
Saattohoitokeskustelu rauhallinen tila, varattava aikaa valmistautuminen asiaan etukäteen potilas ja mielellään omaisia läsnä (oma hoitaja) kartoitus, mitä potilas ajattelee tilanteestaan sairauteen liittyvät asiat, hoitovaihtoehdot, tulevaisuuden näkymät selkokielellä tilaa hiljaisuudelle, tunteille Sanaton viestintä
Saattohoitokeskustelu hoidon linjaus, hoitojen lopettaminen tai aloittamatta jättäminen Tärkeintä, mitä VOIDAAN tehdä potilaan itsemäärämisoikeus (voi kieltäytyä hoidosta) yksilöllisyys ja potilaan tarpeet huomioidaan Potilaan toiveet hoidosta arjen ja hoidon järjestelyt alkuun tarvittaessa keskustelun kertaaminen (potilaan regressio, kyky vastaanottaa tietoa on rajallinen)
Buckmannin kuusi askelta 1. Valmistele. Tarvitaan yksityisyyttä, ja sekä potilaan että lääkärin täytyy voida asettua mahdollisimman mukavasti. Kysy, tarvitaanko paikalle muita. Alkuun voi päästä kuinka nyt voit -kysymyksellä. 2. Ota selville, paljonko potilas tietää. Kysy, mitä potilaalle on kerrottu hänen sairaudestaan. Saat samalla tietoa muun muassa siitä, paljonko potilas on ymmärtänyt hänelle kerrotusta, käyttääkö hän itse lääketieteellistä sanastoa kertoessaan ja mikä on potilaan tunnetila. 3. Ota selvää, miten yksityiskohtaisesti potilas haluaa tietoa. Haluaako hän tietää kokonaiskuvan vai myös lääketieteelliset yksityiskohdat? 4. Jaa tietosi. Varmista, että käsillä on tieto olennaisista asioista: diagnoosi, hoito, ennuste, tuki ja selviytyminen. Anna tietoa pieninä annoksina ja varmista, että potilas ymmärtää informaation. Selvennä, mitä lääketieteelliset termit tarkoittavat. 5. Vastaa potilaan tunteisiin. Tässä auttaa kokemus. Kysyä voi vaikkapa, voisiko potilas kertoa jotain siitä, miltä hänestä tuntuu. 6. Tee konkreettinen suunnitelma ja kerro se potilaalle. Kokoa yhteen potilaan huoli ja lääketieteellinen puoli konkreettiseksi suunnitelmaksi. Selvitä potilaalle askel askeleelta, mikä tämä suunnitelma on. Sano selkeästi, mikä on seuraava askel (nähdään kahden viikon päästä klinikalla). Anna yhteystiedot sitä varten, että potilaalla herää uusia kysymyksiä.
Saattohoitokeskustelu - kirjaaminen päätökset kirjataan potilasasiakirjoihin perusteluineen ketä oli paikalla Potilaan ja omaisten mielipide asiasta tiedon välittäminen eteenpäin kaikille hoitotahoille (=jakelu)
Saattohoitosuunnitelma kuka hoitaa missä hoitaa mitä hoitaa, mitä ei hoida keskeisimpien oireiden hoidon suunnitelmaennakointi mahdollisuuksien mukaan mistä potilas saa apua, tukiosasto mitä potilas itse toivoo suunnitelman täydennys tarvittaessa käytäntöjen selkiytyessä/ tilanteen muuttuessa
LL Eero Vuorinen
Hoitovastuun siirtyminen saattaen vaihtaen tiedon välittäminen, tiedonsiirto ajallaan hoitokontaktin luominen ajoissa jatkohoitopaikkaan (vastuuhenkilö?) tieto, että jatkohoitopaikassa pystytään hoitamaan (resurssit, osaaminen) ja vastavuoroisesti konsultaatioapu
ETENE:n saattohoitoa koskeva julkaisu 2003 Periaatteet ja ohjeet eivät korvaa läsnäoloa ja vuorovaikutusta käytännön tilanteissa.
Palliatiivinen poliklinikka KYS:ssa avattu syöpäpotilaille 11/2011 oireenmukaisessa hoidossa olevia potilaita lääkärin vo:t 2-3 päivänä/viikko (1-2 lääkäriä) sairaanhoitaja puhelimella tavoitettavissa ma-pe tavoitteena, ettei potilas jää tyhjän päälle onkologisten hoitojen loppuessa yhteyden rakentaminen PTH:oon päivystyskäyntien vähentäminen Konsultaatioapu, koulutus