Sivistyslautakunta 80 15.12.2015 Sivistyslautakunnan vuoden 2016 talousarvion käyttösuunnitelma 129/02.02.00/2015 SIVI 80 Sivistysjohtaja: Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuuston 26.11.2015 74 hyväksymässä talousarviossa ja taloussuunnitelmassa vuosille 2016-2019 on osoitettu määrärahat ja annettu toimintaohjeet hallintokunnille. Määrärahat ovat käytettävissä kunnan lakisääteisiin tehtäviin kaupunginvaltuuston päätöksellä kaupungille otettuihin tehtäviin ilman eri perusteluja. Kaupungin toimialaa ei saa laajentaa ilman valtuuston tekemää päätöstä. Toimialamuutokset on esitettävä talousarvio- perusteluissa. Määrärahat on annettu tulosalueittain sitovasti, investointiosassa hankekohtaisesti. Käyttötalousosan perustelujen sitovuudessa on lisäksi otettava huomioon se, että mikäli kuntalaisille tuotettavassa palveluvalikoimassa, palvelutuotannon määrässä tai laadussa tai palveluverkossa tapahtuu talousarvioon nähden olennaisia muutoksia, on ne tuotava kaupunginvaltuuston hyväksyttäviksi. Perusteluosan tekstit ohjaavat tulosalueiden toimintaa. Mikäli ne eivät toteudu, on siitä informoitava kaupunginhallitusta. Talousarvion toimintaohjeet Talousarvion hallintokuntakohtaisen käyttösuunnitelman laatiminen Kunkin toimielimen on laadittava käyttösuunnitelma tulosalueittain aina menolajierittelyyn saakka. Hallintokunta voi päättää harkintansa mukaan, mikä luottamushenkilöelin tai kuka virkamies ratkaisee tulosalueen tulosyksikköä alempien määrärahojen jakamisen. Perusopetuksen tulosalueella käyttösuunnitelma hyväksytään lautakunnassa meno- tulolajeittain vahvistamatta tulosaluetta alempia tasoja. Käyttösuunnitelman on pysyttävä valtuuston antamissa tulosaluekohtaisissa rajoitteissa ja tavoitteissa. Jos hanketta ei ole mainittu talousarvioperusteluissa ja hallintokunta hyväksyy hankkeen toteutettavaksi, tulee sen tapahtua kaupunginvaltuuston hyväksymän toimialan ja -vallan puitteissa. Käyttösuunnitelmaa voidaan tarkistaa hallintokunnan omalla päätöksellä.
Kaupunginhallitus voi antaa käyttösuunnitelman laadinnasta tarkempia ohjeita, joilla voidaan velvoittaa hallintokunnat, kuntayhtymät ja konserniyhtiöt raportoimaan erikseen määriteltyjen konsernitavoitteiden suhteen. Hallintokunnat siirtyvät vuonna 2016 puolivuosittaiseen raportointiin hallitukselle ja valtuustolle, mutta hallintokunnan omaa tilanneraportointia lautakunnalle lisätään. Käyttösuunnitelma jakautuu sivistystoimen eri toimialueille seuraavasti: Hallinto Tulot 800, menot 223 277 Varhaiskasv. hall. ja Tulot 0, menot 567 798 kotihoidon tuki Päiväkodit alue 1 Tulot 66 600, menot 546 582 Päivähoito alue 1 Tulot 22 500, menot 250 988 Esiopetus alue 1 Tulot 0, menot 338 687 Päiväkodit alue 2 Tulot 55 800, menot 668 142 Päivähoito alue 2 Tulot 29 400, menot 349 267 Esiopetus alue 2 Tulot 0, menot 179 210 Perhepäivähoito Tulot137100, menot 794 837 Kulttuuripalvelut: Tulot 18 700, menot 526 077 Nuorisotyö Tulot 0, menot 219 687 Vapaa-aikapalvelut: Tulot 20 400, menot 218 222 Museo Tulot 1 700, menot 309 449 Kirjasto Tulot 12 500, menot 672 995 Perusopetus: Tulot 56 111, menot 7 121 823 Lukiokoulutus: Tulot 14 100, menot 816 536 Kansalaisopisto: Tulot 72 000, menot 366 474 Sivistyslautakunta yhteensä: Tulot 507 711, menot 14 170 051 Toimintakate : 13 662 340 Suunnitelman mukaiset poistot: 200 620 Erityisperustelut ja huomiot Hallinto
Sivistystoimen hallintoon on vuoden 2016 alusta alkaen kirjattu Keskustan koulun sisäisiä kustannuksia 16 880 euroa. Menot aiheutuvat muun muassa soveltavan liikunnan, kansalaisopiston ja ryhmäperhepäivähoidon tilan käytöstä aiheutuvista kustannuksista. Hallinnon menot sisältävät sivistysjohtajan palkan ja kahden toimistosihteerin osalta 40 %:n ja 50%:n palkkakustannukset. Toimistosihteerien muut palkkakustannukset kirjataan perusopetuksen-, kulttuuri-, kirjasto-, museo- ja vapaa-aika palveluiden menokohdille kustannusten aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Kansalaisopiston toimistosihteerin palkkakustannukset jaetaan kansalaisopiston (80%) ja lukion (20%) kesken. Lautakunta käsittelyn jälkeen talousarvioneuvottelujen yhteydessä ennen kaupunginhallitukselle tehtyä talousarvioesitystä ICT-palveluista vähennettiin 30 000 euroa. Vähennys kohdistuu eri tulosyksiköiden ulkoisiin toimintamenoihin kohtaan ulkoiset menot - Palvelujen ostot - ICT-palvelut. Vastaavasti sivistystoimen hallinnon kohtaan ulkoiset menot Palvelujen ostot lisättiin 3000 euroa, joka kohdistuu uuden opetussuunnitelman käyttöönottoon liittyviin kustannuksiin koskien OVTES-alaisen henkilöstön virkaehtosopimuksen mukaista koulutusta. Muut muutokset näkyvät perustelutekstissä kustannuspaikoittain. Kulttuuripalvelut: Vakinaisen henkilöstön palkkoihin sisältyvät kulttuuripalvelujen kolmen työntekijän palkat ja 40 prosenttia yhden toimistosihteerin palkasta. Tilapäisen henkilöstön palkkoihin on varattu 2 000 euroa, jolla voidaan palkata Hannikaisen saliin heinäkuun aikana ääni- ja valomestareiden sijainen. Asiantuntijapalkkioihin on varattu 9 000 euroa, joka kohdistuu myös yleisötilaisuuksien esiintyjien palkkioihin. Asiakaspalvelujen ostot muilta kunnilta 49 000 euroa on korvaus Pielisen Karjalan musiikkiopistolle taiteen perusopetuksen mukaisen musiikinopetuksen järjestämisestä. Euroopan Joululaulukaupungin kehittämiseen varataan 19 000 euroa, joka sisältää taiteellisen johtajan palkkion. Kulttuuriesitysten on varattu 30 000 euroa ja Nurmeksen Joulumusiikin tuottamiseen 12 000 euroa. Toiminta- ja kohdeavustuksiin on varattu 13 000 euroa.
Hannikaisen salin kalustohankintoihin varataan 33 370 euroa (v.2015 39 755 euroa). Tämä sisältää mm. elokuvatoimintaan tarvittavia hankintoja (kokonaiskustannukset 16 000 euroa), joiden toteutumisen ehtona on Suomen Elokuvasäätiöltä anottava, vähintään 40 prosentin suuruinen avustus. Hannikaisen salin kalustohankintoihin ei ole erillistä investointimäärärahaa, vaan hankinnat on siirretty talousarvion tuloslaskelman menokohdalle Aineet, tarvikkeet ja tavarat (tili 4580 kalusto, luetteloitava) vuonna 2015 noudatetun käytännön mukaisesti. Sivistystoimen irtaimen omaisuuden hankinnasta on päätetty erikseen talousarvion käsittelyn yhteydessä. Kirjastopalvelut: Käyttösuunnitelma sisältää kirjastotoimen yleisestä hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Kirjastossa työskentelee kirjastotoimenjohtaja, 2 kirjastonhoitajaa, 4 kirjastovirkailijaa ja järjestelyapulainen. Toukokuussa 2015 kirjastopalvelut siirtyi käyttämään Koha-kirjastojärjestelmää. Liittymisen yhteydessä yhtenäistettiin asiakasmaksut kaikissa Vaara-kirjastoissa. Vuoden 2016 alusta mukana on myös Keski-Karjalan Kirkas-kirjastot. Järjestelmässä on vielä kehitettävää sekä tehostettavaa ja näihin panostetaan vuoden 2016 aikana. Aineiston hankintaan on varattu 45 000. Museopalvelut: Museon peruspalvelujen rahoitukseen on varattu 2000 euroa Kantapuu-tietojärjestelmän kehittämiseen. Kantapuu-tietojärjestelmään tallennetaan mm. valokuvia ja esineistöä. Museopalvelut varautuu taiteilija Alma Pääkkösen taidekokoelman vastaanottamiseen ja luettelointiin sekä esillepanosuunnitteluun. Liikuntapalvelut: Sotkan kuntalaiskäyttöä varten on varattu 22 000 euroa á 1. Yhteensä 22 000 käyntikertaa. Liikuntaseurojen toiminta-avustusmääräraha on 30 000 euroa.
Uimakoulujen järjestämiseen on varattu määrärahat entiseen tapaan, kahden (2) uimaopettajan palkkausta varten kahden (2) kuukauden ajaksi. Juniorikorttiin on varattu yhteensä 29.000. Tässä on lisäystä vuoteen 2015 verrattuna yhteensä 15.000. Lisäys perustuu kaupunginhallituksen valtuustolle tekemään esitykseen. Samalla juniorikortin enimmäistuki (50 % harjoitus / kausimaksusta) nousee 120 euroon entisen 60 euron sijaan. Erityisliikuntapalveluihin (sovellettu liikunta) on varattu 10 viikkotuntia. Tässä on lisäystä 3 viikkotuntia vuoteen 2015 verrattuna (toiminta-aika 34 viikkoa). Määrärahan lisäys on tämän osalta 3800 euroa, jonka jälkeen kokonaiskustannuksiin on varattu 12.750 euroa. Sovelletun liikunnan ohjaustarve on lisääntynyt sovelletun allasjumpan, senioritanssin ja ikääntyvien sekä toimintakyvyltään heikentyneiden kausiluontoiseen toimintaan liittyvän ohjaustarpeen vuoksi. Sovelletun allasjumpan osalta ratkaisevaa on kylpylä toiminnan jatkuminen. Toiminnan määrärahan korotus (3800 ) on katettu ulkoisista vuokrakustannuksista joihin vuoden 2015 budjetissa oli varattu 9312 (3kk) euroa päättyneen nuorisokahvilatoiminnan vuokrasopimuksen mukaisesti. Muu osa tästä ulkoisesta vuokrasta on osa sivistyspalvelujen tuottavuusohjelmaa. Seniorikortin hinta on 35 euroa. Seniorien kuntalaiskäyttöön varataan 23.750 euroa. Jäähallin kunnallistamisen isännöintiin on varattu 12.000 euroa. Jäähallin kunnallistaminen on osa Nurmeksen 4U- strategiaa. Palvelu ostetaan konserniyhtiö Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskus Oy:ltä. Lisäksi vapaa-aikapalveluille on siirretty kaupunginhallituksen menoista 4300 euron yleisavustus joka kohdennetaan niin ikään jäähalliyhtiölle. Kaupungin ja Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskus Oy:n kanssa laaditaan isännöinnistä palvelusopimus. Keskustan urheilukentän peruskorjaus jatkuu vuoden 2016 aikana. Rakennushankkeen viimeistely ja kentän pinnoitteet tehdään kesän 2016 aikana. Tavoiteaikataulu on tarkentunut siten, että kenttä valmistuu heinä-elokuun vaihteessa 2016 ennen kuin koulutyö alueella käynnistyy. Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti, että ensilumen ladun toteuttaminen ja käytännön järjestelyt Hyvärilän alueella käynnistetään jo vuoden 2016 alussa siten, että hankkeen toteutukseen varataan yhteensä 71 000, josta siirrettävän lumetusjärjestelmän laitehankintaan osoitetaan 51 000 ja käyttökustannuksiin 20 000. Rahat varataan teknisen toimen kuntatekniikan menokohdalle. Alue tarjoaa hankkeen toteutukselle monipuoliset oheispalvelut muun muassa majoituksen osalta. Täten
hankkeella pyritään edistämään myös alueen matkailullista merkitystä. Ensilumen ladun tekninen toteutus tapahtuu niin sanotusta säilölumesta joka varastoidaan talven 2016 aikana. Toteutuksen lähtökohtana on, että syksyllä 2016 Hyvärilän ulkoilualueen Kartanon kierros (n.2,7 km) on lumetettuna. Strategian mukaisesti hankkeesta laaditaan erillinen hankesuunnitelma. Nuorisotyö: Hyvärilä Oy:lle maksettava nuorisotyön korvaus on 56.805 euroa ja Nuortenpaja Apajan korvaus 84.630 euroa, jotka sisältävät 3 % sopimus- ja indeksikorotuksia. Korotus on yhteensä 4120. Nuorisotyön toiminta- ja kohdeavustuksiin on varattu 10.000 euroa. Kylätoiminnan avustuksiin on varattu 2.000. Nuorten kesätöitä varten on varattu yhteensä 35.000 euroa. Määräraha sisältää 31.000 euron varauksen kesätyöseteleihin (155 x 200 euroa) ja 4.000 euroa nuorten kesätyöyritysseteleihin. Nuorten kesätyöyritysseteleillä työllistetään 10 nuorta. Alaikäraja on 13 vuotta ja yläikäraja 19 vuotta. Kesätyöyrityssetelin saavien nuorten kanssa tehdään sopimus setelin käytöstä, joka edellyttää yrityskurssin (8 t) käymistä, yritystoiminnan aloittamista sekä mainontaa. 4H-yhdistys vastaa kesätyöyrittäjäsetelin tiedottamisesta, tiedotustilaisuuksista kouluilla, yrittäjien valitsemisesta, setelien jakamisesta, sopimusten teosta, sopivien yritysohjaajien saamisesta nuorille yrittäjille, yritystodistusten kirjoittamisesta ja yrityskurssin järjestämisestä. Kaupunki tekee sopimuksen Nurmeksen 4H-yhdistyksen kanssa toiminnasta. Varhaiskasvatuspalvelut: Lasten kotihoidon tuen menoiksi vuodelle 2016 on arvioitu 350 000 euroa eli summa on vuoden 2015 tasolla. Päivähoidon kysyntä suhteessa hoitopaikkojen lukumäärään on kasvanut. Lokakuussa 2015 lapsia on 17 enemmän kuin vastaavana aikana 2014. Hallinnossa työskentelee kaksi aluejohtajaa, perhepäivähoidonohjaaja ja toimistosihteeri. Päivähoidon maksutuotoiksi vuodelle 2016 on arvioitu 311 400. Päivähoitomaksujen tulokertymään vaikuttaa vanhempien maksukyky. Tilapäisten työntekijöiden palkkoihin on varattu 314 000. Tuottavuusohjelman mukainen yhden perustehtävän väheneminen varhaiskasvatuksesta näkyy tässä luvussa vuoden 2015 tasoon
nähden (- 26 000 ). Tilapäisten palkkasumma sisältää kahdeksan perhepäivähoitajan palkkauksen koko vuodelle. Perhepäivähoidon vahvistaminen liittyy varhaiskasvatusstrategian linjaukseen. Sijaisten palkkoihin on varattu 120.000, jolla varmistetaan henkilökunnan ja lasten suhdeluku lain tarkoittamalla tasolla lapsiryhmissä. Kalustemäärärahoista Hannilan lasten kalusteisiin on varattu 2.400. Ateriahinta on päiväkodeissa 3,94 ja esiopetuksessa 2,18. Hallituksen linjaamat toimenpiteet 1.8.2016 vaikuttavat varhaiskasvatuksessa yli 3 -vuotiaiden lasten ryhmien kokoon siten, että ryhmässä voi olla 21 lapsen sijaan 24 lasta. Yhtä kasvatusvastuullista henkilöä kohden saa olla paikalla 8 lasta. Päivähoitomaksuihin on tulossa muutoksia siten, että tulossa on joko uusi maksuluokka tai korotukset tehdään tasaisesti kaikkiin maksuluokkiin. Ratkaisu selviää kun eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen. Muutoksia on ennakoitu lisäämällä päivähoitomaksuihin 8 % korotus tämän vuoden toteutuneeseen tulokertymään pohjautuen. Porokylän päiväkodin vaikutus vuoden 2016 talousarvioon Päiväkodin toiminta on alkanut 1.9.2015. Esikoiden ryhmä on esiopetusryhmä, jossa lapset tarvitsevat myös päivähoitoa. Henkilöstönä on kaksi lastentarhanopettajaa, lastenhoitaja ja päiväkotiapulainen. Uuden päiväkodin ja Pillipiipareiden 3-5 vuotiaiden ryhmän henkilöstöjärjestelyjen vuoksi Rekulan Peukaloisiin palkataan yksi lastentarhanopettaja mahdollisuuksien mukaan jo heti vuoden 2016 alusta alkaen. Budjettiin on varattu palkkamäärärahat tätä tehtävää varten. Päivähoidon alue 1 Päivähoidon alue 1 muodos tuu hallin nosta ja lasten kotihoi don tuesta, Reku lan päiväkodista, Porokylän päiväkodista ja yhdestä ryhmäperhepäiväkodista. Alueella 1 on henkilöstönä Rekulan päiväkodissa aluejohtaja, erityislastentarhanopettaja, kaksi lastentarhanopettajaa, kolme lastenhoita jaa, erityislapsen avustaja ja kaksi päiväkotiapulaista. Porokylän päiväkodissa työskentelee kaksi lastentarhanopettajaa,
lastenhoitaja ja päiväkotiapulainen. Esiopetusryhmässä työskentelee lastentarhanopettaja ja yksi vakinainen koulunkäynninohjaaja. Ryhmäperhepäiväkodissa työskentelee kolme ryhmäperhepäivähoitajaa ja yksi lastenhoitaja. Henkilöstöä alueella on 22. Päivähoidon alue 2 Päivähoidon alue 2 muodos tuu Hanni lan päiväkodista, sekä kahdesta ryhmäperhepäiväkodista. Henkilöstönä on Hannilan päiväkodissa aluejohtaja, erityislastentarhanopettaja, neljä lastentarhanopettajaa, viisi lastenhoita jaa, perhepäivähoitaja, joka työskentelee avustajana erityisryhmässä ja kolme päivä kotiapulaista. Ryhmäperhepäiväkodeissa työskentelee viisi ryhmäperhepäivähoitajaa ja kaksi lastenhoitajaa. Alueen 2 varahenkilö työskentelee myös viikonlopputyön ja muiden vapaiden tuuraajana. Henkilöstöä alueella on 22. Perhepäivähoito Perhepäivähoidon henkilöstöön kuuluu 14 vakinaisessa työsuhteessa olevaa perhepäivähoitajaa ja 8 määräaikaista työntekijää. Näiden esimiehenä toimii perhepäivähoidonohjaaja. Perhepäivähoitajien työtasaus-, loma ja muiden vapaiden varahoito hoidetaan Vesseleiden ryhmäperhepäiväkodissa, joka sisältyy perhepäivähoitoon. Henkilöstönä on lastenhoitaja ja kaksi ryhmäperhepäivähoitajaa. Henkilöstöä perhepäivähoidossa on yhteensä 23. Esiopetus Esiopetusta annetaan Hannilan, Porokylän ja Rekulan päiväkodeissa. Hannilassa opetus tapahtuu esiopetusryhmässä ja pienryhmässä. Porokylän päiväkodissa toimii esiopetusryhmä. Rekulassa on kaksi ryhmää, joissa annetaan esiopetusta. Keväällä 2016 esioppilaita on 69 ja syksyllä 60. Keskustan päiväkodin rakentaminen vuonna 2016 Keskustaan Kirkkokadun ja Kaarlonkadun alueelle, niin sanotulle sairaalan tontille sijoitettavan päiväkodin rakentaminen aloitetaan vuoden 2016 aikana. Tällä ei vielä ole vaikutusta vuoden 2016 varhaiskasvatuksen talousarvioon. Rakentamiseen on vuodelle 2016 varattu 1,5 miljoonaa euroa ja vuodelle 2017 1,6 miljoonaa euroa. Määrärahat sisältyvät teknisen toimen investointiohjelmaan.
Hankkeen toteuduttua Vesseleiden, Pirpanoiden, Naperoiden ja Muksujen ryhmäperhepäiväkodit lakkautuvat. Tämän lisäksi päiväkotiin keskitetään vuorohoitoryhmät, perhepäivähoitajien varahoitoryhmä, avoin päiväkotitoiminta sekä Kirkkokadun koulun iltapäiväkerho. Perus- ja esiopetuksen oppilaskohtaiset määrärahat Perusopetuksen oppilasmäärä on 641 (-10). Alakouluissa opiskelee yhteensä 421 (-15) oppilasta ja yläkoulussa 220 (+5) oppilasta. Perusopetusta annetaan Porokylän ja Kirkkokadun kouluissa. Oppilaskohtaisiin oppimateriaalimäärärahoihin ei esitetä korotusta. Taso pidetään edelleen vuoden 2013 määrärahatasolla. Koulutarvikemääräraha on: alakouluissa 37 / oppilas yläkoulussa 42 / oppilas iltapäivätoiminnassa 37 / oppilas. Oppikirjoihin varattaviin määrärahoihin ei esitetä korotusta. Oppikirjoihin varattava määräraha on: alakoulussa 152 / oppilas yläkoulussa 168 / oppilas esikoulussa 44 / oppilas. Luokkien 1-6 siirtyessä uuden opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ei käyttösuunnitelmaa laadittaessa ole vielä tietoa siitä, millä tavoin uusi opetussuunnitelma vaikuttaa oppikirjojen ja opetusmateriaalien hintaan. Uuden opetussuunnitelman mukaisen oppimateriaalin hankinta ajoittuu kevääseen 2016. Muun kirjallisuuden hankkimiseen esitetään 15 : n suuruista oppilaskohtaista määrärahaa. Määräraha on sama kuin vuonna 2014. Työaineiden materiaaliraha on niin ikään sama kuin vuonna 2014 eli alakoulussa 34 / oppilas, yläkoulussa 86 / oppilas, iltapäivätoiminnassa ja esikoulussa 22 / oppilas ja oppilasruokailun hinta (3,17.) Välipala (1,22.) Asiantuntijapalkkioihin on varattu vuoden 2016 osalta 2500 euroa joka kohdennetaan erityisesti uusien opetussuunnitelmaperusteiden laadintaan liittyvien koulutuspalvelujen ostoon. Tämän lisäksi opetussuunnitelmatyötä rahoitetaan keskitetysti sivistystoimen hallinnosta koskien lähinnä virkaehtosopimuksen mukaisia koulutuspäiviä.
Uudet koulukuljetussopimukset ovat astuneet voimaan 1.8.2015 alkaen. Sopimukset ovat voimassa 3+1 vuotta. Kokonaisuudessaan perusopetuksen koulukuljetuksiin on varattu vuodelle 2016 yhteensä noin 720 000 euroa. Lukiokoulutus Lukio-opiskelijoiden määrä on 90 (78). Lisäksi kaikilla luokka-asteilla on muutamissa aineissa ammattiopisto Nurmeksen kahdentutkinnon suorittajia. Lukuvuoden 2015-2016 alusta lukiossa aloitti toisena syksynä peräkkäin 2 ensimmäisen vuosikurssin ryhmää. Opiskelijamäärä kasvoi edellisen syksyn tilastointipäivästä 18 %. Käyttösuunnitelmassa on varauduttu uuden opetussuunnitelman ja ylioppilastutkinnon sähköistämisen tuomiin muutoksiin. Tämä edellyttää modernin oppimisympäristön kehittämistä, henkilöstön osaamisen ylläpitämistä että uudistamista sekä ajanmukaisen oppimismateriaalin ja välineistön hankkimista. Henkilöstön täydennyskoulutus painottuu ainekohtaisen koulutuksen lisäksi tieto- ja viestintätekniikan koulutukseen. Laitehankintoja ja koulutusta varten lukio sai opetushallituksen rahoitusta 32 000 euroa. Kansalaisopisto Kansalaisopiston päätehtävänä on tarjota vapaan sivistystyön keinoin paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Kansalaisopiston tuntimäärä pienenee talousarvion käsittelyn yhteydessä esitetystä 5400 tunnista 312 tuntia. Kokonaistuntimäärä on täten 5088 tuntia. Vähennys perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön 10.11.2015 tekemään päätökseen koskien kansalaisopistojen valtionosuuden laskennallista perustetta vuodelle 2016. Päätös on saapunut ja kirjattu Nurmeksen kaupungissa 3.12.2015. Koska kevään 2016 kurssiohjelma on jo julkaistu, niin tuntimäärään vähennys kohdistuu pääsääntöisesti syyslukukauden 2016 kurssitarjontaan. Tämän lisäksi kevään 2016 kurssiohjelmassa ilmoitettujen ja toteutumatta jääneiden kurssien osalta tunteja ei sidota muuhun käyttöön, jotta tuntimäärän vähennys kohdistuisi tasapuolisemmin koko vuoteen 2016.
Kokonaistuntimäärästä 1 000 tuntia sijoittuu Valtimolle. Lukuvuodelle 2015-2016 tarkoitettu valtion opintoseteliavustus on edelleen 4000, joka tarkoittaa käytännössä, että opiskelijakohtaisen opintosetelin arvo on 10. Jos kurssimaksujen hinta ylittää 10, opiskelija maksaa ko. hintaerotuksen itse. Kurssimaksut muodostavat keskeisen osan opiston tuloista. Lukuvuoden 2015-2016 kurssit toteutuvat pitkälti samankaltaisina kuin edellisenä lukukautenakin. Kurssimaksujen uudet hinnat on otettu käyttöön 1.8.2015 sivistyslautakunnan päätöksen mukaisesti. Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta päättää 1. hyväksyä sivistystoimen vuoden 2016 käyttötaloussuunnitelman ja tavoitteet liitteen 1/80 :n mukaisena 2. että käyttösuunnitelman sitovuustaso lautakuntaan nähden on tulosaluetaso ja 3. myöntää sivistysjohtajalle oikeuden ratkaista sivistystoimen sisällä tapahtuvat käyttösuunnitelman muutokset. Sivistyslautakunta: Ehdotus hyväksyttiin.