Tiepiirin kuntotodistus

Samankaltaiset tiedostot
KUNTATEKNIIKKA 2014 ELINKAARILASKENNASTA OMAISUUDEN HALLINTAAN. Juha Äijö, Ramboll,

Väyläomaisuuden hallinnan tutkimus- ja kehitystarpeet VOHtutkimusohjelman

SKTY:N SYYSPÄIVÄT OMAISUUDEN HALLINTA JUHA ÄIJÖ, RAMBOLL,

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia

Tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus Talvi 2018 Koko maa

VOH 2.13 : Tieomaisuuden ylläpidon jälkeenjäämä. Projektin yhteenveto. Harri Spoof & Vesa Männistö

SISÄLTÖ. Menetelmä. Faktat. Todistus. Tulokset. Teemu Vehmaskoski Projektipäällikkö, ROTI Kehitysjohtaja, RIL

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Liikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Liikennemelun torjunnan tavoitteet ja nykytila pari sanaa myös VIEME hankkeesta. Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA

Väyläomaisuuden ylläpidon hallinta

Parempi sijoittajaviestintä

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä

Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

Mallintamisen mahdollisuudet. vuorovaikutuksen lisäämiseksi infran ylläpidossa. Manu Marttinen Työpäällikkö NCC Roads Oy 1

Näkökulma: kuntien turvallisuustutkimuksen tulokset

TAMPEREEN KAUPUNKI KUNNOSSAPIDON PALAUTEJÄRJESTELMÄN PILOTOINTI

MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Perustelu melusuojaukselle Valtatien 5 aiheuttama päiväajan keskiäänitaso ylittää 60 db monin paikoin asuinrakennusten pihoilla.

Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. LOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET s Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä.

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

MELUSELVITYS TYÖNUMERO: KAJ RÖNNKVIST MARTINPOJANKATU 25 TAMPERE MELUSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

Vuorimiespäivät Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen

Vt 4 välillä Alakorkalo-Rovaniemi

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS

Yritysturvallisuuden johtamisen arviointi

Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, Vesihuolto 2017,

Ruotsin tapa toteuttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa ja rahoittaa liikenneinfraa

Kaupunkimallit ja Mallintava kaavoitus. Vianova Systems Finland Oy Jarkko Sireeni

Kevyen liikenteen väylien hallinnan kehittäminen (VOH-2.4)

OMAISUUDEN HALLINNAN HYÖDYT JA HAASTEET Teemu Perälä

Tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus Kesä 2018 Lapin ELY

Loimaan mielikuvatutkimus Yhteenveto tutkimustuloksista-

Hatanpään Puistokuja 23, Tampere

Keskiäänitaso LAeq22-7, ei meluntorjuntaa LAeq22-7, meluesteet toteutettu Muutos asukasmäärässä

Selvitys valtioneuvoston periaatepäätöksen ja valtakunnallisen toimintaohjelman toteutumisesta meluntorjunnasta

Pakilan alueurakka. IPT-työpaja IPT-työpaja / Anna Tienvieri

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

YLEISSUUNNITELMA HELSINGINTIE, LAPPEENRANTA MELUSELVITYS. Vastaanottaja Lappeenrannan kaupunki / Pertti Multaharju. Asiakirjatyyppi Meluselvitys

Tietomalliselostus, lähtötiedot liite 2

Helsingin meluselvityksen 2017 täydennys. Melulaskennat yhteispohjoismaisella laskentamallilla

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri -jaoston (JHKA) viestintäsuunnitelma vuodelle 2014

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Perustelu melusuojaukselle Lähimpänä tietä sijaitsevat asuinrakennukset ovat päivällä db meluvyöhykkeellä (L Aeq7-22).

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta?

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen

Yritysturvallisuuden johtamisen arviointi

Kaupunkiomaisuuden ylläpito Mitä kaupunkilainen saa ylläpitoon käytetyllä rahalla. Osastopäällikkö Raimo K Saarinen

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti

Kompassi Suoritusten tarkistaminen ja tulosten julkaisu

Joensuun kaupungin katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnonhallinnan palvelu Jari Marjeta, projektipäällikkö

ELY-keskuksen talvihoitoinfo Varsinais-Suomi. Timo Laaksonen, kunnossapitopäällikkö

LEHMON OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS

Tilaliikelaitos TILALIIKELAITOKSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA

Vaikutusten operationalisointi (OPE) mistä OPE:ssa on kyse ja mitä sillä tavoitellaan?

Rambøll Finland Oy. Nokian kaupunki. Lehtimäen asemakaava. Ympäristömeluselvitys

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja

Millaisia tilastoja kunnat haluavat?

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

MELUSELVITYS TYÖNUMERO: MIKKELIN KAUPUNKI VT15 MELUSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

Etelä-Savo ennakoi Ennakoinnin toimintamalli ja esavoennakoi.fi -alusta

Muuttuva kunnossapito

TAMPEREEN ETELÄPUISTON MELUSELVITYS Projektinumero307322

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY Jyrki Paavilainen

Esteetön liikkumisympäristö koulutus Oulu Riikka Kallio Elsa-koordinaattori WSP LT-Konsultit Oy

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Palvelutaso tärkein matkalla kohti edullista tienpitoa

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

KAUPUNKIOMAISUUDEN HALLINTA CASE JOENSUU. Novapoint käyttäjäpäivät

Meluselvitys vt 4 Alakorkalo- Niskanperä

ELY keskuksen talvihoitoinfo Satakunta. Timo Laaksonen, kunnossapitopäällikkö

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

MALLINNUSRAPORTTI TYÖNUMERO: ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN SAARENKOLMION MELUSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Suomen tieverkosto ja sillat

MELUSELVITYS TYÖNUMERO: ROVANIEMEN KAUPUNKI RANUANTIEN MELUSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

MELUSELVITYS TYÖNUMERO: ALAVUDEN KAUPUNKI ALAVUS-TUURI -ALUEEN MELUSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

ERIKOISKULJETUSTEN HUOMIOIMINEN VÄYLÄ- JA LIIKENNESUUNNITTELUSSA KAISU LAITINEN

E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela - Kirismäki 1.0T TIESUUNNITELMA. Piir.nro Piirustus / Asiakirja Mittakaava Pvm 6.4.

Transkriptio:

TYÖMUISTIO 1(11) Tiepiirin kuntotodistus 1. Yleistä Vuoden 2006 lopulla pohdittiin tarvetta tiepiirien kuntotodistuksen tekemiseen (vaihtoehtoiseksi nimeksi on esitetty tiestötodistusta). Kuntotodistus antaisi tasapuolisen arvosanan kunkin tiepiirin onnistumisesta tiettynä vuonna. Lähtökohtana oli ajatus USA:ssa ja Englannissa paikallisten rakennusinsinööriyhdistysten (ASCE, ICE) julkaisemista, infrastruktuurin tilaa kuvaavista raporteista. Suomessa RIL on myös kehittänyt viime vuosina koko Suomen tasolla ROTI-todistusta (rakennetun omaisuutemme tila). 2. Esimerkkiaineistot Tarkemmin tutkittiin lähtötietoina ASCE:n California Infrastructure Cardin ja ROTItodistuksen perusteita ja työskentelymetodiikkaa. USA:ssa tekee ASCE Infrastructure Report Cardin koko maan tasolla ja myös osavaltiotasolla. Lisäksi esimerkiksi Kalifornian alueelta julkaistaan California Infrastructure Coalitionin vuosiraportti, jossa kyseinen osavaltio on jaettu pienempiin osiin (Los Angeles, San Diego jne.). Raportin tuottamisesta vastaavat ASCE:n aluejärjestöt. Koko maan tasolla julkaistavan Infrastructure Report Cardin tieverkkoa koskevassa taustaraportissa (n. 2-3 sivua) kerrotaan faktoja tieverkon tilasta ja kunnosta sekä päätöksenteon vaihtoehdot ja suositukset. 2.1 ASCE California Infrastructure Report Card Infrastructure Report Card perustuu kunkin infrastruurin osa-alueen arvottamiseen kouluarvosanoin (USA:ssa A F). Raportti julkaistaan helposti omaksuttavassa muodossa internetissä ja se toimii näin viestinnän tehokkaana välineenä. Kuvassa 1 on esitetty internetlähteissä esitettyjä arvosanojen esittämistapoja koko maan tasolla ja Kalifornian osavaltion tasolla. Vasemmalla ovat koko maan arvosanat. Linkeistä pääsee edelleen taustaraportteihin. Oikealla olevat Kalifornian arvosanat ovat pdf-raportista, joka sisältyy osana ASCE Californian Infrastructure Report Card-sivustoon. Kaikkien infra-alueiden taustaraportit löytyvät omista linkeistään. Infrastructure Report Cardin tavoitteena on julkinen tiedottaminen kansalaisille ja päätöksentekijöille infrastruktuurin eri osa-alueiden tilanteesta sekä kehittää päätöksentekijöitä varten päivittyvä opas rahoitustarpeiden tutkimista varten.

TYÖMUISTIO 2(11) Kuva 1. ASCE:n Infrastructure Report Cardin arvosanojen esittämistapoja internetissä. Lähteet internetissä: ASCE Report Card for America s Infrastructure ja ASCE California Infrastructure Report Card. Report Card sisältää: Kortin arvosanoineen ja lyhyen kuvauksen kategorioista. Annettavat arvosanat ovat: A = 90 100 % B = 80 89 % C = 70 79 % D = 41 69 % F = 40 % tai vähemmän Johdon yhteenvedon, joka sisältää 2-3 sivun yleiskatsauksen jokaisesta kategoriasta. Taustalla ovat ASCE:n detaljitiedot infran osa-alueista. Kortissa huomioidaan erityisesti infran: Kunto (nyt, lähitulevaisuus, keinot parantamiseksi) Kapasiteetti (nyt, lähitulevaisuus, kehityssuunnitelmat) Toimenpiteet ja ylläpito (tunnuslukujen kehittäminen tälle alueelle, sellaisten kohteiden paikallistaminen, jotka eivät vastaa asetettuja vaatimuksia) Turvallisuus Kalifornian Report Card laaditaan 12 eri infran osa-alueelta: Ilmailu Tulvavesi / rantavallit

TYÖMUISTIO 3(11) Puistot / Avoimet tilat Satamat Jätehuolto Liikenne Paikalliset tiet ja kadut Valtatiet Sillat Läpikulkuliikenne Rautatiet Tavaraliikenne Kaupunkien valumavedet Vesi Jätevesi Report Cardin tekemisestä vastaa 4 ryhmää: 1. Infrastructure Working committees (Infrastruktuurin työryhmät) 2. Communication committee (viestintäryhmä) 3. Executive committee (johtoryhmä)/ Review committee (tarkistusryhmä) Infrastruktuurin työkomiteat: Koostuvat omien alojen eksperteistä, sekä julkisen että yksityisen sektorin henkilöistä (4-6 henkilöä) Tutkivat olemassa olevan tiedon perusteella seuraavia asioita: Arvioivat infran tilan käyttäen tiettyä luokitusta (painotetaan väestömäärällä) Määrittävät tarvittavien projektien kustannukset, jotka tarvitaan tavoitetason saavuttamiseen Määrittävät kokonaisrahantarpeen Määrittävät rahantarpeen suunnittelemattomille tarpeille Määrittävät kunkin kehityskohdan painoarvon Arvioivat Infran määrän Arvioivat tekemättä jättämisen seuraukset Tunnistavat kehitysstrategiat (kansallinen, osavaltiotaso, alueellinen, paikallinen) Antavat alustavan arvosanan Kokoavat ja analysoivat tiedot ja laativat yhteenvedon Review committeelle. Erityisesti työryhmät huomioivat kuntotilan, kapasiteetin, lykätyt ylläpitotoimet ja turvallisuuden. Tarkastusryhmä arvioi ja tarkentaa infrastruktuurin työkomiteoiden työtä: Tarkastaa ja arvioi metodiikan. Arvioi työkomiteoiden löytämät asiat ja raportin. Tekee lausunnon arvosanojen perusteista. Voi laskea tai nostaa arvosanoja. Viestintäryhmä: Suunnittelee ja organisoi työskentelyyn liittyvän viestinnän Hoitaa tiedottamisen päätöksentekijöille Suunnittelee lehdistötilaisuudet yms.

TYÖMUISTIO 4(11) Johtoryhmä: Ohjaa Report Cardin työskentelyprosessia Kerää lopulliset arvosanat Vahvistaa ja julkaisee lopullisen Report Cardin Toimii isäntänä julkisissa tilaisuuksissa Kaikilla em. osa-alueilla on painotuksena 23 %. Jäljellä jäävä 8 % on Infrastruktuurin työkomiteoiden käytettävissä. Eri osa-alueet pisteytetään ja yhteispisteiden perusteella määräytyy tutkittavan osa-alueen arvosana. California Infrastructure Report Cardin (2005) tausta-aineistoissa kuvataan tieverkon osalta muun muassa (kuvassa 2 Bay Arean painoarvot kunnon, kapasiteetin, ylläpidon ja turvallisuuden osalta): Yleisarvio (Tieverkon arvo) Kuntotilanne (esim. Bay Arean päällysteiden kunto on eräs huonoimmista koko maassa, kunnon vaikutus ajoneuvokustannuksiin) Kapasiteetti (Tieverkon pituus, tieluokat) Ylläpitotoimenpiteet (viivästyneen ylläpidon määrä ja vaikutus) Turvallisuus Suositeltavat päätöksentekovaihtoehdot Investointitarve ja vaje Kuva 2. California Infrastructure Report Cardin tausta-aineistoa tieverkkoa koskien. Lähde: Report Card 2005 for Bay Area Infrastructure Citizen s Advisory.

TYÖMUISTIO 5(11) 2.2 ROTI-todistus RIL on kehittänyt Rakennetun omaisuutemme tila -hankkeessaan (ROTI) vastaavaa infrastruktuurin arvottamistapaa kuin ASCE. Loppuvuodesta 2005 julkaistiin ensimmäinen RO- TI-raportti ja v.2007 keväällä on tulossa uudistettu malli ROTI-todistuksesta. Se määritellään vuosittain annettavaksi puolueettomaksi asiantuntija-arvioksi rakennetun ympäristön nykytilasta, muutoksista ja tulevaisuudesta. Tavoitteena on tuottaa rakennetun ympäristön asiantuntijatietoa, nostaa esiin tärkeitä asioita ja olla apuvälineenä päätöksenteolle. Kohderyhminä ovat mm. poliittiset päättäjät, viranomaiset, elinkeinoelämä, media ja sitä kautta kansalaiset. Arvioinnin osa-alueita ovat infrastruktuurin eri osa-alueet: Rakennukset Asuinrakennukset Julkiset rakennukset Toimitilat Tuotantorakennukset Liikenneverkostot Ilmailun rakenteet Raideverkko Tie- ja katuverkko Televerkot Vesiväylät Vesi ja ympäristö Vesihuoltojärjestelmät Ympäristörakenteet Energia Energiahuollon rakenteet Tulevaisuus Tutkimus ja kehitys Koulutus, alan vetovoima Kansainvälisyys Näistä Tiehallintoa kiinnostaa luonnollisesti tieverkkoa koskeva osuus. Vuoden 2005 todistuksessa käytettiin kolmiportaista arvostelua (kuva 3): Vihreä Asiat kunnossa, ei syytä huoleen Keltainen Asiat voisivat olla paremminkin, asia tarvitsee huomiota Punainen Asiat huonosti, jotain kannattaa tehdä Tulevassa ROTI-todistuksessa arvosteluasteikko tulee tosin muuttumaan vanhan kouluarvosanan mukaiseksi. Arvosanojen uudesta esittämistavasta ei ole vielä aineistoa tarjolla. Arvosanat annetaan tiettyjen ominaisuuksien näkökulmasta: Turvallisuus Terveellisyys Toiminnallisuus Kestävyys Ympäristömyönteisyys Kilpailukyky

TYÖMUISTIO 6(11) Kuva 3. Vuoden 2005 lopussa julkaistun ROTI-raportin arvosanojen esittämistapa. Kuvassa 4 on havainnollistettu ROTI-todistuksen toimintatapaa. RIL kerää tausta-aineiston, infran eri osa-alueiden asiantuntijapaneelit analysoivat tiedot ja puheenjohtajisto tekee johtopäätökset ja kirjaa ne puheenjohtajiston yhteenvetoon. RIL raportoi ROTI-todistuksen, minkä jälkeen todistus julkaistaan.

TYÖMUISTIO 7(11) Johtopäätökset Valinnat Ylösnostot Painopisteet Analysointi Tietojen yhdistäminen Tiedon merkitys Kokemuksen käyttö Näkemyksen käyttö Tausta-aineisto Lähtötietopaketti Omat tiedot Varmistettavat tiedot Kuva 4. ROTI-todistuksen toimintamalli. Lähde: ROTI-todistuksen perehdyttämiskalvot 12.12.2006, RIL. 3. Kuntotodistuksen käyttökohteet Tiepiirin kuntotodistuksen käyttäjiä ovat: Kansalaiset Elinkeinoelämä Kuntien ja kaupunkien viranhaltijat Tiehallinnon keskushallinto ja johto Liikenne- ja viestintäministeriö Muut päätöksentekotahot RIL (yhteys ROTI-todistukseen) Kuntotodistuksen käyttökohteita ovat: Julkinen tiedottaminen kansalaisille ja kaikille kiinnostuneille tiepiirin ylläpitämän tieverkon kunnosta helppotajuisessa muodossa sekä kuntotilan trendin osoittaminen Kansalaisten ja päätöksentekijöiden tietämyksen lisääminen kuntotilaan vaikuttavista asioista Tiedottaminen päätöksentekijöille tiepiirien tilanteesta sekä ilmauksen antaminen päätöksentekijöille tehtyjen toimien yhteydestä kuntotilaan Kuntien ja kaupunkien viran haltijoiden sekä elinkeinoelämän tietämyksen lisääminen tieverkon kuntotilasta tiepiirien kanssa käytäviä keskusteluja varten Toiminnan kehittäminen (ainakin osittain) kuntotilan perusteella Kuntotodistusten tietojen käyttö ROTI-todistuksen tausta-aineistona Yleisesti Tiehallinnon läpinäkyvyyden lisääminen; Tiehallinnolla ei ole mitään salattavaa!

TYÖMUISTIO 8(11) Kuntotodistusten tietojen esittäminen: Kuntotodistukset tulisi esittää mahdollisimman helposti saatavalla medialla, mikä tarkoittaa nykyisin internettiä (Tiehallinnon sivut) Edellisen vuoden tilanteen julkaisu tulisi tapahtumaan vuosittain alkuvuodesta 4. Alustava malli tiepiirin kuntotodistuksesta Tavoitteena on muodostaa helppotajuinen ja helposti viestitettävä, tiepiirejä koskeva raportointiväline väyläomaisuuden hallintaan. Kuntotodistus antaa tiepiirikohtaisen arvosanan toiminnasta skaalalla 1 5. Vertailua ROTI-todistukseen helpottaa, jos käytetään kokonaislukujen välillä olevia tasoja (esimerkiksi 4+, 3 ½). Eräs tärkeä elementti onkin yhteys ROTItodistukseen. Tiepiirin kuntotodistuksen haastavin asia on sopivien aihealueiden ja tunnuslukujen löytäminen. Näiden aihealueiden ja niiltä poimittavien tunnuslukujen pitää kuvata tiepiirien omassa hallinnassa olevaa toimintaa. Tässä mielessä puhtaasti keskushallinnon tekemien päätösten varassa toteutettavat asiat eivät sovi todistuksen aihealueiksi. Kuntotodistuksen arvosanat muodostetaan asiantuntijoiden analyysien perusteella. Taustalla ovat aihealueiden tunnusluvut, joiden keskiarvona määräytyy kunkin tiepiirin arvosana. Analyysit tekee asiantuntijapaneeli, jonka koostumukseen voidaan harkita henkilöitä seuraavista organisaatioista: ROTI-hankkeen tieverkkoa koskevan paneelin asiantuntijat Tiehallinnon keskushallinnon asiantuntijat Konsulttien asiantuntijat Sopiva asiantuntijapaneelin henkilömäärä on 6 10 henkilöä. Kuntotodistuksen tiepiirejä kuvaaviksi aihealueiksi ja tunnusluvuiksi sopivat ainakin seuraavat: Tekninen kunto Päällystetyt tiet (kuntotilan keskiarvo) Soratiet (palvelutason keskiarvo) Sillat (lasketun yleiskunnon keskiarvo, muunnetaan skaalaan 1-5) Kevyen liikenteen väylät (keskiarvo kuntoluokkajakaumasta) Talvihoidon laatu (liukkaudentorjunta, auraus ja tasaisuus tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksesta; keskiarvo toiminnallisten luokkien mukaan) Asiakaspalaute Tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus, kesäkysely (yleisten teiden tila ja kunto kesällä, keskiarvo) Tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus, talvikysely (yleisten teiden tila ja kunto talvella, keskiarvo) Turvallisuus Onnettomuudet/liikennesuorite (luokitus arviona) Kuolleiden määrä/liikennesuorite (luokitus arviona) Ympäristö Suolan käyttö (tavoite/toteutuma, luokitus arviona)

TYÖMUISTIO 9(11) Melulle altistuvien määrä (luokitus arviona) Edellä mainituista tunnusluvuista vain melulle altistuvien määrä on tällä hetkellä vaikeasti saatavilla, kaikkien muiden tunnuslukujen arvot saadaan Tiehallinnon vuosittaisista tilastoista ja raporteista. Osaa tunnusluvuista ei julkaista (mm. suolan käyttö), vaan tiedot kerätään Tiehallinnon sisäisenä tietona. Tuloksia melulle altistuvien määrästä saadaan luultavasti paremmin tulevina vuosina. Melulle altistuvien määrän rajoittaminen on eräs tulevien vuosien kehitysasioista. Valtioneuvosten periaatepäätöksen mukaan vuoteen 2020 mennessä päiväajan keskiäänitason (LAeq 722) yli 55 db:n melualueilla asuvien määrän tulisi olla vähintään 20 % pienempi kuin vuonna 2003 (lähde: Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta, muistio 22.5.2006). Eräitä jatkossa ratkaistavia asioita ovat tunnuslukujen vertailu tiepiirien tavoiteasetelmaan, mikä vaikuttaa luonnollisesti suurestikin arvosanoihin sekä mahdollisten painokertoimen tarkentaminen eri aihealueille. Vaikeasti arvioitavia ja siksi alustavassa vaiheessa syrjään siirrettyjä tunnuslukuja ovat mm. rahoitus/investoinnit ja pohjavesien suojaus. Nämä asiat eivät myöskään ole tiepiirien päätettäviä asioita, joten niiden sopivuus kuntotodistukseen on kyseenalainen. 5. Kuntotodistuksen harjoitelma Kuntotodistuksen antamista kokeiltiin kahden tiepiirin osalta (Uusimaa ja Häme) vuoden 2005 tiedoilla. Kuvassa 5 on esitetty kaikkien tunnuslukujen ja niiden osatekijöiden nimet ja arvot sekä muodostettu arvosana tunnuslukujen perusteella. Harjoitelman perusteella kuntotodistuksen arvosanan antaminen voi olla varsin helppoa, mutta se edellyttää tunnuslukujen tietojen olevan numeerisessa muodossa, tai että tunnuslukukohtaisen arvioinnin (subjektiivinen) tekeminen on melko vaivatonta. Kaikkien tunnuslukujen osalta tarvitaan joka tapauksessa lähtötiedot. Jos arvosanan antamisesta vastaa asiantuntijapaneeli, on mahdollista jakaa lähtötietojen hankintavastuita ja saadaan toisaalta useamman henkilön mielipide jokaisesta aihealueesta.

TYÖMUISTIO 10(11) Uusimaa Häme Tekninen kunto Tekninen kunto * painoarvo = 20 * painoarvo = 20 Päällystetyt tiet (ura, IRI, vauriot) = 3,9 Päällystetyt tiet (ura, IRI, vauriot) = 3,7 KLV:t (vauriot) = 3,8 KLV:t (vauriot) = 4,0 Soratiet (palvelutaso) = 3,7 Soratiet (palvelutaso) = 3,5 Sillat (LYK) = 4,0 Sillat (LYK) = 3,0 Talvihoito (liukkaus, lumen auraus, tasaisuus) = 3,2 Talvihoito (liukkaus, lumen auraus, tasaisuus) = 3,3 Keskiarvo = 3,9 Keskiarvo = 3,6 Asiakaspalaute Asiakaspalaute * painoarvo = 20 * painoarvo = 20 Yleisten teiden tila ja kunto kesällä = 3,5 Yleisten teiden tila ja kunto kesällä = 3,5 Yleisten teiden tila ja kunto talvella = 3,7 Yleisten teiden tila ja kunto talvella = 3,5 Keskiarvo = 3,6 Keskiarvo = 3,5 Turvallisuus Turvallisuus * painoarvo = 20 * painoarvo = 20 Heva-onnettomuudet /liikennesuorite = 524/7110 = 7,4 % Heva-onnettomuudet /liikennesuorite = 512/6091= 8,4 % Kuolleiden määrä/liikennesuorite 49/7110 = 0,7 % Kuolleiden määrä/liikennesuorite 57/6091 = 0,9 % Arvio = 3,0 Arvio = 2,7 Ympäristö Ympäristö * painoarvo = 20 * painoarvo = 20 Suolan käytön tavoite/toteutuma = 22650/18823 = 83 % Suolan käytön tavoite/toteutuma = 15750/14837 = 94 % Arvio = 4,0 Arvio = 3,5 Keskiarvo = 3,6 Keskiarvo = 3,3 3 1/2 3 + Kuva 5. Harjoitelma kuntotodistuksen arvosanan muodostamisesta.

TYÖMUISTIO 11(11) 6. Suositukset kuntotodistuksen kehittämisestä Kuntotodistuksen kehittämisen osalta annetaan seuraavat suositukset: Kuntotodistuksen tekeminen vaikuttaa hyvältä idealta ja siitä on mahdollista saada iskevä dokumentti internettiin Kuntotodistuksen periaatteita tulisi hioa Tiepiirien toimintaa kuvaavan tunnuslukupatteriston mahdollinen täydentäminen Tunnuslukujen mahdollinen vertailu tiepiirien tavoitteisiin Painokertoimien tarkentaminen eri aihealueille Asiantuntijapaneelin koostumuksen ratkaiseminen ROTI-asiantuntijapaneelin (tieverkko) hyödyntäminen Muut asiantuntijat Jos asiantuntijapaneelissa käytetään esimerkiksi kahta ROTI-todistuksen teossa mukana olevaa tieverkon asiantuntijaa, saadaan tästä suora yhteys ROTI-todistukseen. Muut asiantuntijat voivat olla Tiehallinnon keskushallinnon ja tarpeen mukaan konsulttien henkilöitä.