LUOVUUS YHTEISKUNNASSA TAITEEN, TALOUDEN JA TEKNIIKAN NÄKÖKULMA Toimittanut Ulrica Gabrielsson
Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti yhdessä Arkadia-seuran kanssa tiistaina 29.11.2005 keskustelutilaisuuden "Luovuus yhteiskunnassa taiteen, talouden ja tekniikan näkökulma". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kalevi Olin. Alustajina toimivat tutkimusprofessori Jaakko Kiander VATT:sta, filosofi, kirjailija Eero Ojanen, koulutusjohtaja, dramaturgi Marja Louhija, tutkija, teatteri-ilmaisunjohtaja Katri Mehto sekä professori Leenamaija Otala Teknillisestä. Kommenttipuheenvuoron pitivät kansanedustajat Irina Krohn /vihr, Hanna-Leena Hemming /kok, Aila Paloniemi /kok ja Minna Lintonen /sd sekä dramaturgi, ohjaaja Pauliina Hulkko. Tilaisuuteen osallistui noin 90 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyy Jaakko Kianderin ja Katri Mehton tilaisuudessa pidetyt alustukset.
SISÄLLYSLUETTELO Onko taloudessa luovuutta? Tutkimusprofessori Jaakko Kiander, VATT DRAMA-tutkimusryhmä: Käyttöliittymä elämään Tutkija, teatteri-ilmaisunjohtaja Katri Mehto
Tutkimusprofessori Jaakko Kiander VATT ONKO TALOUDESSA LUOVUUTTA? Onko taloudessa luovuutta? Jaakko Kiander VATT Arkadia-seura & TUTKAS 29.11.2005 Onko taloudessa luovuutta? Onko taloudessa luovuutta? Luovuus, innovaatiot ja kasvu Luovuus ja kilpailukyky Voidaanko luovuutta edistää? Taide ja talous
Onko taloudessa luovuutta? ON! Moderni talous ja kaikki taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys perustuu luovuuteen Uudet ideat, tieto ja osaaminen ovat tärkeimmät tuotannontekijät menestyneimpiä maita ovat ne, jotka hyödyntävät osaamista Suomi: keskimääräistä enemmän innovaatioita ja patentteja Luovuus, innovaatiot ja kasvu Taloudellinen kehitys perustuu innovaatioihin eli uusiin toimintatapoihin ja tuotteisiin; innovaatiot voivat olla myös sosiaalisia tai organisatorisia muutoksia Innovaatiot tuottavat uutta teknologiaa ja kestävää kasvua; tuottavuutta parantavien innovaatioiden avulla saadaan lisää tuotosta ilman lisäresursseja Innovaatioiden synty edellyttää koulutusta, osaamista ja uusia ideoita (=luovuutta); ilman koulutusta päädytään keksimään uudestaan vanhoja ideoita Luovuus ja kilpailukyky 1/3 Modernissa taloudessa osaaminen ja innovatiivisuus entistä tärkeämpiä; Osaaminen on välttämätöntä teknologian omaksumiselle Innovaatiota ovat välttämättömiä, jos halutaan pysyä huipulla Tosin lähelle huippua voidaan päästä myös kopioimalla muualla tehtyjä innovaatioita (vrt. Irlannin kasvu) 99 % innovaatioista on aina tuotettu muissa maissa kuin Suomessa
Luovuus ja kilpailukyky 2/3 Luovuus rakentaa kilpailukykyä Teknologiset innovaatiot Insinöörit ovat luovia Uudet business-ideat ideat Menestyvä yritystoiminta edellyttää luovia ratkaisuja Markkinamekanismi valitsee elinkelpoiset ideat Luovuus ja innovaatiot perustuvat kokeiluun Suuri osa ideoista epäonnistuu Luovuus ja kilpailukyky 3/3 Kulttuuri & taide kilpailukyvyn rakentajina Taide ja design tuotannontekijöinä Muotoilulla lisäarvoa Houkuttelevat ympäristöt kilpailutekijänä Menestyvät kasvukeskukset ja innovaatioympäristöt edellyttävät rikasta kulttuuria ja esteettisiä ympäristöjä Kulttuuri ja taide hyödykkeinä Kulttuuri sinänsä sekä oheispalvelut: taiteella on usein positiivia ulkoisvaikutuksia Voidaanko luovuutta edistää? 1/2 Vrt. Pekka Himanen, raportti tulevaisuusvaliokunnalle (2005): luovuuteen ja innovatiivisuuteen kannustavien ympäristöjen luominen positiivisten visioiden ja kannustimien merkitys Houkuttelevat metropolialueet Luovuuteen ei voi pakottaa mutta sen esteitä voi purkaa
Voidaanko luovuutta edistää? 2/2 Koulutuksen avulla voidaan avata mahdollisuuksia ja hyödyntää lahjakkuusreservejä Kansallisen innovaatiojärjestelmän kehittäminen Ongelma: mihin pienen maan resurssit pitää suunnata? Taide ja talous Ars longa vita brevis: : taiteen merkitys on suuri mutta kaupallisuutta ei pitäisi pelätä Julkinen tuki: : kansallisen kulttuurin säilyttäminen edellyttää monipuolista taiteen tukemista Innovaatiot ja kokeilu: : kokeilevalla ja tinkimättömällä taiteella on oma tehtävänsä... Taide on tuote,, jolla on usein positiivisia ulkoisvaikutuksia: taide ilman yleisöä ei ole kestävällä pohjalla pitkällä tähtäimellä markkinat ratkaisevat mikä jää elämään
Tutkija, teatteri-ilmaisunjohtaja Katri Mehto DRAMA-TUTKIMUSRYHMÄ: KÄYTTÖLIITTYMÄ ELÄMÄÄN DRAMA Scenario Methods for User Centered Product Concept Design Draamallisten tutkimusmenetelmien soveltaminen käyttäjäkeskeisessä tuotekonseptisuunnittelussa Yhteistyökumppanit Helsinki Institute for Information Technology (HIIT) / TKK Stadia, Esittävän taiteen koulutusohjelma päärahoittaja: Suomen Akatemia
Tavoitteet - saada ihmisen ääni ja todelliset tarpeet paremmin kuuluviin teknologia-alan tuotekehittelyssä - tarkastella draaman metodeja kuluttajatutkimuksen osaamisalueella olevien etnografisten menetelmien rinnalla ja kehittää uusia metodisia sovelluksia draaman toiminnallisten työtapojen pohjalta. - laajentaa draamametodien sovellettavuusaluetta, etsiä uusia muotoja ja mahdollisuuksia alojenväliselle yhteistyölle Tutkimuskysymys millaista tietoa draamamenetelmät tuottavat? miten tämä tieto eroaa etnografisista UCPCD menetelmistä? millaisia uusia sovelluksia voidaan luoda molempia yhdistelemällä? Draamametodit tiedon keruun välineinä tiedon jäsentämisen välineinä tiedon esittämisen välineinä osallistamisen välineinä
Vuorovaikutteisessa eli interaktiivisessa draamassa katsoja / osallistuja voi: tutkia erilaisia mahdollisia maailmoja ratkaista ongelmia tuoda esiin vaihtoehtoisia skenaarioita jakaa ja saada informaatiota jne. katsojasta tulee toimija joka tuottaa aktiivisesti itse materiaalia DRAMAssa käytetyt interaktiiviset draamametodit tarinateatteri (play-back theatre) interaktiivinen, improvisaatioon ja intuitiivisuuteen perustuva draamatyöpajat osallistujien aktiiviseen fyysiseen toimintaan perustuva forum-teatteri ratkaisukeskeinen, interaktiivinen ja osin improvisaatioon perustuva Dramaturgia materiaalin jäsentämisen ja analyysin väline materiaalin muovaamisen ja muodoksi saattamisen väline muodon antaminen on merkityksellistämistä
DRAMA materiaalin keruu Forumteatterinäytelmä "Satumaa" ja foorumteatterisessiot Kuvapäiväkirjat ja purkuhaastattelut Draamatyöpajat Tarinatetterisessiot Ryhmähaastattelut DRAMA materiaalin jäsentäminen, analyysi ja muodoiksi saattaminen uusia näkökulmia tutkimusaineistoon dramaturginen lukeminen: lineaariset, ei-lineaariset, fragmentaaariset, assosiatiiviset, sosio-poliittiset, myyttiset jne luennat käyttäjäprofiilit design ideat sosiaaliset innovaatiot kaikki kerätty materiaali