Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen

Transkriptio

1 JULKAISU 7/2012 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti tiistaina keskustelutilaisuuden aiheesta "Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen". Keskustelutilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Lauslahti. Alustajina toimivat Pääjohtaja Heikki Mannila, Suomen Akatemia Ylijohtaja Anita Lehikoinen, Opetus- ja kulttuuriministeriö Rehtori Thomas Wilhelmsson, Helsingin yliopisto Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus Kommenttipuheenvuoron esittivät Kansanedustaja Ilkka Kantola, Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä Kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi, Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä Tähän julkaisuun on liitetty kaikki sähköisinä saadut alustukset ja puheenvuorot.

3 Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rakenteellinen kehittäminen TUTKAKSEN ja Suomen Akatemian seminaari Pikkuparlamentin auditoriossa tiistaina Tilaisuuden avaus Kansanedustaja Sanna Lauslahti, Tutkaksen puheenjohtaja Kommentit ja ajatukset seuraaviksi askeleiksi Pääjohtaja Heikki Mannila, Suomen Akatemia Ylijohtaja Anita Lehikoinen, Opetus- ja kulttuuriministeriö Rehtori Thomas Wilhelmsson, Helsingin yliopisto Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus Kahvitauko Kansanedustajien kommenttipuheenvuorot Kansanedustaja Ilkka Kantola, Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä Kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi, Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä Keskustelu Tilaisuuden päätös

4 Rakenteellinen kehittäminen Heikki Mannila

5 Sisältö Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen: profiloituminen ja valintojen tekeminen Tutkimuslaitosuudistusehdotus 2

6 Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen Yliopistolaki Lisääntynyt autonomia Yliopistojen yhdistämiset Perinteiset pulmat: Liian pienet yksiköt Vähäinen kansainvälinen (ja kotimainen) liikkuvuus 3

7 Kansainvälisyystoive ei ole uutta 4 Tähti-lehti 1863

8 Eteenkinpäin mennään 5

9 Profiloituminen Kaikkea ei voi tehdä Valintoja joudutaan tekemään Ja valintoja on itse asiassa aina tehty Mitään suurta tieteenalaa ei ole koskaan katettu kokonaan Profiloituminen: keskitytään tutkimuksellisesti joihinkin alueisiin Koulutusalataso Tieteenalataso Yksittäisen tieteenalan sisällä 6

10 Esimerkkejä Fysiikka Alan laitokset ovat profiloituneet vahvasti Entä pienet alat? Tekniikan yliopistojen keskustelut 7

11 Entä koulutus? Mitä tutkimuksellinen profiloituminen tarkoittaa koulutuksen kannalta? Uuden oppiminen jatkuvasti 8

12 Profiloituminen Luopuminen on vaikeata: henkilöstö ja opiskelijat Eläköitymisiä tapahtuu lähivuosina paljon Antavat mahdollisuuksia rekrytointeihin Nopeammatkin toimet 9

13 Profiloitumisen lisäksi muitakin toimia? Esim. yliopistojen vahvat allianssit Tietyllä alalla kahden yliopiston välinen raja voisi kenties hämärtyä Sekä opiskelijoiden että henkilöstön näkökulmasta 10

14 Tutkimuslaitosuudistusehdotus Yliopistoyhteistyön lisääminen Tiettyjen laitosten yhdistäminen Rahoitusuudistukset 11

15 Rahoitusuudistusehdotus Tutkimuksen tarve erittäin suuri Työryhmän ehdotus: osa rahoituksesta siirrettäisiin laatu- ja relevanssiarvioinnin perusteella jaettavaksi kilpailluksi rahoitukseksi Varsin skemaattinen ehdotus Monet keskeiset yksityiskohdat ovat auki, mm. henkilöstöasiat 12

16 Esimerkki: suuret ympäristöhaasteet Vaikeita ongelmia Selkeästi suorastaan huutava tarve tutkimukselle ja opetukselle Tiede ei pysty näitä ongelmia yksinään ratkaisemaan, mutta ilman tiedettä ne eivät ratkea Biologis-fysikaalis-kemiallis-taloudellis-psykologisyhteiskuntatieteellisiä kysymyksiä Eivät kunnioita valtioiden, tieteenalojen tai rahoittajien rajoja 13

17 Esimerkki: laatuarviointiin perustuva kilpailtu rahoitus ympäristötutkimuksessa Esimerkkinä Suomen Akatemian Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (AKVA) -tutkimusohjelma 11 miljoonaa euroa Hankkeissa mukana 6 yliopistoa ja 5 tutkimuslaitosta Vahva kansainvälinen komponentti Eri hallinnonalojen rajat ylittyvät Monipuolista ja laadukasta tutkimusta 14

18 Rakenteellinen kehittäminen Rakenteet ja ihmiset: tutkijat ja opiskelijat Tutkija-, opettaja- ja opiskelijarekrytointien kehittäminen Kiitos! 15

19

20 Rakenteellinen kehittäminen quo vadis? Thomas Wilhelmsson Tutkas/SA

21 Yliopistopolitiikan tämän hetken mantra? Rakkaalla lapsella on monta nimeä Samarbejde, arbeidsfordeling, konsentrasjon Rakenteellinen kehittäminen Orkidea-alat 2

22 Mutta mihin pyritään? Miksi? Laadun parantaminen Rajallisten resurssien tehokkaampi käyttö Kokonaisuuden kattavuus ja tasapaino Keinot? Profilointi Yhteistyö Riskit? Menneisyysorientaatio Uusien avausten vaikeus 3

23 Paljon onkin jo tehty Yliopistotason fuusiot ja yhteistyökuviot Yliopistojen sisäinen rakenteellinen kehittäminen HY: 67 laitosta -> 24 TY: tiedekuntien lakkauttaminen jne. jne. Ainetason profilointi UNIFIn projekti ei kovin tuloksellinen Yksittäiset onnistumiset: esim. fysiikka 4

24 Mitä jatkossa? Instituutiotaso Ikiliikkuja: sektoritutkimuslaitosreformi Tanskan kokemukset Sektoritutkimusrahoitus osin kilpailtavaksi Sopivien osien siirtäminen yliopistoihin Yliopiston siirtojen ehdot Täydellä rahoituksella Ei sekundaa 5

25 Mitä jatkossa? Yhteistyö ja profilointi Sisäisten rakenteiden kehittäminen jatkuu Esim. bioala Infrayhteistyö ja työnjako Ainetason profilointi Mutta miten välttää nykytilan petrifiointi? Tehtäväkohtainen profilointi Perpektiiviprofilointi Kv. partnerointi ja yhteistyö HY: LERU Pohjoismaisuuden uusi tulo 6

26 Onko näkökulmamme liian yleistävä? Olisiko opetuksen ja tutkimuksen rakenteet selkeämmin erotettava toisistaan? tutkimusohjelmarakenne tutkijakoulurakenne Opetus: tasalaatuisuus ja stabiliteetti Tutkimus: huippuus ja ketteryys Yliopisto-opetus perustuu tutkimukseen mutta ohjaako linkki asettamaan rakenteelliset kysymykset väärin? 7