PÄRJÄ Ä, VAI PÄRJÄ ÄKÖ?

Transkriptio

1 DYNA AMINEN JYVÄSKYL Ä PÄRJÄ Ä, VAI PÄRJÄ ÄKÖ? H A N N U T E R V O K U N TAT I L A I S U U S J O K A I S E N J Y V Ä S K Y L Ä M I S T Ä 1 E L I N V O I M A A S E U T U K U N TA A N?

2 ESITYKSEN RAKENNE I. Jyväskylän pitkän aikavälin kehityksestä miten pärjännyt muihin nähden? II. III. Missä ollaan nyt? Mitä edessä, mihin panostaa? 2

3 o 1800-luvun alussa pieni markkinapaikka kaupungiksi 1837; edut Wolmar Schildt ensimmäiset suomenkieliset oppikoulut ja seminaari Suomen Ateena puunjalostusteollisuuden synty valtion kivääri- ja tykkitehtaan sijoitusratkaisut 1920-ja 30-luvuilla aseteollisuudesta kehittynyt metalliteollisuus veti Jyväskylää eteenpäin sotien jälkeen koulutusta ja osaamista painotettiin; yliopiston kehitys Jyväskylä erääksi maan halutuimmaksi asuin- ja opiskelupaikaksi o Aluekasvun eri elementit työskennelleet Jyväskylän hyväksi edullinen sijainti; määrätietoista kehittämistä; innovaattoreita; sattumia; 3 polkuriippuvuus; positiiviset odotukset

4 Väkiluvun kehitys Keski-Suomen seutukunnissa Jyväskylä maakuntasarjan selkeä voittaja

5 Väkiluvun kehitys eräillä kaupunkiseuduilla (v seutukuntaluokitus) JYVÄSKYLÄ KUOPIO MIKKELI LAHTI TAMPERE OULU VAASA

6 KESKEISTÄ TILASTOTIETOA EDELLISISTÄ KAUPUNKISEUDUISTA Seutu-kunta Väestömäärä (2015) Kaupunkialueella asuvien %-osuus (2015, SYKE:n kaupunkimaaseutulu okitus) Yl. kork. koulu- ja tutkijaasteen suor. / 15 v. täytt. väestö (2015) Bkt / capita (Suomi = 100, 2014) Tyött. % (2016, 11) Tehdyt työtunnit/vä kiluku (2014) Jyväskylä ,1 11,1 84,5 14,9 691 Kuopio ,3 9,7 91,4 11,7 711 Mikkeli ,4 6,3 83,9 12,7 701 Lahti ,0 6,1 81,9 14,3 667 Tampere ,6 12,0 98,5 15,1 727 Oulu ,4 12,3 91,2 14,7 666 Vaasa ,2 10,0 113,4 9,

7 MENESTYVIEN ALUETALOUKSIEN HAASTEET SUOMESSA Globaalin talouden muutosvoimat laajenevat markkinat / uudet markkinarakenteet suhteellinen etu / syvenevä työnjako liikkuvammat tuotannontekijät: pääoma, työvoima kasautumishyödyt Kysymykset 1. Tehokkuus: miten Suomi säilyy kilpailukykyisenä ja miten aluetalouksien kehitys voi tukea tätä? 2. Tasa-arvo ja hyvinvointi: miten alue-erot kehittyvät ja erityisesti miten heikon kehityksen seudut pärjäävät?

8 HYVÄN SUOMEN VISIO Erilaistuva, mutta ei eriarvoistava aluekehitys Osaaminen, innovaatiot, kasvuyritykset kehityksen moottoreina Monipaikkaisuuden kasvu Kaupunkiseuduista rakentuva Laajeneva & verkostoituva pääkaupunkiseutu Kilpailukykyisten kaupunkialueiden verkosto, kehityskäytävät Alue/kasvukeskukset - jokaisella menestyvällä alueella (maakunnalla) ainakin yksi pärjäävä, erikoistumisetuja ja muita kilpailukykyisen aluetalouden tekijöitä hyödyntävä keskus Maaseutu elävien kylien Suomea Kaupunkien läheinen maaseutu kukoistaa Verkostoituvat teollisuus- ja matkailukeskittymät muodostavat elinvoimaisia tuotantosaarekkeita Luonto-, elämys- ja kakkosasumisen hyvinvointialueet houkuttelevia paikkoja elämiseen 8

9 KASVAVAN KESKITTYMISEN SKENAARIO Kasautumisen edut ylitsekäymättömiä, vain Helsingin seutu pärjää Yksipuoliset kaupunkiseudut menettävät asemiaan Ydinmaaseudunkaan infraa ei voida ylläpitää, syvä maaseutu alkaa olla menetettyä

10 ALUEELLISEN KILPAILUKYVYN TEKIJÄT - DYNAAMINEN, ELINVOIMAINEN ALUETALOUS Osaamispääoma Osaava työvoima keskeisin tuotannontekijä Mm. työikäisen väestön määrä, osallistumisaste, opiskelijoiden määrä, tekniikan opiskelijoiden määrä, korkea-asteen tutkintojen määrä Innovatiivisuus Innovaatioympäristöt ja innovatiivisen toiminnan laajuus Mm. tutkimus- ja kehitysmenot, patentit, innovatiiviset toimipaikat, huippu- ja korkean teknologian osuus arvonlisäyksestä Keskittyminen Keskittymät nostavat tuottavuutta Mm. väestön keskittyminen, keskittyvien alojen osuus alueen työllisistä, liike-elämän palveluiden osuus alueiden työllisistä, suurimman toimialan osuus työllisistä Saavutettavuus Maantieteellinen sijainti ja alueen liikenneyhteydet markkinoiden saavutettavuus Mm. markkinoiden maantiesaavutettavuus, lentoliikenteen läheisyys, teollisuuden ulkomaanyhteydet Miellyttävä, houkutteleva asuinympäristö => elämisen laatu Työpaikat seuraavat myös ihmisiä, erityisesti osaavia ihmisiä 10

11 PÄRJÄÄKÖ JYVÄSKYLÄ? Osaamispääoma koulutetuista nuorista kiinni pitäminen => Välkkylä Innovatiivisuus ict, kyber, biotalous => Säihkylä Keskittyminen => tuottavuus=> kasvu => Täyskylä Saavutettavuus Jyväskylä lähemmäksi Helsinkiä: oikorata => Lähikylä Miellyttävä, puoleensa vetävä asuinympäristö luonto, kulttuuri, palvelut => Hyväkylä 11

12 KAUAS KANTAVIA, VIISAITA PÄÄTÖKSIÄ PERÄÄNKUULUTETAAN Osaaminen, innovaatiot ja kasvuyritykset ovat yhä keskeisemmässä roolissa alueiden kehityksessä Erityisesti kaupunkipolitiikoissa korostuvat toimet, joilla kaupunkialueet kykenevät vetämään puoleensa osaavia ja luovia ihmisiä Ed Glaeser: To trive, cities must attract smart people and enable them to work colloboratively Enrico Moretti: In the coming decades, successful cities will ne the ones that can attract and nurture the most creative workers and entrepreneurs Kilpailukyky edellyttää ylivertaisuutta (jossain), innovaatioita ja osaamista Tämä kehitys ponnistaa ennen kaikkea luovista ihmisistä, jotka hakevat miellyttäviä elinympäristöjä Kaupunkiympäristöön ja vapaa-ajan palveluiden kehittämiseen kannattaa investoida Toki näilläkin investoinneilla on aina vaihtoehtoiskustannuksensa, jolloin päättäjien puntaroivaksi jäävät erityyppisten investointien tapauskohtaiset vaikutukset Mutta kehittyvillä kaupunkialueilla tulee olla myös varaa alueen vetovoimaa lisääviin 12