SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Samankaltaiset tiedostot
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

Passiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Luento 2. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Luento 2. SMG-2100 Sähkötekniikka Risto Mikkonen

DEE Sähkötekniikan perusteet

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

Magneettinen energia

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

DEE Sähkötekniikan perusteet

Luento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Luku Ohmin laki

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO

Luento 1 / SMG-1100 Piirianalyysi I Risto Mikkonen

Luento 1. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

SATE2180 Kenttäteorian perusteet Induktanssi ja magneettipiirit Sähkötekniikka/MV

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

DEE Sähkötekniikan perusteet

( ) ( ) ( ) ( ) SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 1(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

DEE Sähkötekniikan perusteet

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

Pynnönen Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

Aiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi?

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

ELEC-C3230 Elektroniikka 1. Luento 1: Piirianalyysin kertaus (Lineaariset vahvistinmallit)

Fy06 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

Sähkö ja magnetismi 2

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset.

VASTUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio

Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi?

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

DEE Aurinkosähkön perusteet

Sähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

C 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

Elektrodynamiikka 2010 Luennot Elina Keihänen Magneettinen energia

Elektroniikan komponentit

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi

YO-harjoituskoe A / fysiikka Mallivastaukset 1. a)

1. Mitä tarkoittaa resistanssi? Miten resistanssi lasketaan ja mikä on sen yksikkö?

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)

PIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

RCL-vihtovirtapiiri: resonanssi

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Kimmo Silvonen

Elektroniikka ja sähkötekniikka

TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) Syksy 2011 / Luokka AS11

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

2.2 Energia W saadaan, kun tehoa p(t) integroidaan ajan t suhteen. Täten akun kokonaisenergia W tot saadaan lausekkeesta ( )

a P en.pdf KOKEET;

VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa;

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin?

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Pynnönen SIVU 1 KURSSI: Opiskelija Tark. Arvio

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

Van der Polin yhtälö

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki

Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u.

Sähkömagneettinen induktio

DEE Sähkötekniikan perusteet

Transkriptio:

SMG-00: PIIIANAYYSI I Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Kirja: luku. (vastus), luku 6. (käämi), luku 6. (kondensaattori) uentomoniste: luvut 3., 3. ja 3.3

VASTUS ja ESISTANSSI (Ohm, Ω) Vastus on komponentti, jossa sähköenergiaa muuttuu lämpöenergiaksi (esim. sähkökiuas, silitysrauta, jne...). Kun elektronit kulkevat johteessa, ne törmäilevät toisiinsa ja materiaalin kiderakenteeseen. Törmäyksissä elektronien liike-energiaa muuttuu lämpöenergiaksi, minkä seurauksena johteeseen syntyy jännite. Ohmin laki: vastuksen yli oleva jännite U on suoraan verrannollinen vastuksen virtaan I. Verrannollisuuskerroin on resistanssi : U = I. Mitä enemmän materiaali vastustaa elektronien liikettä, sitä suurempi on resistanssi. Johtokyky eli konduktanssi G (Siemens, S) on on resistanssin käänteisluku: G =.

KONDENSAATTOI ja KAPASITANSSI (Faraday, F) Kondensaattori on komponentti, joka varastoi sähköenergiaa levyjensä väliseen sähkökenttään. Kondensaattorin virta poikkeaa nollasta ainoastaan siinä tapauksessa, että kondensaattorin levyjen välinen jännite muuttuu. Siksi kondensaattorin virta i on suoraan verrannollinen levyjen välisen jännitteen u muutosnopeuteen. Verrannollisuuskerroin on kapasitanssi : du i =. Kondensaattorin levyjen välinen jännite saadaan integroimalla: t u = i + U. 0 t0 3

KÄÄMI (kela) ja INDUKTANSSI (Henry, H) Käämi on komponentti, joka varastoi sähköenergiaa käämiä ympäröivään magneettikenttään. Ampère: Virrallista johdinta ympäröi magneettikenttä. Magneettikenttää saadaan voimistettua kieputtamalla johdin käämiksi. Faraday: Kun magneettikenttä muuttuu ajan funktiona, syntyy aina jännite. Siksi käämin yli indusoituu jännite, kun käämin virta muuttuu. Käämin yli oleva jännite u on suoraan verrannollinen käämin virran i muutosnopeuteen. Verrannollisuuskerroin on induktanssi : di u =. Käämin virta saadaan integroimalla: t i = u + I. 0 t0 4

Esimerkkejä. Vastuksen ( = kω) jännite on 0 V. Vastuksen virta on: (a) 0 A, (b) 0 A, (c) 0 ma, (d) 00 ma.. Kondensaattorin ( = µf) jännite on vakio 000 V. Kondensaattorin virta on tällöin: (a) ma, (b) 0. A, (c) 0 A, (d) 0 A. 3. Käämin ( = mh) virta noudattaa ajan funktiona lauseketta i(t) = 5t A. Käämin jännite on tällöin: (a) 5 mv, (b) 0 V, (c) 0.005t V, (d) 5 V. 5

Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi u u u i i i t u = i u = i 0 0 + U u = d i i = u i du = t i 0 = u 0 + I 6

Passiivisten piirikomponenttien energiat W = p = ui u u u i i i W = u i W = u ( t) i ( t) W = u i du di W u = W = i W U = u du W = i di 0 U W = u 0 W = U I 0 I W = i 0 W = I 7

Mitä passiivisten piirikomponenttien energiat tarkoittavat? Vastuksen teho tarkoittaa sitä tehoa, jolla sähköenergiaa muuttuu vastuksessa lämpöenergiaksi. Hehkulampun kantaan kirjoitettu teho (0 W, 40 W, 60 W,...) tarkoittaa sitä sähkötehoa, jonka hehkulamppu ottaa sähköverkosta. Hehkulampussa sähköenergia muuttuu tällä teholla lämpöenergiaksi ja näkyväksi valoksi. Kondensaattorin teho tarkoittaa sitä tehoa, jolla energiaa varastoituu levyjen väliseen sähkökenttään (tai vastaavasti purkautuu levyjen välisestä sähkökentästä). Kondensaattoriin varastoitunutta energiaa käytetään esimerkiksi kameroiden salamavaloissa. Kondensaattoria tarvitaan, koska salaman tarvitsemaa energiaa ei saada riittävän nopeasti (eli riittävän suurella teholla) suoraan kameran akusta. Käämin teho tarkoittaa sitä tehoa, jolla energiaa varastoituu käämin magneettikenttään (tai vastaavasti purkautuu käämin magneettikentästä). Käämejä käytetään esimerkiksi loisteputkien yhteydessä. Kun valot laitetaan päälle, käämiin varastoituva energia hidastaa loisteputken läpi kulkevan sähkövirran kasvua antaen loisteputken syttymiselle "pehmeän lähdön". Ilman käämiä loisteputki särkyisi valojen sytyttämisen yhteydessä. 8