Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa Yleisesti Liikkuvasta koulusta Kärkihankkeen toteutukseen liittyvät toimenpiteet Toimenpiteitä kunnissa ja kouluissa

Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen

Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään. Liikkuva koulu -ohjelma laajennetaan valtakunnalliseksi koskemaan kaikkia peruskouluikäisiä lapsia ja nuoria. Mikä tahansa koulu voi ryhtyä liikkuvaksi kouluksi: www.liikkuvakoulu.fi/lahdemukaan Ohjelman toteutuksessa mukana laaja verkosto lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen työskenteleviä tahoja Jokainen koulu toteuttaa liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan.

Jokainen koulu toteuttaa liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan Ylivieska: Rannan koulu

Kärkihankerahoitus ja toimenpiteet siihen liittyen

Rekisteröityneet koulut / kaikki kunnan koulut (%) 1763 koulua 261 kunnasta on rekisteröitynyt 24.10.2016 mennessä

Rekisteröityneet koulut koulutyypeittäin 100% 90% 90 % 80% 70% 60% 70 % 74 % 50% 40% 30% 20% 10% 0% alakoulut yhtenäiskoulut yläkoulut

Rekisteröityneet koulut koulutyypeittäin 1200 1000 1025 79% 1107 87% 100% 90% 80% 800 801 67% 66% 68% 70% 600 553 43% 48% 60% 65% 60% 50% 400 30% 31% 45% 266 322 354 40% 30% 200 172 90 145 185 191 20% 10% 0 26.5.2015 14.12.2015 9.5.2016 8.9.2016 Alakoulujen määrä Yhtenäiskoulujen määrä Yläkoulujen määrä Alakoulujen suhteellinen osuus Yhtenäiskoulujen suhteellinen osuus Yläkoulujen suhteellinen osuus 0%

Koulujen nykytilan arviointi Auttaa kouluja valitsemaan ja seuraamaan toimintansa kehitämiskohteita Auttaa kuntaa valitsemaan kehittämisensä painopisteet Osa kärkihankeavustusten seurantaa Avustusta saaneiden kuntien koulujen tulee täyttää lukuvuosittain Antaa valtakunnallisen tiedon koulujen toimenpiteiden nykytilasta Perustuen koulujen itsearviointiin

Osa-alueiden keskiarvot koulutyypeittäin 3,00 2,50 2,00 1,50 2,63 2,382,35 2,34 2,05 2,04 2,35 2,24 2,37 2,23 1,97 2,04 2,45 2,38 1,95 2,07 2,00 2,08 2,16 1,93 1,66 1,701,66 1,55 1,54 1,55 1,56 1,00 0,50 0,00 Alakoulu (N=425) Yhtenäiskoulu (N=102) Yläkoulu (N=83)

Toimenpiteistä

Pystypulinat Mikä on mielestäsi tärkeintä koulun toimenpiteissä?

Osallisuus ja uusi opetussuunnitelma Osallisuus mainittu perusteissa 32 kertaa Oppilaiden osallisuus Koulutyö järjestetään siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Oppilas opettamisen kohteesta oppimisen keskiöön

Uudistuksen ydin Mitä? Miten? KYSE ON TOIMINTAKULTTUURIN JA PEDAGOGIIKAN MUUTOKSESTA Koulua kehitetään sekä kasvuyhteisönä että oppimisympäristönä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Jokaisessa koulussa oppilaat ovat osallisia omalla tavallaan

Myös henkilökunnan pitäisi kokea olevansa osallisia toiminnan suhteen 2012 N=411 2013 N=449+82 Erinomainen asia. Tukee kasvatusta, rauhoittaa oppitunteja, opettaa pelaamaan ja touhuamaan yhdessä ja löytämään liikunnan riemun. Pihapelit ovat palanneet ja iloinen ja reipas mieli myös opettajille. Vastuunotto parantunut kaikilla. 2015 N=374+60 2013=>2015 N=n.300+60 Ihan OK teoriassa, mutta taas yritetään lisätä opettajien työtaakkaa ja vastuuta lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä. Opettajien jaksaminen alkaa jo nyt olla huonossa hapessa. Onko tuloksena se, että opettajat voivat entistä huonommin ja lapset paremmin liikkumisen ansiosta.

Huomioitava: Oppilaiden erilaiset näkökulmat Oppilaiden lähtökohdat heidän roolinsa taustalla Paras koulu missä olen ollut vai Vittu tää koulu liiku Kuvat Opiskelijat, NMedia, Keuda

Osallisuus ja viihtyvyyden parantaminen voi alkaa pienistä asioista

Aulis Pitkälä 29.9.2016 Oppimisympäristöt Tilat, paikat, yhteisöt ja käytännöt joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuu Välineet, palvelut ja materiaalit, joita opiskelussa käytetään Oppimisympäristöjen monipuolinen käyttö Oppimista tapahtuu myös luokkahuoneen ja koulun ulkopuolella Tavoite myös nostaa (koulu)rakennusten käyttöastetta Digitaalisuus: Oppimisen kohde ja väline: pitäisi aina mennä oppiminen edellä, ei laite edellä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Oppimisympäristöistä uudessa OPS:ssa Oppimisympäristöjen hyödyntäminen monimuotoisesti mainittu useissa kohdissa uusissa opetussuunnitelman perusteissa, esimerkiksi: Jokaisen oppiaineen sisällöissä on omat tavoitteet oppimisympäristöjen kehittämiselle Myös digitaalisuus osana oppimisympäristöjen kehittämistä Laaja-yhteistyö koulun ulkopuolisten kumppaneiden kanssa oppimisympäristöjen kehittämisessä

Kuva Jaana Leivo

Esimerkkejä oppimisympäristöjen kehittämisestä, joissa oppilaat ovat olleet osallisina

Toiminnallisuus opetuksessa

Oppilailla mahdollisuus valita tapa opiskella

Valmistelutyöryhmä 2015 käynnistetään kokeilut toisen asteen oppilaitoksissa ja toiminnan piiriin on mahdollista ottaa myös korkea-asteen oppilaitoksia mahdollistetaan toisen asteen oppilaitosten kirjautuminen Liikkuviksi kouluiksi vuoden 2016 aikana mahdollistetaan uusien hankkeiden mukaantulo vuoden 2017 aikana toisen asteen -työjaosto toteutuksen tukena

Toisen asteen kokeilujen toteutus tavoitteena on kehittää aktiivista ja sujuvaa opiskelua tukevaa toimintakulttuuria levitetään olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja kokeillaan uusia toimenpiteitä kohderyhminä ovat lukiot, ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja yliopistot syksyllä 2016 on tulossa: verkkosivut rekisteröityminen nykytilan arviointi Toisen asteen -seminaari Helsingissä 1.12.2016 avoin kaikille, noin 100 henkilöä

Mitä on kehitetty? välituntitoimintaa taukoliikuntaa ja opettajien taukoliikuntakoulutusta olosuhteita (esim. väestötilojen hyödyntäminen, kuntosali ja käytävät) hyvinvointi- ja liikuntakursseja kampanjoita liikuntatutor-toimintaa liikuntalajikokeiluja opiskelumatkojen kulkeminen lihasvoimin (esim. telineet ja pyöränhuoltotempaukset) testauksia (esim. sykevälimittaukset ja niiden hyödyntäminen) tila-, kalusto- ja välinesuunnittelu

Pystypulinat Mitä jäi mieleen esityksestä?