KUHMON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006

KUHMON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006

2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Henkilöstötilinpäätös muodostaa kiinteän osan menneen vuoden talouden ja toiminnan tarkastelua ja antaa pohjaa tulevalle suunnittelulle. Onnistuminen tässä työssä edellyttää tietoa henkilöstöön liittyvien asioiden tilasta ja kehityksestä. Kaupungin palveluohjelmaan on kirjattu yhdeksi ratkaisevaksi menestystekijäksi se, että henkilöstöpolitiikka on suunnitelmallista ja turvallista. Kaupungin strategiassa yksi keskeisistä painoaloista on palvelurakenteen kehittäminen yhteistyössä henkilöstön kanssa huomioiden asiakasläheisyys ja suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka. Kuhmon kaupungin henkilöstötilinpäätökset on tehty aikaisemmin vuosilta 2000 ja 2004. Henkilöstötilinpäätöstä ei ole laadittu vuodelta 2005. Henkilöstötilinpäätöksessä on näkyvissä tiedot vuosilta 2000, 2003 ja 2004 ja 2006. Lukumääriä vertailtaessa on erityisesti huomioitava se, että vuoden 2005 alusta Kuhmon kaupunki on liittynyt mukaan Kainuun maakunta kuntayhtymän hallintokokeiluun. Kaupungin henkilöstöstä on siirtynyt 1.1.2005 alkaen terveys- ja sosiaalipalvelujen, talouspalvelujen, Kainuun ammattiopiston ja lukion henkilöstöä maakunnan palvelukseen 295 työntekijää. 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Palvelussuhteen luonne Henkilöstön määrä ja rakenne (naiset ja miehet eriteltyinä ) Kaupungin palveluksessa olevien määrä on vähentynyt vuoteen 2004 verrattuna 325 työntekijällä. Vakinaisen henkilöstön osuus kaikista työntekijöistä on ollut vuonna 2004 n. 73 % ja vuonna 2006 osuus on ollut n. 70 %. 31.12. 2000 31.12.2003 31.12.2004 31.12.2006 yht. n m yht. n m yht. n m yht. vakinaiset 595 467 140 607 443 115 558 231 80 311 määräaikaiset 147 155 70 225 135 29 164 82 42 124 työllistetyt 97 40 3 43 42 5 47 6 2 8 oppisopimuskoulutus 1 1 yhteensä 839 662 213 875 620 149 769 319 125 444

3 Päätoimisuus 31.12. 2000 31.12.2003 31.12.2004 31.12.2006 n m yht. n m yht. n m yht. kokoaikatyössä 792 570 148 718 527 139 669 267 108 375 osa-aikatyössä 31 75 39 114 63 5 69 26 10 36 osa-aikaeläkkeellä 16 40 3 43 26 5 31 16 1 17 sivutoimi 10 6 16 yhteensä 839 685 875 616 149 769 319 125 444

4 Vuosien 2003, 2004 ja 2006 laskennassa työllistetyt on käsitelty osa-aikatyössä olevina, koska heidän työaikansa on 85% täydestä työajasta. Vuoden 2000 osalta työllistetyt on laskettu kokoaikatyötä tekeviksi. Ikä- ja sukupuolijakauma Vakituisen henkilöstön määrä oli 311 henkilöä 31.12.2006. Vuonna 2000 on kaupungin henkilöstöstä ollut yli 45-vuotiaita 64 % ja vuonna 2006 on yli 45-vuotiaiden osuus ollut 73,5 %. VAKINAISEN HENKILÖKUNNAN IKÄ- JA SUKUPUOLIJAKAUMA alle 20 v 20-24 v 25-29 v 30-34 v 35-39 v 40-44 v 45-49 v 50-54 v 55-59 v 60 v tai yli 31.12.2000 31.12.2003 naiset miehet yhteensä 1 8 33 57 115 139 122 105 15 10 10 19 5 24 44 10 54 68 22 90 109 23 132 98 27 125 83 36 119 29 11 40 31.12.2004 naiset miehet yhteensä 10 1 11 17 4 21 52 5 57 56 16 72 108 16 124 98 25 123 82 34 116 24 10 34 31.12.2006 naiset miehet yhteensä 8 8 9 2 11 25 5 30 26 11 37 52 14 66 69 22 91 39 21 60 12 9 21

5 Yhteensä 595 460 134 594 447 111 558 240 84 324 % 77,4 22,6 100 80,1 19,9 100 74,0 26,0 100 Eläkkeelle jääminen Vuoden 2005 eläkemuutokset toivat vanhuuseläkkeeseen joustavuutta. Halutessaan työntekijä voi jäädä eläkkeelle omassa henkilökohtaisessa eläkeiässään tai ennen sitä, mutta aikaisintaan 63-vuotiaana. Työntekijä voi kuitenkin jatkaa työssäoloaan ja jäädä vanhuuseläkkeelle 63 ja 68 ikävuoden välillä valitsemanaan ajankohtana. Työssä jatkaminen kartuttaa suurempaa eläkettä, kun taas eläkkeelle jääminen ennen henkilökohtaista vanhuuseläkeikää pienentää eläkettä. Varhennetulle vanhuuseläkkeelle henkilö voi jäädä täytettyään 62 vuotta. Kaupungin organisaatiosta jäi eläkkeelle 12 työntekijää vuonna 2005, luvussa mukana koulupuolelta eläkkeelle jäänyt henkilöstö. Seuraavasta taulukosta voi nähdä, että vuosina 2012 2015 on eläkkeelle siirtymisiä eniten. Eläkelistaus perustuu Kuntien eläkevakuutuksen rekisterissä 27.9.2006 olleisiin palvelussuhdetietoihin. Luettelo sisältää henkilöt, jotka 1.1.2007 31.12.2022 välisenä aikana täyttävät henkilökohtaisen eläkeikänsä tai 65 vuotta. Luvuista puuttuvat peruskoulun opettajat. Vuosi Eläkkeelle jäävien määrä 2007 6 2008 6 2009 7 2010 9

6 2011 6 2012 12 2013 10 2014 8 2015 11 yhteensä 75 Palvelussuhteen pituus Vakinaisen henkilöstön palveluksessa olovuodet 31.12.2003 ja 31.12.2006. Vakinaisen henkilökunnan palvelussuhteet ovat henkilökunnan ikärakenteestakin johtuen pitkiä, kaikista työsuhteista on ollut vuoden 2006 lopussa kestoltaan yli 15 vuotta 62 %. 31.12.2003 31.12.2006 alle 2 v 37 6 % 28 9 % 2 4 v 57 10 15 5 % 5 9 v 70 12 % 47 16 % 10 14 v 81 14 % 25 9 % 15 19 v 114 19 % 49 16 % 20 24 v 90 15 % 52 17 % 25 29 v 83 14 % 46 15 %

7 30 v tai yli 54 9 % 40 13 % yhteensä 586 100 % 302 100 % 2. POISSAOLOT POISSAOLOT TYÖPÄIVINÄ VUOSINA 2003, 2005 JA 2006 Henkilökunnan poissaolot jakaantuvat seuraavasti: sairaus työtapaturmat / ammattitaudit perhevapaat lomarahavapaat vuosilomat koulutus tilapäinen hoitovapaa lomautus vuorotteluvapaa yksityisasia / palkallinen yksityisasia / palkaton muut vapaat 2003 2004 2006 7262 190 3873 18683 810 7825 6030 240 3698 10 18515 1015 7202 4621 131 1209 9658 225 86 356 626 275 1630 813 yhteensä 38643 36710 19630 työpäivää / vakinainen henkilö 65,1 65,8 49,3 3. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI Sairauspoissaolot

8 Henkilöstön sairauspoissaolot ovat jonkin verran lisääntyneet edellisiin vuosiin verrattuna ottaen huomioon, että perusturvapalvelut ovat siirtyneet Kainuun maakunta kuntayhtymälle. Tämä ehkä johtuu henkilöstön ikääntymisestä ja työelämän vaatimusten lisääntymisestä. Työnantajan kannalta on kuitenkin edullista henkilöstön työssäolon tukeminen ja työn kehittäminen siten, että työntekijä jatkaa työelämässä vanhuuseläkeikäänsä saakka. Yksilöllisistä varhaiseläkkeistä ja työkyvyttömyyseläkkeistä työnantaja joutuu aina maksamaan osuutensa vanhuuseläkeikään asti. SAIRAUSPOISSAOLOPÄIVÄT VUOSINA 2000, 2003, 2004 JA 2006 2000 2003 2004 2006 Kaup.hall.toimialat 1150 759 394 828 Tekn. ja ymp.palvelut 1030 997 548 1059 Perusturvapalvelut 3854 3780 3500 - Sivistyspalvelut 1463 1726 1588 2734 YHTEENSÄ 7497 7262 6030 4621 Sairauspoissaolopäivät/henkilö 8,9 8,3 7,8 10,4 Sairauspoissaolopäiviä on ollut vuonna 2004 henkilöä kohti 7,8 päivää ja vuonna 2006 niitä on ollut 10,4 päivää. Lukuja tarkasteltaessa on otettava huomioon, että henkilömäärältään pienillä toimialoilla sairauspoissaolojen määrää nostavat jo yksittäisten henkilöiden pitkät sairauslomat. Tyky-toiminta Kaupungin tyky-toimintaa on suunnitellut eri hallinnonalojen edustajista koostuva 6-jäseninen tyky-työryhmä. Ryhmä on kokoontunut vuoden 2006 aikana 4 kertaa. Tyky-toimintaan tarkoitettuja määrärahoja käytettiin vuonna 2006 n. 8000. Työpaikat ovat olleet itse aktiivisia ja toteuttaneet erilaisia tapahtumia tyky-määrärahoilla, joiden tavoitteena on ollut kehittää työyhteisöä ja vahvistaa osaamista virkistäytymisen lisäksi. Järjestetyt luento- ja koulutustilaisuudet: Olavi Haatajan luento Työn imu, luento on järjestetty yhteistyössä Kuhmon mielenterveysseuran ja kansalaisopiston kanssa. Pirkko Lahden luento Mistä ilo arkipäivään, luento on järjestetty yhteistyössä Kuhmon mielenterveysseuran kanssa. Maritta Palmun luento perhepäivähoitajille Naisen monet roolit työssä ja kotona. Asiakaspalvelukurssi vapaa-aikatoimen työntekijöille/osallistuminen kustannuksiin. Kontion koulun henkilöstölle Saara Kinnusen luento yhteistyössä Kuhmon seurakunnan kanssa. Päiväkoti Satumetsän työkokous yhdistettynä joogakurssiin. Opinto- ja virkistysmatkat: Kaupunginviraston, kirjaston, siivouspalvelujen ja pesulan henkilöstö ovat toteuttaneet opinto- ja virkistysmatkoja. Kuntoremonttikurssit:

9 Henkilöstöstä 10 on osallistunut vuonna 2006 kuntoremonttikurssille. Työterveyshuolto on tehnyt valinnat kuntoutukseen osallistuneista hakemusten perusteella. Kuntoutusjakson kustannuksista 50% on katettu Kuhmon kaupungin tyky-määrärahoista, 25% Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry:n avustuksella. Loppuosan kustannuksista ovat osallistujat maksaneet itse, tähän kustannusosaan työntekijät ovat voineet hakea Kelan korvausta. Kuntoremontteja on järjestetty vuodesta 1996 alkaen ja niille on osallistunut vuoteen 2006 mennessä 163 työntekijää. Liikkuminen: Kuntosali Kunnonpaikassa on käyntikertoja ollut 143 ja vaihtoehtona on ollut uimahalli, jossa käyntikertoja on ollut yhteensä 386. Lisäksi henkilöstö on voinut varata salivuoroja. 4. YHTEISTOIMINTA Yhteistoiminnasta säädetään yhteistoimintalaissa. Kunta-alalla toimintaa ohjaavat yleissopimus yhteistoimintamenettelystä sekä kunnallisen yhteistoiminta-asiain neuvottelukunnan yleisohje yhteistoiminnasta ja osallistumisesta kunnallisten palveluorganisaatioiden kehittämisessä. Kuhmon kaupunginhallitus on 18.1.1994 37 hyväksynyt yhteistoimintamenettelyä koskevan yhteistoimintasopimuksen. Yhteistoimintaneuvottelutyöryhmään kuuluu yhteistoimintasopimuksen mukaan kaksi jäsentä jokaisesta pääsopijajärjestöstä sekä hallintojohtaja, talousjohtaja sekä henkilöstöasianhoitaja. Yt-ryhmä on kokoontunut vuoden 2006 aikana kaksi kertaa. Kokouksessa 27.2.2006 kaupunginjohtaja toi tiedoksi selostukset kaupunkikonsernin strategian ohjelmatyöstä, elinkeino- ja palveluohjelmasta. Lisäksi kokouksessa on sovittu, että henkilöstöohjelmaa laaditaan yhteistyössä henkilökuntaneuvoston ja yt-ryhmän kesken. Joulukuun 5. päivä pidetyssä kokouksessa on esitelty vuoden 2007 talousarvio, hallinto- ja johtosääntöjen päivitys ja sisäisen viestinnän kehittäminen. 5. PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Henkilöstökulut ovat kehittyneet vuosittain tilinpäätösten perusteella seuraavasti: HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset ja muut korvaukset 2000 2003 2004 2006 19 850 662,97 3 998 394,55 1 881 715,36-209 071,99 20 842 554,47 5 515 457,93 1 064 673,77-274 107,27 21 345 246,68 5 295 691,57 1 523 239,27-210 068,96 11 392 396,12 3 674 098,48 824 781,98 155 100,49 Yhteensä 25 521 700,89 27 148 578,90 27 954 108,56 15 736 176,09

10 Työnvaativuuden arviointi Kaupunki on ottanut käyttöön 1.9.2004 tehtäväkohtaisten palkan määräytymisperusteeksi työn vaativuuden arvioinnin. Vuosina 2005 ja 2006 on palkkoja korjattu paikallisten järjestelyvarojen avulla työnvaativuuden mukaisiksi tai ainakin mahdollisimman lähelle tva:n edellyttämää palkkaa. Henkilökohtaisen lisän käyttöönotto Kuhmon kaupunginhallitus on kokouksessaan 20.12.2005 524 päättänyt KVTES:n :n 6 mukaisen henkilökohtaisen lisän arviointiperusteet ja lisän suuruudeksi 30 /henkilö /kk. Ensimmäiset henkilökohtaista lisää koskevat arvioinnit on tehty huhtikuun 2006 aikana. Henkilökohtaista lisää on jaettu 80 työntekijälle. Työn suorituksen arvioinnin perusteena on kehityskeskustelussa sovitut tavoitteet. Työsuoritusta on arvioitu seuraavilla ominaisuuksilla: ammatinhallinta, työntuloksellisuus ja yhteistyökyky ja kehityskyky. Arvioinnin suoritustahoina on käytetty keskimääräistä, hyvää ja erinomaista. Kaksi lähintä esimiestä on tehnyt arvioinnit ja kaupunginjohtaja on tehnyt päätöksen lisistä. 6. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS LAADITAAN TULEVAISUUDESSA VUOSITTAIN Kuhmon kaupungille on hyväksytty henkilöstöohjelma, joka on käytännön syistä jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa ovat Kuhmon kaupungin henkilöstöpolitiikan periaatteet, kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ne kokouksessaan 12.6.2007. Toinen osa, jossa periaatteita on purettu käytännön ohjeiksi on hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 26.6.2007. Henkilöstöohjelma on koulutettu esimiehille 9.8.2007. Henkilöstöohjelman mukaan kaupungille laaditaan henkilöstötilinpäätös vuosittain. Kaupungin palveluohjelmaan on kirjattu, että henkilöstöpolitiikka on suunnitelmallista ja turvallista, tätä mitataan sisäisen ilmapiirin kartoituksella. Työilmapiirimittaukset tullaan toteuttamaan ensimmäisen kerran vuoden 2008 aikana. 7. PÄÄTELMÄT Kuhmon kaupungin työntekijöiden työssä jaksamista tuetaan kaikin tavoin. Kun henkilöstö voi hyvin, organisaation tulokset ovat hyviä. Henkilöstöä kannustetaan liikkumaan vapaa-ajalla. Kuhmossa puitteet liikkumiselle ovat erittäin hyvät. Henkilöstön keski-ikä on 48,6 vuotta. Varttuneille työntekijöille on kertynyt runsaasti ns. hiljaista tietoa eli tietoa hyvistä käytännöistä. Henkilökunta ansaitsee kiitoksen hyvin tehdystä työstä. Lisääntyneiden sairauspoissaolojen taustalla lienee ikääntyminen ja työelämän haasteellisuus. Osassa Kuhmon kaupungin työpisteistä henkilökunnan ikärakenne on vinoutunut, jolloin nuoria työntekijöitä ei ole juuri ollenkaan ja ikääntyneitä työntekijöitä on runsaasti. Ikärakenteen vinoutuminen saattaa estää ns. hiljaisen tiedon (=hyvät käytännöt) siirtymisen uusille työntekijöille. Optimaalisessa henkilöstörakenteessa on sopivassa suhteessa nuoria ja ikääntyneitä työntekijöitä. Lähitulevaisuudessa eläkkeelle jääminen nopeutuu myös Kuhmon kaupungissa. Organisaation menestystekijä on osaava ja motivoitunut henkilökunta. Jotta parhaimmat tekijät saadaan Kuhmon kaupungin palvelukseen eläkkeelle siirtyvien tilalle, kaupungin kannattaa pitää huolta maineestaan ns. hyvänä työnantajana.

Kainuun maakuntahallintokokeilun aikana vuodesta 2005 vuoteen 2006 henkilöstön määrä on vähentynyt 16 henkilötyövuodella. Henkilöstön määrän vähentyminen on ollut luonnollista kaupungin väkiluvun vähentymisen myötä. 11