Muistio 1 (5) SEPA FOORUMIN YDINRYHMÄ Aika 2.12.2013 klo 12.30 15.30 Paikka Ekberg Ekstra, Bulevardi 9 A, Helsinki Läsnä Matti Luoto Basware Eeva-Liisa Vihavainen Varma Leea Eloranta Pohjola Matti Räisänen Kaupan liitto Heikki Kotimäki Visma Software Erika Tuhkanen Verohallinto Raimo Öystilä Verohallinto Jyri Wesanko Nets Oy Irene Laine Valtionkonttori Liisa Mannila Kansaneläkelaitos Heikki Kauranen Isännöintiliitto Heikki Tersa Aditro Kati Mikkonen Elisa Jussi Snellman OP-Pohjola Jarmo Heilakka Danske Bank Erkki Poutiainen Nordea Pirjo Ilola FK Inkeri Tolvanen FK Päivi Heikkinen Suomen Pankki, puheenjohtaja KÄSITELLYT ASIAT 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 2 Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen ja kokouksen esityslistan hyväksyminen Edellisen kokouksen muistion osallistujalistasta poistettiin Eeva-Liisa Vihavainen ja lisättiin Irene Laine. Muilta osin muistio hyväksyttiin sellaisenaan. 3 QR koodi tilisiirtolomakkeelle Pirjo Ilola kertoi suunnitelmista lisätä QR (quick response) koodi tilisiirtolomakkeelle nykyisen viivakoodin lisäksi. Viivakoodiin voi sisällyttää vain numeroita, QR koodissa voi olla myös kirjaimia. Näin QR koodiin voi sisällyttää myös saajan nimen, minkä tahansa SEPA maan IBAN tilinumeron tai viestin saajalle viitteen sijaan. QR koodi tulee tilisiirtolomakkeen oikeaan ylänurkkaan ja QR koodin koko kasvaa tietosisällön koon mukaan nurkasta poispäin. QR koodin koko on suurimmillaan 3,5 cm, jos kaikki kentät ovat käytössä maksimimittaisena. QR koodi määritellään EPC:n suositusten mukaiseksi. EPC:n määrittelemien tietojen lisäksi tilisiirtolomakkeen QR koodiin lisätään eräpäivä.
Muistio 2 (5) QR koodin sisältävä tilisiirtolomakemalli on muistion liitteenä. 4 Suoraveloitusmigraatio 4.1 Round table missä mennään? Suoraveloitusmigraation käynnisti määräaikaan mennessä pankkien arvion mukaan vähän yli puolet laskuttajista. Tämä on yhdenmukainen kyselytutkimuksissa saatujen tulosten kanssa. Isännöintiliitto on tiedottanut jäseniään suoraveloitusmigraatiosta kahden ja puolen vuoden ajan. Isännöintiohjelmistoista ainakin yksi on vielä kesken ja ohjelmistoa käyttävät isännöintitoimistot myöhästyivät muunnosta. Suurimmat isännöintitoimistot ovat todennäköisesti mukana. Osa taloyhtiöistä lähetti keväänä vastikkeita myös vuodelle 2014, mutta ainakin osa niistä lähetti myöhemmin kirjeen osakkaille tilanteen oikaisemiseksi. Todettiin, että julkista keskustelua voi syntyä, jos osakkailta karhutaan vastikkeita, joita ei ole huomattu maksaa, kun suoraveloitus päättyy, eikä taloyhtiö ole mukana muunnossa. Kansaneläkelaitoksella ja Valtionkonttorilla ei ole suoraveloituksia Verohallinto aloitti kiinteistöverojen muunnon marraskuussa. Se on sujunut hyvin. Netsillä on paljon muuntoyhteistyötä pankkien kanssa. Jotkut erikoistapaukset ovat aiheuttaneet hankaluuksia, esim. kun maksajan tilillä useita omistajia. Kaupan Liitolla ei ole kuluttajasuoraveloituksia. Ongelma on, että B2B laskutusta ei voi muuntaa. Varmalla on n. 600 vuokra-asiakasta suoraveloituksessa. Kuluttajan verkkolasku on otettu käyttöön ilman muuntoa. Yllättävän moni on halunnut paperilaskun. Nordeassa merkittävä osa laskuttajista on mukana suoraveloitusmuunnossa. Elisa on lähettänyt 250000 RP sanomaa. Saunalahti toteutettiin keväällä ja Elisan migraatio on meneillään. Moni asiakas ei ole malttanut odottaa muunnon toteutumista, vaan on kirjeen saatuaan ottanut e-laskun itse käyttöön. Asiakkaita siirtyi myös paljon e- laskuun jo keväällä, kun paperilasku tuli kaikille maksulliseksi. Suoramaksu on muunnossa tullut käyttöön suuremmalle osalle asiakkaita kuin oli arvioitu. Dansken asiakkailla oli merkittävä loppukiri. Pari viimeistä päivää asiakaspalvelu oli tukossa. Osa yrityksistä jäi harmillisesti rannalle, kun niillä teknisten ongelmien vuoksi loppui aika kesken. Osa yrityksistä aloitti niin myöhään, että eivät ehtineet korjata virheitä ja lähettää hylättyjä aineistoja uudelleen. Osa laskuttajista ei hakenut lainkaan palautteita, eikä siksi havainnut ajoissa aineistojen hylkääntymistä. Laskuttajista vähän yli puolet osallistui muuntoon. Pohjola Vakuutuksella muunto oli valmis jo elokuussa ja lopputulos oli hyvä. Muunnon valmistelussa oli toki tehty paljon työtä. 40 % asiakkaista siirtyi suoramaksuun. Muunnon ulkopuolelle jäi vähän alle 10000 maksajaa, joiden tilannetta joudutaan selvittämään, esim. kuolinpesiä ja ulkomailla asuvia.
Muistio 3 (5) Aditron kaikki asiakkaat saivat muunnon hoidettua. OP-Pohjolalla viimeisen kuukauden aikana muunnon aloittavien laskuttajien määrä tuplaantui. Kaikkiin yhteydenottoihin ehdittiin vastata, mutta kiirettä piti. Lähetettyjen muuntoaineistojen laatu laski selvästi loppua kohden. Aktiivisista laskuttajista n. puolet osallistui. Maksajien aktiivisista valtakirjoista (valtakirjaa käytetty viimeisen kahden vuoden aikana) muunnossa on yli 60 %. E-laskujen määrä on tuplaantunut tämän vuoden aikana, vaikka suoraveloitusten määrä ei vielä ole vähentynyt merkittävästi. Baswarella muuntoon osallistui 150 asiakasta. Käyttöönotoissa mukana on aina konsultti, koska laskutusohjelmat ovat jonkun muun yrityksen tarjoamia. Marraskuussa ei voitu enää ottaa uusia asiakkaita. N.10:n asiakkaan muunnosta jouduttiin kieltäytymään. Konsultointi ja muunnot menivät hyvin. Konsulttien mukanaolo projekteissa vähensi asiakastuen tarvetta loppumetreillä. 3 asiakasta on ottanut käyttöön SEPA suoraveloituksen. Vismalla oli pankkien kanssa jonkin verran ongelmia, mutta kaikki lopulta meni hyvin. Maatalousyrittäjiltä on tullut jonkin verran yhteydenottoja, kun yritysten välinen suoraveloitus (B2B) ei ole muunnossa ole mukana. Asiakastuessa tai konsulteilla ei ole ollut ruuhkaa. Huolena on, että osa asiakkaista herää vasta helmikuussa. Puheenjohtaja totesi yhteenvetona, että muunnon ulkopuolelle on jäänyt a. joukko laskuttajia, jotka teknisesti tehneet valmisteluja, mutta eivät ehtineet muuntoon b. yritysten väliset suoraveloitukset loput muista syistä muuntoon osallistumattomat laskuttajat Viimeisessä ryhmässä suurin osa laskuttajista on varmastikin tarkoituksella jättäytynyt muunnosta, mutta joukossa voi olla myös niitä, jotka eivät ole vieläkään heränneet muutokseen. Jarmo Heilakka totesi, että muuntoon osallistumattomien joukossa on paljon taloyhtiöitä sekä kaupunkeja ja kuntia. Heikki Kaurasen mukaan taloyhtiöissä on keskimäärin 25 asukasta, joista osa on suoraveloitusasiakkaita. Monet pienet taloyhtiöt eivät ole nähneet järkeväksi osallistua muuntoon. Myös kuntia on monen kokoisia ja niillä monenlaisia suoraveloituksia ja järjestelmiä. Kunnilla on myös monenlaisia muita haasteita, kuten kuntaliitot ja kireät budjetit. 4.2 Suoraveloituksen päättymispäivään ja sen jälkeisiin lähiviikkoihin varautuminen Keskusteltiin, mitä muuntoon osallistumattomien asiakkaiden hyväksi olisi vielä tehtävissä. FK:ssa laaditaan yhteistä viestintää. On viestittävä, mitä laskuttajan tulee tehdä, jos ei ole osallistunut muuntoon. Laskuttajan on joka tapauksessa kerrottava asiakkailleen, mitä laskutusvaihtoehtoja tarjoaa. Kuluttajia kehotetaan edelleen tarkkailemaan laskuttajilta tulevaa postia. Taloyhtiöiden asukkaita voi ohjeistaa toistuvan maksun käytössä vastikkeiden maksamisessa. Matti Luodon mukaan paperinen valtakirja mahdollisesti toisi helpotusta joillekin yrityksille. SEPA suoraveloitus on myös mahdollinen. OP-Pohjola oli varautunut piikkeihin valtakirjojen muunnossa. Pankki on myös ohjeistanut puhelinpalvelun ja konttorit laskuttajien yhteydenottoja varten. OP lähettänyt myös maksaja-asiakkailleen muuntoon osallistumattomista laskuttajista kertovan viestin tai kirjeen. Myös Nets varautuu asiakastuen mahdolliseen ruuhkaan.
Muistio 4 (5) 5 Ajankohtaista keskuspankin näkökulmasta Päivi Heikkisen mukaan Euroopassa odotetaan massiivista SEPA -migraatiota tammikuussa. Monessa maassa on varsinkin PK -sektorille konversiopalveluita tarjolla. Joissakin maissa on jo ilmoitettu rangaistusmaksuista migraatiosta myöhästymisen varalle. Epäselvää on, mitä osapuolta tällöin rangaistaan. Saksankielisissä maissa ja Hollannissa on raportoitu phishing -yritysten lisääntymisestä. On myös pyritty selvittämään, kuinka maksujen selvityskeskukset selviävät miljoonien tapahtumien lisäyksestä, jos migraatio tapahtuu kertarysäyksellä.. Nähtäväksi jää, hakeeko joku maa viime hetken poikkeuksia, jos migraatio ei tammikuussa toteudukaan kuten oletettiin. SEPAlla on myös selvä maineriski: ilmenipä lähikuukausina mitä tahansa maksuliikealueen ongelmia, SEPAa tullaan syyttämään. Pohdittiin, miten SEPA migraatio ja sen mahdollinen epäonnistuminen jossakin tai joissakin maissa näkyy suomalaisten kuluttajien ja yritysten arjessa. Ongelmia voisi tulla rajat yli toimivilla yrityksillä. Konversiot hidastavat integraatiohyötyjä. Eurooppalaisia palveluita voi syntyä, kun on luotettava, kaikkialla Euroopassa toimiva maksuinstrumentti. SEPA suoraveloitus tulee varmasti Suomessakin näkymään tulevaisuudessa enemmän. Tavallisen kuluttajan arkeen Euroopan muiden maiden migraation tilanne ei näy. 6 EBA Clearingin toimenpiteitä SEPA migraation onnistumiseksi Erkki Poutiainen kertoi EBA Clearingin toimenpiteistä SEPA migraation onnistumiseksi. EBA (Euro Banking Association) perustettiin, kun ECU luotiin. Suuret maksunvälittäjät halusivat luoda keskinäisen ECU -määräisten maksujen välitysjärjestelmän. STEP2 järjestelmä synnytettiin tekniseksi alustaksi massamaksuille. Erkki Poutiainen valittiin viime kesänä EBA Clearingin hallituksen puheenjohtajaksi. Suomen SEPA tilisiirrot kulkevat EBAn välityksellä. Suomi oli pitkään suurin maksujen välittäjä EBAssa. Nyt Saksa on mennyt Suomen ohi, kun Saksan kotimaanmaksuja on siirtymässä SEPAan ja liikepankit käyttävät STEP2:ta. Kaikki SEPA maksut eivät välity EBAn kautta, mutta EBAn välityksellä käytännössä kaikki pankit ovat SEPA tilisiirtojen saavutettavissa. EBAn lisäksi Euroopassa toimii parikymmentä erikokoista maksujen selvityskeskusta. EBA Clearing on monin tavoin valmistautunut SEPA migraatioon ja sen aiheuttamiin tapahtumavolyymien kasvuun. EBA tukee migraatioon osallistuvia pankkeja lisäpalveluin. Käyttäjien foorumissa pankit voivat puida migraatioon liittyviä kysymyksiä. Osana varautumisjärjestelyjään EBA järjestää jäsenpankeilleen pakollisia testejä. Operatiivinen työryhmä varmistelee EBAn järjestelmien toimivuutta migraatiossa ja EBAn volyymeja on testattu hyvin suurilla volyymeilla. EBA on myös vahvistanut toimintansa jatkuvuutta perustamalla poikkeusolosuhteita varten jo toisen back up keskuksen. Myös EKPlla on useita vaatimuksia systeemisesti tärkeiden maksujärjestelmien toimivuuden varmistamiseksi. 7 EPC ym. ajankohtaista Jussi Snellman kertoi EPC:n suunnitelmista vuodelle 2014. EPC:n hallinnon uudistamista mietitään. Payment Schemes WG:ssä SEPA tilisiirron ja SEPA suoraveloituksen rulebook muutosehdotusten työstäminen vuoden 2015 rulebook versioihin käynnistyy. Suunnitteilla on myös SEPA suoraveloitusskeema (Fixed amount SEPA Direct Debit), jossa
Muistio 5 (5) veloitussumma ja veloitustiheys on määritelty valtakirjassa ja jossa siten maksajalla ei ole SEPA suoraveloituksen perusmalliin liittyvä 8 viikon palautusoikeutta. AOS kehitys ja harmonisointi on myös agendalla. 8 Muuta 9 Seuraava kokous Matti Räisänen kertoi kauppojen hämmennyksestä, kun pankista on tullut viestiä pankkikorttitapahtumien välityksen päättymisestä. Hän tiedusteli, kuinka paljon pankkikortteja on vielä liikkeellä ja kuinka kauan ne ovat voimassa. Jarmo Heilakka kertoi Danske Bankilla olevan jonkin verran pankkikortteja liikenteessä. Kaikilla Danske Bankin pankkikorttiasiakkailla on myös SEPA kortti käytössään ja pankki on aktiivisesti yhteydessä asiakkaisiin pankkikorttikäytön päättämiseksi. OP-Pohjolan asiakkailla ei ole enää pankkikortteja. Erkki Poutiainen kertoi, että ongelma aiheutuu Nordean korteista. Nordeassa on aikanaan tehty virhearvio päätelaitteistojen päivitysaktiivisuudesta ja viestinnän kanssa on ollut ongelmia. Asiaa käsitellään FK:n korttimaksamisen jaostossa. Raimo Öystilä tiedusteli, missä määrin RF viite on käytössä. Erkki Poutiainen totesi, että standardin tunnettuus on aika vähäistä ja sen implementointi toistaiseksi olematonta. Yksittäisen toimialan sisällä RF käyttöönotto voisi toteutua, jos maksaja ja myyjäosapuolet tästä sopivat. Euroopassa monet pankit asennoituvat niin, että pankit tarjoavat kirjekuoren, jonka sisälle asiakkaat voivat laittaa mitä viestiä haluavat. Päivi Heikkinen kertoi maksuneuvoston kokoontuvan ensimmäisen kerran 9.1.2014. Tavoitteena on keskustella yhdessä kaikkien osapuolien kesken koko markkinaa koskevista muutoksista ja etsiä parasta tapaa toteuttaa muutokset. Myös koko Euroopan tasolla tällainen foorumi on koettu hyväksi, ja foorumeita löytyy Euroopan ulkopuoleltakin. Maksuneuvosto on korkean tason foorumi, joka antaa tehtäviä alatyöryhmille. Aluksi selvitetään kahta osa-aluetta 1. kotimaiset ja kansainväliset trendit, jotka vaikuttavat maksamiseen pidemmällä aikavälillä ja 2. valtion ICT hankkeet ja RTE hankkeet, digitaalisen agendan eteenpäin vieminen Suomessa, ja mitä kaikki tämä tarkoittaa maksamisen kannalta. Suomen Pankin sivuille avataan omat alasivut maksuneuvostolle. Päivi Heikkinen toivoo SEPA foorumin jäsenien olevan käytettävissä, kun tarvitaan jonkun alueen erityistuntemusta. Heikki Tersa tiedusteli, onko neuvoston fokuksena kansalliset tarpeet. Päivi Heikkinen totesi näkökulman kansalliseksi, mutta ei umpioksi. Maailmassa ei ole mahdollista toimia yksin, mutta päätöksentekoyksiköt joudutaan aina rajaamaan. Foorumin toivotaan antavan vipuvoimaa myös kansainväliselle areenalle. Sovittiin, että kokoonnutaan vielä kerran maalis-huhtikuussa vetämään yhteen kuljettu SEPA matka.