Meriteollisuuden arvoketjut ja liiketoimintapotentiaali Tuomas Ahola tuomas.ahola@aalto.fi Helsinki 29.10.2015
Tuomas Ahola Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto Professori (Adjunct Professor), Projektinhallinta, Norwegian University of Science and Technology Tutkimusalueita Laajojen projektien johtaminen Liikesuhteet projektiliiketoiminnassa Ostaminen ja alihankkijayhteistyö projektiliiketoiminnassa Projektien markkinointi Projektiyritysten johtaminen Palvelut projektiliiketoiminnassa
Esityksen rakenne Meriteollisuuden arvoketjun rakenne ja toiminta Projektinhallinta & tuottavuus arvoketjun eri positioissa Arvonluontimahdollisuuksia meriteollisuuden arvoketjussa
Risteilyalustoimitukset on jaettu kokonaistoimitusprojekteihin Images: STX
Työympäristö Image: STX
Kokonaistoimitusprojektit (KT-toimitukset) Aina sisältävät: suunnittelu, hankinta, valmistus, asennus Voivat sisältää: rahoitus, elinkaariratkaisut, muut lisäpalvelut Image: Merima Image: Loipart
Meriteollisuuden arvoketjun rakenne Asiakas Asiakas Telakka Telakka Telakka Kansainvälinen liiketoiminta TK toimittaja TK toimittaja Kansallinen liiketoiminta Toimittaja Toimittaja Toimittaja Toimittaja Toimittaja Toimittaja
Näkökulma 1 Yritysten väliset liikesuhteet
Tutkimus: Neljä tarkasteltua KTprojektia Telakka TK-toimittaja Alihankkija Alihankkija Alihankkija
Projekti yksi, kaikki vastaukset Haastattelukierrosten välinen vertailu Projekti kaksi, kaikki vastaukset Haastattelukierrosten välinen vertailu 01. Luottamus toiseen osapuoleen 02. Halukkuus yhteiseen kehitystyöhön toisen osapuolen kanssa 03. Opportunistinen käyttäytyminen toista osapuolta kohtaan Projektikohtaiset tulokset 5,0 1 2 3 4 5 6 7 4,3 4,8 5,7 5,1 5,5 01. Luottamus toiseen osapuoleen 02. Halukkuus yhteiseen kehitystyöhön toisen osapuolen kanssa 03. Opportunistinen käyttäytyminen toista osapuolta kohtaan 1 2 3 4 5 6 7 4,0 4,0 4,4 5,3 5,3 6,5 04. Riippuvuus toisesta osapuolesta 05. Tarve valvoa toisen osapuolen työsuoritusta 2,5 2,3 4,2 5,5 1 2 04. Riippuvuus toisesta osapuolesta 05. Tarve valvoa toisen osapuolen työsuoritusta 4,6 4,5 5,4 5,6 1 2 06. Valmius jakaa bisneskriittistä tietoa toiselle osapuolelle 3,8 4,6 06. Valmius jakaa bisneskriittistä tietoa toiselle osapuolelle 4,8 5,9 07. Kilpailutusmekanismin käyttö toista osapuolta kohtaan 5,0 5,0 07. Kilpailutusmekanismin käyttö toista osapuolta kohtaan 2,5 4,0 08. Kuinka vahvat henkilökohtaiset suhteet toiseen osapuoleen 4,4 3,8 08. Kuinka vahvat henkilökohtaiset suhteet toiseen osapuoleen 6,4 6,0 09. Tulee tarjoamaan töitä tulevaisuudessa 4,5 5,2 09. Tulee tarjoamaan töitä tulevaisuudessa 6,3 6,9 Projekti kolme, kaikki vastaukset Haastattelukierrosten välinen vertailu 1 2 3 4 5 6 7 Projekti neljä, kaikki vastaukset Haastattelukierrosten välinen vertailu 1 2 3 4 5 6 7 01. Luottamus toiseen osapuoleen 2,3 4,3 01. Luottamus toiseen osapuoleen 4,6 5,8 02. Halukkuus yhteiseen kehitystyöhön toisen osapuolen kanssa 3,0 5,3 02. Halukkuus yhteiseen kehitystyöhön toisen osapuolen kanssa 4,8 6,3 03. Opportunistinen käyttäytyminen toista osapuolta kohtaan 3,0 6,3 03. Opportunistinen käyttäytyminen toista osapuolta kohtaan 4,9 4,8 04. Riippuvuus toisesta osapuolesta 05. Tarve valvoa toisen osapuolen työsuoritusta 1,3 4,0 5,0 7,0 1 2 04. Riippuvuus toisesta osapuolesta 05. Tarve valvoa toisen osapuolen työsuoritusta 3,1 3,5 4,1 4,4 1 2 06. Valmius jakaa bisneskriittistä tietoa toiselle osapuolelle 3,0 4,6 06. Valmius jakaa bisneskriittistä tietoa toiselle osapuolelle 3,9 3,9 07. Kilpailutusmekanismin käyttö toista osapuolta kohtaan 3,5 5,5 07. Kilpailutusmekanismin käyttö toista osapuolta kohtaan 4,1 4,5 08. Kuinka vahvat henkilökohtaiset suhteet toiseen osapuoleen 09. Tulee tarjoamaan töitä tulevaisuudessa 2,0 4,8 4,5 6,5 08. Kuinka vahvat henkilökohtaiset suhteet toiseen osapuoleen 09. Tulee tarjoamaan töitä tulevaisuudessa 4,4 4,9 4,5 5,6 Asteikko 1..7
Liikesuhteet : johtopäätöksiä Liikesuhteet meriteollisuuden verkostoissa pääsääntöisesti pitkäkestoisia ja rakentuvat vahvasti luottamukseen Verkostoon liittyminen on pitkäjänteistä toimintaa ja vaatii usein merkittäviä panostuksia Liikesuhteet rakentuvat hitaasti, mutta tuhoutuvat nopeasti jo yhden epäonnistuneen projektin aikana Yhteistyön henki (tiukka kilpailutus vs. yhdessä tekeminen ) vaihtelevat vahvasti eri projektien välillä Yhteistyökumppanien valinta tärkeää kenen veneellä lähdet
Näkökulma 2 projektinhallinnan käytännöt meriteollisuuden projekteissa
Esimerkki meriteollisuuden toimitusprojektista (aikajänne n. vuosi) Toimittaja laatii projektinsuunnitelma a ja aikataulua alihankkijoidensa kanssa n. 2 kk Tilaaja ei hyväksy suunnitelmia Suunnitelmat tehdään uusiksi pariin kertaan Silmämääräisesti arvioiden työ lähtee ihan hyvin käyntiin, mutta aikataulu osoittaa hieman merkkejä viivästymisistä Toimittajan projektipäällikkö vaihtuu Laiva siirretään toiselle telakalle, hässäkkää materiaalien saatavuuden kanssa nämä kirjataan työmaapöytäkirjoihin Toteutuma vs. aikataulut huolestuttavia tilaaja vaatii kiinniottosuunnitelman Tilaajan suunnittelijat eivät juuri osallistu työmaapalavereihin Kiinniottosuunnitelma toimitetaan, mutta toimittajan alihankkijat eivät vahvista sitä Tilaaja päättää tiivistää työn valvontaa Tilaajan oma työ myöhässä edelleen hankaloittaa toimittajan työtä Toimittaja saa sovittua alihankkijoidensa kanssa ongelmia maksuposteihin liittyen Alihankkijat osoittavat huomattavaa joustavuutta Tilaaja lisää alihankkijoiden määrää (etenkin ulkomailta) ja saa kurottua suunnitelmaa huomattavasti kiinni, tuhansia tunteja yhdessä viikonlopussa Toimittajalla pulaa erityisasentajista Tilaajan johto vierailee laivalla Huhuja toimittajan maksuvaikeuksista, osa alihankkijoista jättää työt kesken Projekti saadaan lopulta valmiiksi, mutta se muodostuu tappiolliseksi melkein kaikille toimijoille
Tuloksia: tuottavuutta heikentävät ongelmat laivanrakennusprojekteissa Kierrokset 1+2 Aikataulujättämä Johtamisongelma Materiaalipula Henkilöstöpula Prosessien yhteensopimattomuus Vaatimus Virhe Suunnitelmamuutos Tekemättä jättäminen Riitely 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Valvonnan lisääminen Työn suunnittelun lisääminen Mukautuminen muiden käytäntöihin Lisäresurssien allokointi
Tuloksia: positiiviset tapahtumat Onnistunut suoritus (vaativassa tilanteesssa) Viestintä (projektin toteuttamisen kannalta keskeinen tieto) Ongelman ratkaiseminen Kehitystyö Jousto (yritys joustaa toisen eduksi) Hyöty projektiin osallistuvien yritysten välisistä liikesuhteista 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Kierrokset 1+2
Projektinhallinta : johtopäätöksiä KT projektien tuottavuuteen liittyy merkittäviä ongelmia erityisesti KT-toimittajilla on ollut vaikeuksia saada toiminta kannattamaan Useita konkursseja nämä tuntuvat korostuvat sekä lähellä syklin pohjaa että huippua (joskus varovaisuus tarpeen projektikannan kasvattamisessa) Projektinhallintakäytännöt erittäin kirjavia erityisen paljon ongelmia liittyy useiden yritysten rajoja ylittäviin projekteihin (laajat KT-hankkeet) ketjun läpinäkyvyydessä suuria ongelmia Korkeassa kysyntätilanteessa ongelmat kasautuvat ja siirtyvät projektien välillä (esim. resurssien saatavuus)
Näkökulma 3 tuottavuus arvoketjun eri positioissa
Liiketulos - % 8 7 6 5 4 3 2 1 Kaikki Pieni Suuri Kton Verk08on Luvut mediaaneeja 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007
Omavaraisuusaste -% 60 50 40 30 20 10 Kaikki Pieni Suuri Kton Verk08on Luvut mediaaneeja 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Yritystutkimusneuvottelukunta (YTN): hyvä: yli 40%, tyydyttävä 20-40%, heikko alle 20%
Projektin tuottavuus : johtopäätöksiä Tarkastellulla aikavälillä telakkayhtiöllä sekä KTtoimittajilla ollut suuria vaikeuksia kustannusten kanssa Pienet toimijat ovat menestyneet suhteessa paljon paremmin Omavaraisuusasteet ja niiden kehitys yritysten terveyden mittarina
Analyysi arvonluontimahdollisuuksista
Meriteollisuuden arvoketju kokonaisuutena Toimittaja Telakka TK toimittaja Asiakas Telakka Asiakas Telakka TK toimittaja Toimittaja Toimittaja Toimittaja Toimittaja Toimittaja Mahdollisuuksia Meyerin vahva rooli ja tulevaisuuden näkymät Verkosto on kansainvälistynyt hyvin nopeasti > myynti ulkomaisille telakoille avannut aivan uusia mahdollisuuksia Suomalaisen verkoston osaaminen kansainvälisesti vertaillen vahva Uhkia Tuottavuus jakautuu verkostossa hyvin epätasaisesti Meriteollisuus hyvin syklinen toimiala Toiminnan kustannustehokkuus edelleen suuri ongelma Yritysten rajat ylittävät projektinhallinta-käytännöt hyvin puutteellisia
Meriteollisuuden arvoketju TK-toimittajat Telakka Asiakas Telakka Asiakas Telakka Mahdollisuuksia Useita esimerkkejä onnistuneesta kansainvälistymisestä (esim. Almaco, NIT, Deltamarin) Mahdollisuus myydä laajoja palveluja sisältäviä kokonaisuuksia (syklisyyden kompensointi) > hyvät volyymit, mahdollisuus hyviin katteisiin Uhkia Toimittaja TK toimittaja TK toimittaja Toimittaja Toimittaja Toimittaja Toimittaja Toimittaja Kaikki toimijat eivät ole menestyneet ulkomaisilla telakoilla (vallitsevat käytännöt vaihtelevat telakoittain paljonkin) Kokonaistoimitusprojektit suuria ja niihin liittyy myös suurempi konkurssiriski Monilla TK toimittajilla ollut suuria vaikeuksia kustannusten arvioinnin ja hallinnan suhteen
Meriteollisuuden arvoketju Toimittajat Toimittaja Telakka TK toimittaja Asiakas Telakka Asiakas Telakka TK toimittaja Toimittaja Toimittaja Toimittaja Toimittaja Toimittaja Mahdollisuuksia Yksinkertaisemmissa toimituksissa kustannusten arviointi helpompaa > toimitusten kannattavuus usein hyvä Alan syklisyyden kompensointi usein mahdollista toimituksilla muille toimialoille Innovatiiviset uudet tuotteet & palvelut merkittäviä tekijöitä laivojen myyntiprojekteissa Uhkia Kansainvälistyminen vaikeampaa (suhteellisesti kalliimpaa) kuin TKtoimittajilla mikäli yrityksellä ei ole vahvaa ja niukasti saatavilla olevaa erikoisosaamista (pienuuden ongelmat) > tätä voidaan useiden kompensoida erilaisilla kumppanuuksilla
Palvelut osana yrityksen tarjoamaa
Fyysisten tuotteiden ja palvelujen välinen rajapinta projektiliiketoiminnassa Ydintuotteet nojaavat yrityksen ydinteknologioihin ja osaamiseen Esim: erikoisnesteventtiilit Ydinpalvelut nojaavat yrityksen ydinteknologioihin ja osaamiseen Esim: automaatiojärjestelmän suunnittelu asiakkaan laitokselle Fasilitoivat tuotteet ovat välttämättömiä jotta voidaan toimittaa asiakkaalle toimiva kokonaisratkaisu Esim: standardoidut tietoliikennekaapelit Ydin elementit Fasilitoivat elementit Tukielementit Fasilitoivat palvelut ovat välttämättömiä jotta voidaan toimittaa asiakkaalle toimiva kokonaisratkaisu Esim: paikalliselta partnerilta ostettu asennuspalvelu Tukituotteet mahdollistavat lisäarvon luomisen asiakkaalle Esim: intuitiivinen käyttöliittymä, anturi ennakoimaan huoltotarvetta Source: Kujala, Ahola, Huikuri, 2013 Tukipalvelut mahdollistavat lisäarvon luomisen asiakkaalle Esim: ramp-up tuki, päivitysneuvonta, operaattorikoulutus
Palvelujen viisi funktiota projektiliiketoiminnassa Miten monipuolisesti yrityksesi hyötyy palveluista? jaa 10 pistettä alla olevien viiden kategorian kesken 1. Taloudellinen perspektiivi Liikevaihto, tuotto, ja tulovirtojen tasaisuus. Palveluliiketoiminnan kasvu. 2. Strateginen perspektiivi Miten yritys kehittyy tuote-orientoituneesta liiketoiminnasta kohti palveluliiketoimintaa? Palveluiden mahdollistamat kilpailustrategiat. Markkina- ja kilpailutieto. 3. Markkinointi & myynti Customer entry, tulevat projektimahdollisuudet ja niihin käsiksi pääseminen. Asiakassuhteen ylläpito palveluiden kautta. Asiakassuhteen kehittyminen ajan funktiona: sopimusten laajuus, sopimusten kesto, ostotiheys, yhteydenpito ja tiedonvaihto, yhteistyö. 4. Oppiminen & innovointi Asiakkaasta oppiminen: asiakkaan liiketoiminta, prosessit ja tavat. Input tuotekehitykseen ja palveluiden kehitykseen. Prosessi- ja toimintatapainnovaatiot. 5. Projektitoiminnan tehostuminen Asiakkaan tuntemisen tuomat edut. Vuorovaikutus ja prosessien yhteensovittaminen.
Kiitos ja hyvää päivän jatkoa Tuomas Ahola Aalto-yliopisto tuomas.ahola@aalto.fi 040 5881986