Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Samankaltaiset tiedostot
HYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta:

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen?

Psyykkinen toimintakyky

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Onnistu opiskelussa. Ajankäyttö sujumaan! Opintopsykologi Minna Nevala. Materiaalit: opintopsykologit Minna Nevala ja Merita Petäjä

RYHMÄT, YHTEISÖT JA HYVINVOINTI

Aivot narikkaan Asiakastilaisuus Riitta Veijalainen Vastaava työterveyspsykologi Voimavarakeskeinen työnohjaaja

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

Hyvinvointi ja liikkuminen

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun työhyvinvointini

Asiantuntijuuden siirtäminen mobiiliviestityöskentelyyn

Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja

Aikuisväestön hyvinvointimittari 2.6. Minun elämäntilanteeni

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Ajankäytön hallinta. Riitta Tihinen 2011 HAUS

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

Miehen paikka, omaishoitoa miesten näkökulmasta seminaari Tampere

Syntymävuoteni on. Olen nainen mies muu en halua kertoa. Paikkakunta

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus

Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla

Lapsi, sinä olet tähti!

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Työnilo ja läsnäolon taito klo Henry ry, Tampere.

Aikuisväestön hyvinvointimittari Minun elämäntilanteeni

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari Kotka Dos. Erja Rappe HY

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014

PERUSTIEDOT OPISKELU JA TYÖELÄMÄ

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

FT Arto Tiihonen.

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

Arvoisa vastaaja, Kiitos vastauksestasi! Syntymävuoteni on. Olen nainen mies muu en halua kertoa. Paikkakunta

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa?

Motivaatio? Ihminen ei ole joko-tai vaan sekä että (Lähde: Kirsi Lonka 2009)

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Kansalaisuuden kynnykset

Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu III / Ammattitaitoa edistävä syventävä harjoittelu. Edistynyt osaaja

Kouluttajien täydennys Pia Yli-Pirilä

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0

Aktiivisena eläkkeellä

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Ke Henkilöstön jaksaminen Voimavaroja oman työn arkeen

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA

Rovaniemen senioribarometri 2010 Tulokset graafisesti. Simo Pokki Vertikal Oy

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki

Hyvän hoidon ulottuvuudet

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Raahen kaupunki LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Puhtia hyvästä itsetunnosta

University of Tampere University of Jyväskylä

HYVINVOIVA ESIMIESTYÖ

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija

PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA

Mielenterveys voimavarana

Transkriptio:

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Mielekkään ja tasapainoisen elämän rakennuspalikat Stressitekijät Aikasyöpöt Ympäristön paineet YMPÄRISTÖ; KULTTUURINEN, FYYSINEN, SOSIAALINEN

Tasapainoisen elämän metaforat: Harmonia, eheys, onnellisuus, merkityksellisyys Tehdä mikä on oikein ja mitä täytyy - täyttää velvollisuutensa Tasapainoisen elämän trendit: Downsiftaaminen Flow-kokemusten metsästys Maallemuutto tai reppureissaus

Ihminen on toiminnallinen olento Toimijuus rakentuu toiminnallisen identiteetin ja toiminnallisen pätevyyden kokemuksen kautta Ihminen rakentaa omaa toiminnallista identiteettiään osallistumalla itselleen tarkoituksenmukaisiin ja merkityksellisiin toimintoihin Toimintakykyisyys on taitojen repertuaareja, joiden avulla ihminen kykenee osallistumaan ja kokemaan itsensä päteväksi toimijaksi

Mielekkäällä toiminnalla tarkoitetaan toimijan itse harkitusti valitsemaa, emotionaalisesti värittynyttä ja päämääräsuuntautunutta tekemistä toimintaan osallistuminen tuottaa muistettavia kokemuksia, joita voidaan jakaa ja tulkita sosiaalisesti toisten kanssa (esim. Meyer 1922/1977, Yerxa 1998, Berger & Luckman 1966) Tarkoituksenmukaista toimintaa Tarkoituksenmukaisilla toiminnoilla tarkoitetaan päivittäisiä tehtäviä, joita halutaan ja joita on pakko suorittaa, jonkin päämäärän saavuttamiseksi (esim Kielhofner, 2008) Merkityksellistä toimintaa Ihminen rakentaa merkityksiä oman identiteettitoimijuuden kautta Kulttuuriset ja sosiaaliset arvot vaikuttavat Saatu palaute tekemisestä Henkilökohtaisen vaikuttamisen kokemus (esim Kielhofner, 2008)

Tahto Omien arvojen mukaan toimiminen Pyrkimys saavuttaa omien arvovalintojen mukaiset tavoitteet Käsitykset hyvästä Tavat ja rutiinit Omien rooliodotusten ja velvollisuuksien täyttäminen Opitut valinnat on aina tehty näin Suoriutuminen Tehtävät jotka tuovat tunteen osaamisesta, kontrollista ja tyytyväisyydestä omaan tekemiseensä Toisten puolesta Rutiinia En osaa Itselle tärkeää Uusia asioita Minä osaan

Lawtonin pätevyyden mallia mukaillen Omat taidot ja osaaminen heikkoa hyvää apatia pätevyys ja mielihyvä epävarmuus ahdistuneisuus vähäistä runsasta Ympäristön vaatimukset ja mahdollisuudet

Tahto Mistä pidän ja saavutan tyytyväisyyden tunteen Mitä pidän tärkeänä Millaisia valintoja teen suhteessa tulevaan Tavat ja rutiinit Tekemiseni ilmentää sitä kuka minä olen Mitä minulta odotetaan Suoriutuminen Tietoisuus omista kyvyistä ja mahdollisuuksista Passiivinen suorittaja Energiaa vievät Epävarmuus Aktiivinen toimija Energiaa tuovat Innostus

18 väittämää elämän tasapainon kokemuksesta Arvioituna 4 portaisella asteikolla 1 = Ei pidä ollenkaan paikkaansa 2 = Pitää osin paikkansa 3 = Pitää suurelta osin paikkansa 4 = Pitää täysin paikkansa

Ympäristö tarjoaa haasteita ja mahdollistaa toimintaa Apatia vs. epävarmuus Pätevyyden tunne - taidot/resurssit suhteessa koettuihin vaatimuksiin Tasapainon kokemus ja toiminnallinen joustavuus Yksilö Keho ja mieli Toisten puolesta vs. itselle tärkeät tehtävät Tahto mitä minä haluan ja arvostan valinnan mahdollisuudet Tiedostamaton vs. tietoinen Rutiinit: Tyypilliset tavat toimia ja reagoida erilaisissa ympäristöissä Aktiivinen toimija vs. passiivinen suorittaja Identiteetti käsitys itsestä toimijana Energiaa tuovat vs. energiaa vievät toiminnat Ajan käyttö ja päivittäisten tehtävien repertuaari, määrä, laatu ja tasapaino

Tavoitteena tasapainon kokemus ja toiminnallinen joustavuus Henkisyys Lepo / uni Kotiin liittyvät tehtävät Itsestähuolehtiminen Työn haasteet Vuorohoidon työntekijöiden tasapainon löytyminen, n=23 Hyvä tasapainon kokemus Sosiaalinen osallistuminen Vapaa-aika Heikko tasapainon kokemus

Enemmän tasapainoilua vaativaa Olen tyytyväinen aikaan, jonka käytän lepoon, elpymiseen ja uneen Olen tyytyväinen ajankäyttööni (aikaan, jonka vietän erilaisissa arjen toiminnoissa) Koen tasapainoa energiaa tuottava tekemisen ja energiaa vievän tekemisen välillä Koen, että toimintani on tasapainossa erilaisten fyysisten, sosiaalisten, älyllisten ja rauhoittavien tekemisten välillä Kun ajattelen tavallista viikkoani, olen tyytyväinen toimintojen lukumäärään, joihin yleensä osallistun Toimintani on tasapainossa tehtävien/toimintojen välillä, joita teen toisten vuoksi ja joita teen itseni vuoksi Jonkin verran tasapainoilua vaativaa Koen päivittäisten toiminnan eri osaalueiden olevan tasapainossa keskenään (esim. Työ, kotityöt, vapaaaika, lepo ja uni) Minulla on tarpeeksi aikaa tehdä sellaisia asioita, joita minun täytyy tehdä Arkeni sujuu ilman äkillisiä muutoksia toimintarutiineihini Teen aktiivisia valintoja arjessani (päätän itse mitä teen) Minulla on tarpeeksi vaihtelua sellaisten tehtävien välillä, joita minun on pakko tehdä ja joita haluan tehdä Koen, että minulla on mahdollisuus tehdä valintoja mihin aikaani käytän Yleisimmin tasapainossa olevia tekijöitä Kun ajattelen tavallista viikkoani, minulla on sopivasti tekemistä Toiminnat, joita teen yksin ja yhdessä toisten kanssa vaihtelevat sopivasti Pystyn vastaamaan arjessa eteen tulleisiin haasteisiin itseäni tyydyttävällä tavalla Pidän huolta, että teen asioita, joita todella haluan tehdä Minulla on arjessani toimintoja, jotka koen sopivan haasteellisiksi (ei liikaa tai ei liian vähän haastetta) Toiminnat, joita teen arjessani ovat itselleni merkityksellisiä

Energiaa tuovat asiat työssä Sosiaaliset suhteet hyvät työkaverit Tunne hyvin tehdystä työstä Työn sisältö Linnunlaulu työmatkalla Energiasyöpöt työssä Arjen nopeat muutokset: hoitoajoissa ja työvuoroissa Ajankäyttö - pitäisi olla kahdessa paikassa yhtä aikaa Osaamisen haasteet - epävarmuuden tunteet Ei ole aikaa työn suunnitteluun Kirjalliset työt rasittavat Pitkä työmatka

Energiaa tuovat sosiaaliset suhteet Puolison kanssa yhteinen tekeminen Hyvä parisuhde Lasten kanssa touhuaminen Lasten harrastukset Ystävien kanssa keskusteleminen Omaisista huolehtiminen Energiasyöpöt sosiaalisissa suhteissa Omaisista huolehtiminen Lasten harrastukset

Energiaa tuovat asiat arjessa Kodin työt Lepo: oleilu, oma rauha, yksin olo Vapaa-ajan toiminnat: Liikunta Ristikot, lukeminen, TV Käsillä tekeminen: luovuus Saunominen Mökkeily Puutarhanhoito Energiasyöpöt arjessa Kodin työt: kaupassakäynti, siivous Raha-asiat: pennin venytys Unettomuus Luonto ympäristönä: Mullassa myllääminen Metsätyöt Veneily Samoilu Linnunlaulu työmatkalla Hiljaisuus talvessa Ajankäytön suunnittelu: aikataulut, tekemättömät työt

Tavoitteena tasapainon kokemus ja toiminnallinen joustavuus mieli keho Tiedostaminen Omat arvot ja tavat reagoida Mielen ja kehon signaalien tunnistaminen Näkyväksi ja kuulluksi tuleminen Omat toiveet ja itselle tärkeät asiat Asioiden priorisointi Vastuun jakaminen Päivittäiset tietoisemmat valinnat Ajanhallintaa Energiaa tuovia asioita ++ Muksuoppia työyhteisössä ja kotona Mitä minä haluan oppia? Miten minä voin sinua muistuttaa?