NUORISO- T A K U U N

YRITYKSET NUORISO- T A K U U N PUOLESTA TEKOEHDOTUKSIA N U O R T E N TYÖLLISTYMISEKSI McDonald s Oy

SISÄLLYS 3 ALKUSANAT 4 TYÖMINISTERI LAURI IHALAINEN: NUORET ODOTTAVAT MAHDOLLISUUTTA 5 YRITYKSET NUORISOTAKUUN PUOLESTA 5 MIKÄ NUORISOTAKUU? 6 TEKOJA NUORTEN TYÖLLISTYMISEKSI 7 ESTEITÄ PURETTAVAKSI 9 MAHDOLLISUUKSIA TARTUTTAVAKSI 12 IDEOITA SIIHEN, MITEN YHTEISTYÖTÄ JATKETAAN 13 YRITYKSET JA ASIANTUNTIJAT NUORISOTAKUUN PUOLESTA, KIITOS!

A l k u s a n a t Tämän vuoden alussa astui voimaan nuorisotakuu, yksi istuvan hallituksen kärkihankkeista. Sen tavoitteena on edistää nuorten työllisyyttä ja ehkäistä syrjäytymistä. Jotta nuorisotakuu toteutuisi, tarvitaan yhteistä tahtotilaa ja talkoohenkeä kaikilta yhteiskunnan tasoilta, myös yksityiseltä yrityssektorilta. Näihin talkoisiin olemme McDonald silla halunneet lähteä mukaan. Järjestimme keväällä 2012 työpajan nimellä Eka työpaikka Tekoja nuorten työllistymisen puolesta. Työpajan aikana käyty innostunut keskustelu osoitti, että asiantuntijoita ja vaikuttajia yhteen kokoaville keskustelufoorumeille on selvästi tarvetta. Halusimmekin tänä keväänä järjestää vastaavan tilaisuuden, mutta vahvistaa tapaamisen Public-Private-People luonnetta, eli tarjota myös julkiselle ja yksityiselle sektorille mahdollisuuden aktiiviseen kanssakäymiseen ja tätä kautta yhteistyön lisäämiseen. Työpajan tavoitteena oli vaihtaa tietoja, mutta ennen kaikkea synnyttää ideoita. Toisilleen ennestään tuntemattomien tahojen kokemusten ja näkemysten törmäyttäminen oli avainasemassa. Kuten tuonnempana esiteltävät työpajan tulokset osoittavat, nuorten kouluttamiseen ja työllistämiseen liittyy niin mahdollisuuksia kuin esteitäkin. Toivomme, että Suomesta löytyy rohkeutta ja tahtotilaa tarttua olemassa oleviin mahdollisuuksiin ja purkaa esteitä nuorten työllistämisen tieltä. Ajattelemisen aihetta antaa myös nuorten yhteiskuntatakuu esitystä valmistelleen työryhmän teettämä kyselytutkimus. Tutkimuksen mukaan nuorten työelämävalmiudet ovat heikot: vain harvoilla on käsitys siitä, mitä työelämä on ja harvat osaavat esimerkiksi hakea töitä. Tilanne vaatii panostuksia koulutusjärjestelmältämme ja työnantajilta. Paras tapa saada oppia työelämästä on päästä tekemään töitä käytännössä. Ensimmäisen työpaikan merkitys on ratkaiseva myöhemmän uran kannalta. Kaikilla meillä yrityksillä, järjestöillä, julkisilla organisaatioilla ja yksittäisillä ihmisillä sekä nuorilla itsellään on yhteisvastuu. Me uskomme, että tämä yhteisvastuu toteutuu parhaiten perinteiset rajat ylittävällä yhteistyöllä. Tämä raportti kertoo yhdestä tavasta rikkoa perinteisiä raja-aitoja: istuttamalla saman pöydän ääreen erilaisia tahoja, joille kaikille nuorten asia on tärkeä. Toivomme, että raportti innostaa mukaan talkoisiin nuorisotakuun toteuttamiseksi. Nuorissa on tulevaisuus. Helsingissä 26. kesäkuuta 2013 Kaikilla meillä yrityksillä, järjestöillä, julkisilla organisaatioilla ja yksittäisillä ihmisillä sekä nuorilla on yhteisvastuu. Heli Ryhänen Viestintäjohtaja McDonald s Maarit Latvala Henkilöstö- ja koulutusjohtaja McDonald s

Työministeri Lauri Ihalainen: N u o r e t o d o t t a v a t mahdollisuutta Yritykset nuorisotakuun puolesta -työpajan aluksi puhuneen työministeri Lauri Ihalaisen mukaan nuorisotakuu vaatii toteutuakseen kansallisia talkoita. Ensimmäisen askeleen talkoissa voi ottaa tarjoamalla yksinkertaisesti mahdollisuuden nuorelle. On paljon nuoria, jotka odottavat jonkinlaista mahdollisuutta, Ihalainen korosti. Yksi nuorisotakuun elementti on Sanssi-kortti eli nuorten palkkatuki, jota työnantaja saa, jos palkkaa nuoren. Sanssi-kortti mahdollistaa joko kokoaikaisen, osa-aikaisen tai määräaikaisen työn. Ministeri totesi, että yhteiskunta tarjoaa sen kautta merkittävän työkalun nuorten työllistämiseen ja toivoi, että yrityksissä siihen tartuttaisiin. Ministerillä oli myös hyviä kokemuksia etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta, jotka ovat olleet hänen mukaansa tärkeitä etappeja matkalla työelämään niiden piiriin päässeille. Ihmisten saaminen saman pöydän ääreen on ensimmäinen askel. Erityisen kriittinen ajanjakso nuorten työllistymisessä on peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen väliin jäävä taitekohta, Ihalainen korosti. Nyt noin 40 000 alle 30-vuotiasta nuorta on pelkän perusasteen varassa ja työn ja koulutuksen ulkopuolella. Nuorisotakuun eri painopisteillä pyritään takaamaan, että peruskoulun käyneet nuoret jatkavat toisen Työministeri Lauri Ihalainen taustoitti nuorten koulutus- ja työllisyystilannetta työpajan aluksi. asteen koulutukseen tai pääsevät esimerkiksi oppisopimuksen piiriin, Ihalainen totesi. Puheenvuoronsa lopuksi ministeri Ihalainen peräänkuulutti alueellista henkeä nuorisotakuun eteenpäin viemiseksi. Monella paikkakunnalla ihmisten saaminen saman pöydän ääreen nuorisotakuun toteutumiseksi on ensimmäinen askel. Parhaat tulokset on saatu myös siten, että on jalkauduttu yrityksiin ja kysytty, löytyisikö jotakin muotoa, joka olisi juuri teille sopiva nuorten työllistämisessä, Ihalainen totesi.

Y r i t y k s e t n u o r i s o t a k u u n p u o l e s t a Suomessa toimivilta yrityksiltä löytyy tahtoa tarttua nuorisotakuuseen ja osallistua talkoisiin nuorten työllistämiseksi. Toukokuussa 2013 järjestetty Yritykset nuorisotakuun puolesta -työpaja veti suuren joukon yritysedustajia ja asiantuntijoita eri yhteiskunnan aloilta saman pöydän ääreen pohtimaan konkreettisia toimia nuorisotakuun toteutumiseksi ja nuorten työllisyystilanteen parantamiseksi. Kaikkiaan tilaisuudessa oli edustettuna vajaat 30 yritysmaailman organisaatiota sekä noin 40 asiantuntijaa yhteiskunnan eri aloilta nuorista poliittisiin päättäjiin. kautta siirryttiin keskustelemaan mahdollisuuksista ja tulevaisuuden yhteistyön paikoista. Tilaisuudessa oltiin yritysten edustajien ja asiantuntijoiden kesken yhdestä asiasta erityisen yksimielisiä: keskustelua ja tiedonvaihtoa tulee työpajan jälkeen jatkaa, jotta nuorten työllistämisteot konkretisoituvat ja nuoret saadaan joko töihin tai kouluun. Tähän julkaisuun on koottu työpajan keskeisiä johtopäätöksiä jatkokeskustelun pohjaksi ja ideoiden jalostusta varten. Työpajassa käsiteltiin ensin konkreettisia esteitä nuorten työllistymisen tiellä. Niiden Mikä nuorisotakuu? Nuorisotakuu tarjoaa alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työtömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuuseen kuuluu myös koulutustakuu, joka takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan. Nuorisotakuulla tavoitellaan nuorten työllisyyden edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä. Nuorisotakuu kuuluu hallitusohjelman kärkihankkeena hallituksen erityisen panostuksen ja seurannan piiriin. Viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja nuorten yhteisvastuu on välttämätöntä nuorisotakuun täydelle onnistumiselle. Alle 25-vuotiaita työttömiä nuoria oli maaliskuussa 2013 Suomessa yhteensä 37 023. Nuorten syrjäytymisen kustannukset maksavat yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. (Lähde: työ- ja elinkeinoministeriö)

T E K O J A NUORTEN TYÖLLISTYMISEKSI

Esteitä purettavaksi Asenteet pitää tarkistaa molemmin puolin Sekä nuorten työnhakijoiden että työnantajien pitää tarkastaa asenteensa toisiaan kohtaan. Työantaja voi osoittaa arvostusta nuoria kohtaan yksinkertaisilla teoilla, kuten vastaamalla työhakemuksiin, vaikka nuori ei tulisikaan valituksi työhön. Myös nuorten kielteisiä ennakkoasenteita työtä kohtaan voidaan purkaa, esimerkiksi kouluihin tehtävillä yritysvierailuilla. Nuoret kokevat yritykset nyt kasvottomiksi, ja siksi vaikeasti lähestyttäviksi. Omaa osaamista ei tunnisteta Nuoret eivät tunnista omia vahvuuksiaan ja osaamistaan, eivätkä siksi välttämättä osaa markkinoida itseään parhaimmalla mahdollisella tavalla työnantajille. Kannustinloukuista vapaaksi Työn tekemisen pitää olla aina kannattavampaa kuin erilaisten tukien vastaanottamisen. Nyt näin ei kaikissa tilanteissa ole. Osa-aikainen työskentely helpoksi Osa-aikatyö on monelle ainoa elämäntilanteeseen sopiva vaihtoehto ja samalla helppo portti työelämään. Nyt sen tekeminen ei ole kuitenkaan riittävän selkeä vaihtoehto tai tarjontaa on liian vähän. Peruskouluissa ei opeteta työelämää Peruskoulussa ei tunneta työelämää, eikä siellä opeteta työelämävalmiuksia. Työelämään tutustuttava peruskoulun TET-jakso on melko lyhyt, eikä riitä perehdytykseksi. Myöskään yritykset eivät vielä panosta siihen riittävästi. Pitkäaikainen sitoutuminen oppisopimuskoulutukseen ongelmallista Varsinkin pienempien työnantajien voi olla hankalaa sitoutua yli kahden vuoden mittaiseen oppisopimuskoulutukseen. Työtehtäviä ja uutta opittavaa ei välttämättä riitä koko ajalle. Turha byrokratia purkuun Merkittävä este nuorten työllistämisen tiellä on työnantajien näkökulmasta byrokratia. Erilaisten palkkatukien käyttö kannustaa kyllä työllistämään, mutta liika paperisota lannistaa. Varsinkin pienet yritykset ovat paperisodan kanssa usein pulassa, sillä heillä ei ole erillistä henkilöstöhallintoa, joka voisi siihen keskittyä. Hyvä tahto ja halu ottaa esimerkiksi työssäoppijoita kaatuu prosessin hankaluuteen. McDonald s Oy:n toimitusjohtaja Srdjan Krumpak ja viestintäjohtaja Heli Ryhänen toivottivat ministeri Ihalaisen tervetulleeksi työpajaan. Puente Bueno Homma -hankkeen projektipäällikkö Pasi Paksuniemi (keskellä) kertoi työpajan osallistujille siitä, miten nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä.

McDonald s Oy:n henkilöstö- ja koulutusjohtaja Maarit Latvala sekä OSKU ry:n Vesa Kauppinen keskustelivat koulujen ja yritysten yhteistyöstä nuorten työllisyyden edistämiseksi. Työpajassa paikannettiin esteitä, joita tulisi purkaa nuorten työllistymisen tieltä ja mahdollisuuksia, joihin tulisi tarttua nuorten työllistymiseksi. Tieto puuttuu tai se ei kohtaa On olemassa erilaisia mahdollisuuksia työllistää nuoria, mutta näitä mahdollisuuksia ei tunneta. Tieto tietyistä kohdennetuista ohjelmista ei myöskään löydä vastaanottajaansa. Työnantajasta tuntuu siltä, että on liikaa erilaisia hankkeita ja ohjelmia. Todellisuudessa harkitumpi tiedonjako ja selkeämpi kieli auttaisi oikean ihmisen oikean hankkeen ääreen. Työssä oppimista ei hyödynnetä tarpeeksi Monet ovat tekemällä, eivät lukemalla oppijoita. Suomessa ollaan erittäin tutkinto-orientoituneita, vaikka joillekin olisi sopivampaa oppia käytännön työn kautta. Koulutusjärjestelmämme tarvitsee lisää monipuolisuutta ja erilaisten oppijoiden huomioimista. Työssä oppiminen pitää saada paremmin todennetuksi, muutenkin kuin oppisopimuksen kautta. Oppisopimuksen ja työharjoittelun sekava byrokratia, ja niiden vaatimat resurssit johtavat siihen, että vain isoilla yrityksillä on mahdollisuuksia ottaa työssäoppijoita. Tilanne on kuitenkin yleisesti tällä hetkellä sellainen, että uudet työpaikat syntyvät lähinnä pieniin yrityksiin. Rauno Vanhanen, Suomen Yrittäjät Nuorilla esteinä ovat huonot kokemukset töiden hakemisesta. Nuoret katkeroituvat, on ennakkoluuloja. Varsinkin, jos työpaikasta tai sen saamisesta ei tule mitään ilmoitusta. Sebastian Falk, Stara-projekti

M a h d o l l i s u u k s i a tartuttavaksi Asennemuutos: arvostetaan kaikkea työtä Työn arvostus tuntuu kokeneen inflaation. Kaikkien niin vaikuttajien, yritysten kuin tavallisten ihmistenkin tehtävänä on pitää huolta siitä, että kaikkea työtä arvostetaan yhteiskunnassamme. Tunnistetaan etsivä nuorisotyön tärkeys Etsivä nuorisotyön tarkoituksena on löytää ja auttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Nuorisotakuun viitekehyksessä toiminnan tärkeys korostuu entisestään. Ennaltaehkäisy on kaiken A ja O. Etsivä nuorisotyön kautta nuoret voidaan ohjata kohti työharjoittelua ja työtä. Yritysten yhteistyö nuorten työpajojen kanssa on tärkeää. Kehitetään epäkohtien siepparijärjestelmä tarttumaan ongelmakohtiin Työministeriön yhteyteen tai TE-toimistojen alaisuuteen pitäisi perustaa epäkohtien siepparijärjestelmä, jonne nuorten työllistämiseen liittyviä käytännön ongelmia kootaan ratkottavaksi. Mikään ongelma ei ratkea ennen kuin siihen tartutaan. Panostetaan enemmän oppilaanohjaukseen Lisäämällä oppilaanohjauksen resursseja mahdollistetaan parempi ohjaus kriittisessä iässä oleville nuorille. Tuki, mentorointi ja työelämätaitojen oppiminen on tärkeää aloittaa jo koulussa. Jos tahtoa löytyy, löydämme varmasti myös keinot nuorisotakuun toteutumiseksi. Tomi Hurme, McDonald s Tuetaan Mestari ja kisälli -suhteen muodostumista Oppisopimus-nuori saisi oppaakseen työelämän loppupuolella olevan mestarin. Näin hiljainen tieto siirtyisi nykyistä paremmin uudelle työntekijälle ja vanhemmat työntekijät voitaisiin esimerkiksi vaativilla aloilla siirtää tehtävään, jossa rasite ei fyysisesti ole niin kova. Yritykset nuorisotakuun puolesta -työpajaan osallistui kaikkiaan noin 30 yritysedustajaa ja 40 asiantuntijaa. Veikko Juutilainen Inspis-hankkeesta kertoi yritysten edustajille nuorten työllistämisestä.

Uskomukset siitä, että työpaikoilla ei arvosteta nuoria, täytyy rikkoa. Pia Rautio, Finnkino Oppisopimuskoulutuksessa piilee merkittävä mahdollisuus, joka sekä kouluttaa että työllistää nuoria. Oppisopimusjärjestelmää pitää kuitenkin uudistaa niin, että se on todellinen vaihtoehto myös heti peruskoulunsa päättäneille nuorille. Oppisopimusasiantuntija ja filosofian tohtori Kari Viinisalo valotti osallistujille oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksista. Perustetaan nuoria työelämään kannustava pilvipalvelu Rakennetaan nuoria työelämään kannustava alusta, esimerkiksi virtuaalinen pilvipalvelu, josta nuoret voivat lukea jo työelämässä olevien työelämäonnistumisista ja -poluista ja saada sitä kautta motivaatiota työnhakuun. Olisi tärkeää, että oppilaitokset ja yritykset tekisivät yhteistyötä peruskoulutasolta lähtien. Sari Sarkomaa, kansanedustaja Tehdään oppisopimuskoulutus aidoksi vaihtoehdoksi Otetaan useamman työnantajan malli käyttöön oppisopimuksessa Useamman työnantajan malli on Keski-Euroopassa kehitetty käytäntö, joka mahdollistaa sen, että myös pienet ja keskisuuret yritykset voivat osallistua oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen. Malli vastaa moneen olemassa olevaan ongelmaan, esimerkiksi pitkän aikavälin sitoutumiseen. Oppisopimuskoulutus on yrityksille helpompi vaihtoehto, kun koulutusvastuuta jaetaan usean toimijan välillä. Se helpottaa myös mielekkäiden ja vaihtelevien työtehtävien tarjoamista nuorelle. Otetaan yrittäjyys mukaan osaksi oppimista Tarjotaan nuorille mahdollisuutta tehdä töitä yrittäjänä ja suorittaa sitä kautta työharjoittelu. Sanssi-tuki, joka muutoin menisi nuoren työnantajalle, voitaisiin vaihtoehtoisesti käyttää nuoren yrittäjän ottaman riskin vähentämiseen. Panostetaan ohjaukseen myös varusmies- ja siviilipalveluksen yhteydessä Varusmies- ja siviilipalveluksen aikana on mahdollisuus tavoittaa iso osa ikäluokasta. Järjestetään jokaiselle keskustelumahdollisuus TE-toimiston työntekijän kanssa ja kartoitetaan, onko nuorella jo suunnitelmia tulevaisuudelle. Mikäli suunnitelma puuttuu, voidaan tässä kohtaa tarjota lisäohjausta ja tukea oman suunnan löytämiseksi.

Annetaan positiivista palautetta nuorelle työnhakijalle Työnantajan on hyvä antaa positiivista palautetta nuorelle työnhakijalle, vaikka tämä ei tulisikaan valituksi hakemaansa työhön. Palaute tukee nuoren itsetuntoa ja on tärkeää antia, jotta nuori jaksaa sitkeästi etsiä työtä jatkossa. Nuoret eivät välttämättä ensimmäisillä työnhakukerroilla tunnista omia vahvuuksiaan, joten kokeneempien palautteesta on aitoa höytyä. Tehdään työnantajan ja nuorten kohtaaminen luontevaksi Luodaan uusia ja hyödynnetään jo olemassa olevia paikkoja, joissa nuoret ja työnantajat voivat luontevalla tavalla kohdata: sosiaalisessa mediassa, messuilla ja muualla. Paikkojen tulee tarjota mahdollisuuksia luonteviin kohtaamisiin ja keskusteluun, ja niitä tulee olla riittävästi. Imatra on esimerkki paikkakunnasta, joka on ottanut vastuun siitä, että jokainen nuori saa työkokemusta. Joona Räsänen, Demarinuoret Taataan tuki ja valmennus työsuhteen alussa Työvoimakoulutus saattaa olla hyvin intensiivistä ja ryhmätyöpainotteista. Suhde kouluttajiin katkeaa seinään työttömän nuoren saatua työpaikan. Samalla työelämän kiire saattaa tulla nuorelle yllätyksenä. On hyvä, jos nuori pääsisi puhumaan vielä ensimmäisten työkuukausien ajan henkilökohtaisen valmentajan kanssa häntä työssä askarruttavista asioista. Työvoimatoimiston valmentaja tapaisi nuorta esimerkiksi parin viikon välein, ja olisi tukemassa tätä vaikeimman vaiheen yli, jottei nuori keskeytä työtään. Työkokeilun siirtomahdollisuus: yhdellä sopimuksella useampi työnantaja Työkokeilun tarkoituksena on selvittää henkilön ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja tai tukea paluuta työmarkkinoille. Työkokeilun siirrolla nuorille mahdollistettaisiin monipuolisemman ja laajemman työkokemuksen kartuttaminen. Tähän tarvittaisiin kolmas koordinoiva taho, esimerkiksi TE-toimisto, joka hoitaisi sopimukset siirto-tilanteissa, ettei vetovastuu kaadu vain yrityksille. Byrokratia on tehty vaikeaksi, kaivataan yhden luukun periaatetta. Riitta Jantunen, Unilever Työnhakukurssi pakolliseksi peruskoululaisille Miten haet töitä -kurssi nuorille riittävän varhaisessa iässä peruskoulussa. Kurssilla opetettaisiin työnhakuun ja työntekoon liittyviä konkreettisia asioita: miten tehdä ansioluettelo, miten pukeutua työhaastatteluun, mikä on työelämän näkökulma ja miten tuoda itsestä parhaat puolet työnhaussa ja työssä esiin. Lisätään yritysten ja koulujen välistä yhteistyötä Yrityksiltä lisää valmennusta koululaisille ja opiskelijoille: luentoja käytännön työelämästä ja yritysedustajien vierailuja kouluissa. Yritysten edustajat toisivat kouluun kokemuksia suoraan kentältä ja konkreettista ymmärrystä työstä. Tällaisen yhteistyön toteuttamiseksi tarvitaan koulujen oppilaanohjaajien aktiivisuutta, mutta sitä voitaisiin edistää myös yritysten yhteisenä hankkeena.

Ideoita siihen, miten yhteistyötä jatketaan Järjestetään alueellisia törmäytyksiä Alueelliset työpajat, joissa työnantajat ja muut sidosryhmät kohtaavat, samaan tapaan kuin Yritykset nuorisotakuun puolesta -työpajassa. Alueellisten työpajojen mallia kaivattaisiin ympäri Suomen, jotta tietoisuus nuorisotakuusta ja sen keinoista lisääntyisi. Luodaan alueellisesti päätöksentekokykyisiä elimiä Tarvitaan yksi taho jokaiselle alueelle, joka mahdollistaa yhteistyön elinkeinoelämän, vaikuttajien ja hallinnon kesken. Otetaan yritykset mukaan työllistämishankkeisiin Tällä hetkellä erilaisten työllistämishankkeiden ja yritysten toiminta ei kohtaa. Yritykset voivat hakea aktiivisemmin työvoimaa työllistämishankkeiden kautta, ja toisaalta niiden pitäisi päästä tuomaan hankkeisiin omaa tietotaitoaan siitä, mitä alalla halutaan ja miten sinne kannattaa hakea töihin. Voisin kuvitella, että tämän pöydän ääressä on yrityksiä jotka ovat sitoutuneita nuorisotakuuseen, mutta mikä on yleisesti tietoisuus takuusta yritysten keskuudessa? Antti Kaikkonen, kansanedustaja Työnhakuprosessista saatu palaute höytykäyttöön Usein työnantajat voivat palkata vain yhden työntekijän, vaikka haastatteluissa on useita hyviä tarjolla. Työnantaja voisikin antaa haastattelemalleen nuorelle työnhakijalle rohkaisevaa palautetta (kirjata esimerkiksi kolme tämän vahvuutta), vaikka tämä ei saisikaan työtä. Nuori voisi hyödyntää kirjallisesti saadun palautteen jatkaessaan työnhakua. Palaute olisi erityisen arvokasta, mikäli aiempaa työkokemusta ei ole. Palautteenannosta voisi mahdollisuuksien mukaan tehdä jopa valtakunnallisen toimintamallin. Järjestetään valtakunnallinen nuorison vuosi Näkyvä keskustelunavaus nuorisotyöttömyyden esille tuomiseksi sekä nuorten opintoasioiden kehittämiseksi. Tavoitteena luoda laajaa vuoropuhelua. Jatketaan keskustelua Eri tahojen sekä julkisten että yksityisten välistä keskustelua tarvitaan lisää, ja sitä tulee jatkaa. Svensk Ungdom -järjestön Niklas Mannfolk ja kansanedustaja Sari Sarkomaa ideoivat tekoja nuorten työllistämiseksi.

Yritykset ja asiantuntijat nuorisotakuun puolesta, kiitos! Lämmin kiitos kaikille 20. toukokuuta 2013 järjestettyyn työpajaan osallistuneille aktiivisille keskustelijoille, jotka toivat työpajapöytiin oman asiantuntemuksensa, näkemyksensä ja viisautensa. Työpajapöytiä tilaisuudessa vetivät Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Daniel Sazonov, Suomen ylioppilaskuntien liiton työelämäasioiden asiantuntija Joel Kuuva, Stadin ammattiopiston toimialarehtori Hanna Laurila, Helsingin yliopiston tutkija Jaana Lähteenmaa, oppisopimusasiantuntija, filosofian tohtori Kari Viinisalo sekä Puente Bueno Homma -hankkeen projektipäällikkö Pasi Paksuniemi. Erityiskiitos heille! Työpajaan osallistui edustajia ja asiantuntijoita seuraavista organisaatioista: ABB Apu Aseman Lapset Demarinuoret Edupoli Elinkeinoelämän keskusliitto EK Espoon kaupunki Finnkino HAVI Logistics Helsingin kaupunki Helsingin yliopisto Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY HOK-Elanto IKEA Inspis-hanke ITV Studios Nordic Eduskunta Kaupunginvaltuusto, Helsinki Kauppalehti Kesko K-kauppiasliitto Kipinä Laatukeskus Lassila & Tikanoja Lemminkäinen Lukiolaisten liitto LähiTapiola Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa McDonald s MERCURIA, Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Nuorten Akatemia Orton Invalidisäätiö OSKU ry Palmia Palvelualojen ammattiliitto PAM Puente-hanke, Helsingin Diakonia-opisto R-kioski SeaLife Sinebrychoff Skanska Sovinto ry Spring House Stadin ammattiopisto StaffPoint Stara-projekti Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI Suomen Kuvalehti Suomen Rakennuslogistiikka Rakennustuote Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL Suomen Yrittäjät Svensk Ungdom The Pop-Up Company Unilever VMP Yle

Höpö höpö. Meidän kokemuksemme mukaan nuoret Suomessa ovat ahkeria, fiksuja, kohteliaita, kunnianhimoisia, täsmällisiä ja oma-aloitteisia. Ja voimme väittää, että kokemuksemme on kohtuullisen kattava, sillä olemme työllistäneet lähes 40 000 lähinnä nuorta ihmistä sinä aikana, kun olemme Suomessa toimineet. Hattu nousee nuorisolle. Srdjan Krumpak Toimitusjohtaja, McDonald s Oy ja Suomen McDonald s-yrittäjät Suomen parhaat työpaikat Finland 2013