RAKENTAMISTAPAOHJEET. PORVOO CARLANDERINTIE Kaupunginosa 50, korttelit Asemakaavan muutos Nro 428

Samankaltaiset tiedostot
YLEISTÄ SISÄLLYSLUETTELO. Porvoon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto YLEISTÄ 1. KORTTELIT 3547, reilusti rinteessä

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

RAKENTAMISTAPAOHJEET KYTÖHALMEEN ASUNTOALUE. Nro Kaavatunnus 306 Ak3111

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE kaupunginosan korttelit 16, 18-20

Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

J A N A K K A L A R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T AO-KORTTELIT 2-12

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU kaupunginosan KORTTELIT 11-16

Vaaleat sävyt/ljusa kulörer. Katen väri/takets färg. Saventiilenpunainen/Tegelröd. Katon väri/takets färg

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

Poikluomantien varren asemakaavojen muutos A3283

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, , , sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

PUROMÄKI 14. kaupunginosa, korttelit

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE

RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit

RAKENTAMISTAPAOHJEET

Alkrog 26. kaupunginosa, korttelit sekä viheralueet

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit , 5508 ja yleiset alueet

IITTI Kirkonkylä RAKENTAMISTAPAOHJE SORRONNIEMI. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki p ,

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE

RAKENNUSTAPAOHJEET KH

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

Asemakaava 517 Tarmolankatu 2. Rakennustapaohje

SILIKALLIO RAKENTAMISTAPAOHJEET

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT

HÄMEENKOSKI VALKINRANTA

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET


0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENTAJAINFO HANNA AUDITORIO 18:00->

3. Suunnittelun yhteydessä on laadittava selvitys tontin maaperästä.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

HAAKKOINM TUOHIVEHMAA LV-2 LV-1 AO-12 VL-5 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VL-5 AO-12 VL-7 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VP 2:11 AO-121

Alueella on kaukolämpö. Asuinrakennuksessa on oltava vähintäänkin varaus tulisijalle.

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A TURKU PUH:

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

SILIKALLIO ITÄ - AK: RAKENTAMISTAPAOHJEET

Pallomäenkuja. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015)

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: Tekniset palvelut Rakentaminen

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet (päivämääriä lisätty )

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan.

PIRTTIMÄKI 3 TURENKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELIT 341 JA 342

1.04 Erillispientalojen korttelialue.

PUSULAN KAUKELANTIEN TONTTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET

RAKENTAMISTAPAOHJE (luonnos)

RAKENTAMISOHJE KAIVOLAN 2. OSA-ALUE

Rakennusten sijoittelussa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Pääharjan suunta määräytyy pääosin tien ja/tai rinteen suuntaisesti.

ENNEN SUUNNITTELUN ALOITTAMISTA OTTAKAA YHTEYS RAKENNUSTARKASTAJAAN

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT

Transkriptio:

Asemakaavan muutos Nro 428 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 13.3.2008 107 PORVOO CARLANDERINTIE Kaupunginosa 50, korttelit 7005-7008 RAKENTAMISTAPAOHJEET

Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnitteluosasto SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 1 KORTTELIT 7005-7006 2 Peltorivistö KORTTELI 7007, tontit 1-3 4 Peltorinne KORTTELI 7007, tontit 4-12 6 1980-luku KORTTELI 7008 7 1930-luku LIITE 1: Värityssuunnitelma LIITE 2: Aitamallit YLEISTÄ Rakentamistapaohjeet koskevat kortteleita 7005 7008 Carlanderintien asemakaava-alueella kaupunginosassa 50, Hinthaara. Asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset täydentää Kortisbackatien ja Mäkikujan varsien asuintalojen ryhmää Kortisbackassa Hinthaaran kyläkeskuksen tuntumassa. Asemakaavaratkaisun lähtökohtana on, että Carlanderintien kummallekin puolelle rakennetaan uusia asuintaloja, Kortisbackantien ja Mäkikujan varren vanhojen asuintalojen jäädessä ennalleen. Alue soveltuu Porvoon yhdyskuntarakenteeseen ja tiivistää luonnollisella tavalla asutusta Hinthaaran kyläkeskuksen ympärillä. Kaava-alue rajoittuu lännessä peltoaukeaan ja idässä rakennettuihin omakotitalotontteihin. Carlanderintien varrella olevat rakentamattomat tontit ovat osittain luoteisrinteessä, eli hiukan epäedullisessa ilmansuunnassa. Alue on peltoaukeaa, maaperältään savimaata. Savikon syvyys vaihtelee neljästä metristä kymmeneen metriin. Kaava-alueen rakennettu osa sijaitsee ylempänä rinteessä. Rakentamistapaohjeiden lähtökohtana on luoda yhtenäinen rakennusryhmä, joka sulautuu melko avoimeen maalaismaisemaan. Carlanderintienuudet pientalot täydentävät olemassa olevia Kortisbackantien ja Mäkukujan 1980-lukulaista omakotialuetta. Väritystä suunniteltaessa on lähdetty olemassa olevista asuintaloista, avoimesta maalaismaisemasta ja lähiympäristössä ennestään olevasta perinteisestä rakennuskannasta. Väreiksi on pääasiassa valittu perinteiset, murretut värit, kuten keltainen, punainen ja harmaa tummemmin tai vaaleammin yksityiskohdin. Rakentamistapaohjeet noudattavat kaavoitus- ja rakennuslautakunnan päätöstä 13.3.2008 107. 1

KORTTELIT 7005-7006 Peltorivistö Alueella mahdollisesti oleva radonhaitta tulee ottaa huomioon rakennettaessa. Rakennustarkastaja informoi tarvittavista toimenpiteistä tapauskohtaisesti rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Aitaukset ja istutukset Tontit tulee rajata puu- tai pensasaidoin. Puuaidan väriksi valitaan jokin ulkoseinien värejä täydentävä vaalea sävy, joka sointuu päärakennukseen. Puiston rajoilla sallitaan ainoastaan pensasaita. Aitamallit ja niiden enimmäiskorkeudet ovat liitteessä 2. Istutettava alue voi olla puutarhamainen pihan osa tai sitä voidaan käyttää leikkeihin tai muihin pihatoimintoihin. Istutettavan kasvillisuuden tulee olla monipuolista ja sisältää myös puita ja pensaita. Pelkkä nurmikko ei täytä vaatimusta. Pihan puiden ja pensaiden vallinnassa tulee suosia jaloja lehtipuita, omenapuita ja muita hedelmäpuita ja marjapensaita. Pensasaidaksi suositellaan savikoilla viihtyviä lajeja kuten unkarinsyreeniä, puistosyreeniä, heisiangervoa, matalakasvuisia angervoja ja aronioita. YLEISTÄ Asemakaavassa asuinrakennusten sijoittelun pääperiaatteet on vahvistettu rakennusalaa ja harjan suuntaa koskevin kaavamerkinnöin. Asuinrakennus on sijoitettava kiinni kadunpuoleiseen rakennusalan rajaan. Talousrakennus voidaan joko yhdistää asuinrakennukseen tai rakentaa erillisenä rakennuksena tontin sisäosaan. Rakentamalla talousrakennus tontin sisäosaan muodostuu pihan oleskelupaikalle osittainen näkösuoja naapuritontin suuntaan. Asuinrakennusten tulee olla ilmeeltään puhdaslinjaiset ja mielellään myös modernit. Yhtenäisen julkisivun pituus saa olla korkeintaan 14 m. Lasikuistit ja viherhuoneet ovat suositeltavia, mutta kokonaisuuden tulee olla hillitty. Koko talon kiertäviä sisäkuisteja ja kovin monia erkkereitä tai ulkonemia ei sallita. Tonteille on varattu toiseen kadunpuoleisista kulmista vesi- ja viemäriverkoston tonttikaivoja ja -sulkuja varten alue, jolle ei saa rakentaa eikä istuttaa isoja puita. Pihaanajoväylän voi kuitenkin sijoittaa näille alueille. Useimmille tonteille tämä on jopa suositeltavaa. Perustamistapa Koko alueen maaperä on pehmeää ja perustamistapaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tontin pintamuotoja suunniteltaessa on myös otettava huomioon, että esirakentamattomat osat tulevat painumaan huomattavasti tarvittavien täyttöjen seurauksena. Painuminen on otettava huomioon pihan yksityiskohtien ja piha-alueen liittymäkohtien suunnittelussa. Myös vesi- ja viemärijohtojen suunnittelussa tulee pehmeän maaperän aiheuttama painumariski ottaa huomioon. Vesihuolto Kaduilta, salaojista ja päällystettäviltä pihoilta valuvat sade- ja sulamisvedet on ohjattava sadevesiviemäriverkostoon. Salaojien vesi on tarvittaessa pumpattava sadevesiviemäriin. Rakennettaessa on piha suunniteltava ja rakennettava siten, että pintavedet eivät rakentamisen seurauksena valu naapurin tontille. Sisäpihalla on vältettävä kovia pintoja (betonikiviä yms.), ellei korkeuserojen vuoksi voida rakentaa viemäriä sisäpihalta kadun sadevesiviemäriin. Suunnitelma pinta- ja salaojavesien poisjohtamisesta on liitettävä rakennuslupahakemukseen. 2

TALOUSRAKENNUKSET - Kerrosluku I - Harjakatto, kattokaltevuus 1:2 1:3 tai pulpettikatto, kattokaltevuus 1:3 tai loivempi - Talousrakennuksen ulkoseinien on oltava vaakapaneelia, pystylaudoitusta tai rappausta. Väritys on samaa sävyä tai hieman tummempi kuin päärakennuksen väritys. - Katteen värin tulee olla sama kuin asuinrakennuksen. Havainnekuva korttelista 7006 Havainnekuva korttelista 7005 ASUINRAKENNUKSET Kerrosluku: - I ⅔, ehdoton - kerrosluku on ehdoton, mutta yläkerta voidaan ottaa käyttöön myöhemmin, jolloin tarvitaan erillinen rakennuslupa. Ulkoseinät: - materiaali: vaakapaneeli, pystylaudoitus tai rapattu - ulkoseinän pääväri: kettomaalin tai öljymaalin perinteiset, murretut sävyt erillisen värikartan mukaan (liite 1) Katto: - Harjakatto, kattokaltevuus 1:1,5-1:2 tai - kaksipuolinen pulpettikatto, ns. murrettu harjakatto, jossa katonlappeet ovat eri tasoilla, kattokaltevuus 1:2,5 tai loivempi - Katteen värin tulee olla tumma. 3

OSA KORTTELIA 7007, tontit 1-3 Peltorinne Alueella mahdollisesti oleva radonhaitta tulee ottaa huomioon rakennettaessa. Rakennustarkastaja informoi tarvittavista toimenpiteistä tapauskohtaisesti rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Aitaukset ja istutukset Tontit tulee rajata puu- tai pensasaidoin. Puuaidan väriksi valitaan jokin ulkoseinien värejä täydentävä vaalea sävy, joka sointuu päärakennukseen. Puiston rajoilla sallitaan ainoastaan pensasaita. Aitamallit ja niiden enimmäiskorkeudet ovat liitteessä 2. YLEISTÄ Asemakaavassa asuinrakennusten sijoittelun pääperiaatteet on vahvistettu rakennusalaa ja harjan suuntaa koskevin kaavamerkinnöin. Asuinrakennus on sijoitettava kiinni kadunpuoleiseen rakennusalan rajaan. Talousrakennus voidaan joko yhdistää asuinrakennukseen tai rakentaa erillisenä rakennuksena tontin sisäosaan. Rakentamalla talousrakennus tontin sisäosaan voidaan pihan oleskelupaikalle rajata jonkinlainen näkösuoja naapuritontin suuntaan. Tonttien korkeuserot tulee suunnittelussa huomioida tarkasti niin, että talousrakennus voidaan sijoittaa ilman suurempia täyttöjä tai kaivuita. Asuinrakennusten tulee olla ilmeeltään puhdaslinjaiset ja mielellään myös modernit. Yhtenäisen julkisivun pituus saa olla korkeintaan 14 m. Lasikuistit ja viherhuoneet ovat suositeltavia, mutta kokonaisuuden tulee olla hillitty. Koko talon kiertäviä sisäkuisteja ja kovin monia erkkereitä tai ulkonemia ei sallita. Tonteille on varattu toiseen kadunpuoleisista kulmista vesi- ja viemäriverkoston tonttikaivoja ja -sulkuja varten alue, jolle ei saa rakentaa eikä istuttaa isoja puita. Pihaanajoväylän voi kuitenkin sijoittaa näille alueille. Useimmille tonteille tämä on jopa suositeltavaa. Istutettava alue voi olla puutarhamainen pihan osa tai sitä voidaan käyttää leikkeihin tai muihin pihatoimintoihin. Istutettavan kasvillisuuden tulee olla monipuolista ja sisältää myös puita ja pensaita. Pelkkä nurmikko ei täytä vaatimusta. Pihan puiden ja pensaiden vallinnassa tulee suosia mäntyjä, jaloja lehtipuita, omenapuita ja muita hedelmäpuita ja marjapensaita. Pensasaidaksi suositellaan savikoilla viihtyviä lajeja kuten unkarinsyreeniä, puistosyreeniä, heisiangervoa, matalakasvuisia angervoja ja aronioita. Perustamistapa Koko alueen maaperä on pehmeää ja perustamistapaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tontin pintamuotoja suunniteltaessa on myös otettava huomioon, että esirakentamattomat osat tulevat painumaan huomattavasti tarvittavien täyttöjen seurauksena. Painuminen on otettava huomioon pihan yksityiskohtien ja piha-alueen liittymäkohtien suunnittelussa. Myös vesi- ja viemärijohtojen suunnittelussa tulee pehmeän maaperän aiheuttama painumariski ottaa huomioon. Vesihuolto Kaduilta, salaojista ja päällystettäviltä pihoilta valuvat sade- ja sulamisvedet on ohjattava sadevesiviemäriverkostoon. Salaojien vesi on tarvittaessa pumpattava sadevesiviemäriin. Rakennettaessa on piha suunniteltava ja rakennettava siten, että pintavedet eivät rakentamisen seurauksena valu naapurin tontille. Sisäpihalla on vältettävä kovia pintoja (betonikiviä yms.), ellei korkeuserojen vuoksi voida rakentaa viemäriä sisäpihalta kadun sadevesiviemäriin. Suunnitelma pinta- ja salaojavesien poisjohtamisesta on liitettävä rakennuslupahakemukseen. 4

Rakennusten sijoittelu Peltoalue nousee hieman asuinaluetta kohti. Tonttien sisäänajojen ja rakennusten suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää korkeustasoon. Rakennukset pitää sovittaa niin, että ei synny korkeita ja hallitsevia sokkeleita ja täytettyjä piha-alueita. Sopiva ratkaisu voi olla rinneratkaisu, jossa käytetään eri lattiatasoja. ASUINRAKENNUKSET Kerrosluku: - I ⅔ Ulkoseinät: - materiaali: vaakapaneeli, pystylaudoitus tai rapattu - ulkoseinän pääväri: keittomaalin tai öljymaalin perinteiset, murretut sävyt erillisen värikartan mukaan Katto: - Harjakatto, kattokaltevuus 1:1,5-1:2,5 tai - kaksipuolinen pulpettikatto, ns. murrettu harjakatto, jossa katonlappeet ovat eri tasoilla, kattokaltevuus 1:2,5 tai loivempi - Katteen värin tulee olla tumma. TALOUSRAKENNUKSET - Kerrosluku I, - Harjakatto, kattokaltevuus 1:2 1:3 tai pulpettikatto, kattokaltevuus 1:3 tai loivempi - Talousrakennuksen ulkoseinien on oltava vaakapaneelia, pystylaudoitusta tai rappausta. Väritys on samaa sävyä tai hieman tummempi kuin päärakennuksen väritys. - Katteen värin tulee olla sama kuin asuinrakennuksen. 5

OSA KORTTELIA 7007, tontit 4 12 1980-luku Alueella mahdollisesti oleva radonhaitta tulee ottaa huomioon rakennettaessa. Rakennustarkastaja informoi tarvittavista toimenpiteistä tapauskohtaisesti rakennusluvan hakemisen yhteydessä. YLEISTÄ Tässä osassa korttelia 7007 on 1980-luvun puolivälissä rakennettuja asuintaloja. Rakennustyyli ja väritys on varsin yhtenäinen. Asuintalot ovat yksikerroksisia, väriltään keltaisia, ja katot sekä yksityiskohdat kuten vuorilaudat, pilarit, ikkunapellit jne. tummanruskeita. Poikkeuksena tonttien 5 ja 8 asuinrakennukset, joissa on valkoiset vuorilaudat. Julkisivumateriaalina on tiili tai puu. Kaikki tontit on rajattu pensasaidoin. Alueen vaikutelma on vehreä. Alue on sopusointuinen kokonaisuus, joten laajennus-, korjaus- tai korvaavassa rakentamisessa on noudatettava samaa tyyliä kuin nykyisissä rakennuksissa. Asemakaavassa asuinrakennusten sijoituksen pääperiaatteet on vahvistettu rakennusalaa osoittavin kaavamerkinnöin. Autotallit on kaikkialla rakennettu asuinrakennuksen yhteyteen. Joillakin tonteilla on lisäksi pieniä talousrakennuksia tai leikkimökkejä. Tontilla 10 on isompi erillinen talousrakennus. Tontit saa rajata pensasaidalla. Tarvittaessa voidaan sallia myös puuaita, jonka korkeus saa olla enintään 100 cm. Puita ja kasveja valittaessa on suosittava jaloja lehtipuita, omenapuita ja muita hedelmäpuita ja marjapensaita. Havainnekuva korttelista 7007 ASUINRAKENNUKSET Kerrosluku: - I kerros Ulkoseinät: - keltaisella peittovärillä maalattu pystylaudoitus tai keltatiili, samaa sävyä kuin entisissä rakennuksissa - ulkoseinien yksityiskohdat tummanruskeat (lukuun ottamatta tonteilla 5 ja 8, joiden rakennuksissa on valkoiset vuorilaudat) Katto: - harjakatto, kattokaltevuus noin 1:3 - tummanruskea TALOUSRAKENNUKSET - kerrosluku I, harjakatto, kattokaltevuus noin 1:3 - väritys sama kuin asuinrakennuksen 6

KORTTELI 7008 1930-luku YLEISTÄ Tässä korttelissa on vain yksi 1930-luvulta peräisin oleva asuinrakennus. Asuinrakennusta on myöhemmin laajennettu onnistuneesti. Asuinrakennus on kartanonkeltainen valkoisin yksityiskohdin. Tontin ulkorakennukset on maalattu punamullalla. Tontti on rajattu Kuninkaantien suuntaan syreeniaidalla. Alue on sopusointuinen kokonaisuus, joten laajennus-, korjaus- tai korvaavassa rakentamisessa on noudatettava samaa tyyliä kuin nykyisissä rakennuksissa. Asemakaavassa asuinrakennusten sijoituksen pääperiaatteet on vahvistettu rakennusalaa osoittavin kaavamerkinnöin. Tontilla sallitaan kahden asunnon asuinrakennus. Tontin saa rajata pensasaidalla. Tarvittaessa voidaan sallia myös puuaita. Puita ja kasveja valittaessa on suosittava jaloja lehtipuita, tavallisia omenapuita ja muita hedelmäpuita ja marjapensaita. Havainnekuva korttelista 7008 ASUINRAKENNUKSET Kerrosluku: - I ⅔ Ulkoseinät: - keltaisella peittovärillä maalattu rimoitettu pystylaudoitus, samaa sävyä kuin ennen - ulkoseinien yksityiskohdat valkoiset Katto: - harjakatto, kattokaltevuus noin 1:1,2 - punaruskea tiili tai vastaava TALOUSRAKENNUKSET - kerrosluku I, harjakatto, kattokaltevuus noin 1:3 - ulkoseinän väri: keittoväri, punamulta - katon väri: tummanruskea, musta tai vihreä Alueella mahdollisesti oleva radonhaitta tulee ottaa huomioon rakennettaessa. Rakennustarkastaja informoi tarvittavista toimenpiteistä tapauskohtaisesti rakennusluvan hakemisen yhteydessä. 7

HINTHAARA, CARLANDERINTIE ASEMAKAAVA HINDHÅR, CARLANDERSVÄGEN DETALJPLAN LIITE 1 BILAGA VÄRITYSSUUNNITELMA FÄRGSÄTTNINGSPLAN Korttelit 7005, 7006 ja 7007(tontit 1-3) Kvarteren 7005, 7006 och 7007 (tomterna 1-3) Kellertävät sävyt/ gulskiftande nyanser Punertavat sävyt/ rödskiftande nyanser Harmaat sävyt/ gråa nyanser (300X-304X) (310X-313X) (356X-359X, 368X) 300X 301X 303X 304X 310X 311X 312X 313X 356X 357X 359X 368X Esimerkit on Tikkurilan Vanhan ajan värikartasta. Muiden valmistajien vastaavat sävyt käyvät myös. Tarkista väri värikartasta, värit vääristyvät aina kopioitaessa! Exemplen är från Tikkurilas Gammaldagsfärgkarta. Motsvarande kulörer från andra tillverkare kan också användas. Kontrollera kulörerna från färgkartan, kulörerna förvrängs alltid vid kopiering. Alueen kaikki värisävyt tulee valita yllä olevista sävyistä (ulkoseinät, vuorilaudat ja muut yksityiskohdat sekä aidat). Myös muut tummuusasteet vaaleimman ja tummimman värisävyn väliltä käyvät. Talousrakennuksen väriksi suositellaan asuinrakennusta tummempaa sävyä. Ulkoseinän pääväri tulee valita tummempien sävyjen joukosta (300X-303X, 310X-312X, 356X-358X). Kaikkein vaaleimpia sävyjä saa käyttää ainoastaan yksityiskohdissa ja aidoissa (304X, 313X, 368X). Ainoastaan yksi pääväri/asuin- tai talousrakennus. Muuten vuorilistojen ja muiden yksityiskohtien värisävyt voidaan vapaasti valita yllä olevista väreistä (tumma/vaalea) niin, että ne ovat sopusoinnussa päävärin kanssa. Aidan värin tulee kuitenkin olla vaalea. Katteen värin tulee olla tumma. Samtliga kulörer på området (ytterväggar, foderlister och andra detaljer samt staket) bör väljas från ovanstående färgskalor. Även andra grader av färgmättnad mellan den mörkaste och ljusaste kulören i den enskilda färgskalan får väljas. Ekonomibyggnaden får gärna vara i en nyans mörkare än bostadshuset. Ytterväggens huvudkulör bör väljas bland de mörkare nyanserna (300X- 303X, 310X-312X, 356X-358X). De allra ljusaste kulörerna får användas endast på detaljer och staket (304X, 313X, 368X). Endast en huvudkulör/bostads- eller ekonomibyggnad I övrigt får färgkulören på foderlister och andra detaljer väljas fritt bland ovanstående färgkulörer (mörka/ljusa) så att den passar ihop med huvudkulören. Staket bör däremot vara ljust. Takfärgen skall vara mörk. 8

LIITE 2 Aitamallit Lauta-aidat valitaan oheisista malleista. Kaupunkisuunnitteluosastolta on saatavissa toimenpideluvan hakemisessa helpottavat kaaviot aitamalleista. Kaaviot ovat noin mittakaavassa 1 : 50. Kaupunkisuunnitteluosaston aitatyyppi 9. Kaupunkisuunnitteluosaston aitatyyppi 1. Kaupunkisuunnitteluosaston aitatyyppi 11. Kaupunkisuunnitteluosaston aitatyyppi 8. Kaupunkisuunnitteluosaston aitatyyppi 19.