Alkrog 26. kaupunginosa, korttelit sekä viheralueet

Transkriptio

1 PORVOO Asemakaava 378 RAKENNUSTAPAOHJEET JA VIHERALUEIDEN YLEISSUUNNITELMA Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Alkrog 26. kaupunginosa, korttelit sekä viheralueet

2 Porvoon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto YLEISTÄ Rakennustapaohjeet koskevat Alkrogin pientalokortteleita Lisäksi on annettu ohjeita pientalokortteleiden lounaispuolisen viheralueen toteutuksesta. SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 2 KORTTELIT 2400 ja Reunavyöhyke peltoaukean laidalla KORTTELIT 2401, 2403 ja Reunavyöhyke Alkrogintietä vasten ja suojaisat tontit alueen keskiosissa KORTTELI Yhtiömuotoiset pientalokorttelit Tolkkistentien tuntumassa Alkrogin pientaloalue sijoittuu hyvin näkyvälle paikalle laajan peltoaukean päätteeksi. Avoimen maisematilan reunaksi muodostetaan kapea reunavyöhyke täyttökumparein ja jalopuuistutuksin. Keskeinen tavoite on uusi luonnonläheinen asuinalue. Rakentamisalueet rajautuvat selkeästi avoimen laakson suuntaan. Rakennetun alueen ja vapaan luonnon (puistoalueiden) välillä raja hahmottuu luonnollisesti ja tasapainoisesti, samalla myös määrätietoisesti. Näin alueen rakentuessa jatketaan sitä vuosisatojen ikäistä kaupunkirakennusperinnettä, jonka ilmentyminä ovat Itä-Uudenmaan perinteiset kyläympäristöt ja ennen kaikkea Vanha Porvoo sekä siihen liittynyt Kahdeksantoistamäen alue. Alue toteutetaan asemakaavaa ja näitä ohjeita noudattaen. Kysymyksessä on rakennusten ja piha-alueiden sekä julkisten ulkotilojen laatutason kaupunkikuvallinen vähimmäisvaatimus. VIHERALUEET 11 LIITE 1: Värityssuunnitelma 12 LIITE 2: Aitamallit 13 2

3 KORTTELIT 2400 ja 2402 Alueella mahdollisesti oleva radonhaitta tulee ottaa huomioon rakennettaessa. Rakennustarkastaja informoi tarvittavista toimenpiteistä tapauskohtaisesti rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Perustamistapa Koko alueen maaperä on pehmeää ja perustamistapaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tontin pintamuotoja suunniteltaessa on myös otettava huomioon, että esirakentamattomat osat tulevat painumaan huomattavasti tarvittavien täyttöjen seurauksena. Painuminen on otettava huomioon pihan yksityiskohtien ja pihaalueen liittymäkohtien suunnittelussa. Katurakentamisen yhteydessä on kadun ja talon välinen vyöhyke myös stabiloitu. Mikäli rakennuksen ulkopuolisia putkia sijoitetaan tämän vyöhykkeen ulkopuolelle, tulee niiden suunnittelussa ottaa huomioon pehmeän maaperän aiheuttama painumariski. ASUINRAKENNUSTEN SUUNNITTELU Reunavyöhyke peltoaukean laidalla YLEISTÄ Rakennusten massoittelussa ja ulkoisessa ilmeessä ei tule tyytyä kaikkein yksinkertaisimpaan laatikkomaiseen ratkaisuun. Rakennusten tulisi olla arkkitehtoniselta ilmeeltään selkeitä ja harmonisia. Talomallia valittaessa on syytä etukäteen varmistaa sen soveltuvuus tontille rakennusvalvonnasta. Julkisivut ja massoittelu Rakennusoikeus on määritelty niin, että yksikerroksinen rakennus on selvästi kaksikerroksista pienempi. Julkisivukorkeus mitattuna maanpinnasta julkisivun ja katon leikkauskohtaan on vähintään 3,8 metriä ja enintään 5,8 metriä. Haluttaessa yläkerran voi jättää myös sisustamatta ensimmäisessä rakennusvaiheessa, jolloin rakennus vaikuttaa ulkoasultaan kaksikerroksiselta. Ratkaisu on tuttu jälleenrakennuskauden pientaloista. Asuinrakennukset tulee sijoittaa kiinni kadun puoleiseen rakennusalan rajaan, lukuunottamatta korttelin 2400 tontteja 1,2 ja 3, joilla asuinrakennukset on rakennettava kiinni peltoaukean puoleiseen rakennusalan rajaan. Jos vähintään 4,5 metrin levyinen kuisti on sijoitettu kiinni rakennusalan rajaan, tulkitaan tämä rajaan kiinni rakentamiseksi. Rakennusten sijoittelussa tulee ottaa huomioon katualueelle istutettavien puiden sijainti niin, että sisäänkäynnit ja pihaanajoväylä sijoittuvat puiden väliin. Tonteille on varattu toiseen kadunpuoleisista kulmista kunnallisteknisten johtojen liitoskaivon paikka, jolle ei saa rakentaa. Pihaanajoväylän voi kuitenkin sijoittaa liitoskaivon kohdalle. Joillakin tonteilla tämä on jopa suositeltavaa. 3

4 Katto Kattomuoto on harjakatto tai ns. murrettu harjakatto, jossa katonlappeet ovat eri tasoilla. Kattokaltevuuden tulee olla vähintään 1 : 2,5 ja korkeintaan 1 : 1,5. Harjan suunta on rakennuksen pitkän sivun suuntainen ja on osoitettu asemakaavakartassa. Rakennuksen yhtenäisen julkisivun pituus saa olla enintään 14 metriä. Näin ollen yhtenäinen katonlape saa olla enintään 15,2 metriä. Katteen väri on tummanharmaa tai musta. Räystäiden tulee olla ulkonevat, mutta niiden maksimipituus julkisivulinjasta on kuitenkin 60 cm. TALOUSRAKENNUKSET, KATOKSET, AIDAT Talousrakennukset ja katokset kuten autotallit ja -katokset ovat merkittävä korttelikokonaisuutta täydentäviä kaupunkikuvallisia elementtejä. Niiden tulee muodostaa asuinrakennusten kanssa ilmeeltään, materiaaleiltaan, väreiltään ja korkeusmaailmaltaan yhtenäinen kokonaisuus. Talousrakennusten ja katosten julkisivumateriaalina käytetään puuta tai rappausta. Värit valitaan värityssuunnitelmasta, joka on liitteenä 1. Talousrakennuksen ja katoksen väriksi suositellaan asuinrakennusta tummempaa sävyä. Talousrakennusten ja rakennelmien kattomuoto on harjakatto tai asuinrakennuksen kattomuotoa vastaava. Kattokaltevuuden tulee olla vähintään 1 : 2,5 ja korkeintaan 1 : 1,5. Harjan suunta on talousrakennuksen pitkän sivun suuntainen. Kattomateriaali on väriltään musta tai tummanharmaa. Tontit tulee aidata vain pensasaidalla. Sijoitusesimerkki korttelista Rakennuksen yhtenäisen julkisivun pituus saa olla enintään 14 metriä. Jos rakennus on pidempi kuin 14 metriä, tulee rakennuksen runko sekä katto jäsennöidä selkein rakennusrungon sisään- ja ulosvedoin. Sisään- tai ulosvetoa on hyvä korostaa korkeusvaihteluilla. Rakennuksen suositeltava runkosyvyys (talon leveys) on 7,5-8,5 metriä, kuitenkin enintään 9 metriä. Pääasiallisena julkisivumateriaalina käytetään puuta, rappausta tai kuultorappausta. Värit valitaan värityssuunnitelmasta, joka on liitteenä 1. PIHA-ALUEEN SUUNNITTELU Istutettava alueen osa Istutettava alue voi olla puutarhamainen pihan osa tai sitä voidaan käyttää leikkeihin tai muihin pihatoimintoihin. Istutettavan kasvillisuuden tulee olla monipuolista ja sisältää myös puita ja pensaita. Pelkkä nurmikko ei täytä vaatimusta. Aluetta ei saa pinnoittaa asvaltilla. Jos istutettavalle alueelle tehdään autopaikka, se on pinnoitettava esimerkiksi reikäkivin tai nurmisaumaisin laatoin. 4

5 Puin ja pensain istutettava alueen osa, jolla maaston korkotasoa ei saa muuttaa luonnollisesta maanpinnasta Kaava-alueen maaperäolosuhteet ovat vaikeat. Kuitenkin joudutaan valumavesien johtamisen vuoksi tekemään täyttöä katualueilla ja pihoilla asuinrakennuksen lähiympäristössä. Täytettävä alue tulee rajata ja luiskata luontevasti. Luiskan on mahduttava kokonaisuudessaan tontille. Luiskan kaltev uus saa olla enintään 1:2, jotta luiskan kasvillisuus voidaan hoitaa ja ei aiheudu vaaraa luiskan sortumisesta tai liukupintojen syntymisestä pohjamaahan. Muurit Maaperän huonon kantavuuden takia pihamaa tulee painumaan epätasaisesti. Muurit eivät kestä vähäisiäkään painumia murtumatta. Epätasaisesti painuvat muurit on vaikea korjata ja pitää siisteinä. Näin ollen muurirakenteet eivät ole suositeltavia. Vain matalia, alle 40 cm muureja saa rakentaa tontilla, mutta ei kuitenkaan 1,5 metriä lähempänä tontin rajaa. Naapurien yhteisestä sopimuksesta voidaan muureja rakentaa lähemmäs kuin 1,5 metriä rajasta ja yli 40 cm korkeana, jos muuri perustetaan ja stabiloidaan asianmukaisesti. Tontit tulee aidata pensasaidalla kortteleissa 2400, Peltoaukean puolella asuinkortteleiden reunaan tulee istuttaa puista ja pensaista yhtenäiset reunavyöhykeistutukset. Ne suojaavat yksityisiä pihatiloja ja rajaavat laakson maisematilaa. Istutusvyöhyke on kapea ja ilmeeltään puutarhamainen, pensasaita on osa sitä. Pensasaita Pensasaidaksi suositellaan seuraavia savikolla menestyviä lajeja, joita ei tarvitse leikata: - unkarinsyreeniä tai puistosyreeniä, jotka kasvavat noin 3 metrisiksi. - heisiangervoa, joka kasvaa noin 2 metriseksi - punapaju-, rusopaju- tai valkopajuangervoa, jotka kasvavat noin 1,5 metrisiksi Kuusiaita tai tuija-aita on naapurien yhteisestä sopimuksesta mahdollinen vain, jos se hoidetaan alle 2,4 metriä korkeana. Reunavyöhykkeen ja pihan puulajit Pihapuiksi suositellaan pääasiassa matalakasvuisia hedelmäpuita tai koristepuita ja vain yhtä suurikasvuista jalopuuta tonttia kohden. Reunavyöhykeistutuksessa saa olla mukana muutamia korkeaksi kasvavia jalopuita tai havupuita tonttia kohden. Voimakkaasti varjostavia, suureksi kasvavia havupuita ei saa istuttaa 5 metriä lähemmäksi asuintontin vastaista rajaa. Savimaalla viihtyviä jalopuita ovat tammet, lehmukset, saarnet ja jalavat. Savella viihtyviä pienikasvuisia puita ovat esimerkiksi rusokirsikka, virginiantuomi tai mustamarjaorapihlaja. Savella ja puolivarjossa menestyviä pienikasvuisia havupuita ovat esimerkiksi erilaiset tuijat ja vuorihemlokki. Pellolla on ollut salaojitus Rakennettavan alueen alavalla osalla on paikoin yhä toimiva pellon salaojitus. Sitä ei kannata rikkoa turhin kaivannoin, jotka ulottuvat yli 80 cm syvyyteen. Istutettava alue 5 Reunavyöhykeistutus tulee asemakaavassa merkitylle, puin ja pensain istutettavalle alueelle, jolla ei saa muuttaa maan luonnollista korkotasoa

6 KORTTELIT 2401, 2403 ja 2404 Alueella mahdollisesti oleva radonhaitta tulee ottaa huomioon rakennettaessa. Rakennustarkastaja informoi tarvittavista toimenpiteistä tapauskohtaisesti rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Perustamistapa Koko alueen maaperä on pehmeää ja perustamistapaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tontin pintamuotoja suunniteltaessa on myös otettava huomioon, että esirakentamattomat osat tulevat painumaan huomattavasti tarvittavien täyttöjen seurauksena. Painuminen on otettava huomioon pihan yksityiskohtien ja pihaalueen liittymäkohtien suunnittelussa. Katurakentamisen yhteydessä on kadun ja talon välinen vyöhyke myös stabiloitu. Mikäli rakennuksen ulkopuolisia putkia sijoitetaan tämän vyöhykkeen ulkopuolelle, tulee niiden suunnittelussa ottaa huomioon pehmeän maaperän aiheuttama painumariski. ASUINRAKENNUSTEN SUUNNITTELU Reunavyöhyke Alkrogintietä vasten ja suojaisat tontit alueen keskiosissa. YLEISTÄ Rakennusten massoittelussa ja ulkoisessa ilmeessä ei tule tyytyä kaikkein yksinkertaisimpaan laatikkomaiseen ratkaisuun. Rakennusten tulisi olla arkkitehtoniselta ilmeeltään selkeitä ja harmonisia. Talomallia valittaessa on syytä etukäteen varmistaa sen soveltuvuus tontille rakennusvalvonnasta. Julkisivut ja massoittelu Rakennusoikeus on määritelty niin, että yksikerroksinen rakennus on selvästi kaksikerroksista pienempi. Julkisivukorkeus mitattuna maanpinnasta julkisivun ja katon leikkauskohtaan on vähintään 3,8 metriä ja enintään 5,8 metriä. Haluttaessa yläkerran voi jättää myös sisustamatta ensimmäisessä rakennusvaiheessa, jolloin rakennus vaikuttaa ulkoasultaan kaksikerroksiselta. Ratkaisu on tuttu jälleenrakennuskauden pientaloista. Asuinrakennukset tulee sijoittaa kiinni kadun puoleiseen rakennusalan rajaan, lukuunottamatta korttelin 2401 tontteja 9 ja 10 ja korttelin 2404 tontteja 1-6. Alkrogintien varrella korttelin 2404 tontteilla 1-6 asuinrakennukset on rakennettava kiinni rakennusalan koillisenpuoleiseen eli Alkrogintien puoleiseen rajaan. Kun asuinrakennus ei sijaitse kadun varrella, on rakennusalan kadunpuoleiseen rajaan kiinni sijoitettava autotalli tai muu talousrakennus, josta on annettu ohjeita omassa kappaleessaan. Jos vähintään 4,5 metrin levyinen kuisti on sijoitettu kiinni rakennusalan rajaan, tulkitaan tämä rajaan kiinni rakentamiseksi. Rakennusten sijoittelussa tulee ottaa huomioon katualueelle istutettavien puiden sijainti niin, että sisäänkäynnit ja pihaanajoväylä sijoittuvat puiden väliin. Tonteille on varattu toiseen kadunpuoleisista kulmista kunnallisteknisten johtojen liitoskaivon paikka, jolle ei saa rakentaa. Pihaanajoväylän voi kuitenkin sijoittaa liitoskaivon kohdalle. Joillakin tonteilla tämä on jopa suositeltavaa. 6

7 Katteen väri on tummanharmaa tai musta. Räystäiden tulee olla ulkonevat, mutta niiden maksimipituus julkisivulinjasta on kuitenkin 60 cm. TALOUSRAKENNUKSET, KATOKSET, AIDAT Talousrakennukset ja katokset kuten autotallit ja -katokset ovat merkittävä korttelikokonaisuutta täydentäviä kaupunkikuvallisia elementtejä. Niiden tulee muodostaa asuinrakennusten kanssa ilmeeltään, materiaaleiltaan, väreiltään ja korkeusmaailmaltaan yhtenäinen kokonaisuus. Talousrakennusten ja katosten julkisivumateriaalina käytetään puuta tai rappausta. Värit valitaan värityssuunnitelmasta, joka on liitteenä 1. Talousrakennuksen ja katoksen väriksi suositellaan asuinrakennusta tummempaa sävyä. Talousrakennusten ja rakennelmien kattomuoto on harjakatto tai asuinrakennuksen kattomuotoa vastaava. Kattokaltevuuden tulee olla vähintään 1 : 2,5 ja korkeintaan 1 : 1,5. Harjan suunta on talousrakennuksen pitkän sivun suuntainen (huomaa poikkeus seuraavassa kappaleessa). Kattomateriaali on väriltään musta tai tummanharmaa. Kun asuinrakennus ei sijaitse kadun varrella (korttelin 2404 tontit 1-6 ja korttelin 2401 tontit 9 ja 10), on rakennusalan kadunpuoleiseen rajaan kiinni sijoitettava autotalli tai muu talousrakennus. Tällöin talousrakennuksen harjan tulee olla kadun suuntainen. Ajo autotalliin tai -katokseen tulee järjestää pihan puolelta jo liikenneturvallisuussyistä. Sijoitusesimerkki korttelista Rakennuksen yhtenäisen julkisivun pituus saa olla enintään 14 metriä. Jos rakennus on pidempi kuin 14 metriä, tulee rakennuksen runko sekä katto jäsennöidä selkein rakennusrungon sisään- ja ulosvedoin. Sisään- tai ulosvetoa on hyvä korostaa korkeusvaihteluilla. Rakennuksen suositeltava runkosyvyys (talon leveys) on 7,5-8,5 metriä, kuitenkin enintään 9 metriä. Pääasiallisena julkisivumateriaalina käytetään puuta, rappausta tai kuultorappausta. Värit valitaan värityssuunnitelmasta, joka on liitteenä 1. Katto Kattomuoto on harjakatto tai ns. murrettu harjakatto, jossa katonlappeet ovat eri tasoilla. Kattokaltevuuden tulee olla vähintään 1 : 2,5 ja korkeintaan 1 : 1,5. Harjan suunta on rakennuksen pitkän sivun suuntainen ja on osoitettu asemakaavakartassa. Rakennuksen yhtenäisen julkisivun pituus saa olla enintään 14 metriä. Näin ollen yhtenäinen katonlape saa olla enintään 15,2 metriä. Tontteja suositellaan aidattavaksi vain pensasaidalla. PIHA-ALUEEN SUUNNITTELU Istutettava alueen osa Istutettava alue voi olla puutarhamainen pihan osa tai sitä voidaan käyttää leikkeihin tai muihin pihatoimintoihin. Istutettavan kasvillisuuden tulee olla monipuolista ja sisältää myös puita ja pensaita. Pelkkä nurmikko ei täytä vaatimusta. Aluetta ei saa pinnoittaa asvaltilla. Jos istutettavalle alueelle tehdään autopaikka, se on pinnoitettava esimerkiksi reikäkivin tai nurmisaumaisin laatoin. 7

8 Kaava-alueen maaperäolosuhteet ovat vaikeat. Kuitenkin joudutaan valumavesien johtamisen vuoksi tekemään täyttöä katualueilla ja pihoilla asuinrakennuksen lähiympäristössä. Täytettävä alue tulee rajata ja luiskata luontevasti. Luiskan on mahduttava kokonaisuudessaan tontille. Luiskan kaltevuus saa olla enintään 1:2, jotta luiskan kasvillisuus voidaan hoitaa ja ei aiheudu vaaraa luiskan sortumisesta tai liukupintojen syntymisestä pohjamaahan. Pensasaita Tontteja suositellaan aidattavaksi pensasaidalla. Pensasaidaksi suositellaan seuraavia savikolla menestyviä lajeja, joita ei tarvitse leikata: - unkarinsyreeniä tai puistosyreeniä, jotka kasvavat noin 3 metrisiksi. - heisiangervoa, joka kasvaa noin 2 metriseksi - punapaju-, rusopaju- tai valkopajuangervoa, jotka kasvavat noin 1,5 metrisiksi Kuusiaita tai tuija-aita on naapurien yhteisestä sopimuksesta mahdollinen vain, jos se hoidetaan alle 2,4 metriä korkeana. Pihan puulajit Pihapuiksi suositellaan pääasiassa matalakasvuisia hedelmäpuita tai koristepuita ja vain yhtä suurikasv uista jalopuuta tonttia kohden. Puuistutuksessa saa olla mukana muutamia korkeaksi kasvavia jalopuita tai havupuita tonttia kohden. Voimakkaasti varjostavia, suureksi kasvavia havupuita ei saa istuttaa 5 metriä lähemmäksi asuintontin vastaista rajaa. Savimaalla viihtyviä jalopuita ovat tammet, lehmukset, saarnet ja jalavat. Savella viihtyviä pienikasvuisia puita ovat esimerkiksi rusokirsikka, virginiantuomi tai mustamarjaorapihlaja. Savella ja puolivarjossa menestyviä pienikasvuisia havupuita ovat esimerkiksi erilaiset tuijat ja vuorihemlokki. Pellolla on ollut salaojitus Rakennettavan alueen alavalla osalla on paikoin yhä toimiva pellon salaojitus. Sitä ei kannata rikkoa turhin kaivannoin, jotka ulottuvat yli 80 cm syvyyteen. Muurit Maaperän huonon kantavuuden takia pihamaa tulee painumaan epätasaisesti. Muurit eivät kestä vähäisiäkään painumia murtumatta. Epätasaisesti painuvat muurit on vaikea korjata ja pitää siisteinä. Näin ollen muurirakenteet eivät ole suositeltavia. Vain matalia, alle 40 cm muureja saa rakentaa tontilla, mutta ei kuitenkaan 1,5 metriä lähempänä tontin rajaa. Naapurien yhteisestä sopimuksesta voidaan muureja rakentaa lähemmäs kuin 1,5 metriä rajasta ja yli 40 cm korkeana, jos muuri perustetaan ja stabiloidaan asianmukaisesti. 8

9 KORTTELIT 2405 ja 2406 Perustamistapa Koko alueen maaperä on pehmeää ja perustamistapaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tontin pintamuotoja suunniteltaessa on myös otettava huomioon, että esirakentamattomat osat tulevat painumaan huomattavasti tarvittavien täyttöjen seurauksena. Painuminen on otettava huomioon pihan yksityiskohtien ja pihaalueen liittymäkohtien suunnittelussa. Katurakentamisen yhteydessä on kadun ja talon välinen vyöhyke myös stabiloitu. Sijoitettaessa rakennusten ulkopuolisia putkia tämän vyöhykkeen ulkopuolelle, tulee niiden suunnittelussa ottaa huomioon pehmeän maaperän aiheuttama painumariski. ASUINRAKENNUSTEN SUUNNITTELU Julkisivut ja massoittelu Rakennusoikeus on määritelty tehokkuusluvulla. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Julkisivukorkeus mitattuna maanpinnasta julkisivun ja katon leikkauskohtaan on vähintään 3,8 metriä ja enintään 5,8 metriä. Yhtiömuotoiset pientalokorttelit Tolkkistentien tuntumassa YLEISTÄ Rakennusten massoittelussa ja ulkoisessa ilmeessä ei tule tyytyä kaikkein yksinkertaisimpaan laatikkomaiseen ratkaisuun Rakennusten tulisi olla arkkitehtoniselta ilmeeltään selkeitä ja harmonisia. Rakennuksia suunniteltaessa on syytä etukäteen varmistaa suunnitelman soveltuvuus tontille rakennusvalvonnasta. Tavoitteena on, että kortteleista syntyy yhtenäinen ja tyylikäs julkisivujen ja niitä yhdistävien aitojen muodostama reuna Tolkkistentien suuntaan. Alueella mahdollisesti oleva radonhaitta tulee ottaa huomioon rakennettaessa. Rakennustarkastaja informoi tarvittavista toimenpiteistä tapauskohtaisesti rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Rakennuksen yhtenäisen julkisivun pituus saa olla enintään 14 metriä. Jos rakennus on pidempi kuin 14 metriä, tulee rakennuksen runko sekä katto jäsennöidä selkein rakennusrungon sisään- ja ulosvedoin. Sisään- tai ulosvetoa on hyvä korostaa korkeusvaihteluilla. Rakennuksen suositeltava runkosyvyys (talon leveys) on 7,5-8,5 metriä, kuitenkin enintään 9 metriä. Pääasiallisena julkisivumateriaalina käytetään puuta, rappausta tai kuultorappausta. Värit valitaan värityssuunnitelmasta, joka on liitteenä 1. Katto Kattomuoto on harjakatto tai ns. murrettu harjakatto, jossa katonlappeet ovat eri tasoilla. Kattokaltevuuden tulee olla vähintään 1 : 2,5 ja korkeintaan 1 : 1,5. Rakennuksen yhtenäisen julkisivun pituus saa olla enintään 14 metriä. Näin ollen yhtenäinen katonlape saa olla enintään 15,2 metriä. Katteen väri on tummanharmaa tai musta. Räystäiden tulee olla ulkonevat, mutta niiden maksimipituus julkisivulinjasta on kuitenkin 60 cm. 9

10 Asuntojen yhteistilat Talousirtaimistoa ja ulkoiluvälineitä varten järjestetään riittävät säilytystilat. Polkupyörille varataan riittävät, turvalliset ja helppokäyttöiset sateelta suojatut ja päivittäiskäytön mahdollistavat säilytystilat. Autopaikat suositellaan sijoitettavaksi katoksiin. TALOUSRAKENNUKSET, KATOKSET, AIDAT Talousrakennukset ja katokset kuten autotallit ja -katokset sekä aidat ovat merkittävä korttelikokonaisuutta täydentäviä kaupunkikuvallisia elementtejä. Niiden tulee muodostaa asuinrakennusten kanssa ilmeeltään, materiaaleiltaan, väreiltään ja korkeusmaailmaltaan yhtenäinen harkittu, tyylikäs ja eheä kokonaisuus. Talousrakennusten ja katosten julkisivumateriaalina käytetään puuta tai rappausta. Värit valitaan värityssuunnitelmasta, joka on liitteenä 1. Talousrakennuksen ja katoksen väriksi suositellaan asuinrakennusta tummempaa sävyä. Talousrakennusten ja rakennelmien kattomuoto on harjakatto tai asuinrakennuksen kattomuotoa vastaava. Kattokaltevuuden tulee olla vähintään 1 : 2,5 ja korkeintaan 1 : 1,5. Harjan suunta on rakennuksen pitkän sivun suuntainen. Kattomateriaali on väriltään musta tai tummanharmaa. 10

11 VIHERALUEET Maisemallisesti arvokas peltoalue (MA) Viljelymaisema ulottuu Alkrogin kaava-alueelle. Kaavaan merkitty peltoalue tulee hoitaa avoimena. On suositeltavaa, että se hoidetaan ympäröivän viljelymaiseman keinoin osana laajempaa viljelykokonaisuutta. VL-1 Lähivirkistysalue, jolle saa sijoittaa maaston täyttöjä ja valleja tuulen- ja melunsuojaa varten. Maaston muotoilu Täyttökumpareet voidaan toteuttaa pidemmän ajanjakson aikana siten, että muotoilu aloitetaan lähinnä asutusta olevasta alueesta edeten kumpare kerrallaan. Yksi rakenteilla oleva täyttökumpare tulee muotoilla lopulliseen muotoonsa ja maisemoida valmiiksi istutustöitä myöten, ennen kun aloitetaan seuraavan täyttökumpareen teko. Täytön korkein sallittu vahvuus on 2 metriä maan huonon kantavuuden vuoksi. Täyttöä ei saa ulottaa 10 metriä lähemmäs kaukolämpö- ja viemärilinjoja. Luiskien kaltevuuden tulee olla vaihteleva ja vähintään 1:2,5, jotta muodosta tulee luonteva eikä liukupintoja synny. Luiskien reunat on liitettävä luontevasti tasamaastoon, jotta kumpareiden niittynä hoidettavat osat voidaan niittää koneellisesti. Tuulensuoja- ja melunsuojaistutukset Kumpareille istutetaan pääasiassa kulttuurilehdon puusto, jossa jalopuiden lisäksi kasvatetaan havupuuryhmiä. Osalle kumpareista voidaan istuttaa myös koivikkoa ja haavikkoa. Osa kumpareiden pinnasta voidaan hoitaa niittynä, jotta aukean tilan muotoilusta saadaan luonteva. Tollkistentien varrella tasamaalle ja kumpareille istutetaan pääasiassa mäntypuustoa, jotta tien pölyn ja melun suojaus olisi mahdollisimman tehokas ja toimisi talvellakin. Kevyenliikenteen reitti Lähivirkistysalueen läpi kulkeva reitti on osa kaupungin läntisiä asuinalueita yhdistävästä kevyenliikenteen verkostosta. Reitti liittyy Tolkkistentien ja Alkrogintien varren kevyenliikenteenraitteihin. Tienylityksen turvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Keskikorokkeiden rakentamista suojateille suositellaan. Ojasta vesiaihe Keskeisestä kokoojaojasta muotoillaan reunaluiskia loiventamalla turvallinen vesiuoma. Luiskan kaltevuus tulee olla pääosin 1:2 tai loivempi ja vain paikoin jyrkempi, enintään 1:1,5. Ojan varteen istutetaan puu- ja pensasryhmiä, jotka osaltaan vähän hillitsevät tuulta avoimessa laaksossa. Ojan varteen tulee peltoalueella tehdä vesiensuojelua varten vähintään 3 metriä leveä niittykaista. pelto Täyttökumpare ja istutukset Loivaluiskainen oja Maaston poikkileikkaus havainnollistaa loivaluiskaista maantäyttöä viheralueella. 11

12 LIITE 1 Värityssuunnitelma Rakennusten puuverhouksen tai rappauspinnan värisävyt on valittava värityssuunnitelmasta, jossa on yhteen sointuvia voimakkaita lämpimiä värisävyjä. Värikoodit ovat Teknoksen vuonna 2003 painetusta ulkomaalivärikartasta, mutta myös muiden valmistajien vastaavat sävyt käyvät. Katteen väri on musta tai tummanharmaa. Talousrakennusten ja katosten, kuten autotallien ja -katosten väriksi suositellaan asuinrakennusta tummempaa sävyä Keltainen ja kellanruskea Sinertävä ja harmaa Talousrakennuksissa ja katoksissa voidaan käyttää edellisten lisäksi myös seuraavia punaisen ja ruskean sävyjä Punertavat ja punaruskeat Värivalintaa helpottamaan on syytä verrata sävynumeroita aidon värikartan värimalleihin, koska sävyt vääristyvät kopioitaessa. 12

13 LIITE 2 Aitamallit Lauta-aidat valitaan oheisista malleista. Kaupunkisuunnitteluosastolta on saatavissa toimenpideluvan hakemisessa helpottavat kaaviot aitamalleista. Kaaviot ovat noin mittakaavassa 1 : 50. Kaupunkisuunnitteluosaston aitatyyppi 9. Kaupunkisuunnitteluosaston aitatyyppi 1. Kaupunkisuunnitteluosaston aitatyyppi 11. Kaupunkisuunnitteluosaston aitatyyppi 8. Kaupunkisuunnitteluosaston aitatyyppi