Osa 1 TIETOMALLIPOHJAINEN HANKE Ohjaus ja koordinointi Laadunvarmistus Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Inframallintaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu ja rakentaminen Tekniikkalajien yhteensovittaminen (yhdistelmämalli) 5.5.2015
1 (17) Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 1.0 5.5.2015 Jari Niskanen Ohje
2 (17) SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Infrahankkeen vaiheet... 4 3 Tehtävät tietomallipohjaisessa hankkeessa... 6 4 Roolit Tietomallipohjaisessa hankkeessa... 8 5 Tietomallipohjaisen hankkeen suunnittelu... 10 5.1 Yleisiä periaatteita... 10 5.2 Mallintamisen tavoitteet... 10 5.3 Inframallin käyttötarkoitukset... 11 5.4 Mallintamisen laajuus ja tarkkuustaso... 13 5.5 Mallin dokumentointi... 13 5.6 Prosessin kuvaus... 14 5.7 Määrälaskennan ja kustannushallinnan menettelyt... 14 5.8 Laadunvarmistus... 14 6 Mallin käytön periaate suhteessa hankevaiheeseen... 15 6.1 Suunnittelu... 15 6.2 Rakentaminen... 15 6.3 Käyttöönotto, käyttö ja ylläpito... 16
3 (17) 1 JOHDANTO Rakennustietosäätiön erityispäätoimikunta buildingsmart Finland (bsf) ja sen infratoimialaryhmä vastaa Yleiset inframallivaatimukset ohjeiston julkaisemisesta. Tarve vaatimuksille on syntynyt suurimpien infratilaajien tavoitteesta siirtyä tietomallintamisen käyttöön. Tilaajilla ja palvelujen tarjoajilla on oltava yhteinen näkemys siitä, mitä ja miten mallinnetaan hankkeiden eri vaiheissa. Inframallivaatimukset on tarkoitettu käytettäväksi hankintojen yleisinä teknisinä viiteasiakirjoina ja inframallintamisen ohjeina. Ohjeiden valmistelutyöstä ovat vastanneet RYM Oy:n PRE-ohjelman InfraFINBIM työpaketin osapuolet vuoden 2014 kesään asti ja sen jälkeen bsf Infra-toimialaryhmä. Valmistelutyöhön ovat osallistuneet seuraavat tahot: VR Track Oy, Destia Oy, Finnmap Infra Oy, Lemminkäinen Infra Oy, NCC Roads Oy, Pöyry Finland Oy, Ramboll Finland Oy, Sito Oy, Tekla Oyj, Terramare Oy, YIT Rakennus Oy Infrapalvelut, Vianova Systems Finland Oy, WSP Finland Oy, A-Insinöörit Oy, Rakennustieto Oy ja Liikennevirasto. Lisäksi ohjeiden valmistelutyötä ovat tukeneet kehittämisryhmän kaupunkijäsenet Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Lahti ja Oulu. Näiden tahojen lisäksi palautetta ovat antaneet useat infra-alan toimijat ja organisaatiot. Kunkin ohjeosan viimeistelyn on tehnyt osan kirjoittaja avustajineen lausunnoista saadun palautteen perusteella. Yleiset inframallivaatimukset 2015 koostuu seuraavista osista: 1. 2. Yleiset mallinnusvaatimukset 3. Lähtötiedot 4. Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa 5. Rakennemallit; Maa-, pohja- ja kalliorakenteet, päällys- ja pintarakenteet ja maarakennustöiden toteutusmallin (koneohjausmalli) ja toteumamallin laadintaohje 6. Rakennemallit; Järjestelmät 7. Rakennemallit; Rakennustekniset rakennusosat 8. Inframallin laadunvarmistus 9. Määrälaskenta, kustannusarviot 10. Havainnollistaminen 11. Infran hallinta 12. Inframallin hyödyntäminen eri suunnitteluvaiheissa ja infran rakentamisessa Tämä ohjekokonaisuuden osa on yleisen tason johdanto tietomallinnusta hyödyntävän infrahankkeen toimintamalliin. Tietomallipohjaisen toiminnan tarjoamien etujen täysimittainen hyödyntäminen edellyttää muutoksia osapuolten toiminnassa ja jatkuvaa panostusta standardien, rajapintojen ja ohjelmistojen kehittämiseen. Mallintamisen käyttö on huomioitava hankkeen organisoinnissa, vaiheistuksessa, aikataulussa, toimintatavoissa ja tiedonvaihdossa. Tilaajan tulee osata arvioida, miten tietomallintamisella saadaan tuotettua hankkeelle mahdollisimman suuri lisäarvo ja miten mallinnus edistää hankkeen kokonaistavoitteiden saavuttamista. Toisaalta hankkeen palveluntarjoajien on osattava sovittaa toimintaprosessinsa tilaajien tavoitteisiin.
4 (17) 2 INFRAHANKKEEN VAIHEET Infrahankkeiden suunnittelun vaiheistetulla järjestelmällä mahdollistetaan mm. kytkentä maankäytön suunnitteluun, oikeantasoinen suunnittelu eri päätöksentekovaiheissa ja riittävä vuorovaikutus eri osapuolten välillä. Suunnitelmien sisältö ja esitystapa on ohjeistettu tilaajakohtaisesti; lainsäädännössä ei ole tätä yksityiskohtaisesti säädelty. Osa suunnitelmasta on raportti- tai selostusmuotoista aineistoa kuten nykytilakuvauksia, vaikutusarviointeja, toteutustavan kuvauksia ja niin edelleen. Näiden lisäksi dokumenttipohjaisessa prosessissa tuotetaan suunnitelmapiirustukset, joita mallipohjaisessa prosessissa vastaa kunkin vaiheen suunnitelmamalli. Infrahankkeen kulkua voidaan kuvata seuraavalla kaaviolla (kuva 1). Kuva 1. Infrahankkeessa tuotettava aineisto hankevaiheittain.
5 (17) Kaaviossa on yleisellä tasolla esitetty infraprojektissa tilaajalle toimitettavat aineistot dokumenttipohjaisen ja tietomallipohjaisen hankkeen eri vaiheissa. Hankevaiheistuksesta lakisääteisten (viranomaishyväksyttävien) vaiheiden osalta säädetään kutakin hankelajia (tie, katu, rata, vesiväylä ym.) ja tilaajaorganisaatiota koskevassa lainsäädännössä. Vaiheiden nimissä ja sisällössä on siten eroja kaavion yleisnimityksiin verrattuna. Vesihuolto-, maisema- ja viherrakentamishankkeita ym. erikoiskohteita toteutetaan kokonaishankkeiden yhteydessä tai erillisinä projekteina. Myös nämä hankkeet etenevät vaiheittain tarkentuen. Tyypillisesti yksittäisen infrasuunnittelu- ja rakennushankkeen kesto on useita vuosia. Toisaalta tietomallipohjainen toiminta voi alkaa mistä hankevaiheesta tahansa. Ideaalitilanteessa suunnitelma kulkee tietomallimuotoisena vaiheesta toiseen täydentyen, ja lähtötiedoista koottu malli päivitetään jokaisessa hankevaiheessa ajantasaiseksi. Jos teknologiset ratkaisut tukevat tiedon säilymistä eheänä läpi hankevaiheiden, saavutetaan myös mallipohjaisen prosessin suurimmat hyödyt. Suunnittelun eri vaiheissa tietomallinnusta hyödynnetään eri tavoin. Varhaisemmissa suunnitteluvaiheissa keskeisiä asioita ovat mm. teknisen toteuttamiskelpoisuuden selvittäminen, investointi- ja ylläpitokustannusten luotettava määrittäminen sekä suunnitelman hyväksyttävyyden varmistaminen. Tietomallipohjaisen toiminnan keskeinen elementti suunnitteluvaiheessa on yhdistelmämalli, joka tukee ratkaisujen toteutettavuuden varmistamista. Yhdistelmämalli on kooste kaikkien hankkeen tekniikka-alueiden malleista. Suunnitelman hyväksyttävyyden varmistamisen tukena voi olla malliaineistosta tuotettu visualisointi, esittelymalli, joka usein sisältää vain näkyvät pinnat ja rakenteet.
6 (17) 3 TEHTÄVÄT TIETOMALLIPOHJAISESSA HANKKEESSA Suunnittelu- ja rakennushankkeisiin sisältyy useita tietomallinnukseen liittyviä tehtäviä. Tehtävät sisältyvät kaikkiin tietomallipohjaisiin hankkeisiin, mutta niiden laajuus vaihtelee paljon hankkeen vaiheen ja koon mukaan. Tavoitetilassa tietomallinnus on luonteva osa koko infran elinkaarenaikaista toimintaa. Tietomallinnukseen liittyvät yleiset tehtävät on esitelty kuvassa 2. Ohjaus ja koordinointi Laadunvalvonta Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Inframallintaminen Vuorovaikutus ja yhteistyö Suunnittelu ja rakentaminen Tekniikkalajien yhteensovittamin en (yhdistelmämalli) Kuva 2. Yleiset tehtävät tietomallihankkeessa. Ohjaus ja koordinointi Kaikille projektin osapuolille tarkennetaan ohjeistus yleisten mallinnusohjeiden pohjalta. Tehtävään kuuluu muun muassa tietomallinnuksen aikataulutus liittyen varsinaiseen suunnitteluun sekä valvonta ja ohjaus. Lähtötietojen hankinta ja mallintaminen Lähtötiedot hankitaan eri organisaatioilta, muokataan ja dokumentoidaan lähtöaineistoluetteloon lähtötietomallin mukaisesti (YIV ohjeet osa 3). Mallintaminen sisältää esim. kohteiden (objektien) mallintamista 2D-aineistosta ja ominaisuustietojen liittämisen näihin kohteisiin. Suunnittelu ja rakentaminen Suunnittelu tehdään tietomallipohjaisesti ja rakentamisessa hyödynnetään inframalleja. Inframallinnus on luonteva osa suunnittelua.
7 (17) Tekniikkalajien yhteensovitus Eri tekniikkalajien suunnitelmamallit sovitetaan yhteen esim. yhdistelmämallin avulla. On sovittava yhteiset pelisäännöt missä muodossa ja miten tietoa välitetään eri tekniikkalajien kesken ja kootaan yhdistelmämalliin. Yhteensovitusta seurataan ja tehdään tekniikkalajien väliset tarkastukset sovitun aikataulun mukaisesti. Vuorovaikutus ja yhteistyö Mallien hyödyntäminen tehostaa yhteistyötä ja auttaa hahmottamaan paremmin suunnitelmaratkaisuja. Vuorovaikutus ja yhteistyö tilaajan ja tuottajan välillä synnyttävät parhaan lopputuloksen, josta hyötyy kumpikin osapuoli. Myös eri tekniikkalajien, projektipäällikön ja suunnittelijoiden välinen vuorovaikutus vaikuttaa oleellisesti hankkeen toimivuuteen ja sen lopputulokseen. Laadunvalvonta Mallinnuksen laadunvalvonnan perustana on palveluntuottajan tekemä dokumentoitu itselleluovutus. Tietomallin laatu koostuu aineiston yhteensopivuudesta, teknisestä kelpoisuudesta ja kattavuudesta. Laadunvarmistuksessa voidaan käyttää sekä visuaalisia että teknisiä menetelmiä.
8 (17) 4 ROOLIT TIETOMALLIPOHJAISESSA HANKKEESSA Tietomallipohjaisen hankkeen organisointiin vaikuttavat huomattavasti projektin sisältö, laajuus ja suunnitelmavaihe. Ohjaus ja koordinointi korostuvat laajoissa hankkeissa, joissa on paljon toimijoita ja tekniikkalajeja. Pienissä hankkeissa roolit sulautuvat ja sisältyvät muihin suunnittelutehtäviin. Inframallinnuksen työvälineiden ja mallien yhteistoiminnallisuuden kehittyessä hankkeiden organisointi voi monialaisissakin hankkeissa jälleen palautua yksinkertaisemmaksi. Seuraavassa esitetyt asiat koskevat pääasiassa suunnitteluhankkeita eli suunnitelmamallien laatimisvaihetta. Rakentamisvaiheen roolituksia on sivuttu tietomallikoordinaattorin osalta. Tilaaja. Projektin toimijoista keskeisin on tilaaja. Tilaaja vastaa projektin rahoituksesta, päätöksenteosta ja johtamisesta ja tekee myös tietomallinnusta koskevat päätökset ja hankinnat. Tilaaja vastaa projektin valmistelusta ja läpiviennistä ja vastaanottaa lopputuloksen omiin arkistointi- ja ylläpitojärjestelmiinsä. Tilaaja päättää oman organisaationsa kokoonpanosta ja rooleista hankkeen tarpeiden mukaan. Tilaaja voi käyttää ulkopuolisia teknisiä asiantuntijoita esimerkiksi hankinnan ja laadunvarmistuksen tukena. Tilaajan käyttäjärooli tietomalliin on tyypillisesti katselukäyttäjä. Teknisillä asiantuntijoilla tulee olla käytettävissään täysimittaiset työvälineet (ohjelmistot) mallin tarkastamiseen. Palveluntuottajan projektinjohto. Projektipäällikkö vastaa mallinnuksen johtamisesta. Projektipäällikkö voi delegoida mallinnuksen johtamiseen liittyviä tehtäviä, mutta vastaa viime kädessä mm. tekniikka-alojen yhteensopivuudesta. Projektin johdon käyttäjärooli tietomalliin on tyypillisesti katselukäyttäjä. Pääsuunnittelija. Pääsuunnittelija vastaa suunnittelun (mallinnuksen) kokonaisorganisoinnista ja aikatauluttamisesta apunaan tarvittaessa suunnittelualojen vastuuhenkilöt. Mallinnukseen liittyvät tehtävät voidaan eriyttää tietomallikoordinaattorille, mikäli pääsuunnittelija ei voi toimia tietomallikoordinaattorina. Tilanne on suuremmissa hankkeissa usein juuri tällainen. Tietomallikoordinaattori suunnitteluhankkeessa. Tietomallikoordinaattori suunnittelee, aikatauluttaa ja yhteensovittaa. Tietomallikoordinaattorin tehtävänä on varmistaa, että tilaajan hankkeelle asettamia tavoitteita ja vaatimuksia noudatetaan. Lisäksi hän huolehtii eri osa-alueiden mallinnuksen yhteensopivuudesta ja ristiriidattomuudesta. Tietomallikoordinaattorin tehtävälistalla voi olla mm. seuraavaa: Laatii ja ylläpitää projektin tietomallinnussuunnitelman. Tekee projektinaikaista tietomallien teknistä laadunvarmistusta. Vastaa yhdistelmämallin ja tietomalliselostuksen kokoamisesta. Tekee suunnittelun aikaista taustatyötä yhteensovituksen tueksi (mm. törmäystarkastelut). Osallistuu mallien sisällön tarkastamiseen ja laadunvarmistukseen (yhteensovitusprosessit). Kutsuu koolle tarvittavat tietomallinnusta koskevat kokoukset eri tekniikkalajien kanssa. Tietomallikoordinaattori rakentamishankkeessa. Tietomallikoordinaattorin tehtäviin työmaalla voi kuulua tietomalliaineiston muokkaus, tarkastaminen ja jakelu työmaan eri toimijoille. Lisäksi työmaan
9 (17) tietomallikoordinaattorin tehtäväkenttään voi kuulua rakentamisen laadunvalvontaan liittyvän toteumatiedon ylläpitoa ja muita tiedonhallintaan liittyviä tehtäviä. Suunnittelijat laativat oman tekniikka-alueensa suunnitelmat suunnitteluperusteita, suunnitteluohjelmaa ja mahdollisesti erikseen laadittua tietomallinnussuunnitelmaa noudattaen. Suunnittelija huolehtii laatimansa aineiston laadunvarmistustoimenpiteistä. Suunnittelijalla on oman tekniikka-alueensa mallin laatimiseen ja muokkaamiseen tarvittavat työvälineet ja yhdistelmämallin tarkasteluun soveltuvat työvälineet.
10 (17) 5 TIETOMALLIPOHJAISEN HANKKEEN SUUNNITTELU 5.1 Yleisiä periaatteita Hankkeen käynnistysvaiheessa tulee suunnitella tietomallinnuksen toteutus. Läpikäytäviä ja dokumentoitavia asioita ovat mm.: mallintamisen tavoitteet inframallin käyttötarkoitukset mallintamisen laajuus, tarkkuustaso ja noudatettavat ohjeet mallin dokumentointi prosessin kuvaus: organisointi, yhteistyö ja tiedonvaihto, aikataulu määrälaskennan ja kustannushallinnan menettelyt laadunvarmistus Tietomallin laajuuteen ja tarkkuustasoon vaikuttavat asiat voidaan määritellä ja dokumentoida hankintavaiheessa esimerkiksi suunnitteluohjelmassa tai erillisessä tietomallinnussuunnitelmassa. Mikäli päädytään laatimaan erillinen tietomallinnussuunnitelma, tulevat tehtävän lähtökohdat määriteltyä kolminapaisesti suunnitteluperusteiden, suunnitteluohjelman ja tietomallinnussuunnitelman avulla (kuva 3). Tässä ohjeessa on käytetty yleisnimitystä tietomallinnussuunnitelma riippumatta siitä, mihin dokumenttiin asiat on kirjattu. Mallinnuksen käytännön toteutus kuvataan palveluntarjoajan omassa projektisuunnitelmassa. Yleiset mallinnusvaatimukset tarjoavat perustan, johon asiakirjoissa voidaan nojautua. Suunnitteluperusteet Suunnitteluohjelma Tietomallinnussuunnitelma Yleiset mallinnusvaatimukset Kuva 3. Suunnittelu- ja mallintamistehtävän määrittely kolminapaisesti. 5.2 Mallintamisen tavoitteet Hankkeen asettamat tavoitteet tietomallinnukselle kirjataan tietomallinnussuunnitelmaan. Yleisiä tavoitteita ovat esimerkiksi hyödyt kohteen toteutettavuuden varmistamisessa, rakentamisen tuottavuuden ja tehokkuuden edistäminen, suunnittelun ja toteutuksen laadun parantaminen, hankkeen parempi kustannusohjattavuus, mallin tarjoama etu kohteen sisällön ja ulkonäön ymmärtämisessä ja niin edelleen. Tietomallinnuksen käyttötarkoitukset kuvataan tietomallinnussuunnitelmassa. Näitä voivat olla esimerkiksi Havainnollistaminen: kommunikointi ulkopuolisten sidosryhmien kanssa
11 (17) Päätöksenteon tukeminen ja havainnollistaminen: suunnittelu- tai rakentamishankkeen sisäinen kommunikointi ja tiedonvaihto Suunnitelma-alojen yhteensovittaminen Nykyisten rakenteiden ja suunnitelmien yhteensovittaminen Rakentamisen laadun toteaminen: rakennusosien laatuvaatimusten kytkeminen malliin Hankintojen laadun parantaminen: mallin avulla paremmin määritelty rakennuskohde pienentää tarjoajan riskiä ja johtaa parempiin tarjouksiin Tuotannonsuunnittelu ja ohjaus: mallin yhdistäminen aikatauluun hankeosittelun avulla ja kustannushallinta mallin sisältämän määrätiedon kautta (4D-5D -mallintaminen) Elinkaarenaikainen tiedonhallinta: käytön, hoidon ja ylläpidon järjestelmien tarvitsema tieto helposti saavutettavassa muodossa; toteumamallia hyödynnetään huoltokirjan laatimisessa tai sen käyttöliittymänä Havainnollistaminen auttaa ymmärtämään suunnitelman sisällöllisiä ratkaisuja tuottamalla selkeämpää, ymmärrettävämpää ja laadukkaampaa tietoa suunnittelun tilanteesta. Kun ratkaisun kannalta keskeiset ominaisuudet kuvataan mallissa riittävän selkeästi, havainnollistaminen toimii myös suunnittelun johtamisen ohjauksen ja päätöksenteon tukena. Havainnollistamisella voidaan palvella projektiryhmän ja käyttäjien lisäksi myös ulkopuolisia sidosryhmiä, kuten viranomaisia. Havainnollistamista on käsitelty tämän ohjekokonaisuuden osassa 10. Inframallien avulla suunnitelmien ymmärrettävyys paranee, palveluntuottajan riski pienenee ja tilaaja saa laadukkaampia tarjouksia. Inframallin avulla voidaan tavoitella myös tehokkuutta hankkeen osittelussa hankintapaketteihin. Mallissa esitettävät rakennusosakohtaiset laatuvaatimukset parantavat mahdollisuuksia rakentamisen laadun toteamiseen. Tämän tavoitteen toteuttaminenen tuo haasteita mallintamisteknologialle ja tiedonsiirrolle. Mikäli tavoitteena on käyttää suunnittelun ja rakentamisen tuottamaa tietoa kohteen hoidon ja ylläpidon tarpeisiin, tulee tämä ottaa huomioon rakentamisen hankintavaiheessa. Ylläpidon järjestelmät, kuten tie- ja katurekisterit, eivät perinteisesti ole tarvinneet eksaktia 3D-muotoista tietoa, vaan niiden tietosisältö on ollut kaksiulotteista ja karkeammalle tasolle yleistettyä. Rakentamisen jälkeen toimitettavista toteumamallitiedoista tulisi mahdollisimman sujuvasti saada muodostettua ylläpidon tarvitsema tietosisältö. 5.3 Inframallin käyttötarkoitukset Lähtötietomalli kuvaa infrakohteen nykytilan ja se toimii suunnittelun pohjana. Eri tekniikkalajit tuottavat omat suunnitelmamallinsa. Yhdistelmämalli muodostetaan lähtötietomallista ja eri tekniikkalajien suunnitelmamalleista, tätä on havainnollistettu kuvassa 4. Yhdistelmämalli on tekninen malli, jonka tarkoituksena on varmistaa eri tekniikkalajien ja eri hankeosien suunnitelmien yhteensopivuus. Hankkeen koosta, ohjelmistoista ja käyttötarkoituksesta riippuen yhdistelmämallilla on erilaisia näkökulmia: Väylähankkeessa erilliseen katseluohjelmaan eri tekniikkalajien mallit kokoava yhdistelmämalli. Suunnittelussa eri tekniikkalajit ovat pääosin yhteisessä mallissa, jota täydennetään lähinnä silloilla ja taitorakenteilla, jotka suunnitellaan eri ohjelmistolla.
12 (17) Laaja aluerakennuskohde, jossa yhdistellään usean eri toimijan tuottamia rakennusten, infran ja taitorakenteiden malleja. Kuva 4. Tietomallinnuksen käyttö suunnittelun ohjaustyövälineenä ja tukena vuorovaikutuksessa. Yhdistelmämallista voidaan jalostaa esittelymalli, joka kuvaa kohteen visuaalisesti mahdollisimman todenmukaisena. Esittelymallia käytetään havainnollistamaan ratkaisuja erityisesti vuorovaikutuksessa sidosryhmien ja asukkaiden kanssa. Kuva 4. Tekninen yhdistelmämalli ja siitä jalostettu esittelymalli.
13 (17) Rakennussuunnitelmamallista tuotetaan toteutusmalli, joka kattaa toteutuksen näkökulman eli rakentamisen tehtävät, aikataulun, työnaikaiset järjestelyt jne. Sillä voidaan tarkoittaa myös suunnittelmamallista jalostettuja työkoneiden koneohjausmalleja tai mittauksia varten laadittuja paikalleenmittausmalleja. Suunnitelmamallin yhteensopivuus varmistetaan yhdistelmämallia tai vastaavaa työvälinettä hyödyntäen. 5.4 Mallintamisen laajuus ja tarkkuustaso Tietomallinnuksen laajuus- ja tarkkuusvaatimukset perustuvat hankkeessa määriteltyihin tavoitteisiin ja käyttötarkoituksiin. Mallinnuksen tarkkuuden ja laajuuden määrittelyssä ja dokumentoinnissa voidaan nojautua tämän vaatimus- ja ohjedokumentaation muissa osissa esitettyihin määrittelyihin. Pääperiaatteena voidaan pitää, että malli sisältää ne asiat, jotka suunnitellaan. Esimerkiksi sähkönsyöttöaseman tilavaraus on mallissakin tilavaraus, ei sähkönsyöttöasema. 5.5 Mallin dokumentointi Inframalli dokumentoidaan tietomalliselostuksen ja sisältöluettelon avulla siten, että mallin sisältö on hahmotettavissa ilman erikoisosaamista ja ohjelmistoja. Tietomalliselostuksessa kuvataan suunnittelualoittain inframallia koskevat keskeiset lähtökohdat, mallin tarkoitus, sisältö, kattavuus, mallinnustavat ja tarkkuustaso sekä mahdolliset rajaukset ja poikkeamat yleisistä vaatimuksista. Selostuksen avulla muut osapuolet voivat tulkita mallin yleistä rakennetta, nimeämiskäytäntöjä ja mallin valmiusastetta. Tietomalliselostus päivitetään aina kun malli julkaistaan muiden osapuolten käyttöön. Tietomalliselostuksen ryhmittelyssä tulee noudattaa periaatetta, jossa suunnittelumalli ja lähtötietomalli kulkevat prosessissa erillisinä toisistaan, ja lähtötietomalli sisältää vain nykytilatietoa. Lähtötiedoista ja mallitiedostoista laaditaan taulukkomuotoinen listaus (tietomalliaineiston sisältöluettelo) vastaavalla rakenteella kuin tietomalliselostus. Sisältödokumentista käy selville tiedostojen käyttötarkoitus, mahdolliset rajoitteet sekä tarvittaessa mallitiedostojen osalta kuvauksen virheet verrattuna teoreettiseen geometriamalliin. Taulukon avulla voidaan dokumentoida tiedostojen itselleluovutus ennen kuin niitä toimitetaan eteenpäin muiden osapuolien käyttöön tai yhdistelmämalliin. Taulukko 1. Esimerkki tietomalliselostuksen sisällöstä ratasuunnitelmavaiheessa. 0 Yleistä 3 Ratasuunnitelmamalli 3C Rakenteet ja järjestelmät 1 Raaka-aine 3C1 Liikenneväylät 1A Maastomalli 3C1.1 Rata 1B Maaperämalli 3C1.1.1-1 Radan rakenteet 1B1 Tutkimuspisteet 3C1.1.1-2 Kuivatusjärjestelyt 1C Rakenteet ja järjestelmät 3C1.1.4-7 Varusteet 1D Kartta- ja paikkatieto 3C1.1.9 Huoltotiet 1E Muu aineisto 3C1.1.10 Risteämät 3C1.1.11 Nykyiset rakenteet 2 Lähtöaineisto 3C1.2 Tiejärjestelyt 2A Maastomalli 3C2 Pohjarakenteet 2B Maaperämalli 3C2.1 Esikuormitukset 2B1 Kallionpinta 3C2.2 Vastapenkereet
14 (17) 2B2 Maalajipinta Turve ap 2B3 Maalajipinta Savi ap 2B4 Maalajipinta SaSi ap 2C Rakenteet ja järjestelmät 2D Kartta- ja paikkatieto 2E Muu aineisto 3C2.3 Massanvaihdot 3C2.4 Työnaikaiset tukiseinät 3C2.5 Paalulaatat 3C2.6 Ylipenkereet 3C3 Sillat 3C3.1 Uudet sillat 3C3.2 Nykyiset sillat Tietomalliselostusta on tarkemmin käsitelty tämän ohjesarjan osassa 2 Yleiset mallinnusvaatimukset. 5.6 Prosessin kuvaus Prosessin kuvaus sisältää hankkeen toimijat, heidän roolinsa hankeorganisaatiossa sekä heidän tehtävänsä ja vastuunsa tietomallin tuottamiseen tai hyödyntämiseen liittyen. Lisäksi kuvataan toimijoiden välinen yhteistyö ja tiedonvaihdon menetelmät sekä hankkeen aikataulu. Tietomallinnussuunnitelmassa kuvataan toimijoiden välinen yhteistyö mallintamisen näkökulmasta. Prosessin tulee nivoutua muuhun projektitoimintaan mahdollisimman saumattomasti. Hankkeen aikatauluttamisessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: lähtötietomallien laatiminen ja toimitus hyvissä ajoin esittelymallin valmistuminen siten, että se tukee hankkeen viestintää ja neuvotteluja hankkeen osittelu siten, että se tukee mallintamista ja mallin hyödyntämistä tekniikka-alueiden yhteensovittamisen aikataulu ja tarkistuspisteet 5.7 Määrälaskennan ja kustannushallinnan menettelyt Kustannushallinnan tavoitteiden määrittely on tilaajan tehtävä. Suunnitteluvaiheessa on oleellista pitää kustannusvaikutukset ajantasaisesti mukana suunnitteluprosessissa. Mallintamisesta saatavat hyödyt kertautuvat, jos kustannusestimaatteja sisältävä malli voidaan edelleen yhdistää muihin toimintoihin kuten tuotannonohjaukseen ja rakentamisen kustannushallintaan. Tällä hetkellä ei ole olemassa vakiintuneita tapoja infrahankkeen määrä- ja kustannushallinnan mallipohjaiseen hoitamiseen tai esimerkiksi hanke- ja rakennusosalaskentajärjestelmien täydelliseen kytkentään suunnittelujärjestelmiin. Palveluntuottajalta voidaan silti edellyttää kustannushallinnan prosessin esittämistä omassa projektisuunnitelmassaan. Määrä- ja kustannushallintaa on käsitelty tämän ohjedokumentaation osassa 9 Määrälaskenta ja kustannusarviot. 5.8 Laadunvarmistus Tilaaja vastaanottaa ja hyväksyy hankkeessa tuotetun tietomallin (-mallit). Tietomallin laadunvarmistuksen tulee olla osa hyvän suunnittelukäytännön mukaista menettelyä. Laadunvarmistus perustuu palveluntuottajan tekemään tietomalliaineiston itselleluovutukseen ja sen dokumentointiin. Tämän lisäksi tilaaja voi toteuttaa erillisen laaduntarkastusmenettelyn. Laadunvarmistusta on käsitelty tämän ohjesarjan osassa 8 Inframallin laadunvarmistus.
15 (17) 6 MALLIN KÄYTÖN PERIAATE SUHTEESSA HANKEVAIHEESEEN 6.1 Suunnittelu Esisuunnitteluvaiheessa pyritään löytämään kaikki toteuttamiskelpoiset vaihtoehdot sekä alustavasti selvittämään niiden vaikutukset (liikenne, ympäristö, maankäyttö, kustannukset ym.). Tarkastelussa voi olla myös vaihtoehtoja, joita ei voi mallintaa 3D-malliksi (esimerkkinä joukkoliikenteen kapasiteetin lisääminen). Esisuunnitteluvaiheessa tuotettavan aineiston laatu voi vaihdella tapauskohtaisesti varsin paljon. Yleissuunnitteluvaiheen käynnistyessä on tyypillisesti vielä olemassa päävaihtoehtoja. Yleissuunnittelun aikana tehdään päätös hyväksymiskäsittelyyn viimeisteltävästä vaihtoehdosta. Yleissuunnitelmavaiheessa tavoitteena on mallintaa päävaihtoehdot paremman kustannus- ja vaikutusarvioinnin, yhteensopivuuden varmistamisen ja vaihtoehtojen helpomman havainnollistamisen vuoksi. Tie-, rata- tai katusuunnitelmavaiheessa tavoitteena on mallintaa suunnitelman tekniset ratkaisut riittävällä tilavaraustarkkuudella sekä tuottaa hallinnollisesti hyväksyttävä suunnitelma, joka vastaa käytännössä talonrakentamisen rakennuslupaa. Mallintaminen tukee havainnollistamista, kustannusten ja vaikutusten arviointia sekä yhteensopivuuden ja aluevarausten varmistamista. Rakennussuunnittelussa tuotetaan kohteen rakentamisessa tarvittava aineisto. Tekniset yksityiskohdat ratkaistaan ja suunnitellaan. Rakennussuunnitelman teettämisestä vastaa suunnittele ja toteuta -malleissa urakoitsija ja kokonaisurakkamallissa tilaaja. Rakennussuunnitteluvaiheessa mallintaminen tukee havainnollistamista, yhteensovittamista, määrälaskentaa sekä työmaan hankintoja, aikataulutusta, mittaus-, laadunvarmistus- ja koneohjaustoimintaa. Rakennussuunnittelun tavoitteena on tuottaa yhteensovitettu, virheetön ja kattava malli. Rakennussuunnitelmamallissa rakenteet, rakenneosat ja -kerrokset esitetään yksityiskohtineen. Tällöin rakennussuunnitelmamalli korvaa detaljipiirustukset. Tyyppipiirustuksia laaditaan tarvittaessa. Mallintaminen tehdään useilla tekniikkalajikohtaisilla suunnittelujärjestelmillä, joiden välinen tiedonsiirto on mahdollista. 6.2 Rakentaminen Tietomallin hyödyntämistä rakentamisvaiheessa on havainnollistettu kuvassa 5. Suunnittelua tehdään rakentamisvaiheessa vaihtelevassa laajuudessa mm. urakkamuodosta riippuen. Suunnittelija on kuitenkin useimmiten mukana myös rakentamisvaiheessa. Rakennussuunnitteluvaihe on tuottanut eri tekniikka-alojen suunnitelmat mallipohjaisina ja niistä laaditun yhdistelmämallin. Tästä kokonaisuudesta tuotetaan suunnitelmatietoa rakentamisen tarpeisiin; mm. koneohjaukseen ja paikalleenmittaukseen. Rakentamisen edetessä tarkentuvat lähtötiedot sekä suunnitelman muutostarpeet toimitetaan suunnittelijalle, joka tekee muutokset ja päivittää suunnitelma-aineiston ja yhdistelmämallin.
16 (17) Kuva 5. Yleinen kuvaus tietomallinnuksen käytöstä rakentamisvaiheessa. Kuva ei ota kantaa urakkamuotoon; mallipohjainen rakennussuunnittelu on voitu tehdä erikseen ennen rakentamisvaihetta (kokonaisurakka) tai se voidaan tehdä toteutuksen osana (suunnittele toteuta; ST) tai integroituna projektitoteutuksena allianssityyppisesti. 6.3 Käyttöönotto, käyttö ja ylläpito Tietomallipohjainen prosessi voi tuottaa tehokkaasti tietoa myös kohteen käyttöönottoa, käyttöä ja ylläpitoa varten. Mallintaminen mahdollistaa tehokkaan yhteistyön eri toimijoiden kesken koko hankkeen elinkaaren ajan. Inframalleja voidaan hyödyntää mm. seuraavissa käyttöönoton prosesseissa: saavutettavuuteen ja esteettömyyteen liittyvät vaatimukset näkemäanalyysit hätäpoistumistiesimuloinnit savunpoistosimuloinnit käyttö- ja huoltohenkilökunnan valmennus pelastusviranomaisten harjoitukset toteumatiedon ja muun malliaineiston toimittaminen viranomaisille ja ylläpidettäviin rekistereihin Kattava inframalli toteutuneesta kohteesta on hyödyllinen käytönaikaisia tarpeita varten ja toimii myös lähtötietona, kun kohteeseen on tarvetta tehdä muutoksia. Toteumamalliin voidaan lisätä käytön ja ylläpidon tarvitsema tieto, jolloin muodostuu käytön ja ylläpidon vaatima tietovarasto, huoltokirja. Tietomallia voidaan käyttää tietovaraston käyttöliittyminä, jolloin kaikki huoltotöissä tarvittava tieto on sidottu paikkaan ja tiedon saavutettavuus paranee. Hoitourakoihin liittyen on tehty kokeiluja sähköisen tietovaraston hyödyntämisestä urakoiden kilpailuttamisessa ja seurannassa. Käyttö- ja ylläpitovaiheen mallipohjaisia hankintoja voidaan toteuttaa sitä mukaa kuin ylläpitourakoihin on mahdollista saada mallipohjaista lähtötietoa. Ensimmäiset mallipohjaiseen toimintaan
17 (17) soveltuvat hankkeet ovat tyypiltään ylläpitourakan yhteydessä tehtäviä perusparannuksia kuten uudelleenpäällystyksiä. Kohteiden mallipohjaista ylläpitoa on mahdollista kehittää ja toteuttaa infran tietovarastojen kehittymisen tahdissa. Kuva 6. Tietomallin hyödyntäminen käyttö- ja ylläpitovaiheessa