Yleiset inframallivaatimukset YIV2014

Transkriptio

1 Osa 1 TIETOMALLIPOHJAINEN HANKE

2 1 (17) Versiointisivu Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Jari Niskanen Ohjeluonnos

3 2 (17) SISÄLLYS 1 Johdanto Infrahankkeen vaiheet Tietomallipohjaisen hankkeen suunnittelu Mallintamisen tavoitteet ja mallin käyttötarkoitukset Mallintamisen laajuus ja tarkkuustaso Prosessin kuvaus Määrä- ja kustannushallinta Laadunvarmistus Mallin käytön periaate suhteessa hankevaiheeseen Suunnittelu Rakentaminen Käyttöönotto, käyttö ja ylläpito Tietomalliselostus ja tietomallin sisältöluettelo Liite 1 Esimerkki tietomallinnussuunnitelmasta Liite 2 Esimerkki mallipohjaisen yleissuunnitteluhankkeen prosessikuvauksesta Liite 3 Esimerkki mallipohjaisen rakennussuunnitteluhankkeen yleisestä prosessikuvauksesta Liite 4 Esimerkki mallipohjaisen rakennusurakan prosessikuvauksesta... 17

4 3 (17) 1 JOHDANTO Rakennustietosäätiön erityispäätoimikunta buildingsmart Finland (bsf) tulee julkaisemaan vuoden 2015 alkupuolella Yleiset inframallivaatimukset. Tarve vaatimuksille on syntynyt suurimpien infratilaajien tavoitteesta siirtyä tietomallintamisen käyttöön vuodesta 2014 alkaen. Tilaajilla ja palvelujen tarjoajilla on oltava yhteinen näkemys siitä, mitä ja miten mallinnetaan hankkeiden eri vaiheissa. Inframallivaatimukset on tarkoitettu käytettäväksi hankintojen yleisinä teknisinä viiteasiakirjoina ja inframallintamisen ohjeina. Ohjeiden valmistelutyöstä ovat vastanneet RYM Oy:n PRE-ohjelman InfraFINBIM työpaketin osapuolet vuoden 2014 kesään asti ja sen jälkeen bsf Infra-toimialaryhmä. Valmistelutyöhön ovat osallistuneet seuraavat tahot: VR Track Oy, Destia Oy, Finnmap Infra Oy, Lemminkäinen Infra Oy, NCC Roads Oy, Pöyry Finland Oy, Ramboll Finland Oy, Sito Oy, Tekla Oyj, Terramare Oy, YIT Rakennus Oy Infrapalvelut, Vianova Systems Finland Oy, WSP Finland Oy, A-Insinöörit Oy, Rakennustieto Oy ja Liikennevirasto. Lisäksi ohjeiden valmistelutyötä ovat tukeneet kehittämisryhmän kaupunkijäsenet Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Lahti ja Oulu. Näiden tahojen lisäksi palautetta ovat antaneet useat infra-alan toimijat ja organisaatiot. Yleiset inframallivaatimukset 2014 koostuu seuraavista osista: Yleiset vaatimukset 3. Lähtötietojen vaatimukset; Lähtötilamallit 4. Inframalli ja mallinnus hankkeen eri suunnitteluvaiheissa 5. Rakennemallit; Maa-, pohja- ja kalliorakenteet, päällys- ja pintarakenteet (RO nimikkeet ) ja maarakennustöiden toteutusmallin (koneohjausmalli) laadintaohje 6. Rakennemallit; Järjestelmät (RO nimikkeet 3000) 7. Rakennemallit; Rakennustekniset rakennusosat (RO nimikkeet 4000) 8. Inframallin laadunvarmistus 9. Määrälaskenta, kustannusarviot 10. Havainnollistaminen 11. Inframallin hyödyntäminen eri suunnitteluvaiheissa, infran rakentamisessa sekä infran käytössä ja ylläpidossa Tämä ohjekokonaisuuden osa on yleisen tason johdanto tietomallinnusta hyödyntävän infrahankkeen toimintamalliin. Tietomallipohjaisen toiminnan tarjoamien etujen täysimittainen hyödyntäminen edellyttää muutoksia osapuolten toiminnassa ja jatkuvaa panostusta standardien, rajapintojen ja ohjelmistojen kehittämiseen. Mallintamisen käyttö on huomioitava hankkeen organisoinnissa, vaiheistuksessa, aikataulussa, toimintatavoissa ja tiedonvaihdossa. Tilaajan tulee osata arvioida, miten tietomallintamisella saadaan tuotettua hankkeelle mahdollisimman suuri lisäarvo ja miten mallinnus edistää hankkeen kokonaistavoitteiden saavuttamista. Toisaalta hankkeen palveluntarjoajien on osattava sovittaa toimintaprosessinsa tilaajien tavoitteisiin.

5 4 (17) 2 INFRAHANKKEEN VAIHEET Infrahankkeiden suunnittelun vaiheistetulla järjestelmällä mahdollistetaan mm. kytkentä maankäytön suunnitteluun, oikeantasoinen suunnittelu eri päätöksentekovaiheissa ja riittävä vuorovaikutus eri osapuolten välillä. Suunnitelmien sisältö ja esitystapa on ohjeistettu tilaajakohtaisesti; lainsäädännössä ei ole tätä yksityiskohtaisesti säädelty. Osa suunnitelmasta on raportti- tai selostusmuotoista aineistoa kuten nykytilakuvauksia, vaikutusarviointeja, toteutustavan kuvauksia ja niin edelleen. Näiden lisäksi dokumenttipohjaisessa prosessissa tuotetaan suunnitelmapiirustukset, joita mallipohjaisessa prosessissa vastaa kunkin vaiheen suunnitelmamalli. Infrahankkeen kulkua voidaan kuvata seuraavalla kaaviolla. Kuva 1. Infrahankkeessa tuotettava aineisto hankevaiheittain. Kaaviossa on yleisellä tasolla esitetty infraprojektissa tilaajalle toimitettavat aineistot dokumenttipohjaisen ja tietomallipohjaisen hankkeen eri vaiheissa. Hankevaiheistuksesta lakisääteisten (viranomaishyväksyttävien) vaiheiden osalta säädetään kutakin hankelajia (tie, katu, rata, vesiväylä ym.) ja tilaajaorganisaatiota

6 5 (17) koskevassa lainsäädännössä. Vaiheiden nimissä ja sisällössä on siten eroja kaavion yleisnimityksiin verrattuna. Vesihuolto-, maisema- ja viherrakentamishankkeita ym. erikoiskohteita toteutetaan kokonaishankkeiden yhteydessä tai erillisinä projekteina. Myös näiden hankkeiden suunnittelu ja rakentaminen etenevät ja tarkentuvat vaiheittain tarkentuen. Hankkeen aikajänne ensimmäisistä vaiheista loppuun on tyypillisesti useiden vuosien pituinen. Toisaalta tietomallipohjainen toiminta voi alkaa mistä hankevaiheesta tahansa. Ideaalitilanteessa suunnitelma kulkee tietomallimuotoisena vaiheesta toiseen täydentyen, ja lähtötiedoista koottu malli päivitetään jokaisessa hankevaiheessa ajantasaiseksi. Jos teknologiset ratkaisut tukevat tiedon säilymistä eheänä läpi hankevaiheiden, saavutetaan myös mallipohjaisen prosessin suurimmat hyödyt. Suunnittelun eri vaiheissa tietomallinnusta hyödynnetään eri tavoin. Varhaisemmissa suunnitteluvaiheissa keskeisiä asioita ovat mm. teknisen toteuttamiskelpoisuuden selvittäminen, investointi- ja ylläpitokustannusten luotettava määrittäminen sekä suunnitelman hyväksyttävyyden varmistaminen. Tietomallipohjaisen toiminnan keskeinen elementti suunnitteluvaiheessa on yhdistelmämalli, joka tukee ratkaisujen toteutettavuuden varmistamista. Yhdistelmämalli on kaikkien tekniikka-alueiden mallien yhteinen virtuaalinen kuvanto. Suunnitelman hyväksyttävyyden varmistamisen tukena voi olla tietomallista johdettu visualisointi, virtuaalimalli. Tietomallin hyödyntämistä suunnitteluvaiheessa on havainnollistettu seuraavassa kuvassa. Kuva 2: Tietomallinnuksen käyttö suunnittelun ohjaustyövälineenä ja tukena vuorovaikutuksessa.

7 6 (17) 3 TIETOMALLIPOHJAISEN HANKKEEN SUUNNITTELU Hankkeen käynnistysvaiheessa tulee suunnitella tietomallinnuksen toteutus. Läpikäytäviä ja dokumentoitavia asioita ovat mm.: mallintamisen yleiset tavoitteet ja käyttötarkoitukset; mihin mallia tarvitaan mallintamisen laajuus ja tarkkuustaso prosessin kuvaus o hankkeen toimijat, roolit (vastuut) ja tehtävät o yhteistyö ja tiedonvaihto o aikataulu kustannuslaskenta/-hallinta; menettelyt laadunvarmistus mallin käytön periaatteet suhteessa hankevaiheeseen o suunnittelu o rakentaminen o käyttöönotto o käyttö, hoito, ylläpito (kunnossapito) Tietomallin laajuuteen ja tarkkuustasoon vaikuttavat asiat voidaan määritellä ja dokumentoida hankintavaiheessa esimerkiksi suunnitteluohjelmassa tai erillisessä tietomallinnussuunnitelmassa. Mikäli päädytään laatimaan erillinen tietomallinnussuunnitelma, tulevat tehtävän lähtökohdat määriteltyä kolminapaisesti suunnitteluperusteiden, suunnitteluohjelman ja tietomallinnussuunnitelman avulla. Tässä ohjeessa on käytetty yleisnimitystä tietomallinnussuunnitelma riippumatta siitä, mihin dokumenttiin asiat on kirjattu. Mallinnuksen käytännön toteutus kuvataan palveluntarjoajan omassa projektisuunnitelmassa. Yleiset mallinnusvaatimukset tarjoavat perustan, johon asiakirjoissa voidaan nojautua. Suunnitteluperusteet Suunnitteluohjelma Tietomallinnussuunnitelma Yleiset mallinnusvaatimukset Kuva 3 Suunnittelu- ja mallintamistehtävän määrittely kolminapaisesti.

8 7 (17) 3.1 Mallintamisen tavoitteet ja mallin käyttötarkoitukset Hankkeen asettamat tavoitteet tietomallinnukselle kirjataan tietomallinnussuunnitelmaan. Yleisiä tavoitteita ovat esimerkiksi hyödyt kohteen toteutettavuuden varmistamisessa, rakentamisen tuottavuuden ja tehokkuuden edistäminen, suunnittelun ja toteutuksen laadun parantaminen, hankkeen parempi kustannusohjattavuus, mallin tarjoama etu kohteen sisällön ja ulkonäön ymmärtämisessä ja niin edelleen. Tietomallinnuksen käyttötarkoitukset kuvataan tietomallinnussuunnitelmassa. Näitä voivat olla esimerkiksi Havainnollistaminen: kommunikointi ulkopuolisten sidosryhmien kanssa Havainnollistaminen: suunnittelu- tai rakentamishankkeen sisäinen kommunikointi ja tiedonvaihto Konfliktien löytäminen suunnitelma-alojen välillä Konfliktien löytäminen olemassa olevien rakenteiden ja suunnitelman välillä Rakentamisen laadun toteamisen helpottuminen: rakennusosien laatuvaatimusten kytkeminen malliin Hankintojen laadun parantaminen: mallin avulla paremmin määritelty rakennuskohde pienentää tarjoajan riskiä ja johtaa parempiin tarjouksiin Tuotannonsuunnittelu ja ohjaus: mallin yhdistäminen aikatauluun hankeosittelun avulla ja kustannushallinta mallin sisältämän määrätiedon kautta (4D-5D -mallintaminen) Elinkaarenaikainen tiedonhallinta: käytön, hoidon ja ylläpidon järjestelmien tarvitsema tieto helposti saavutettavassa muodossa; toteumamallia hyödynnetään huoltokirjan laatimisessa tai sen käyttöliittymänä Havainnollistaminen auttaa ymmärtämään suunnitelman sisällöllisiä ratkaisuja tuottamalla selkeämpää, ymmärrettävämpää ja laadukkaampaa tietoa suunnittelun tilanteesta. Kun ratkaisun kannalta keskeiset ominaisuudet kuvataan mallissa riittävän selkeästi, havainnollistaminen toimii myös suunnittelun johtamisen ohjauksen ja päätöksenteon tukena. Havainnollistamisella voidaan palvella projektiryhmän ja käyttäjien lisäksi myös ulkopuolisia sidosryhmiä, kuten viranomaisia. Havainnollistamista on käsitelty tämän ohjekokonaisuuden osassa 10. Tietomallien avulla suunnitelmien ymmärrettävyys paranee, palveluntuottajan riski pienenee ja tilaaja saa edullisempia ja laadukkaampia tarjouksia. Tietomallin avulla voidaan tavoitella myös tehokkuutta hankkeen osittelussa hankintapaketteihin. Tietomallissa esitettävät rakennusosakohtaiset laatuvaatimukset parantavat tilaajan mahdollisuuksia rakentamisen laadun toteamiseen. Tämän tavoitteen toteutuminen tuo haasteita mallintamisteknologialle ja tiedonsiirrolle. Mikäli tavoitteena on käyttää suunnittelun ja rakentamisen tuottamaa tietoa kohteen hoidon ja ylläpidon tarpeisiin, tulee tämä ottaa huomioon rakentamisen hankintavaiheessa. Ylläpidon järjestelmät, kuten tie- ja katurekisterit, eivät perinteisesti ole tarvinneet tarvitse eksaktia 3D-muotoista tietoa, vaan niiden tietosisältö on ollut kaksiulotteista ja karkeammalle tasolle yleistettyä. Rakentamisen jälkeen toimitettavista toteumamallitiedoista tulisi mahdollisimman sujuvasti saada muodostettua ylläpidon tarvitsema tietosisältö.

9 8 (17) 3.2 Mallintamisen laajuus ja tarkkuustaso Tietomallinnuksen laajuus- ja tarkkuusvaatimukset perustuvat hankkeessa määriteltyihin tavoitteisiin ja käyttötarkoituksiin. Mallinnuksen tarkkuuden ja laajuuden määrittelyssä ja dokumentoinnissa voidaan nojautua tämän vaatimus- ja ohjedokumentaation muissa osissa esitettyihin määrittelyihin. Pääperiaatteena voidaan pitää, että malli sisältää ne asiat, jotka suunnitellaan. Esimerkiksi sähkönsyöttöaseman tilavaraus on mallissakin tilavaraus, ei sähkönsyöttöasema. 3.3 Prosessin kuvaus Prosessin kuvaus sisältää hankkeen toimijat, heidän roolinsa hankeorganisaatiossa sekä heidän tehtävänsä ja vastuunsa tietomallin tuottamiseen tai hyödyntämiseen liittyen. Lisäksi kuvataan toimijoiden välinen yhteistyö ja tiedonvaihdon menetelmät sekä hankkeen aikataulu. Hankkeen toimijoista keskeisin on tilaaja. Tilaaja vastaa hankkeen rahoituksesta, päätöksenteosta ja johtamisesta ja tekee myös tietomallinnusta koskevat päätökset ja hankinnat. Tilaaja vastaa hankkeen valmistelusta ja läpiviennistä ja vastaanottaa lopputuloksen omiin arkistointi- ja ylläpitojärjestelmiinsä. Tilaaja voi käyttää ulkopuolisia teknisiä asiantuntijoita hankinnan ja sopimusvalvonnan tukena. Palveluntuottajan nimeämä projektipäällikkö vastaa mallinnuksen johtamisesta. Projektipäällikkö voi delegoida mallinnuksen johtamiseen liittyviä tehtäviä, mutta ei voi delegoida mallinnukseen liittyviä vastuita, kuten suunnitelmien (osamallien) yhteensopivuutta. Osapuolten rooleja on käsitelty tarkemmin tämän ohjesarjan osassa 2 Yleiset vaatimukset. Tietomallinnussuunnitelmassa kuvataan toimijoiden välinen yhteistyö mallintamisen näkökulmasta. Prosessin tulee nivoutua muuhun projektitoimintaan mahdollisimman aukottomasti. Tietomallinnuksen aikataulu noudattaa suunnitteluaikataulua, johon tietomallinnuksen tehtävät lisätään. Hankkeen tietomallinnuksen aikatauluttamisessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: lähtötietomallien laatiminen ja toimitus hyvissä ajoin visualisointimallin valmistuminen siten, että se tukee hankkeen viestintää ja neuvotteluja hankkeen osittelu siten, että se tukee mallintamista ja mallin hyödyntämistä Esimerkkejä yleisen tason prosessikuvauksista on esitetty tämän ohjeen liitteissä (kuvaukset lisätään myöhemmin). 3.4 Määrä- ja kustannushallinta Kustannushallinnan tavoitteiden määrittely on tilaajan tehtävä. Suunnitteluvaiheessa on oleellista pitää kustannusvaikutukset ajantasaisesti mukana suunnitteluprosessissa. Mallintamisesta saatavat hyödyt kertautuvat, jos kustannusestimaatteja sisältävä malli voidaan edelleen yhdistää muihin toimintoihin kuten tuotannonohjaukseen ja rakentamisen kustannushallintaan. Tällä hetkellä ei ole olemassa vakiintuneita tapoja infrahankkeen määrä- ja kustannushallinnan mallipohjaiseen hoitamiseen tai esimerkiksi hanke- ja rakennusosalaskentajärjestelmien täydelliseen kytkentään suunnittelujärjestelmiin. Palveluntuottajalta voidaan silti edellyttää kustannushallinnan prosessin esittämistä omassa projektisuunnitelmassaan.

10 9 (17) Määrä- ja kustannushallintaa on käsitelty tämän ohjedokumentaation osassa 9 Määrälaskenta ja kustannusarviot. 3.5 Laadunvarmistus Tilaaja vastaanottaa ja hyväksyy hankkeessa tuotetun tietomallin (-mallit). Laadunvarmistus perustuu pääosin palveluntuottajan tekemään tietomalliaineiston itselleluovutukseen ja sen dokumentointiin. Tämän lisäksi tilaaja voi toteuttaa erillisen laaduntarkastusmenettelyn. Laadunvarmistusta on käsitelty tämän ohjeistusdokumentaation osassa 8 Inframallin laadunvarmistus. 4 MALLIN KÄYTÖN PERIAATE SUHTEESSA HANKEVAIHEESEEN 4.1 Suunnittelu Esisuunnitteluvaiheessa pyritään löytämään kaikki toteuttamiskelpoiset vaihtoehdot sekä alustavasti selvittämään niiden vaikutukset (liikenne, ympäristö, maankäyttö, kustannukset ym.). Tarkastelussa voi olla myös vaihtoehtoja, joita ei voi mallintaa 3D-malliksi (esimerkkinä joukkoliikenteen kapasiteetin lisääminen). Esisuunnitteluvaiheessa tuotettavan aineiston laatu voi vaihdella tapauskohtaisesti tarpeiden mukaan. Yleissuunnitteluvaiheen käynnistyessä on tyypillisesti vielä olemassa päävaihtoehtoja. Yleissuunnittelun aikana tehdään päätös hyväksymiskäsittelyyn viimeisteltävästä vaihtoehdosta. Yleissuunnitelmavaiheessa tavoitteena on mallintaa päävaihtoehdot paremman kustannus- ja vaikutusarvioinnin, yhteensopivuuden varmistamisen ja vaihtoehtojen helpomman havainnollistamisen vuoksi. Tie-, rata- tai katusuunnitelmavaiheessa tavoitteena on mallintaa suunnitelman tekniset ratkaisut. Mallintaminen tukee havainnollistamista, kustannusten ja vaikutusten arviointia sekä yhteensopivuuden ja aluevarausten varmistamista. Rakennussuunnittelussa tuotetaan kohteen rakentamisessa tarvittava aineisto. Tekniset yksityiskohdat ratkaistaan ja suunnitellaan. Rakennussuunnitelman teettämisestä vastaa suunnittele ja toteuta -malleissa urakoitsija ja kokonaisurakkamallissa tilaaja. Rakennussuunnitteluvaiheessa mallintaminen tukee havainnollistamista, yhteensovittamista, määrälaskentaa sekä työmaan hankintoja, aikataulutusta, mittaus-, laadunvarmistus- ja koneohjaustoimintaa. Rakennussuunnittelun tavoitteena on tuottaa yhteensovitettu, virheetön ja kattava malli. Rakennussuunnitelmamallissa rakenteet, rakenneosat ja -kerrokset esitetään yksityiskohtineen. Tällöin rakennussuunnitelmamalli korvaa detaljipiirustukset. Mallintaminen tehdään useilla tekniikkalajikohtaisilla suunnittelujärjestelmillä, joiden välinen tiedonsiirto on mahdollista. 4.2 Rakentaminen Tietomallin hyödyntämistä rakentamisvaiheessa on havainnollistettu seuraavassa kuvassa. Suunnittelua tehdään rakentamisvaiheessa vaihtelevassa laajuudessa mm. urakkamuodosta riippuen. Suunnittelija on kuitenkin useimmiten mukana myös rakentamisvaiheessa. Rakennussuunnitteluvaihe on tuottanut eri tekniikkaalojen suunnitelmat mallipohjaisina ja niistä laaditun yhdistelmämallin. Tästä kokonaisuudesta tuotetaan

11 10 (17) suunnitelmatietoa rakentamisen tarpeisiin; mm. koneohjaukseen ja paikalleenmittaukseen. Rakentamisen myötä tarkentuvat lähtötiedot sekä suunniteltuun ratkaisuun työmaalla sovitut muutokset toimitetaan suunnittelijalle, joka päivittää suunnitelmansa ja yhdistelmämallin. Kuva 4. Yleinen kuvaus tietomallinnuksen käytöstä rakentamisvaiheessa. Kuva ei ota kantaa urakkamuotoon; mallipohjainen rakennussuunnittelu on voitu tehdä erikseen ennen rakentamisvaihetta (KU) tai se voidaan tehdä toteutuksen osana (ST) tai integroituna projektitoteutuksena allianssityyppisesti. 4.3 Käyttöönotto, käyttö ja ylläpito Tietomallipohjainen prosessi voi tuottaa tehokkaasti tietoa myös kohteen käyttöönottoa, käyttöä ja ylläpitoa varten. Mallintaminen mahdollistaa tehokkaan yhteistyön eri toimijoiden kesken koko hankkeen elinkaaren ajan. Tietomalleja voidaan hyödyntää mm. seuraavissa käyttöönoton prosesseissa: saavutettavuuteen ja esteettömyyteen liittyvät vaatimukset näkemäanalyysit hätäpoistumistiesimuloinnit savunpoistosimuloinnit käyttö- ja huoltohenkilökunnan valmennus pelastusviranomaisten harjoitukset toteumatiedon ja muun malliaineiston toimittaminen viranomaisille ja ylläpidettäviin rekistereihin Tarkka tietomalli toteutuneista rakenteista on hyödyllinen käytönaikaisia tarpeita varten ja toimii myös lähtötietona, kun kohteeseen on tarvetta tehdä muutoksia. Toteumamalliin voidaan lisätä käytön ja ylläpidon tarvitsema tieto, jolloin muodostuu käytön ja ylläpidon vaatima tietovarasto, huoltokirja. Tietomallia voidaan käyttää tietovaraston käyttöliittyminä, jolloin kaikki huoltotöissä tarvittava tieto on sidottu paikkaan ja tiedon saavutettavuus paranee.

12 11 (17) Hoitourakoihin liittyen on tehty kokeiluja sähköisen tietovaraston hyödyntämisestä urakoiden kilpailuttamisessa ja seurannassa. Käyttö- ja ylläpitovaiheen mallipohjaisia hankintoja voidaan toteuttaa sitä mukaa kuin ylläpitourakoihin on mahdollista saada mallipohjaista lähtötietoa. Ensimmäiset mallipohjaiseen toimintaan soveltuvat hankkeet ovat tyypiltään ylläpitourakan yhteydessä tehtäviä perusparannuksia kuten uudelleenpäällystyksiä. Kohteiden mallipohjaista ylläpitoa on mahdollista kehittää ja toteuttaa infran tietovarastojen kehittymisen tahdissa. Kuva 5. Tietomallin hyödyntäminen käyttö- ja ylläpitovaiheessa 5 TIETOMALLISELOSTUS JA TIETOMALLIN SISÄLTÖLUETTELO Tietomalliselostuksessa kuvataan suunnittelualoittain tietomallia koskevat keskeiset lähtökohdat, mallin tarkoitus, sisältö, kattavuus, mallinnustavat ja tarkkuustaso sekä mahdolliset rajaukset ja poikkeamat yleisistä vaatimuksista. Selosteen avulla muut osapuolet voivat tulkita mallin yleistä rakennetta, nimeämiskäytäntöjä ja mallin valmiusastetta. Tietomalliselostus päivitetään aina kun malli julkaistaan muiden osapuolten käyttöön. Tietomalliselostuksen ryhmittelyssä tulee noudattaa periaatetta, jossa suunnittelumalli ja lähtötietomalli kulkevat prosessissa erillisinä toisistaan, ja lähtötietomalli sisältää vain nykytilatietoa. Lähtö- ja mallitiedostoista laaditaan taulukkomuotoinen listaus (tietomalliaineiston sisältöluettelo) vastaavalla rakenteella kuin tietomalliselostus. Sisältödokumentista käy selville tiedostojen käyttötarkoitus, mahdolliset rajoitteet sekä tarvittaessa mallitiedostojen osalta kuvauksen virheet verrattuna teoreettiseen geometriamalliin. Taulukon avulla voidaan dokumentoida tiedostojen itselleluovutus ennen kuin niitä toimitetaan eteenpäin muiden osapuolien käyttöön tai yhdistelmämalliin. Taulukko 1. Esimerkki tietomalliselostuksen sisällöstä ratasuunnitelmavaiheessa. 0 Yleistä 3 Ratasuunnitelmamalli 3C Rakenteet ja järjestelmät 1 Raaka-aine 3C1 Liikenneväylät 1A Maastomalli 3C1.1 Rata 1B Maaperämalli 3C Radan rakenteet 1B1 Tutkimuspisteet 3C Kuivatusjärjestelyt

13 12 (17) 1C Rakenteet ja järjestelmät 3C Varusteet 1D Kartta- ja paikkatieto 3C1.1.9 Huoltotiet 1E Muu aineisto 3C Risteämät 3C Nykyiset rakenteet 2 Lähtöaineisto 3C1.2 Tiejärjestelyt 2A Maastomalli 3C2 Pohjarakenteet 2B Maaperämalli 3C2.1 Esikuormitukset 2B1 Kallionpinta 3C2.2 Vastapenkereet 2B2 Maalajipinta Turve ap 3C2.3 Massanvaihdot 2B3 Maalajipinta Savi ap 3C2.4 Työnaikaiset tukiseinät 2B4 Maalajipinta SaSi ap 3C2.5 Paalulaatat 2C Rakenteet ja järjestelmät 3C2.6 Ylipenkereet 2D Kartta- ja paikkatieto 3C3 Sillat 2E Muu aineisto 3C3.1 Uudet sillat 3C3.2 Nykyiset sillat Tietomalliselostusta on tarkemmin käsitelty tämän ohjesarjan osassa 2.

14 13 (17) LÄHDELUETTELO

15 14 (17) LIITE 1 LIITE 1 (Lisätään myöhemmin) Esimerkki tietomallinnussuunnitelmasta

16 15 (17) LIITE 2 Toinen liite-esimerkki LIITE 2 Esimerkki mallipohjaisen yleissuunnitteluhankkeen prosessikuvauksesta (Lisätään myöhemmin)

17 16 (17) LIITE 2 Toinen liite-esimerkki LIITE 3 Esimerkki mallipohjaisen rakennussuunnitteluhankkeen yleisestä prosessikuvauksesta (Lisätään myöhemmin)

18 17 (17) LIITE 2 Toinen liite-esimerkki LIITE 4 (Lisätään myöhemmin) Esimerkki mallipohjaisen rakennusurakan prosessikuvauksesta