PÄÄSUUNNITTELIJAKOULUTUS PS Pro 2015 Tomi Hautakangas KORJAUSKOHTEEN HANKESUUNNITTELUVAIHEEN PÄÄSUUNNITTELU JA LÄHTÖAINEISTON ARVIOIMINEN JA HANKKIMINEN TIETOMALLINTAMISEN HAASTEET HUOMIOIDEN. 1
SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1. MRL, ASETUKSET JA MÄÄRÄYKSET PÄÄSUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA 3 1.1. MRL, ASETUKSET JA MÄÄRÄYKSET 3 1.2. PÄÄSUUNNITTELIJAN TEHTÄVÄT JA VASTUUT HANKESUUNNITTELUVAIHEESSA 4 1.3. HANKESUUNNITTELUVAIHEEN PÄÄSUUNNITTELU KORJAUSHANKKEESSA 4 2. KORJAUSHANKKEEN HANKESUUNNITTELUVAIHE ONGELMAT 4 2.1. PÄÄSUUNNITTELIJA EI OLE MUKANA HANKKEESSA ALUSTA SAAKKA 4 2.2. LÄHTÖAINEISTON YLEISET HANKINTATAVAT JA LAATU 5 2.3. HANKESUUNNITTELUN TEHTÄVÄNANNON PUUTTEET JA TILAUSTAVAT 5 3. KORJAUSHANKKEEN HANKESUUNNITTELUVAIHE TOIMENPITEET 5 3.1. PÄÄSUUNNITTELIJAN AKTIVOIMINEN HANKKEEN ALKAESSA 5 3.2. LÄHTÖAINEISTON HANKINTA 3D- MUOTOISENA TIETOMALLISTAMISEN ALUSTAKSI 6 3.3. HANKKEEN ALOITTAMINEN JA HANKE- TOTEUTUSSUUNNITTELUN TILAAMINEN 6 4. CASE- ESIMERKKIT 7 4.1. AS OY OLTERMANNINTIE 13 LVIS- SANEERAUS 7 4.2. AS OY SÄÄSTÖSILTA LVIS- SANEERAUS 8 5. PÄÄTELMÄT 8 2
JOHDANTO Otsikko on varsin monisyinen ja mahdollisesti vaikeaselkoinen, mutta niin on aihekin. Nämä aiheeseen liittyvät tavanomaisimmat ongelmat olen kohdannut jo vuosia sitten, mutta pääsuunnittelijakoulutuksen kestäessä on tätä aihepiiriä tullut runsaasti mietittyä, ja kuvio on selkeytynyt huomattavasti. Toivottavasti olen saanut nämä asiat tähän riittävän selkeästi kuvailtua. 1. MRL, ASETUKSET JA MÄÄRÄYKSET PÄÄSUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA 1.1. MRL, ASETUKSET JA MÄÄRÄYKSET Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) koskee kaikkea rakentamista myös korjausrakentamista. Korjausrakentamisen osalta lakiin on kirjattuna joitakin tarkennuksia uudisrakentamiseen verraten, mutta yleinen periaate on että laki koskee myös korjausrakentamista. Yleisen tason vaatimukset rakentamiselle asetetaan MRL:n pykälässä 117: Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Rakennus on suunniteltava ja rakennettava ja rakennuksen muutos- ja korjaustyöt tehtävä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutos toteutettava siten, että rakennus täyttää siihen yleisesti ennakoitavissa oleva kuormitus ja rakennuksen käyttötarkoitus huomioon ottaen 117 a 117 g :ssä tarkoitetut olennaiset tekniset vaatimukset. (21.12.2012/958). Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. Korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. Muutosten johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä. Rakentamisessa tulee lisäksi muutoinkin noudattaa hyvää rakennustapaa. Ympäristöministeriö ylläpitää Suomen rakentamismääräyskokoelmaa, johon kootaan MRL:n nojalla annetut rakentamista koskevat säännökset ja rakentamismääräykset sekä ministeriön ohjeet. Perinteisesti määräyksiä on sovellettu korjaushankkeissa tapauskohtaisesti siten että tulkinta on viimekädessä ollut hanketta hoitavalla lupaviranomaisella. Määräyskokoelma on kokonaisuudessaan uudistumassa ja valmisteilla on myös erilliset asetukset korjausrakentamista varten, ja energiatehokkuuden parantamista varten on jo asetus annettu 2013. MRL:n pykälä 120 määrittelee rakentamista koskevat suunnitelmat lupahankkeen näkökulmasta rakennussuunnitelmiksi (pääpiirustukset) sekä erityissuunnitelmiksi (muut piirustukset, laskelmat ja selvitykset). Lisäksi pykälä 120 määrittelee suunnittelutehtävät (a- c), suunnittelutehtävien vaativuusluokat (d) sekä suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimukset (e). Pykälä 120 f määrittelee että kelpoisuuden arvio rakennusvalvontaviranomainen, ja että viranomaisen on pyydettäessä tehtävä tapauskohtaisesti päätös suunnittelijan kelpoisuudesta toimia kyseisessä tehtävässä. MRL:n pykälässä 120 a mainitaan pääsuunnittelija: Rakentamisen suunnittelussa on oltava suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta vastaava pääsuunnittelija. Pääsuunnittelijan on rakennushankkeen ajan huolehdittava, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden siten, että rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset täyttyvät. Pääsuunnittelijan on huolehdittava myös siitä, että rakennushankkeeseen ryhtyvä saa tiedon huolehtimisvelvollisuutensa kannalta merkityksellisistä suunnittelua koskevista seikoista. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä pääsuunnittelijan tehtävistä. 3
Rakentamismääräyskokoelman osa A2 on tehty vanhaa MRL:a varten, ja on uusiutumassa. A2 sisältää rakennuksen suunnitelmia ja suunnittelijoita koskevia määräyksiä ja ohjeita, jotka ulottuvat MRL:n määritelmiä laajemmalle. 1.2. PÄÄSUUNNITTELIJAN TEHTÄVÄT JA VASTUUT HANKESUUNNITTELUVAIHEESSA MRL määrittelee pääsuunnittelutehtävän koskemaan kaikkea rakentamisen suunnittelua. Kuitenkin MRL:n pykälä 120 kuvailee rakentamista koskevan suunnitelman ainoastaan lupahankkeen näkökulmasta ja alkaen pääpiirustuksista. Hankesuunnittelua taikka luonnosvaiheen suunnittelutehtäviä ei laissa ole mainittu. Näin ollen laki ei suoranaisesti määrittele suunnittelijoiden tehtäviä taikka vastuita muuten kuin lupahankkeiden toteutussuunnittelun osalta. Kuitenkin A2 määrää että Rakennushankkeeseen ryhtyvän käytettävissä tulee olla riittävän ajoissa ja suunnittelutehtävän vaativuutta vastaavasti pätevyysvaatimukset täyttävät suunnittelijat. (2.1.). Lisäksi pääsuunnittelijan tehtäväksi määrätään mm. että Pääsuunnittelijan tulee yhdessä rakennushankkeeseen ryhtyvän kanssa hankkeen laadun ja vaativuuden edellyttämällä tavalla huolehtia siitä, että käytettävissä ovat tarvittavat lähtötiedot ja että ne ovat ristiriidattomat ja ajan tasalla sekä saattaa ne suunnittelijoiden tietoon (3.1.2.). Ohjeistuksessa puhutaan useassa kohtaa lisäksi erilaisista selvityksistä ja tutkimuksista suunnittelun lähtökohtina. Vaikka pääsuunnittelutehtävä ei lakien taikka määräysten nojalla suoranaisesti ulotu hankesuunnitteluvaiheeseen, on se selkeä ja tarpeellinen osa hankesuunnittelua siinä missä toteutussuunnitteluakin. Lähes kaikki hankkeet sisältävät erityissuunnittelutarvetta jo alkuvaiheessa, mikä suoraan jo luo myös suunnitelmien yhteensovitustarpeen. Hankesuunnittelun koko suunnitelma- aineisto yleensä kootaan yhdeksi asiakirjaksi jossa kuvataan hankkeen keskeiset valinnat ja suunnittelun lähtökohdat. Tästä johtuen on luontevaa että hankesuunnittelu tehdään pääsuunnittelijan johdolla. Uudishankkeissa hankesuunnittelu usein on jo jossain määrin osana alkuvaiheen toteutussuunnittelua, ja tästä syystä mukana on luontevasti pääsuunnittelija. Uudishankkeissa tosin hankesuunnitelman luonne poikkeaa voimakkaasti korjaushankkeissa tarvittavista uudishankkeen suunnittelun lähtökohtana on useimmiten jonkinlainen selkeä tarve. 1.3. HANKESUUNNITTELUVAIHEEN PÄÄSUUNNITTELU KORJAUSHANKKEESSA Koska korjaushankkeen lähtökohtana on usein suoranaisen tarpeen sijaan ratkaistava ongelma tai ongelmakokonaisuus, hankesuunnitteluvaiheen pääsuunnittelun puuttuminen korostuu entisestään. Hankesuunnitteluvaiheessa pitäisi tehdä hankkeen keskeisimmät päätökset, ja siihen tarvitaan kokonaisuuden hallintaa ja riittävää osaamista kaikilta erityissuunnittelualoilta. Toistuvuutta korjaushankkeissa on lopulta hyvin vähän, mistä syystä jokaisen kohteen ratkaisut tulisi harkita kaikki muuttujat huomioiden. 2. KORJAUSHANKKEEN HANKESUUNNITTELUVAIHE ONGELMANKUVAUKSET 2.1. PÄÄSUUNNITTELIJA EI OLE MUKANA HANKKEESSA ALUSTA SAAKKA Hyvin usein korjaushankkeissa hankesuunnitteluvaiheessa ei ole ollut mukana pääsuunnittelijaa lainkaan, vaan hankesuunnittelua on tehty vajaalla katsantokannalla esimerkiksi vain yhden suunnittelualan näkökulmasta. Usein esitetään samantyyppisiin hankkeisiin samoja perusratkaisuja vaikka niiden soveltuvuus ei ole itsestään selvää. Tämä tuottaa usein heikkotasoisia hankesuunnitelmia joissa esitetyt ratkaisut eivät ole järkeviä tai aina edes toteuttamiskelpoisia. Usein hankesuunnitelmat myös ovat epäselviä siten ettei niistä käy järkevästi ilmi suunnittelijan suosima ratkaisumalli. Usein tällaiset hankesuunnitelman myös sisältävät tarpeettomia tai mahdottomia vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi laajoja julkisivumuutoksia kaavasuojelluissa rakennuksissa tai jopa määräysten vastaisia ratkaisuita. Usein hankesuunnitelma paisutetaan mittavaksi 4
asiakirjaksi, jonka sisällöstä on vaikea saada selvää käsitystä varsinkaan tavanomaisen taloyhtiön maallikkojäsenen. Heikkotasoisen hankesuunnitelman pohjalta tehdyt päätökset sitten kuitenkin usein etenevät toteutussuunnitteluvaiheeseen, jolloin vasta hankittu pääsuunnittelija usein saa käsiinsä hankkeen jonka ratkaisut joudutaan toteamaan kelvottomiksi ja uudelleen avaamaan jotta päästään eteenpäin. Tällaisesta toimintamallista aiheutuu usein vähintäänkin turhia kustannuksia, mutta pahimmissa tapauksissa jopa todella huonoja lopputuloksia. Hankesuunnittelu korjaushankkeissa on lähes aina kilpailutettu erillään toteutussuunnittelusta, jolloin vähintäänkin pääsuunnittelijan vaihtuminen on todennäköistä suunnitteluvaiheiden välissä. 2.2. LÄHTÖAINEISTON YLEISET HANKINTATAVAT JA LAATU Korjaushankkeissa hankkeeseen ryhtyvänä toimii usein rakennusta käyttävä taho jolla ei ole rakennusalan osaamista. Taloyhtiöillä on pääsääntöisesti käytettävissään ainakin isännöitsijä jonka tehtävänä on toimia kiinteistönpidon ammattilaisena, mutta harvalla isännöitsijällä osaaminen riittää vaativan hankkeen läpiviemiseen yksinään. Usein hankkeissa onkin mukana projektinjohtajaksi palkattu rakennusalan ammattilainen. Lähtöaineiston tilaamiseen ei kuitenkaan useinkaan tunnu projektinjohtajienkaan ammattitaito riittävän. Usein hankesuunnitteluvaiheen alkaessa on ns. ajantasainen piirustusaineisto on piirretty sähköiseen muotoon vanhojen piirustusten mukaan, eivätkä piirustukset tämän vuoksi useinkaan ole kovin mittatarkkoja taikka paikkansapitäviä. Piirustusaineisto on lähes aina 2D- DWG- muotoisena, eikä mallintamista yleensä edes osattaisi tilata, eikä aineiston hankintaan enää siinä vaiheessa pääse vaikuttamaan. Hyvin harvakseltaan tulee eteen hankkeita joissa on sentään päätetty hankkia edes digitaalimittauksella tuotetut tasopiirustukset. Tutkimuksia ja selvityksiä usein tilataan hiukan summittaisesti, eikä niistä välttämättä ole täyttä hyötyä hankesuunnittelijalle. Pääsuunnittelija kuitenkin viimeistään toteutussuunnitteluvaiheessa joutuu ottamaan vastuun lähtöaineiston paikkansapitävyydestä, vaikka sitä ei useinkaan ole mahdollista ennen suunnittelun alkamista varmistaa. Usein ongelmat ilmenevät toteutussuunnitteluvaiheen ollessa jo käynnissä, jolloin niillä on suuri vaara tulla kaikille osapuolille kalliiksi. 2.3. HANKESUUNNITTELUN TEHTÄVÄNANNON PUUTTEET JA TILAUSTAVAT Koska korjaushankkeissa hankkeeseen ryhtyvänä toimii usein rakennusta käyttävä taho jolla ei ole rakennusalan osaamista, ei hankesuunnitteluakaan usein osata tilata soveltuvalla tavalla. Tarjouksia pyydetään kiinteähintaisina hyvin vajailla määrittelyillä, ja usein otetaan halvin koska kuvitellaan kyseessä olevan vakiotuote jonka ainoa vertailtava ominaisuus on hinta. Hankesuunnittelulle ei aina aseteta myöskään tarpeellisia tavoitteita, eikä tilaaja aina oikein tunnu tietävän mitä hankesuunnitelma käsitteenä tarkoittaa. 3. KORJAUSHANKKEEN HANKESUUNNITTELUVAIHE TOIMENPIDEKUVAUKSET 3.1. PÄÄSUUNNITTELIJAN AKTIVOIMINEN HANKKEEN ALKAESSA Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulisi myös hankesuunnitteluvaihetta kilpailutettaessa kuvata pääsuunnittelutehtävä jotta se tulisi tehtyä. Hankesuunnitteluvaiheen suunnittelijatarpeen voisi määritellä suoraan toteutussuunnitteluvaiheen mukaiseksi vaikka monen erityissuunnittelutarpeet ovat varsin vähäiset hankesuunnitteluvaiheessa. Hankesuunnittelua tarjottaessa tulisi kertoa tarjousta pyytäneelle pääsuunnittelutarpeen lisäksi muut mahdolliset suunnittelutarpeet. Pääsuunnittelijan vetäessä hankesuunnittelua on se varmemmin toteutuskelpoinen ja siinä esitetyt ratkaisut optimaalisia ja tavoitteet täyttävä sekä lopputuloksen että kustannusten kannalta. 5
3.2. LÄHTÖAINEISTON HANKINTA 3D- MUOTOISENA TIETOMALLINTAMISEN ALUSTAKSI Tietomallintaminen on uudisrakentamisessa viime vuosina saanut jalansijaa isojen rakennusliikkeiden huomatessa sen edut. Korjausrakentamisen puolella erityisesti Senaatti- kiinteistöjen kohteissa on menestyksellä käytetty tietomallintamista. Tietomallintaminen korjaushankkeen toteutussuunnitteluvaiheessa edellyttää oikein hankittua lähtöaineistoa, joten se olisi hyvä määritellä ennen toteutusvaiheen käynnistymistä. Pääsuunnittelijan olisi luontevaa hankesuunnittelun aikana määritellä lähtöaineiston tarve ja laatu. Korjaushankkeen lähtöaineistona toimivan 3D- massamallin ei välttämättä tarvitsisi olla kovinkaan paljon älyä sisältävä, vaan sitä voitaisi siihen toteutussuunnittelun aikana lisätä niiltä osin kuin tarve vaatii. Tärkeätä sen sijaan usein olisi mittatarkkuus, joten mallin tuottaminen olisi hyvä tapahtua digitaalisen mittaustuloksen mukaan. Tekniikan kehittyessä hinnat putoavat ja mallitiedon käytettävyys paranee. Tietomallin käyttömahdollisuudet korjaushankkeen jälkeen ovat paljolti uudispuolta vastaavia. 3.3. HANKKEEN ALOITTAMINEN JA HANKE- JA TOTEUTUSSUUNNITTELUN TILAAMINEN Hankesuunnitelman tulisi olla sellainen että se selkeästi kertoo rakennushankkeeseen ryhtyvälle mistä hankkeessa on kyse, mikä on laajuus, mitkä ovat suositeltavat ratkaisut sekä niiden mahdolliset vaihtoehdot. Usein ei ole enempää kuin yksi järkevä vaihtoehto, jolloin se on kerrottava hankesuunnitelmassa. Jo hankesuunnittelutoimeksiannon kilpailuttamiseen ja tilaamiseen olisi syytä saada apua rakennusalan ammattilaiselta. Erittäin hyvä olisi harkita joko hankesuunnittelun teettämistä toteutussuunnittelun alkuvaiheena esimerkiksi erillisenä tuntihintaisena kokonaisuutena, mistä olisi hyvä ponnistaa toteutussuunnitteluun. Näin toimien saisi sekä hanke- että toteutussuunnittelun tehtyä samalla suunnittelijakaartilla, jolloin suunnittelutyö sujuisi katkeamatta ja tehokkaasti. Mahdollisten hankesuunnittelua edeltävien toimenpiteidenkin osalta tarvittaisiin asiantuntemusta. 4. CASE- ESIMERKKI 4.1. AS OY EDAMINTIE 13 LVIS- SANEERAUS (nimi muutettu) Kohde koostuu kolmesta 1972 valmistuneesta kaksikerroksisesta betonirakenteisesta rivitalosta käsittäen yhteensä 13 asuntoa. Toimistomme pyydettiin projektiin helmikuussa 2015 toteutussuunnitteluvaiheen pääsuunnittelijaksi sekä kokoamaan suunnitteluryhmä tilanteessa jossa aikaisempi toteutussuunnittelijataho oli päätetty irtisanoa. Aiemmin laadituilla suunnitelmilla LVI- saneeraushanke oli kertaalleen kilpailutettu epäonnistuneesti tuloksena yksi tarjous joka oli kohtuuttoman korkea. Tämän jälkeen suunnitelmia oli aiemman suunnittelijatahon toimesta korjailtu, mutta hankkeeseen taloyhtiön toimesta palkattu projektinjohto joutui toteamaan etteivät suunnitelmat ole edelleenkään kelvolliset urakkalaskentaa ajatellen. Nämä seikat huomioiden taloyhtiö tilasi suunnitelmien korjaamisen ja viimeistelyn kokoamaltamme suunnittelijaryhmältä. Hanke oli polkaistu käyntiin alun perin jo 2008, mutta vasta syksyllä 2012 on valmistunut hankesuunnitelma. Hankesuunnitelman korjausehdotus on varsin suppea, lämmönjakokeskus, märkätilat ja sähkösaneeraus nousujen ja märkätilojen osalta oli jätetty kokonaan hankkeen ulkopuolelle. Tämän kerrottiin johtuvan aikaisemman hallituksen ja isännöitsijän voimakkaan säästäväisestä tahtotilasta. Märkätilojen sähköjen jättäminen ennalleen ei ole mahdollista, koska taloteknisen saneerauksen jälkeen märkätilojen täytyy täyttää nykyiset sähkömääräykset. Toteutussuunnitelma jostain syystä kuitenkin sisälsi sähköistyksen uusimisen soveltuvassa laajuudessa, mutta entisin reitein. Hankesuunnitelmassa oli määritelty talotekniikan runkojen reitiksi talojen alapohjien ryömintätilat, mutta toteutussuunnittelun mukaan putkistot asennettaisiin entisten paikalle. 6
Tilaaja ei ollut tietoinen että onko suunnitelmilla haettu jotain lupaa, eikä mistään aineistosta löytynyt mainintaa pääsuunnittelun olemassaolosta. Suunnitelma- aineisto tarkemmin tutkittuna käsitti sinänsä toteuttamiskelpoiset mutta täysin järjenvastaiset LVI- suunnitelmat (LVI- piirustukset ja LVI- työselitys), olemattoman RAK- suunnitelman (märkätilan kynnysdetaljipiirros ja palokatkodetaljipiirros nimeämättömin tuottein) sekä kohtalaisen kattavan sähkösuunnitelman, joskin reititys siinäkin oli vastoin hankesuunnitelmaa. Rakennus/arkkitehtisuunnitelmaa tai siltä osin tarvittavaa rakennustöitä kuvailevaa sisältöä ei ollut olemassa lainkaan. Taloyhtiö ei ollut tietoinen onko sillä omistusoikeus DWG- suunnitelma- aineistoon joka käyttöömme luovutettiin. Aineisto vaikuttaa käyttökelpoiselta, mutta alapohjaontelot sekä vesikattopiirrokset puuttuivat, ja ne jouduttiin piirtämään omien mittausten pohjalta. Ajantasaisuus on osin varmistumatta koska piirustukset on piirretty vanhojen piirustusten päälle vain muutama asunto mitaten. Hankesuunnitelmassa mainituissa alapohjaonteloissa on runsaasti kosteusongelmia, ja niitä on hankesuunnitteluvaiheen jälkeen lisäksi tutkittukin tulosten mukaan tilat tulisi viipymättä kuivattaa ja tuulettaa. Laaditussa toteutussuunnitelmassa tätä ei kuitenkaan mitenkään oltu huomioitu. Nyt uutena pääsuunnittelijana hankkeeseen perehtyneenä oletan että toteutussuunnittelijataho ei kokonaan ole syyllinen syntyneeseen tilanteeseen, vaan tilaajataho on tehnyt useita virheitä suunnittelunohjauksessa todennäköisesti jo tilaamisvaiheesta saakka. Sama koskee todennäköisesti myös hankesuunnitteluvaihetta. Sekä hallitus että isännöitsijä on taloyhtiössä vaihtunut, ja tahtotila sitä kautta uusiutunut. Tilannetta on nyt selvitetty tilaajataholle, ja nyt on päätetty suunnitella tuntityönä koko hanke käytännössä uudelleen osin aikaisempien tutkimusten ja hankesuunnitelman sekä osin uuden suunnitteluryhmän havaintojen pohjalta. Alkuperäisen suunnittelutoimeksiannon mukaan hanke piti kilpailuttaa syksyllä 2014, ja työmaan piti alkaa keväällä 2015. Nyt uusittavana olevat suunnitelmat on päätetty laittaa laskentaan alkusyksystä, ja työmaan aloitus olisi keväällä 2016. Pieni taloyhtiö on maksanut jo kertaalleen sekä hankesuunnitelman ja toteutussuunnitelman, ja silti joutunut tilanteeseen jossa on koko toteutussuunnitteluprosessi ja osa hankesuunnitteluakin joudutaan tekemään uudelleen. Pääsuunnittelijaa olisi tarvittu ohjaamaan jo hankesuunnittelua nyt näyttää siltä että tilaaja on ohjannut suunnittelua. Viimeistään toteutussuunnitteluvaiheeseen olisi tullut ehdottomasti kiinnittää hankkeeseen pääsuunnittelija nyt näyttää siltä ettei pääsuunnittelutehtäviä oltu hoidettu lainkaan. 4.2. AS OY TUHLAUSTUNNELI LVIS- SANEERAUS (nimi muutettu) Kohde koostuu kahdesta 1963 valmistuneesta kolmikerroksisesta betonirakenteisesta kerrostalosta käsittäen yhteensä 48 asuntoa. Tarjosimme kohteeseen hankesuunnittelusisällön suunnitteluryhmällä johon kuuluu pääsuunnittelijan lisäksi ARK-, RAK-, S- ja LVI- suunnittelijat. Kohteen LVV- putkisto oli tutkittu 2009, ja sen suositusten mukaisesti tilaaja on toiminut. Hormikartoitus, asbesti- ja haitta- ainekartoitus sekä pohjaviemäreiden kuvaukset on tehty 2015. Taloyhtiö oli myös vuonna 2013 tilannut digitaalimitatut pohjapiirrokset asuinkerroksista sekä kellareista. Varsin hyvät lähtökohdat hankesuunnittelua varten siis. Kohde kierrettiin tarvittavilta osin, ja todettiin tilanne. Asuinkerrosten osalta todettiin että ainoa kannattava saneeraustapa on nk. perinteinen putkiremontti. Siitä päädyttiin ratkaisuun jossa KVV- putkistonousut sijoitettaisiin entisille sijoilleen rakennusaineisiin hormeihin, mutta siten että viemärinousut haaroineen ja päätelaitteineen rakennetaan ruostumattomasta muhvillisesta teräsputkesta (käyttöikätavoite 100v) ja käyttövesinousut ja haarat kuparista (käyttöikätavoite 50v) siten että ne voidaan tarvittaessa uusia märkätilarakenteita rikkomatta. Kellareiden yhteistilojen tilamuutoksia ja variaatioita esitettiin jo hankesuunnittelutasolla jotta kaikki niihin mahdollisesti vaikuttavat asiat tulivat huomioitua. Rakennusten alla osoittautui olevan kävelykorkuiset alapohjaontelot joissa kulki talotekniikkaa näkyvissä. Todettiin tilan tarvitsevan kuivatusta, mutta soveltuvan mainiosti uuden talotekniikan reitiksi. 7
Hankesuunnittelun keskivaiheilla tilaaja nosti esiin ikkunoiden uusimistarpeen joka liittyi ilmanvaihtoon korvausilman osalta. Päätettiin liittää ikkunanvaihto kustannusarvioineen optioksi hankesuunnitelmaan (hankesuunnittelulisätyö). Hankesuunnittelun ollessa liki valmis kävi ilmi että tilaaja harkitsee vakavissaan hissien rakentamista porrashuoneisiin. Todettiin asian vaativan luonnossuunnittelua jotta ratkaisut saadaan kartoitettua ja tarvittaessa liitettyä hankkeeseen. Hissiratkaisu on nyt luonnosteltu ja liitetty kustannusarvioineen optiona hankesuunnitelmaan (hankesuunnittelulisätyö). Lisäksi on saatu kustannusarvio autotallien ovien uusimisesta, ja se on optiona hankesuunnitelmaan (hankesuunnittelulisätyö). Hankesuunnitelma on liitteineen yhteensä 28- sivuinen, ja tilaajataho on tyytyväinen lopputulokseen. Valmis hankesuunnitelma esitellään taloyhtiön info- tilaisuudessa osakkaille. Hankesuunnitelmasisällön perusteella on mahdollista pyytää yksilöidyt tarjoukset toteutussuunnittelulle. Hankesuunnitelmassa esitetyt ratkaisut on tarkistettu toteutuskelpoisiksi, mutta silti ei ole lyöty lukkoon toteutussuunnitteluun kuuluvia valintoja. Hankesuunnitelmassa esitetyt kustannusarviot on laskettu perustuen omiin kokemuksiin LVIS- saneerauskohteista, ja niitä on tarkasteltu useammasta lähestymiskulmasta todenperäisyyden varmistamiseksi. Pääosin siis hyvin edennyt hanke tähän saakka. Kuitenkin joitakin harmillisia erheitä tähänkin hankkeeseen mahtui. Esimerkiksi alapohjaontelossa näkyvillä kulkeneet viemärit oli kalliisti ja täysin tarpeettomasti kuvattu sukitusta silmällä pitäen. Taloyhtiön tilaamat digitaalimitatut ajantasapiirustukset eivät sisältäneet alapohjaonteloita, leikkauksia taikka vesikattoja, jotka ovat ehdottoman tarpeelliset tämän kohteen suunnittelussa. Taloyhtiö on myös tilattuaan kalliin 2D- ajantasa- aineiston tehnyt taloudellisesti kestämättömäksi tässä yhteydessä siirtyä 3D- suunnitteluun ja tietomallintamiseen. Lisäksi hankesuunnittelutoimeksianto ei alun perin sisältänytkään kaikkia silloin jo tiedossa olleita kokonaisuuteen selvästi kuuluvia tehtäviä, ja niitä jouduttiin tekemään lisätyönä. 5. PÄÄTELMÄT Vaikka pääsuunnittelutehtävä on lakiin kirjoitettu vain lupahankkeiden ja niiden toteutussuunnittelun näkökulmasta, on selvää että pääsuunnittelutehtävää tulisi jonkun pätevän henkilön hoitaa heti ensihetkestä alkaen. Monta peruuttamatonta ja kallista virhettä on mahdollista tehdä jo ennen hankesuunnitteluakin. Tietomallintamisen soveltaminen myös korjausrakentamisessa on varmastikin tulevaisuutta, mutta siihen pääsemisen esteet tulisi purkaa. Lähtöaineiston hankkiminen 2D- muotoon on selkeästi se suurin este. Hankesuunnittelun tavoitteenasettelun pitäisi olla suunnittelua tekevälle ensimmäinen tehtävä tilaaja ei sitä ehkä edes osaa tehdä. Tulisi myös ymmärtää mitä tarkoitusta varten hankesuunnittelua tehdään ja se tulisi myös osata tilaajalle selvittää. Hankesuunnitelman tulisi olla siinä määrin selkeä ja ymmärrettävä että tilaajataho saa siitä selvää. Hankesuunnittelua kuten muutakaan suunnittelua ei pitäisi tehdä liukuhihnalta, vaan kaikki ratkaisut tulisi tapauskohtaisesti harkita. Tomi Hautakangas RA/BA Perusparannussuunnittelu Leo Osara Oy 8