1 Luonnos 08.12.2004 2 0 0 5

1 Luonnos 08.12.2004 2 0 0 5

2 SISÄLLYS 1. ESIPUHE...3 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ...4 2.1. Yhdyskuntarakenne ja liikenneverkko...4 2.2. Väestö...5 2.3. Työssäkäynti, elinkeinoelämä...6 3. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TILA JA KEHITTÄMISTARPEET...7 3.1. Liikkumiskäyttäytyminen...7 3.2. Autoliikenne...8 3.2.1. Yleiset tiet...8 3.2.2. Kadut... 13 3.2.3. Yksityistiet... 14 3.3. Kävely ja pyöräily... 15 3.4. Joukkoliikenne... 16 3.5. Junaliikenne ja rataverkko... 19 3.6. Liikenneturvallisuus... 20 3.7. Ympäristö... 22 4. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN... 23 4.1. Rahoitus... 23 4.2. Kehittämistavoitteet... 25 4.3. Kehittämisen painopisteet... 27 4.4. Toimenpideohjelma... 30 4.4.1. Toimenpideohjelma... 30 4.4.2. Suuret liikenneväyläinvestoinnit... 35 4.4.3. Turku Toijala-radan ja junaliikenteen kehittämispolku... 36 4.5. Toteutus... 37 4.5.1. Aiesopimus... 37 4.5.2. Organisaatio ja seuranta... 37 4.6. Vaikutukset... 38 ISBN 951-9054-93-6 Julkaisun karttaotteet, pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro PISA/243/2004 Valokuvat: Linea Konsultit Oy, Ilmakuva: SLF Finland

3 1. ESIPUHE Liikennejärjestelmäsuunnittelu on pitkän aikavälin strategista suunnittelua, jossa käsitellään yhdessä eri liikennemuotoja, liikenneverkkoja, maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteistyötä ja liikennejä rjestelmän rahoitusta sekä liikenteen vaikutuksia. Tavoitteena on luoda yhteinen käsitys liikenne järjestelmän kehittämisen tavoitteista ja tarpeista sekä sopia yhdessä sovittujen painopisteiden edistämisestä. Liikennestrategian laadinnan ja seurannan avulla kytketään eri sidosryhmien päätöksentekojärjestelmät yhteen siten, että jatkossa kunnat ja muut sidosryhmät tekevät seudun liikennejärjestelmän kehittämistä koskevia päätöksiä yhdessä. Samalla liikennejärjestelmäsuunnitelma luo vankan tietopohjan, jonka varaan päätöksenteko Loimaan seudun liikennejärjestelmän kehittämisessä voi tukeutua. Suunnitelma luo taustaa myös alkavalle maakuntakaavoitukselle. Liikennestrategian taustaksi on erikseen raportoitu liikennejärjestelmän nykytilan ja tulevaisuudennäkymien analyysi, tavoitteet ja toimintalinjat. Lisäksi osana liikennejärjestelmäsuunnitelmaa on laadittu seuraavat laajemmat osaselvitykset: 1. Joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittäminen: Loimaan seudun joukkoliikenteen yhteistyöryhmän ohjauksessa laaditussa selvityksessä on kuvattu Loimaan seudun joukkoliikennejärjestelmä, sen kehittämistarpeet sekä kuntakohtaiset palvelutasotavoitteet. 2. Seudullinen yksityistieverkon kehittämissuunnitelma: Raportissa on kuvattu Loimaan seutukunnan yksityisteiden tienpidon nykytila ja kartoitettu yksityistienpidon keskeisimpiä kehittämistarpeita. 3. Liikennejärjestelmän maankäyttötarkastelu: Osaraportissa on tarkasteltu alueen kuntakeskusten ja suurimpien kylätaajamien maankäyttöä ja maankäyttösuunnitelmia kahdesta näkökulmasta: toisaalta on tarkasteltu maankäytön kehityksen tuomia haasteita liikenneverkon kehittämiselle ja toisaalta sitä, miten hyvin maankäyttö tukee liikennejärjestelmän toimivuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä. Loimaan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa on ohjannut projektiryhmä: Aimo Suikkanen, Kosken kunta (pj.) Jorma Kopu, Loimaan kunta ja kaupunki Tapio Mikkola, Loimaan kaupunki Seija Niskala, Loimaan kaupunki Kari Jokela, Pöytyän kunta Sami Suikkanen, Seutu-hanke (1.9.04 saakka) Pasi Oksanen, Seutu-hanke (1.9.04 alkaen) Eero Löytönen, Varsinais-Suomen liitto Janne Virtanen, Varsinais-Suomen liitto Toivo Javanainen, Turun tiepiiri Hanna Kari, Turun tiepiiri Pertti Postinen, Länsi-Suomen lääninhallitus Martti Sirkkaniemi, Länsi-Suomen lääninhallitus Arja Aalto, Ratahallintokeskus Peter Ulmanen, Linja-autoliitto Työn johtoryhmänä on toiminut seutuhankkeen yhteydessä toimiva kuntajohtajakokous. Työtä on esitelty myös seutuneuvostolle. Projektin kuluessa on järjestetty kaksi sidosryhmäseminaaria, joihin on kutsuttu tilaajatahojen lisäksi laajasti seudun poliittisia päättäjiä sekä elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Konsulttina liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta on vastannut Linea Konsultit Oy projektipäällikkönä Sakari Somerpalo ja projektisihteerinä Annu Korhonen. Joukkoliikennettä käsittelevän osaselvityksen on laatinut Ramboll Finland Oy, projektipäällikkönä Pekka Vähätörmä. Maankäyttöselvitys on tehty Maa ja Vesi Oy:ssä, projektipäällikkönä Tuomo Peltola. Yksityistieselvityksen on laatinut Linea Konsultit Oy, jossa työstä ovat vastanneet Mikko Seila ja Sakari Somerpalo. Asiantuntijana yksityistieselvityksessä on toiminut Esko Hämäläinen Suomen Tieyhdistyksestä. Loimaalla 28. helmikuuta 2005

4 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1. Yhdyskuntarakenne ja liikenneverkko Loimaan seutukuntaan kuuluu 12 kuntaa: Alastaro, Aura, Karinainen, Koski Tl, Marttila, Mellilä, Oripää, Pöytyä, Tarvasjoki, Yläne, Loimaan kunta sekä seutukunnan keskus Loimaan kaupunki. Loimaan kaupunki ja kunta yhdistyvät vuoden 2005 alussa. Myös Pöytyä ja Karinainen yhdistyvät vuoden 2005 alussa. Yhdistyneen kunnan nimi on Pöytyä. Loimaan seutukunta rakentuu viuhkamaisesti Turusta lähtevien neljän tiensuunnan varaan. Loimaa, Mellilä, Karinainen ja Aura tukeutuvat Turun ja Tampereen väliseen valtatiehen 9. Alun perin tämä liikennekäytävä on rakentunut vuonna 1876 valmistuneen Turku Toijala Tampere radan vaikutuksesta ja vasta myöhemmin vt 9:n rakentamisen myötä siitä muodostui myös tieliikenteen pääyhteys Turun ja Tampereen välillä. Vanhempi Turun ja Tampereen välinen tiesuunta on Aurajokea seuraileva historiallinen tieyhteys Auran, Pöytyän ja Oripään kautta Huittisiin. Nykyisin tämän tiesuunnan runkona toimii vanhan joenvarsitien rinnalle rakennettu kantatie 41. Seudun läntisimmän kunnan Yläneen pääyhteytenä toimii Turusta Euraan johtava seututie, maantie 204. Maantien pohjois- ja eteläosat perustuvat historiallisiin Yläne Säkylä ja Turku Paattinen tieyhteyksiin, mutta niiden välinen keskiosa Paattisilta Yläneelle rakennettiin vasta 1940-luvulla. Seudun kaakkoisosan kunnat Koski, Marttila ja Tarvasjoki ovat aikoinaan syntyneet historiallisen Hämeen Härkätien varteen. Nykyisin tämän alueen tieverkon runkona toimii Härkätien rinnalle rakennettu, Turusta Hämeenlinnaan ja Lahteen johtava valtatie 10. Loimaan seudun poikittaisyhteydet rakentuvat suurelta osin hyvin vanhasta tieverkosta tai puuttuvat kokonaan. Uusia teitä ovat Ypäjältä Loimaan kautta Säkylään johtava maantie 213 sekä Salosta Auraan johtava maantie 224 (ns. Hakutie). Hakutien jatkoa Aurasta Mynämäen kautta Kustavintielle on toivottu jo vuosikymmeniä. Toteuttamatta on myös Pyhäjärven eteläpuolisen poikittaisyhteyden Rauma/Uusikaupunki Yläne Oripää Loimaa parantaminen seututietasoon.

5 2.2. Väestö Loimaan seutukunnassa asui vuoden 2003 lopussa 37 152 asukasta. Väestökehitys on ollut seudun eri osissa hyvin erilaista. Kokonaisuutena seudun väestönkehitys on ollut jo pitkään laskeva kuitenkin niin, että kuntakeskusten asukasmäärät ovat kasvaneet samaan aikaan, kun haja-asutusalueiden ja kyläkeskusten väkimäärä on pienentynyt. Seudun eteläosissa, alle 50 kilometrin työmatkaetäisyydellä Turusta sijaitsevissa kunnissa väestönkehitys on ollut positiivisempaa. Selvimmin kasvavia Turun pendelikuntia ovat olleet Aura, Tarvasjoki ja Karinainen. Loimaalla kaupungin asukasmäärä on kasvanut, mutta kunnan vastaavasti vähentynyt. Tilastokeskuksen uusimman ennusteen mukaan jatkossa Loimaan seudun asukasmäärä kasvaa hieman. Suurinta kasvu on lähellä Turkua sijaitsevissa kunnissa. Useiden Loimaan seudun kuntien väestö on keskimääräistä iäkkäämpää. Toisaalta näissä kunnissa eläkeikäisten osuus ei enää kasva yhtä paljon kuin maassa keskimäärin. Nuorten osuus on suurempi seudun eteläosan kasvavissa kunnissa.

6 2.3. Työssäkäynti, elinkeinoelämä Loimaan seudulla alkutuotannon osuus on muuhun Varsinais-Suomeen verrattuna suuri. Aura on seudun teollisuusvaltaisin kunta, Loimaan kaupungissa taas painottuvat palvelualat. Seudun länsiosan erityispiirteenä on virkistyspalvelujen ja luontomatkailun asema kasvavana elinkeinona. Varsinais-Suomen liiton arvion mukaan työpaikkojen määrä seudulla kasvaa hieman, eniten seudun eteläisimmissä kunnissa. Työpaikkaomavaraisuus vaihtelee Loimaan seudun kunnissa voimakkaasti. Oman kunnan ulkopuolella työssäkäynti on kuitenkin lisääntynyt koko seudulla ja työmatkat siten pidentyneet. Seudun pohjoisosassa merkittävimmät työssäkäyntivirrat suuntautuvat Loimaan kaupunkiin. Loimaalla käydään töissä myös Ypäjältä ja Humppilasta, Loimaalta puolestaan Forssassa. Seudun eteläosan kunnista käydään paljon töissä Turussa; Koskelta, Marttilasta ja Tarvasjoelta myös Salossa. Lisäksi Auranmaa muodostaa oman pienen työssäkäyntialueensa, jossa työssäkäynti naapurikunnassa on yleistä. Suurimmat työssäkäyntivirrat Loimaan seudulla v. 2001 (31.12.2001, poislukien työmatkavirrat Turkuun)

7 3. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TILA JA KEHITTÄMISTARPEET 3.1. Liikkumiskäyttäytyminen Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen (HLT 1998-99) mukaan suomalaiset tekevät keskimäärin 54 % matkoistaan henkilöautolla, 39 % kuljettajana ja 15 % kyydissä istuen. Jalan tai pyörällä tehdään yhteensä yli kolmasosa matkoista. Kävelyn osuus on 24 % ja pyöräilyn 11 %. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus matkoista on 7 %. Lyhyillä matkoilla kävely on selvästi suosituin kulkumuoto. Kuitenkin jo yli kilometrin pituisista matkoista yli puolet tehdään henkilöautolla. Asukasluvultaan suuremmissa kunnissa ja kaupunkimaisesti rakennetussa ympäristössä kävellään ja käytetään joukkoliikennettä enemmän kuin pienemmillä paikkakunnilla tai rakenteeltaan hajanaisessa ympäristössä. Loimaan seutukunta on selvästi keskimääräistä autoistuneempaa. Vaikka suurimmalla osalla asukkaista onkin henkilöauto käytettävissään, seutukunnassa on myös paljon autottomia asuntokuntia. Heidän kannaltaan on välttämätöntä, että jokapäiväisen elämän edellyttämät toiminnot on mahdollista saavuttaa myös jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Autottomia talouksia on laajasti myös haja-asutusalueella, mikä yhdessä lähipalvelujen puuttumisen kanssa merkitsee suurta haastetta joukkoliikenteen ja kuntien kuljetuspalvelujen järjestämiselle. Luonnollisesti ympäristö- ja terveyssyistä on toivottavaa, että myös auton omistavat liikkuisivat mahdollisimman paljon jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Matkan pituudella on ratkaiseva vaikutus edellytyksille tehdä matka jalan tai polkupyörällä. Pinta-alaltaan pienessä Loimaan kaupungissa lähes 90 % väestöstä asuu alle kahden kilometrin kävelyetäisyydellä keskustan palveluista. Myös Aurassa, Karinaisissa ja Oripäässä suuri osa asutuksesta painottuu melko tiiviisti kahden kilometrin säteelle keskustasta. Päivittäistavarakaupan saavutettavuuden suhteen tilanne on samansuuntainen, mutta kuntien väliset erot pienempiä, koska päivittäistavarakauppoja on jäljellä myös suurimmissa kyläkeskuksissa. Väestön osuus eri etäisyyksillä kuntakeskuksesta

8 3.2. Autoliikenne 3.2.1. Yleiset tiet Loimaan seudun yleinen tieverkko Loimaan seutukunnan alueella on noin 1 100 km yleisiä teitä, mikä on runsaat 13 % Turun tiepiirin yleisten teiden kokonaispituudesta. Niillä ajetaan runsaat 10 % koko tiepiirin tiestön liikennesuoritteesta. Seudun yleisistä teistä 150 km on toiminnalliselta luokaltaan valta- tai kantateitä, 160 km seututeitä ja 800 km yhdysteitä. Kevyen liikenteen väyliä seudun yleisten teiden varsilla on 41 km. Valaistuja yleisiä teitä on noin 120 km. Liikennemäärät Seudun suurimmat liikennemäärät ovat Loimaan kaupungin keskustassa Pikatiellä vt 9:n ja radan välisellä katujaksolla jopa 16 180 autoa vuorokaudessa. Vt 9:n liikennemäärät vaihtelevat Auran runsaasta 9 000 autosta vuorokaudessa Loimaan pohjoispuolen runsaaseen 4 000 autoon vuorokaudessa. Vt 10:n liikennemäärä on suunnittelualueella noin 3 500 Loimaan seudun osuus Turun tiepiirin alueen asukkaista ja yleisten teiden tiedoista 3 800 autoa/vrk. Kantatien 41 liikennemäärät ovat tien eteläpäässä noin 4 000 autoa/vrk ja laskevat siitä noin 2 600 autoon Virttaan pohjoispuolella. Valtatien 2 liikennemäärät Loimaan kohdalla ovat noin 3 500 autoa/vrk. Muun tieverkon liikennemäärät jäävät alle 3 000 auton keskivuorokausiliikenteen.

9 Tiehallinnon liikenne-ennusteen mukaan Varsinais- Suomen pääteiden liikenne kasvaa keskimäärin 40 % ja seututeiden 30 % vuoteen 2030 mennessä. Yhdysteillä liikenne ei juurikaan lisäänny. Tiekohtaisten ennusteiden mukaan valtatien 9 liikenne kasvaa vuoteen 2030 mennessä 1,4 1,6-kertaiseksi, valtatien 10 liikenne 1,3 1,4-kertaiseksi ja kantatien 41 liikenteen 1,2 1,3-kertaiseksi. Suomen maatalousmuseon, Sarka, avaaminen aiheuttaa liikennemäärien muutosta vt 9:llä Karhulan liittymässä. Raskaan liikenteen määrä on suurimmillaan valtatiellä 9 Aurassa kantatien 41 liittymän eteläpuolella, runsaat 1 100 autoa/vrk. Auran pohjoispuolella samoin kuin valtatiellä 10 raskasta liikennettä on noin 650 autoa/vrk. Myös kantatien 41 eteläpäässä raskaan liikenteen määrä ylittää 500 auton rajan. Liikenteen toimivuus Valtatie 10:n ruuhkautuminen Turun ja Liedon välillä on keskeinen ongelma Tarvasjoen, Marttilan ja Kosken kunnille. Ruuhkautuminen hidastaa jo nyt Turun seudulle suuntautuvaa työmatkaliikennettä, mikä vähentää kuntien houkuttelevuutta asuinpaikkana. Liedon ohittavasta tielinjauksesta on laadittu yleissuunnitelma. Nykyisellä tienpidon rahoitustasolla hankkeen toteuttaminen ei kuitenkaan ole näköpiirissä ainakaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Mittava kehittämishanke edellyttää eduskunnan päätöstä. Etelä-Suomen maakuntien liittouman visiotyössä on nostettu esiin myös mahdollisuus yhdistää vt 9:n ja vt 10:n eteläpäät kääntämällä vt 10 Forssan länsipuolelta vt 9:lle. Ajatuksena on rakentaa korkeatasoisempi päätieverkko kohdistamalla valtatieverkon isot kehittämisinvestoinnit nykyistä rajatummalle tieverkolle. Vuonna 2004 Liedossa on parannettu valtatien 10 pääliittymien turvallisuutta ja toimivuutta rakentamalla kääntymiskaistoja ja kevyen liikenteen alikulkuja sekä varustamalla Loukinaistentien liittymä liikennevaloilla. Kääntymiskaistat parantavat pääsuunnan liikenteen sujuvuutta. Valo-ohjaus puolestaan turvaa sivusuunnan liikenteen toimivuuden ja parantaa liittymän turvallisuutta, mutta samalla katkoo pääsuunnan liikennettä. Loimaan seudun sisällä liikenteen toimivuusongelmia on nykyisin Pikatien liittymissä Loimaalla. Pikatien parantamisesta ja muuttamisesta yleiseksi tieksi laadittiin vuonna 1998 yleissuunnitelma, jossa esitetään mm. Pikatien leventämistä nelikaistaiseksi, kiertoliittymää tai liikennevaloja Puistokadun liittymään, kevyen liikenteen alikulkuja ja melusuojauksia. Hankkeen toteuttaminen kaupungin ja Tiehallinnon yhteishankkeena ei kuitenkaan ole etenemässä, sillä kaupunki on päättänyt säilyttää Pikatien katuna. Pikatien kuormitusta voidaan vähentää myös rakentamalla valtatiellä 9 sijaitsevan Kartanonportin tilapäisen tasoliittymän korvaavasta, vuonna 2007 valmistuvasta eritasoliittymästä sujuvat katuyhteydet molempiin suuntiin. Tällöin poikittaisliikenteellä on käytettävissä katuyhteys valtatien poikki myös taajaman eteläosassa. Pikatien ja valtatien liittymän kuormitusta tasaa myös lähivuosina valmistuva Aleksis Kivenkadun jokisilta, joka ohjaa pohjoisesta keskustaan suuntautuvaa liikennettä uudelle reitille. Valtatie 9:n toimivuus on nykytilanteessa hyvä. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja toimivuuden turvaamiseksi myös tulevaisuudessa varaudutaan Lieto Aura-välin parantamiseen ensin keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi ja pitkällä tähtäimellä toisen ajoradan rakentamiseen. Aurasta pohjoiseen tietä varaudutaan kehittämään ohituskaistoilla varustettuna kaksikaistaisena päätienä, jonka tärkeimmät liittymät rakennetaan eri tasoon.

10 Puuttuvat ja standardiltaan heikot tie- ja katuyhteydet Loimaan seudun tieverkollisista ongelmista merkittävin on itä länsisuuntaisten yhteyksien puute tai heikko taso. Salon ja Kustavintien välisen ns. Hakutien (mt 224) jatkaminen Aurasta Mietoisiin ja siihen liittyvät tiejärjestelyt Aurassa ovat olleet esillä jo kauan, mutta nykyisillä tienpidon rahoitusnäkymillä tämän eduskunnan päätöstä edellyttävän kehittämishankkeen toteutus on kaukana. Myös Loimaa Oripää Yläne-tien (mt 210) parantaminen näyttää viivästyvän. Suunniteltu hanke on selvästi liian suuri toteutettavaksi tiepiirin nykyisellä perustienpidon rahoituksella eikä sillä toisaalta ole edellytyksiä nousta valtakunnallisten kehittämishankkeiden joukkoon. Siksi hankkeen toteuttamisedellytyksiä voi olla tarpeen parantaa tarkistamalla suunnitelmia kevyemmiksi. Maantien 210 parantamiseen sisältyy vielä seutukunnan ulkopuolelle sijoittuva hanke tien jatkamiseksi Hinnerjoelta Lappiin, mikä parantaisi erityisesti raskaan liikenteen yhteyksiä Rauman suuntaan. Karinaisten ja Pöytyän kuntien yhdistyminen lisää nykyisten kuntakeskusten, Kyrön ja Riihikosken, välistä liikennetarvetta, mutta niiden väliltä puuttuu kokoojaluokkainen tie. Pääosa taajamien välisestä liikenteestä kulkee valtatien sekä kapean Jalkalan paikallistien 12449 ja edelleen maantien 2255 kautta. Kyrön ja Riihikosken välisestä uudesta tiestä on laadittu yleissuunnitelma vuonna 1995, mutta hankkeen toteuttamiseen ei ole löytynyt rahoitusta. Ensiavuksi kuntien yhdistymisavustusta on suunniteltu käytettäväksi Jalkalan paikallistien kevyeen parantamiseen sekä kevyen liikenteen väylän rakentamisen maantien 2255 varrelle. Parantamista kaipaava kuntakeskusten välinen yhteys on myös Niittykulman paikallistie 12573, joka on osa Yläneeltä Virttaan kautta Alastarolle johtavaa tieyhteyttä. Niittykulman paikallistie on kelirikosta kärsivä soratie, jonka heikko kunto edellyttää rakenteen parantamistoimia lähitulevaisuudessa. Tien päällystäminen ja parantaminen myös geometrialtaan paremmaksi loisi uuden hyvätasoisen poikittaisen tieyhteyden Mynämäki Yläne Virttaa Alastaro vt2/loimaa. Tasoltaan heikko seututiejakso on myös Tarvasjoelta etelään johtavan maantien 181 pohjoispää. Mutkainen tieosa päättyy valtatien 10 suoraan ylittävään liittymään, jossa on tapahtunut vakavia liikenneonnettomuuksia. Parantamishanke sisältää sekä tieosan suuntauksen että liittymän parantamisen. Loimaan yleiskaavassa on taajaman eteläpuolella maantien 210 ohitustievaraus ja siihen liittyvä eritasoliittymävaraus valtatiellä 9. Käynnistymässä olevassa yleiskaavan tarkistuksessa tutkitaan kuitenkin Loimaan itä-länsisuuntaisen ohikulkutievarauksen siirtäminen taajaman pohjoispuolelle, jossa se palvelisi paremmin itä länsisuuntaista pääyhteyttä, seututietä 213. Taajaman eteläosan poikittaisyhteyksiä on perusteltua suunnitella palvelemaan Hirvikosken ja Loimaan keskustan välisiä yhteystarpeita. Perusteltu ratkaisu voi olla jo aikaisemmin mainittu katuyhteyksien rakentaminen Kartanonportin tulevasta eritasoliittymästä Hirvikosken ja kaupunkikeskustan suuntiin. Seudun ulkopuolisista kehittämishankkeista on Liedon ohitustien ohella merkittävä nykyisin selkeästi päätietiestandardia heikomman kantatien 52 pohjoispään uusi linjaus Somerolla ja Ypäjällä. Tämä parantaisi yhteyksiä Loimaalta pääkaupunkiseudulle.

11 Talvihoito Yleisten teiden talvihoitoluokkien määrittäminen perustuu tien liikennemäärään ja toiminnallisen luokitukseen. Lisäksi otetaan huomioon yhtenäiset tiejaksot, suolauksen vaikutukset pohjavesiin ja tietenkin liikenneturvallisuus. Talvihoidon merkitys liikenteen sujuvuudelle ja turvallisuudelle on jatkuvasti korostunut. Kuntarajat ylittävän työmatkaliikenteen jatkuvasti kasvaessa hyvällä talvihoidolla luodaan ihmisille edellytykset suoriutua turvallisesti päivittäisistä työmatkoista. Teollisuuden, kaupan ja perustuotannon tavaravirtojen siirtyminen yhä enemmän ympärivuorokautisiin, tiukasti aikataulutettuihin kuljetuksiin lisää puolestaan tarvetta pääteiden korkeaan hoitotasoon myös yöaikaan. Valtateiden talvihoidon yöajan laatutasoa parannettiin vuoden 2004 syksystä alkaen. Lisäksi valtatie 9 nostettiin kokonaan korkeimpaan talvihoitoluokkaan Is, jossa ovat myös valtatie 10 välillä Turku-Liedon keskusta sekä maantie 213 Loimaan keskustan ja Hirvikosken välillä. Lisäksi joidenkin vilkkaimpien yhdysteiden hoitoluokkaa korotettiin. Hoidon tasoa voidaan parantaa jossain määrin myös paikallisesti aikaan, paikkaan tai hoitotapaan kohdistuvalla täsmähoidolla. Perusteena voivat olla tieolosuhteet (esim. jyrkkä mäki), tien erityiskäyttö (esim. turvekuljetukset), tietyn ajanjakso liikennetarve (esim. syksyn juurikaskuljetukset) tai tietyn aikataulun mukaan toistuva liikenne (esim. linja-autoliikenne). Päällysteet Loimaan seutukunnan yleisistä teistä 26 % on kestopäällysteisiä, 38 % kevytpäällysteisiä, 4 % SOP-teitä (soratien pintaus) ja 32 % sorateitä. Päällysteen valintaa ohjaa liikennemäärä. Tienkäyttäjät toivovat yleisesti sorateiden päällystämistä. Tiepiiri osallistuu nykyisen toimintalinjan mukaan sorateiden päällystämiseen summalla, joka säästyy 10 vuoden kunnossapitokustannuksista. Edellytyksenä on vähintään 250 300 auton keskimääräinen vuorokausiliikenne ja jokin erityisperuste. Toimintalinjan mukaan huonokuntoisia päällystettyjä teitä voidaan myös muuttaa takaisin sorateiksi, jos liikennemäärät ovat hyvin pieniä ja päällystettä ei kohtuullisin kustannuksin voida pitää liikenteen edellyttämässä kunnossa. Osa Loimaan kaupungin ja kunnan yhdistymisen tuomista valtion avustusrahoista on tarkoitus käyttää alemman tieverkon parantamiseen, esimerkiksi päällystämiseen. Tieverkon kunto ja parantamistarve Olemassa olevan tieverkon kunnosta huolehtiminen on tienpidon keskeisimpiä painopistealueita. Loimaan seudulla rakenteeltaan huonokuntoisia päällystettyjä teitä on lähinnä yhdys- ja seututieverkolla, sen sijaan pääteiden kunto on hyvä. Kelirikko ja painorajoitukset ovat alemman soratieverkon ongelmia. Tilanne Loimaan seudun yleisillä teillä on kuitenkin melko hyvä lukuun ottamatta seutukunnan luoteisosaa, jossa on useita kelirikosta kärsiviä sorateitä. Sorateiden parantamistarvetta arvioitaessa otetaan huomioon sekä tien kunto että tien liikenteellinen merkitys. Tien heikon kunnon aiheuttamaan haittaan vaikuttavat mm. tietä käyttävän liikenteen määrä ja koostumus sekä kiertotiemahdollisuus kelirikkoaikana. Kelirikosta kärsivistä sorateistä on aiheellista korostaa Yläneen Keihäskoskelta Alastaron Virttaalle johtavaa Niittykulman paikallistietä 12573, joka palvelee myös läpikulkevaa liikennettä. Ennen parantamishanketta on tutkittava tarve ja mahdollisuudet tien perusteellisempaan parantamiseen osaksi kuntakeskusten välistä pääyhteyttä. Liikenteellisesti merkittävä, paikoin routiva soratie on myös Otsolan paikallistie 12542, joka on pääyhteys Heinijoen kyläkeskuksesta Yläneen kuntakeskukseen.

12 Taajamatiet ja vanha tienvarsiasutus Kuntakeskusten läpi kulkevat yleiset tiet ovat useissa kunnissa samalla keskustan pääkauppakatuja, jolla on paljon asiointiliikennettä ja tietä ylittävää kevyttä liikennettä. Taajamateiden ongelmina ovat yleisesti kevyen liikenteen turvattomuus sekä keskustojen ankea ilme, kun tietila, pihat ja pysäköintialueet ovat monin paikoin aukeata ja jäsentymätöntä asfalttikenttää. Liikenneturvallisuutta voidaan parantaa selkeyttämällä liittymä- ja pysäköintijärjestelyjä sekä rauhoittamalla autojen nopeudet turvalliselle, keskustan muihin toimintoihin sopivalle tasolle. Useimmiten se edellyttää nopeusrajoituksen lisäksi rakenteellisia toimenpiteitä. Taajamateiden saneeraushankkeiden yhteydessä pyritään samalla kannustamaan kuntaa ja yksityisiä tontinomistajia kohentamaan keskustaympäristön ilmettä. Kyrön taajamatien parantaminen on ohjelmoitu tiepiirin TTS-suunnitelmaan vuodelle 2006. Myös Koskelle on laadittu ideasuunnitelma taajamateiden parantamisesta, mutta suunnitelman mukaisista toimenpiteistä on toteutettu vasta joitakin liiken neturvallisuutta eniten parantavia toimenpiteistä. Aurassa keskustan liikennejärjestelyt uusittiin rata-alikulun rakentamisen yhteydessä. Hyvien kokemusten houkuttelemana on suunniteltu toisen kiertoliittymän rakentamista Yhdystien ja Sillankorventien liittymään. Pienempiä keskustatoimenpiteitä on esitetty mm. vuonna 2002 laadituissa liikenneturvallisuussuunnitelmissa kaikkiin seudun kuntakeskuksiin. Oman erityiskysymyksensä muodostavat seudun historialliset maantiet, joiden varsilla on paljon vanhaa ja uutta tienvarsiasutusta aivan tiessä kiinni. Tyypillisimpiä esimerkkejä ovat Aurajokea seuraava vanha Turun Tampereentien Aurassa ja Pöytyällä sekä Hämeen Härkätie Koskella, Marttilassa ja Tarvasjoella. Liikenteen kasvaessa on syntynyt liikenneturvallisuusogelmia, koska kevyen liikenteen väyliä ei kuntakeskusten ulkopuolella ole ja nopeus- rajoitukset on asetettu autoliikenteen sujuvuutta suosien korkeiksi, 60 80 km/h tasolle, eivätkä ne aina vastaa tienvarsien maankäyttöä. Toisaalta nopeusrajoitusten alentaminen voi haitata joukkoliikennettä. Niinikään kevyen liikenteen väylän sovittaminen historialliseen tiemaisemaan on haasteellista. Maankäytön suunnittelussa tulisi ottaa kantaa siihen, miten pitkälle taajamakeskustojen ulkopuolelle tienvarsia kehitetään asumisen alueina. Asukkaiden näkökulmasta tämän tulisi merkitä mm. kannanottoa nopeusrajoitustasoon ja kevyen liikenteen olosuhteisiin. Historiallisten teiden, erityisesti Härkätien, matkailullinen merkitys on kasvanut nopeasti, mikä tuleekin ottaa huomioon tienvarsien maankäytön ja tienparannustoimenpiteiden suunnittelussa. Härkätien ja samalla Kosken keskustan turvallisuutta parantaisi myös suoran tieyhteyden rakentaminen Raunion sahalta valtatie 10:lle, mikä ohjaisi vilkkaan tukkirekkaliikenteen pois Härkätieltä. Kyrön sahan liikennejärjestelyjä on suunniteltu parannettavan niin, että raskas liikenne ei enää kulkisi taajamatielle koulun vieressä olevan liittymän kautta. Tienvarsipalvelut Loimaan seudun halki kulkevat päätiet tarjoavat mahdollisuuden hyödyntää ohikulkevan liikennevirran palvelutarpeita ja ostovoimaa tienvarsipalveluja tarjoamalla. Luontevia tienvarsipalveluja ovat huoltoasema- ja kahvilapalvelut sekä liikennemyymä lätyyppiset kaupalliset palvelut. Sen sijaan alueen kuntien palvelutason kannalta on ehdottomasti syytä välttää tilannetta, jossa kuntakeskusten päivittäis- tai erikoistavaraliikkeet siirtyvät pois keskustasta ohikulkevan tien varteen. Kuitenkin silloin, jos kuntakeskus sijaitsee aivan tien vieressä, keskusta- ja tienvarsisijainti voidaan yhdistää ja hyödyntää ohikulkevan liikenteen ostovoimaa myös kuntakeskuksen palvelujen kehittämiseen.

13 3.2.2. Kadut Katuverkkoa Loimaan seudulla on eniten Loimaan kaupungissa, noin 66 km ja vähiten Marttilan ja Mellilän kunnissa, noin 6 km kummassakin. Taajamissa on tavoitteena, että tie- ja katuverkko yhdistää uudet maankäyttöalueet luontevasti muuhun taajamaan eikä lisäliikenne kohtuuttomasti ruuhkauta nykyisiä liittymiä. Uusille kaavaalueille kunnat luonnollisesti rakentavat niiden edellyttämän katu- ja kevyen liikenteen verkon. Myös nykyistä katuverkkoa on tarpeen parantaa mm. liikenneturvallisuutta lisäävillä järjestelyillä. Tämän lisäksi Loimaalla ja Aurassa on kolme erillistä, kustannuksiltaan merkittävää katuhanketta: Loimaalla tilapäisen tasoliittymän korvaava Kartanonportin eritasoliittymä valtatiellä 9 ja siihen liittyvät katuyhteydet, jotka luovat uuden poikittaisen yhteyden Loimaan keskustan ja Hirvikosken välillä. Loimaalla Aleksis Kivenkadun autosilta Loimijoen yli, joka ohjaa joen pohjoispuolen asuntoalueiden liikennettä pois ydinkeskustasta ja valtatien kautta kulkevalta reitiltä. Aurassa silta keskustasta joen yli Harakkamäen tulevalle asuntoalueelle. Nyt kaikki liikenne Harakkamäkeen kulkee valtatien kautta, mutta uuden sillan myötä valtatieliittymän luonnetta voidaan tarkastella uudestaan. Loimaalla ydinkeskustan viihtyisyyttä ja vetovoimaa pyritään edelleen lisäämään kohentamalla katuympäristön ilmettä, parantamalla pysäköintijärjestelyjä ja luomalla jalankulkijalle miellyttäviä katutiloja.

14 3.2.3. Yksityistiet Maakuntaliiton maastotietokannan mukaan Loimaan seudulla on kaikkiaan noin 3 400 km eritasoisia yksityisiä teitä. Näistä noin 1 500 km on tiekuntien hoitamia. Noin 1 400 km yksityisteistä saa kuntien kunnossapitoavustusta. Valtionapukelpoisia yksityisteitä on runsaat 1 100 km eli yhtä paljon kuin yleisiä teitä. Yksityistieverkolla on suuri merkitys paitsi asukkaille myös alkutuotannolle. Maa- ja metsätalouden tuotteiden ja tuotantopanosten kuljetukset käyttävät lähes aina myös yksityisteitä. Yleensä merkittävimmät ongelmat yksityisteiden pidossa liittyvät rahoitukseen samoin kuin tieosakkaiden kiinnostuksen ja maksuvalmiuden puutteeseen varsinkin, kun valtion ja kunnan avustus koetaan usein vähäiseksi. Yksityistien päivittäisestä liikennöitävyydestä huolehditaan, mutta kalliimmista tien rakenteen parantamisista tingitään. Pitkällä aikavälillä tämä johtaa tien kunnon heikentymiseen. Näihin ongelmiin pyritään vastaamaan lisäämällä tiekuntien yhteistyötä ja kokoamalla yksityistienpitoa suurempiin kokonaisuuksiin yhdistämällä tiekuntia tai perustamalla tiekuntien yhteisiä tieosuuskuntia, tieosakaskuntia tai tieyhtymiä hoitamaan yhteisiä hallinto- ja isännöintitehtäviä. Näin hankinnat sekä kunnossapito- ja korjausurakat saadaan suuremmiksi ja sitä kautta urakoitsijoille kiinnostavammiksi ja tiekunnille edullisemmiksi. Yksityisiä tieisäntiä, joilla on vastuullaan useampia tiekuntia, löytyy eri puolilta maata jo lukuisia. Tieisännöitsijä hoitaa teiden hallinnolliset tehtävät, tilaa ja valvoo työt, seuraa teiden kuntoa jne. toimien joko hoitokuntien apuna tai teiden toimitsijamiehenä. Myös kunnat voivat käyttää tieisännöitsijän palveluita mm. toimitusten ja avustuspäätösten valmistelussa. Samalla tieisännöinti tarjoaa hajaasutusalueelle uuden elinkeinon. Enimmäkseen kysymys on pienimuotoisesta lisäansion hankkimisesta, mutta toimintaa voidaan kehittää kohti laajempia kokonaisuuksia ja päätoimisuutta. Suomen tieyhdistys järjestää tieisännöitsijäkoulutusta Loimaan seudulla syksyllä 2005. Tiehallinto on määritellyt ohjeelliset kriteerit, joiden perusteella yksityistien ottamista yleiseksi tieksi arvioidaan asutuksen, tien pituuden ja liikennemäärän mukaan. Tiepiirin yksityistierekisterin perusteella arvioituna kriteerien täyttyminen on lähellä radanvartta pitkin Kyröstä Auraan kulkevalla Hirvisuon yksityistiellä. Suuren läpikulkuliikenteen vuoksi yleisen tien kriteerit täyttäisi Vanhankirkon yksityistie Hirvikoskella, joka kuitenkin alueen asemakaavoituksen ja rakentamisen myötä muutetaan kaduksi. Kevyen liikenteen yhteystarpeita on Loimaan seudullakin enemmän kuin mihin Tiehallinnon tai kuntien rahoituskehykset riittävät. Eräs uuden kevyen liikenteen väylän rakentamista edullisempi ratkaisu voi olla jalankulun ja pyöräilyn ohjaaminen yksityistielle. Näin saatetaan lisäksi tarjota suorempi tai viihtyisämpi reitti ja vältytään päällekkäisen infrastruktuurin rakentamiselta. Tämä edellyttää sopimusta yksityistien pitäjän, tiepiirin ja kunnan kesken. Liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä laadittu seudullinen yksityistieverkon kehittämissuunnitelma sisältää mm. edellä mainittuja toimenpideehdotuksia. Suunnitelmassa myös kannustetaan kuntia tukemaan tiekuntia yksityisteiden ylläpidon ja hallinnoinnin kehittämisessä sekä seudullisesti merkittävien parantamishankkeiden suunnittelussa ja rahoituksen hankkimisessa. Lisäksi seudun kuntien tulisi neuvotella keskenään kunnanavustusjärjestelmien yhteensovittamistarpeesta sekä tutkia mahdollisuuksia perustaa seudullisen tielautakunta ja seudullinen paikkatietoon pohjautuva yksityistierekisteri. Kunnissa voidaan tarpeen mukaan laatia myös kuntakohtaisia yksityistieverkkosuunnitelmia.

15 3.3. Kävely ja pyöräily Yhdyskuntarakenteen kehitys määrää pitkälle eri kulkutapojen toimintaedellytykset. Jotta palvelut, työpaikat ja muut yhdyskuntien toiminnot olisivat myös autottomien asukkaiden saavutettavissa ja jotta kävely ja pyöräily tarjoaisivat kilpailukykyisen vaihtoehdon henkilöauton käytölle, matkanpituuksien kasvua on hillittävä suuntaamalla taajamien kasvu nykyisen yhdyskuntarakenteen sisälle tai tiiviisti siihen liittyen. Jalan ja pyörällä helposti saavutettavien lähipalvelujen säilymistä ja kehittymistä on tuettava. Kaupallisten palvelujen ohella asia koskee myös julkisia palveluja. Esimerkiksi kouluverkkoratkaisuissa on perusteltua ottaa huomioon, että lasten mahdollisuus kävellä ja pyöräillä koulumatkat on sinällään arvokas asia. Liikunnan puute on merkittävä kansanterveydellinen ongelma kaikissa ikäluokissa, mutta erityisen huolestuttavaa on, että myös lapset liikkuvat nykyisin liian vähän. Miellyttävä ympäristö lisää kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta. Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat taajamakeskustojen jalankulkuympäristöjen viihtyisyyttä lisäävät parantamistoimet, kuten Kyrön ja Kosken taajamateiden saneeraushankkeet. Seudun keskeisin jalankulkuympäristö on Loimaan keskusta, jossa tulisi jatkaa torin parantamisella aloitettua ympäristön kehittämistyötä. Keskustan kehittämisen ohella Loimaalla on tarpeen panostaa erityisesti Hirvikosken ja kaupungin keskustan välisiin hyviin pyöräilyolosuhteisiin. Pyöräpysäköintiä on helppo parantaa. Kuntien rakennusjärjestykseen ja kaavoihin tarvitaan määräys rakennuksissa ja pihoilla vaadittavista pyöräpaikoista, mikä varmistaa asian huomioon ottamisen jo rakentamisvaiheessa. Kauppaliikkeiden pyöräpysäköinnin tasoa voidaan parantaa esimerkiksi yhteisillä telinehankinnoilla. Keskustoissa tarvitaan lisäksi yleisiä pyöräpysäköintipaikkoja. Pyörän käyttöä joukkoliikenteen liityntäliikenteessä edistetään tarjoamalla pysäköintipaikkoja asemien ja linja-autopysäkkien yhteydessä. Suurin osa kevyen liikenteen onnettomuuksista tapahtuu ajorataa ylitettäessä. Siksi turvallisuuden näkökulmasta kevyen liikenteen väylien rakentamistakin tärkeämpää on tienylitysten turvaaminen rajoittamalla ajonopeuksia sekä parantamalla suojatiejärjestelyjä ja rakentamalla alikulkuja kohteissa, joissa on paljon kevyen liikenteen tienylityksiä. Jalkakäytävien ja kevyen liikenteen väylien liukkaudentorjunnan tehostaminen vähentää liukastumistapaturmia, jotka ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma ja kustannus. Pienillä lisäkustannuksilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä terveydenhuollossa. Jalankulkuympäristön esteettömyyttä on monin paikoin tarpeen parantaa mm. madaltamalla korkeita reunakiviä, rakentamalla riittävän loivia luiskia sisäänkäyntien ja portaiden yhteyteen sekä lisäämällä jalankulkuväylien ja tienylitysten johdattavuutta ja turvallisuutta näkövammaisille ja heikkonäköisille henkilöille. Tulevaisuudessa esteettömyyden merkitys korostuu entisestään vanhusväestön kasvaessa. Turun tiepiirin hankelistoilla, liikenneturvallisuussuunnitelmissa ja kuntien omilla listoilla on yhteensä yli 90 kevyen liikenteen väylä- tai alikulkuhanketta Loimaan seudulle; väylätarpeita on yhteensä yli 90 km. Tarpeiden kustannukset ylittävät moninkertaisesti lähivuosien rahoitusmahdollisuudet.

16 3.4. Joukkoliikenne Joukkoliikennepalvelun taso Loimaan seudun joukkoliikenteen rungon muodostaa linja-autoliikenne. Seudun ulkopuolelle suuntautuvassa liikenteessä myös juna tarjoaa yhteydet Loimaalta Turkuun ja Tampereelle sekä Toijalan kautta Helsingin suuntaan. Seudun eteläosista Helsingin suuntaan matkustettaessa käytetään myös Salon rautatie- ja linja-autoasemia. Pikavuoroliikenteessä Loimaan seutua palvelee Turun ja Porin välinen liikenne maantiellä 204, Turku Forssa Hämeenlinna/Riihimäki Lahti liikenne valtatiellä 10 sekä Turun ja Tampereen välinen pikavuoroliikenne, jota liikennöidään eniten kantatietä 41 pitkin, mutta osin myös valtatiellä 9. Seudun pohjoisosista voidaan hyödyntää valtatien 2 tiheää Porin/Rauman ja Helsingin välistä pikavuoroliikennettä. Vakiovuoroliikenteen palvelutaso on hyvä Turun ja Auran sekä Loimaan keskustan ja Hirvikosken välillä. Molemmilla väleillä voidaan puhua kaupunkimaisen paikallisliikenteen tyyppisestä liikennetarjonnasta. Kohtuullisen palvelutason yhteys jatkuu Aurasta Riihikoskelle ja vt 9:ää pitkin Loimaalle. Loimaalla kohtuullinen yhteystarjonta ulottuu idässä Alastarolle ja lännessä Ypäjän kautta Forssaan. Tarvasjokea, Marttilaa ja Koskea palvelee Vanhan Härkätien kohtuullisen tiheä vakiovuoroliikenne. Marttilasta ja Koskelta on kohtuulliset yhteydet myös Saloon. Erillisessä joukkoliikenneselvityksessä on kuvattu kuntakohtaiset palvelutasotavoitteet, jotka toimivat lähtökohtana mm. lääninhallituksen ja kuntien ostoliikenteen hankinnassa. Loimaan seudulla on keskimäärin yksi taksi 600 asukasta kohti. Maaseutumaisissa kunnissa taksitiheys on keskiarvoa suurempi, koska taksikuljetuksilla osin korvataan aiempia linja-autopalveluja. Taksitiheys on pienin Auran, Karinaisten ja Loimaan kunnissa, joissa taksien vähäisyys on aiheuttanut ongelmia koulukuljetuksissa. Junaliikennettä on käsitelty luvussa 3.5. Loimaan seudun joukkoliikennejärjestelmän rakenne

17 Joukkoliikenteen terminaaliverkosto ja laatukäytävähankkeet Loimaan rautatie- ja linja-autoasemat sijaitsevat samassa rakennuksessa, mikä on luonut hyvät edellytykset toimivien matkaketjujen järjestämiseen. Myös asemapalvelujen kehittämisessä on saatavissa synergiaetuja. Kehittämistarpeina asemalla on sisäänkäyntien esteettömyys, autojen liityntäpysäköintipaikkojen lisääminen sekä kunnollisen pyöräpysäköinnin järjestäminen. Loimaan aseman lisäksi Alastaron, Auran, Karinaisten, Kosken, Oripään ja Tarvasjoen kunnissa sijaitsee Matkahuollon asiamiespiste. Pikavuoropysäkkejä seudulla on 23, joista 16 katettuja. Auran pikavuoropysäkki, jossa yhdistyvät sekä kt 41:n että vt 9:n liikenteet, on suunniteltu parannettavaksi tasokkaaksi terminaalityyppiseksi vaihtopysäkiksi. Myös muut keskeisimmät pikavuoropysäkit tulisi parantaa. Ensimmäisessä vaiheessa tasokkaampi katos, pysäkki-informaatio, pyöräpysäköintipaikat ja liityntäpysäköinnin vaatima tila on tarpeen järjestää eniten käytetyille Kyrön ja Pöytyän pysäkeille. Myös useimpien kuntien keskustapysäkit on tarpeen uusia nykypäivän tasolle. Edullisinta on, jos pysäkkiparannukset on mahdollista tehdä liittymäparannuksen yhteydessä. Samalla olisi tärkeää huolehtia kevyen liikenteen turvallisuudesta ja rakentaa alikulku jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttöön. Joukkoliikenteen laatukäytävähankkeilla parannetaan joukkoliikenteen palvelua kokonaisvaltaisesti liikenteen tarjontaa, kalustoa ja pysäkkien tasoa kehittämällä. Näin lisätään joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja kohdennetaan käytettävissä olevia määrärahoja tarkoituksenmukaisesti. Tällaisia laatukäytävinä kehitettäviä yhteysvälejä ovat Loimaan seudulla Pikavuoro- ja junaliikenteen yhteyskäytävä Loimaa Turku (vt 9, rata) kaupunkimaisen paikalllisliikenteen laatukäytävä Aura Lieto as. Turku (mt 222) Loimaan joukkoliikenteen runkokäytävä Alastaro Hirvikoski Loimaa Ypäjä (mt 213, pt 12605, pt 12608) Härkätien laatukäytävä Koski Marttila Tarvasjoki Lieto Turku Palveluliikenne ja matkojenyhdistely Useimmissa Loimaan seudun kunnissa haja-asutusalueilla asuville ikääntyneille henkilöille järjestetään viikoittaista asiointiliikennettä kuntakeskukseen. Palveluliikenteen tarve kasvaa edelleen väestön ikääntyessä. Kutsujoukkoliikenne voi etenkin haja-asutusalueilla olla toimiva ja kustannustehokas välimuoto kiinteäreittisen joukkoliikenteen ja taksikuljetuksen välillä. Loimaan seudulla tulisikin selvittää palveluliikenteen kehittämistä ja kutsujoukkoliikenteen toimintamahdollisuuksia. Kutsuliikenteellä voitaisiin järjestää myös syöttöyhteyksiä pikavuoropysäkeille. Matkojenyhdistely on noussut yhdeksi keskeisimmistä keinoista kehittää joukkoliikennettä ja hillitä kuntien kuljetuskustannuksien nousua. Suomeen on tarkoitus perustaa toimintatavoiltaan yhtenäisten yhdistelykeskuksien verkosto. Varsinais-Suomeen on alustavasti suunniteltu kahta keskusta. Kunnat päättävät itse, liittyvätkö ne keskuksen tarjoamien palveluiden käyttäjäksi.

18 Lippujärjestelmä Loimaan seudulla on liikennöitsijöiden ja Matkahuollon yleisten lippujen lisäksi tarjolla seutulippu, johon kaikki alueen kunnat kuuluvat. Aura kuuluu lisäksi Turun sekä Marttila ja Koski Salon seutulippualueeseen. Seutulipun lisäksi on tarjolla työmatkalippu, joka sisältää seudun sisäisten matkojen lisäksi matkustusoikeuden myös Turkuun. Sekä seutu- että työmatkalippu on linja-autoliikenteen 30 vrk:n kausilippu ja sen hinta määräytyy asuinkunnan mukaan. Lippujärjestelmän keskeisimpänä kehittämistarpeena on Turun sisäisen liikenteen matkustusoikeuden lisääminen työmatkalippuun. Lisäksi on esitetty otettavaksi käyttöön uusi lipputuote työmatkalaisille: 2-3 kk voimassa oleva 44 matkan lippu. Tällainen lippu olisi houkutteleva vaihtoehto niille, jotka eivät matkusta päivittäin tai käyttävät sekä junaa että linja-autoa työmatkoillaan. Myös pikavuorolisän sisällyttämistä työmatkalippuun tulisi selvittää. Pidemmän aikavälin kehittämiskohde on juna- ja linja-autoliikenteen yhteiskäyttöisen lipputuotteen kehittäminen sekä maakuntalipun kehittäminen. Joukkoliikenteen suunnittelu Loimaan seudulla toimii joukkoliikennetyöryhmä, jonka tehtäviin kuuluu mm. seutulippujärjestelmän ylläpito sekä joukkoliikenteen kehittäminen. Ryhmään kuuluu kuntien, Lääninhallituksen, tiepiirin, VR:n, Linja-autoliiton, Matkahuollon sekä alueella toimivien linja-autoyritysten edustajia. Useassa Loimaan seudun kunnassa on nimetty joukkoliikenteen vastuuhenkilö, mutta virallista kuljetustyöryhmää ei kunnissa ole. Kunnissa on yleisesti käytössä toimintatapa, jossa koulu- ja sosiaalitoimi ostavat omat kuljetuksensa ja tekninen toimi mahdollisesti ostaa linjaliikennettä täydentävää liikennettä hiljaisina aikoina. Useamman kunnan kuljetusten tarkasteleminen ja suunnitteleminen kokonaisuutena toisi selviä tehostamis- ja säästömahdollisuuksia. Loimaan seudulla onkin tarpeen selvittää seudullisen henkilöliikennelogistikon palkkaamisen edellytykset. Lääninhallitus voi alkuvaiheessa osallistua logistikon palkkakustannuksiin. Matkustajainformaatio Matkahuollon internet-sivuilla on nykyisin koko linja-autoliikenteen kattava aikataulupalvelu. Joukkoliikenteen käyttäjälle olisi myös tärkeää saada kaikki Loimaan seudun joukkoliikenteen aikataulut yhteen aikataulujulkaisuun. Aikaisemmin tällainen aikatauluyhteenveto on ollut, mutta tällä hetkellä saatavissa on vain linja-autoyrittäjien omia aikataulukirjoja. Myös pysäkkiaikatauluja tarvitaan. Juna-aikataulut ovat hyvin matkustajien saatavissa sekä julkaisuina että internet-palveluna. Kehittämistarpeena on reaaliaikaisten näyttötaulujen toteuttaminen Loimaan asemalle ja laitureille.

19 3.5. Junaliikenne ja rataverkko Loimaan seutukunnan poikki kulkee Turku Toijalarata, joka rakennettiin alun perin jo vuonna 1876 yhdistämään Varsinais-Suomi Hämeeseen. Nykyisin Turun ja Toijalan välillä on yksiraiteinen kohtauspaikoilla varustettu rata, jonka suurin sallittu nopeus on 140 km/h. Tavaraliikenteessä suurin sallittu akselipaino on 22,5 tonnia. Rataosan sähköistys, suojastus, kauko-ohjaus ja kulunvalvonta valmistuivat vuonna 2000. Vuonna 2003 rataosalla tehtiin 645 000 matkaa ja kuljetettiin 1,7 miljoonaa tonnia tavaraa. Radan päällysrakenne Turun ja Loimaan välillä on yli-ikäinen ja radan kunto paikoin heikko. Huonokuntoisille rataosille joudutaan liikenneturvallisuuden varmistamiseksi asettamaan nopeusrajoituksia. Tavaraliikenteessä kustannustehokkuus edellyttää myös riittäviä akselipainoja, jolloin junissa voidaan kuljettaa raskaampia kuormia ja liikennöidä riittävällä nopeudella. Turku Toijala-rataosan merkitys koko tavaraliikenteen päärataverkossa on suuri, ja Varsinais-Suomen elinkeinoelämälle satamineen ja suuryrityksineen se on elintärkeä. Koko Varsinais-Suomen tavarajunaliikenne kulkee Toijalan radan kautta, sillä rantarata palvelee lähes täysin henkilöliikennettä. Vuoden 2004 alussa mietintönsä jättäneen liikenneväyläpolitiikkaa valmistelleen ministerityöryhmän vuosien 2005 2008 ns. teemapaketeista yksi on rataverkon yli-ikäisen päällysrakenteen uusiminen, joka sisältää Turku Toijala-radan parantamisen nykyiselle 22,5 tonnin akselipainolle. Ratahallintokeskuksen pitkän tähtäimen suunnitelmassa Turku Toijala-radan akselipaino on esitetty nostettavaksi 25 tonniin. Junaliikenteen turvallisuuden merkittävin ongelma on Turku Toijala-radan lukuisat tasoristeykset, etenkin kun radalla kuljetetaan runsaasti myös vaarallisia aineita. Vaikka tasoristeyksiä on poistettu, Turun ja Toijalan välillä niitä on edelleen jäljellä kymmeniä. Suurin osa on yksityisteillä, mutta myös yleisten teiden tasoliittymiä on edelleen mm. aivan Kyrön ja Mellilän ydinkeskustoissa. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on kaikkien tasoristeysten poistaminen. Sitä ennen tasoristeysten turvallisuutta on tarpeen parantaa esimerkiksi varoituslaitteiden, näkemien parantamisen ja odotustasanteiden rakentamisen avulla. Tasoristeysten poistaminen ja radan rakenteen parantaminen mahdollistaisivat henkilöliikenteen junien nopeuttamisen. Keskeisenä tavoitteena on lyhentää olennaisesti Turun ja Tampereen matka-aikaa, mutta osin nopeutuminen voidaan käyttää hyväksi myös pysähdyspaikkoja lisäämällä. Turun ja Loimaan 66 kilometrin asemaväli on maan rataverkon pisimpiä, vaikka alue on tiheästi asuttua. Auran ja Kyrön asemien lakkauttamisen takia junaliikenne ei palvele eikä myöskään pysty hyödyntämään Turkua ympäröivien kasvukuntien lisääntyvää työmatkaliikennettä. Lyhyellä tähtäimellä junatarjontaa tulisi täydentää niin, että Loimaalta ja Loimaalle olisi toimivat työmatka- ja asiointiyhteydet niin Turkuun, Tampereelle kuin Helsinkiinkin. Tärkein tavoite on saada yhteys aamuyhdeksäksi Turkuun. Myös yhteydet Turusta yhdeksäksi Loimaalle, viiden jälkeen Turusta Loimaalle sekä yhteys Toijalan kautta Helsinkiin aamuyhdeksäksi lisäisivät selvästi liikenteen palvelutasoa. Seudun eteläosaa palvelevat Helsinkiin suuntautuvassa liikenteessä myös Turun ja ennen kaikkea Salon asemat. Parempien liityntäyhteyksien järjestämistä Salon rautatie- ja linja-autoasemille onkin toivottu laajasti.

20 3.6. Liikenneturvallisuus Onnettomuustilanne Loimaan seudulla on viimeisen kuuden vuoden aikana tapahtunut keskimäärin 82 poliisin tietoon tullutta henkilövahinkoihin johtanutta liikenneonnettomuutta vuodessa. Niissä on loukkaantunut keskimäärin 118 henkeä ja kuollut keskimäärin 8 henkeä vuodessa. Onnettomuuksista valtaosa on tapahtunut yleisillä teillä. Henkilövahinkoihin johtaneet onnettomuudet keskittyvät valta- ja kantateille sekä vilkkaimmille seututeille. Ajonopeudet Koska autojen nopeus on tärkein liikenneturvallisuuteen vaikuttava tekijä, on alueen tieverkon nopeusrajoitukset, niiden loogisuus ja yhteensopivuus ympäröivän maankäytön ja tiestön kanssa tarpeen käydä kokonaisuudessaan läpi. Nyt 80 km/h yleisrajoitus on varsin laajasti käytössä seudun alemmalla tieverkolla. Yleisrajoituksen piirissä olevalla geometrialtaan pienipiirteisellä tiestöllä tulisikin harkita nopeusrajoituksen alentamista erityisesti paikoissa, joissa tien varrella on runsaasti asutusta. Erityisesti Hämeen Härkätien, vanhan Tampereen Turuntien ja muiden tiheästi asuttujen jokivarsiteiden nopeusrajoitukset on aiheellista tarkistaa kattavasti. Myös taajamien reuna-alueet tulisi käydä läpi ja tarkistaa tarvittaessa taajamarajoituksien alkamispaikat. Taajamakeskustoissa ja asuntoalueilla tavoitteena on liikenteen nopeuden rauhoittaminen turvalliselle, muihin toimintoihin sopivalle tasolle. Sopiva nopeustaso on korkeintaan 40 km/h, mikä useimmiten edellyttää nopeusrajoituksen lisäksi rakenteellisia toimenpiteitä. Taajamien nopeusrajoitusalueiden laajuutta on tarpeen aika-ajoin tarkistaa maankäytön kehityksen mukaiseksi. Liikenneympäristön parantaminen Kevyen liikenteen olosuhteiden kehittäminen on noussut seudulla tärkeimmäksi liikenneturvallisuu tta parantavaksi aihepiiriksi. Väylätarpeita on paljon niin Tiehallinnon kuin kuntienkin vastuualueilla. Liikenneturvallisuussuunnitelmissa on nostettu esiin erityisesti väylätarpeet taajamissa ja niiden reunaalueilla sekä kyläkoulujen kohdilla. Suojatieparan nukset ovat usein edullisia ja paikallisesti erittäin tehokkaita liikenneturvallisuustoimenpiteitä. Siellä, missä seututie kulkee taajaman läpi ydinkeskustan ulkopuolella, tulee erityisesti huolehtia turvallisista kevyen liikenteen yhteyksistä tien eri puolilla ole-

21 vien alueiden välillä joko eritasojärjestelyin tai hidastamalla läpikulkevan liikenteen vauhtia nopeusrajoituksen lisäksi rakenteellisin keinoin. Liikenneturvallisuutta parannettaessa tulee muistaa huolehtia myös liikenneympäristön esteettömyydestä. Liikenneturvallisuussuunnitelmissa on listattu paljon myös liittymien parantamistarpeita, erityisesti valtateillä 9 ja 10. Hankkeet sisältävät liittymien kanavointia, liittymien porrastamisia (nelihaaraliittymien muuttamista kahdeksi erilliseksi T-liittymäksi), kiertoliittymiä ja väistötilojen rakentamisia. Näkemien parantaminen on tarpeen useissa liittymissä, mutta myös liittymäväleillä eläinonnettomuuksien vuoksi. Loimaan seudulla hirvi- ja erityisesti peuraonnettomuuksien määrä on suuri. Turun tiepiirissä riista-aitoja rakennetaan vain tieosuuksille, joilla on enemmän kuin kaksi kaistaa. Näin ollen nopeusrajoituksia tulisi tarkistaa kohteissa, joissa eläinonnettomuuksien riski on suuri. Taajamakeskustojen liikennejärjestelyjen turvallisuuden ja samalla viihtyisyyden merkittävä parantaminen oli nostettu useassa kunnassa painopisteeksi, toimenpiteinä mm. suojatie- ja liittymäjärjestelyt, ajoradan kaventaminen, pysäköinnin jäsentely ja kevyen liikenteen reittien selkeyttäminen. Turvallisen päivittäisen liikkumisen varmistamiseksi tärkeimpien työmatkayhteyksien samoin kuin tiiviin tienvarsiasutuksen teiden tulisi olla valaistuja. Loimaan seudulla tievalaistuksen kehittäminen olisi tästä näkökulmasta tärkeää erityisesti vanhalla Turuntiellä Aurasta Turun suuntaan. Muutoin tievalaistuksen laajentaminen on tarpeen lähinnä taajamien reunaalueilla sekä valtateiden liittymissä. Valtateiden 9 ja 10 kehittämisselvityksissä on ehdotettu useita liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä myös Loimaan seudun alueelle: reunaympäristön pehmentämistä (kaiteita, törmäyssuojia, myötääviä valaisinpylväitä) liittymäparannuksia (kääntymiskaistoja, turvasaarekkeita, liittymien porrastamisia) yksityistieliittymien vähentämistä yksityistiejärjestelyin tievalaistuksen rakentamisia maanteiden ja paikallisteiden liittymiin keskikaiteellisia ohituskaistoja (vt 9) automaattisen nopeudenvalvonnan rakentamista (vt 9) vt 9 Lieto Aura-osuuden muuttaminen keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi pitemmällä tähtäimellä vt 9:llä varaudutaan eritasoliittymiin sekä toiseen ajorataan välillä Lieto Aura Muu liikenneturvallisuustyö Tulevaisuudessa on tärkeää huolehtia kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmien seurannasta ja liikenneturvallisuussuunnitelmiin listattujen toimenpiteiden toteuttamisesta sekä poikkihallinnollisen liikenneturvallisuustyön toteutumisesta.