NEURO- OFTALMOLOGIAA

Samankaltaiset tiedostot
Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Neuro- o'almologiaa. Mikko Kallela

Silmätaudit Documentation

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Lasten näön. äön n kehittyminen ja lasten näön. äöntutkiminen. Raija Voutilainen. KYS, silmätautien klinikka

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Preseptaali- ja orbitaselluliitit. Juha Seppä, LKT, dosentti KYS, korva-., nenä- ja kurkkutaudit Levi,

Karsastus tarkoittaa sitä, että silmien näköakselit

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus Katri Pernaa

GLAUKOOMAKENTTIEN TULKINTA. SSLY 2018 Dos. Päivi Puska, HYKS

Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet

Laskut käyvät hermoille

Akuutteja silmäsairauksia. Dos, pkl ylilääkäri Marita Uusitalo HYKS Silmätautien klinikka

Sydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä

Karsastus ja amblyopia Varhaiskommunikaation ongelmat Akkommodaatio Hypotoonisten lasten lasit

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Diabeettinen verkkokalvosairaus. Totea ja hoida ajoissa

Akuutti silmänpainekohtaus Silmä-kulta viimesenä.

Hoidetaan vuorokauden ajasta riippumatta (konsultoidaan aina lähettäessä):

Sydämen auskultaatio , Matti Ahlström, LK

SAV? Milloin CT riittää?

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

b) Minkä aivokuorialueen toiminnan häiriöstä johtuvat potilaan halvausoireet? Viite: luentomoniste: isoaivokuoren toiminnalliset alueet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Mitä ovat näkövammat? Tietoa näkövammoista ja niiden vaikutuksista

Luentomoniste: Aivohermojen anatomiaa /Heikki Hervonen 2012

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Punainen silmä. ääkäri Marita Uusitalo HYKS Silmätautien klinikka uhkaava. Sugillaatio / akuutti glaukooma, endoftalmiitti

Punainen silmä. ääkäri Marita Uusitalo HYKS Silmätautien klinikka

OPETUSMATERIAALI AIVOHERMOJEN TUTKIMISESTA HERMOSTON RAKENNE JA TOIMINTA -KURSSILLE. Ilkka Ruohonen, Mika Nurmi ja Santeri Nieminen

Silmänpohjatutkimuksen löydöksiä. Kuvaopas optikolle silmänpohjalöydösten tarkastelun avuksi

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni


TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria

EKG. Markus Lyyra. HYKS Akuutti HUS lääkärihelikopteri FinnHEMS10. LL, erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen erityispätevyys

Uudet näkökyvyn ajoterveysvaatimukset, niiden tutkiminen ja arviointi

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.

HIV ja hepatiitit HIV

Sydämen vajaatoiminta. Sydämen vajaatoiminta. tuumorit. Perifeerinen verisuonitus ja ekstravasaatio

Perinnölliset silmäsairaudet. Kaija Tuppurainen KYS silmätautien klinikka

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

Ajokortin näkövaatimukset

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö

Mitä sensorointi opettaa potilaalle ja lääkärille? (Mikä yllätti?)

Silmäkuopan akuutit sairaudet

Tekonivelinfektiot Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Neurosarkoidoosi. Aki Hietaharju TAYS

IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta Ensihoidon koulutuspäivä, OYS

Tärkeimmät hoitokäytännöt silmätautien alalla

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Rakenteisen kirjaamisen abc. Satu Autio, optometristi yamk, lehtori Metropolia AMK

Episodin muodostuksen periaatteet pdrg luokittelussa Liisa Klemola tuotepäällikkö FCG Tietojohtaminen Oy

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

Näin hoidan kierukkavammaa

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA

Idiopaattisen skolioosin luokittelu ja erikoissairaanhoidon tutkimukset. Anne Salonen TAYS

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

Nuorison TERVEYSTODISTUS

Tilastotiede ottaa aivoon

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

Lumbaalinen Spinaalistenoosi (LSS) Yleislääkäripäivät Jyrki Salmenkivi, ortopedi HYKS, Jorvin sairaala

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

PÄIVYSTÄVÄ SAIRAANHOITAJA TORNION TERVEYSKESKUKSESSA Merja Ollila Marianne Kunnari

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to

Aikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen. Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä

KASVOKIRURGIA MERETOJAN TAUDIN HOIDOSSA

Silmien tutkiminen ilmailulääkärin vastaanotolla

Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi

PÄIHTEIDEN KÄYTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA

Neurologinen statustutkimus päivystyspoliklinikassa

Aivoverenkierron häiriöt (=AVH)

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

Idiopaattinen intrakraniaalinen hypertensio,»pseudotumor cerebri»

Nuorison TERVEYSTODISTUS

Silmäpotilas päivystyksessä

Sädehoitopäivät Aija Juutilainen Röntgenhoitaja KYS/Sädehoito

Neurobiologia 2 RO3 VESTIBULO-OKULAARIREFLEKSI (VOR)

AIVOVASKULIITIT Aki Hietaharju TAYS

Päänsärky, purenta ja TMD Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Sattumalöydökset aivojen kuvantamisessa. Johanna Annunen-Rasila Neurologian erikoislääkäri, LT NP

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto

Mittatilauslomakkeet. Kompressiohihat

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen ,2 tekijä: Roberto Blanco

LIIKUNTALÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRI JOUKKUEEN LÄÄKÄRINÄ

Ihminen havaitsijana: Luento 10. Jukka Häkkinen ME-C2600

Entry-tekniikat GKS

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Tilastotiede ottaa aivoon

Kuka on näkövammainen?

Transkriptio:

NEURO- OFTALMOLOGIAA Kirsi Setälä Neuro-oftalmologia oftalmologia tutkii: - selittämätön näön n aleneminen - näkökenttäpuutokset - kaksoiskuvat, akuutti karsastus, silmien liikehäiri iriöt - mustuais-ongelmia - sentraalisia näköhäirin iriöitä - exoftalmus - oudon näköisin isiä näköhermoja - asioita, jotka jääj äävät t epäselviksi tavallisen silmätutkimuksen jälkeenj MIELENKIINTOISTA SALAPOLIISIN TYÖTÄ 1

NÄKÖRATA POTILAS: VASEMMAN SILMÄN N NÄKÖN MENI! KUN TUTKIT NÄKEE N KUMMALLAKIN SILMÄLL LLÄ 0.8 TUTKI MYÖS S NÄKÖKENTN KENTÄT T (SORMIPERIMETRIA) VOI OLLA VASEMMANPUOLEINEN HOMONYYMI HEMIANOPIA (OKKIPITAALI INFARKTI?) 2

Yhden silmän näkökenttä on melko laaja. Jos kummastakin silmästä puuttuu toisen puolen kenttä, tilanne on täysin erilainen. = HOMONYYMI HEMIANOPIA Binokulaarinen näkökenttä OIKEANPUOLEINEN KIASMAN TAKAINEN LEESIO ==> VASEMMANPUOLEINEN HOMONYYMI HEMIANOPIA 3

KIASMA LEESIOISSA BITEMPORAALINEN KENTTÄPUUTOS NÄKÖKENTÄT T ENNEN LEIKKAUSTA POSTOPERATIIVISET NÄKÖKENTN KENTÄT 4

PAPILLA on yksilöllinen llinen = sormenjälki STAASIPAPILLA Kohonnut kallonsisäinen paine (Aamu) päänsärky, pahoinvointi, pulsoiva tinnitus NÄKÖ-OIREET: lyhytaikaiset näönhämärtymiset ja kaksoiskuvat BILATERAALINEN PAPILLA TURVOTUS NORMAALI NÄÖNTARKKUUS + leesion itsensä mahdollisesti aiheuttamat löydökset 5

37-VUOTIAS MIES, PÄÄP ÄÄNSÄRKYÄ selvä papillaturvotus STAASIPAPILLA 1,5 KK OPER. JÄLKEENJ Retrobulbaari neuriitti / papilliitti Akuutti papilliitti Visus = 0.1 parantunut, v=1.0 MRI MS-tauti? 6

Anteriorinen iskeeminen optikusneuropatia (AION) Yleisin akuutin näön huononemisen syy yli 50 vuotiailla: - RR, diabetes, tupakka Horisontaali keskiviivaan rajoittuva kenttäpuutos O i k e a Optikus kompressio Tyypillisiä AION- potilaita EI TARVITSE KUVATA Menin- geooma V a s e n Gliooma 7

Drusen papilla Myeliinitupelliset hermosäikeet Ainoa Relative Afferent Pupillary Defect RAPD objektiivinen merkki unilateraalisesta tai epäsymmetrisestä optikusvauriosta MUSTUAISET OVAT YHTÄSUURET 8

RAPD o.dx. LIIKEHÄIRI IRIÖISTÄ 9

OCULOMOTORIUSPAREESI + ISO MUSTUAINEN = ANEURYSMA (kunnes toisin osoitettu) KUVATTAVA PÄIVYSTYKSENÄ: MRI JA MRA Aneurysma useimmiten a. communicans posteriorin ja a. carotis internan yhtymäkohdassa. Basillariksen huipun aneurysma sekä a. cerebellaris superiorin aneurysma voivat myös aiheuttaa III aivohermon pareesin. Sinus cavernosus aneurysma voi myös aiheuttaa III tai VI aivohermon pareesin, mutta ei SAV:tä. OCULOMOTORIUS- PAREESI Yleisin syy iäkkäämmillä henkilöillä, joilla vaskulaarisia riskitekijöitä, on mikroinfarkti III aivohermossa. Jos aneurysma tai tuumori painaa hermoa ulkopuolelta niin mustuaissäikeet vaurioituvat. Mikroinfarkti on yleisin syy myös VI aivohermon pareesiin. Mikroinfarkti voi aiheuttaa myös IV aivohermon (n. trochlearis) pareesin. 10

III palsy - aneurysma MIKROVASKULAARINEN INFARKTI YLEINEN,, JOS VASKULAARISIA RISKITEKIJÖIT ITÄ (RR, DIABETES) TOTAALI OKULOMOTORIUSPAREESI JA NORMAALI MUSTUAINEN TODENNÄKÖISESTI MIKROVASKU- LAARINEN, PARANEE 2-32 3 KUUKAUDESSA ABDUCENSPAREESI MYÖS S USEIN MIKROVASKU- LAARISEN INFARKTIN AIHEUTTAMA JOS PAREESIT EIVÄT T PARANE KUVATTAVA! VANHOILLA IHMISILLÄ MUISTA MYÖS TEMPORAALIARTERIITTI : ANAMNEESI!! JA LA!!! 11

Microvaskulaarinen infarkti - III palsy ABDUCENS (VI) PAREESI SILMÄ KARSASTAA SISÄÄ ÄÄNPÄIN, EI LIIKU SIVULLE 12

ABDUCENSPAREESI SINUS CAVERNOSUKSEN ANEURYSMA MENINGEOMA TROCHLEARISPAREESI (IV AIVOHERMO) - OIKEANPUOLEINEN TROCHLEARISPAREESI PITÄÄ PÄÄTÄ VASEMMALLE KALLELLAAN - KONGENITAALINEN, TRAUMAT, MIKROINFARKTI, HARVOIN KOMPRESSIO 13

INO = internukleaari oftalmoplegia VI ja III tumakkeen välillä vaurio (=internukleaarisesti) Vasen silmä ei käänny mediaalisesti. Vasemmanpuoleinen internukleaari oftalmoplegia Basedowin taudin silmäoireyhtym oireyhtymä Lievempi exoftalmus -> helpommin optikus- kompressio (vähemm hemmän tilaa orbitassa) 14

JOS LIIKEHÄIRI IRIÖ VAIHTELEE EI OIKEIN SOVI MIHINKÄÄ ÄÄN N LOOGISESTI UNI- TAI BILATERAALISTA PTOOSIA MUISTA MYASTHENIA! ERI KOKOISET MUSTUAISET (lokaalinen mustuaisvaurio mahdollinen) Isompi mustuainen on patologinen OCULOMOTORIUSPAREESI -näkee myös s kaksoiskuvia TOONINEN MUSTUAINEN FARMAKOLOGINEN 15

PIENEMPI MUSTUAINEN PATOLOGINEN HORNERIN SYNDROOMA TAI FYSIOLOGINEN Reaktiot normaalit Ptoosi ja mioosi Horneria kultaisilla noutajilla eniten KIITOS! Kysymyksiä? 16