Karsastus tarkoittaa sitä, että silmien näköakselit
|
|
- Ada Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Näin hoidan Karsastuksen tutkimus ja hoito Marjatta Lappi Karsastusta esiintyy noin viidellä prosentilla väestöstä. Kun karsastus havaitaan, on tärkeää selvittää heti sen syy. Tutkimukseen kuuluvat karsastustestien lisäksi näöntarkkuuden ja silmien taittovoiman mittaaminen sekä silmänpohjien tarkastelu. Hyviä karsastustestejä ovat peittokoe, Hirschbergin, Brucknerin ja Krimskyn testit ja prismapeittokoe. Karsastuksen hoito on aloitettava ensimmäisten elinvuosien aikana, ja on huolehdittava siitä, että kummassakin silmässä on edellytykset hyvän näöntarkkuuden kehittymiseen. Mikäli konservatiiviset hoidot eivät riitä karsastuksen korjaamiseen, voidaan turvautua leikkaukseen tai botulinumtoksiinipistoksiin. Toiminnallista heikkonäköisyyttä voidaan parantaa peittohoidolla, tippahoidolla tai penalisaatiolaseilla. Karsastus on joskus oire vakavasta sairaudesta, joten viiveetön pääsy asiantunteviin jatkotutkimuksiin on ensiarvoisen tärkeä. Karsastus tarkoittaa sitä, että silmien näköakselit eivät suuntaudu samaan kohteeseen yhdessä, useammassa tai kaikissa katsesuunnissa. Karsastusta esiintyy noin viidellä prosentilla väestöstä; osuus on vaihdellut eri tutkimuksissa välillä 3 7 %. Sen etiologia on moninainen, ja karsastus on jossakin määrin myös periytyvää. Noin joka neljännen jo varhaisella iällä karsastusta potevan lapsen sisaruksilla tai jommallakummalla vanhemmalla esiintyy myös karsastusta. Useisiin neurologisiin sairauksiin ja oireyhtymiin liittyy karsastus, ja esimerkiksi keskosuus on sen riskitekijä. Silmissä voi esiintyä myös muita sairauksia, kasvaimia tai synnynnäisiä poikkeavuuksia, joiden oireena on ensisijaisesti karsastus. Lapsen näkö kehittyy vähitellen syntymän jälkeen. Näköjärjestelmän kehittyminen jatkuu vuosia, ja vasta kouluiässä silmien eri toiminnot ovat aikuisen tasolla. Alkuun katse voi harhailla ja vähitellen muutamien viikkojen kuluessa kohdistaminen kehittyy ja näköakselit suoristuvat. Ei ole olemassa mitään»normaalia vauvakarsastusta», jota voidaan jäädä huoletta seuraamaan ilman silmälääkärin tutkimusta, eikä ikärajaa, jonka jälkeen tutkimus on vasta tarpeellinen tai mahdollinen. Mikäli karsastus on suurta tai jatkuvaa, on aiheellista selvittää sen syy mahdollisimman varhain ja sulkea pois vakavammat taustatekijät, kuten pahanlaatuiset kasvaimet ja näkövammaisuutta aiheuttavat silmien rakennemuutokset. Koska karsastukseen liittyy usein myös toiminnallisen heikkonäköisyyden kehittyminen, ovat varhainen tehokas hoito ja kuntoutus erittäin tärkeitä. Karsastuksen tutkiminen Karsastuspotilaan tutkimisen tarkoituksena on selvittää karsastuksen tyyppi (taulukko) ja sen syy. Esitiedot ovat erittäin tärkeitä. Lapsipotilasta tutkittaessa on selvitettävä, milloin karsastus on huomattu ja kuinka usein ja missä tilanteissa se tulee esiin. Kumpi silmä karsastaa, ja mihin suuntaan? Onko ilmennyt kaksoiskuvia tai muita näköhäiriöitä? Yleinen terveydentila ja muut sairaudet voivat myös selittää karsastuksen syntyä. Useimmiten karsastuspotilas on Duodecim 2001;117:
2 Taulukko. Karsastuksen jaottelu (oireyhtymien selitykset tekstissä. Konkomitantti eli myötäseuraava karsastus: karsastuskulma on sama kaikissa katsesuunnissa Horisontaalinen karsastus Ilmeinen sisäänkarsastus eli esotropia (kuva 1) akkommodatiivinen muoto ei-akkommodatiivinen muoto Piilokarsastus sisään eli esoforia Ilmeinen uloskarsastus eli eksotropia Piilokarsastus ulos eli eksoforia (kuva 2) Vertikaalinen karsastus Yhdistelmät Nonkomitantti eli myötäseuraamaton karsastus: karsastus korostuu jossakin katsesuunnassa joko siksi, että silmän tai silmien liikkeet ovat estyneet, tai lihas on yliaktiivinen. Silmiä liikuttavien lihasten pareesit A- ja V-oireyhtymät Duanen oireyhtymä Brownin oireyhtymä Möbiuksen oireyhtymä pieni lapsi, ja tällöin esitietoja on vaikea saada luotettavasti, koska lapset eivät aina osaa kertoa vaivoistaan. Vanhempien ja neuvolan näkemykset lapsen karsastuksesta voivat poiketa toisistaan. Tällöin kannattaa useimmiten luottaa vanhempiin, jotka tarkkailevat lastaan eri tilanteissa ja eri vuorokaudenaikoina. Karsastusta tutkittaessa tulisi aina mitata näöntarkkuus. On tärkeää valita testi, joka on lapsen kehitystasolle sopiva, ja tarkistaa testitaulusta oikea tutkimusetäisyys. Ensin tutkitaan näkö silmiä peittämättä (binokulaarivisus) ja sen jälkeen kummankin silmän näöntarkkuus erikseen peittämällä toinen silmä niin, että peite ei paina eikä sen ohi pääse kurkkimaan. Silmää liikuttaa kuusi lihasta. Ulkosuora silmälihas saa hermotuksensa kuudennesta aivohermosta (nervus abducens), ylävino silmälihas neljännestä aivohermosta (nervus trochlearis) ja muut eli yläsuora, alasuora, sisäsuora ja alavino silmälihas kolmannesta aivohermosta (nervus oculomotorius). Silmien liikeradat on tutkittava niin tarkkaan, kuin se on mahdollista, ja tämä onnistuu luotettavimmin peittämällä toinen silmä. Lapsi voi katsoa esimerkiksi pientä valoa tai kuvaa, jota liikutellaan hitaasti vaaka- ja pystysuunnassa sekä näiden välisuunnissa ikään kuin käyden läpi kaikki ilmansuunnat. Tutkittaessa on kiinnitettävä huomiota mahdollisiin lihasten toimintahäiriöihin ja silmävärveeseen eli nystagmukseen. On tärkeää mitata konvergenssi eli se, kuinka lähelle silmät kykenevät katsomaan samaan kohteeseen. Tämä tutkitaan liikuttamalla pientä kuvaa hitaasti suoraan edestä lähelle nenänpäätä. Karsastustutkimukseen kuuluvat myös silmänpohjan huolellinen tarkastelu ja silmän taittovoiman mittaus. Taittovoima eli refraktio on mitattava objektiivisesti tiputtamalla silmään minuuttia ennen tutkimusta akkommodaation eli mykiön mukautumisen lamaavia tippoja (tavallisimmin syklopentolaattia 5 tai 10 mg/ml kerran tai kahdesti). Hirschbergin testissä valaistaan esimerkiksi kynälampulla lapsen silmiä noin 40 cm:n etäisyydeltä suoraan edestä ja seurataan, mihin kohtaan sarveiskalvoja valoheijasteet osuvat (kuva 1). Jos lapsella esiintyy piilokarsastusta tai karsastusta ei ole ollenkaan, valoheijasteet osuvat symmetrisesti sarveiskalvojen keskikohtaan (kuva 2). Sisäänkarsastuksessa fiksoivan silmän heijaste on keskellä ja karsastavan silmän heijaste sarveiskalvon keskipisteen lateraalipuolella. Uloskarsastuksessa taas karsastavan silmän heijaste osuu sarveiskalvon keskipisteen mediaalipuolelle. Tällä yksinkertaisella testillä saadaan melko varmasti selville ilmeiset karsastukset. Koe kannattaa vielä toistaa useammassa katsesuunnassa. Peittokokeessa tutkittava katselee pientä kuvaa, jota näytetään hänelle noin 40 cm:n etäisyydeltä. Ensin peitetään oikea silmä esimerkiksi pienellä pahvilapulla (kuva 1) ja tarkkaillaan, liikkuuko vasen silmä. Jos se liikkuu nenän puolelta keskelle, on kyseessä ilmeinen sisäänkarsastus, ja lateraalisuunnasta keskelle suuntautuva liike osoittaa ilmeisen uloskarsastuksen. Jos ilmeistä karsastusta ei ole, tarkkaillaan oikean silmän liikettä, kun peite poistetaan silmän edestä. Jos liike suuntautuu nenän puolelta keskelle, on kyseessä piilevä sisäänkarsastus. Jos katse siirtyy lateraalisuunnasta keskelle, on kyseessä piilevä uloskarsastus (kuva 2). Koe toistetaan peittämällä vasen silmä ja tarkkailemalla samoja asioita. Mikäli minkäänlaista liikettä ei ta- 980 M. Lappi
3 Kuva 1. Ilmeinen vasemman silmän sisäänkarsastus. Hirschbergin testin mukaan vasemman silmän valoheijaste ei ole keskeinen. Peittokokeessa peitto (kuvassa läpinäkyvä, mutta tutkittaessa peittävä) asetetaan oikean silmän eteen, vasen silmä liikkuu lateraalisuuntaan ja peiton poistamisen jälkeen palaa alkuperäiseen asentoon. (Kuva Markku Leinonen). Kuva 2. Piilokarsastus ulos eli eksoforia. Hirschbergin testin mukaan silmät ovat suorassa. Peittokokeessa peitetty silmä liikkuu lateraalisuuntaan ja palaa alkuperäiseen asentoon, kun peitto poistetaan tai siirretään toisen silmän eteen. (Kuva Markku Leinonen). Kuva 3. Brucknerin testi. Oftalmoskoopilla tutkittuna karsastavan silmän punaheijaste on vaaleampi. (Kuva Markku Leinonen). Kuva 4. Krimskyn testi. Sisään karsastavan silmän eteen asetetaan prisma kärki karsastuksen suuntaan. Prisman vahvuutta muuttamalla saadaan valoheijasteet Hirschbergin testin mukaisesti sarveiskalvojen keskikohtaan, ja näin voidaan määrittää karsastuksen kulma. Tähän voidaan yhdistää peittokoe (prismapeittokoe). (Kuva Markku Leinonen). pahdu kummassakaan silmässä, ei karsastusta ole. Yksinkertaisesta periaatteesta huolimatta peittokokeen tekeminen ja tuloksen tulkitseminen ei aina ole helppoa, mutta koe voidaan toistaa useita kertoja ja vaihdella katsottavaa kuvaa kiinnostuksen ylläpitämiseksi. Brucknerin testissä tarkkaillaan oftalmoskoopin läpi punaheijasteen symmetrisyyttä ja valoheijasteiden sijaintia sarveiskalvoilla (kuva 3). On huolehdittava siitä, että lapsi katsoo suoraan edestä valoon ja punaheijasteet näkyvät yhtäaikaisesti. Karsastus todetaan siitä, että karsastavan silmän punaheijaste on kirkkaampi tai oranssimpi kuin fiksoivan silmän ja valoheijaste sijaitsee epäkeskeisesti. Krimskyn testissä toisen yleensä karsastavan silmän edessä pidetään prismaa niin, että sen kärki osoittaa karsastuksen suuntaan (kuva 4). Hirschbergin testin mukaan valoheijasteet saadaan keskeisiksi vaihtamalla prisman vahvuutta, jolloin karsastuskulman suuruus saadaan määritettyä. Prismapeittokoetta tehtäessä pidetään erivahvuisia prismoja silmän edessä prisman kärki karsastuksen suuntaan ja prisman avulla saadaan kompensoiduksi karsastavan silmän korjausliike. Tällä menetelmällä voidaan myös mitata karsastuskulma eri etäisyyksille ja eri katsesuunnissa. Karsastuksen hoito Periaatteessa karsastuksen hoidossa pyritään saamaan kumpaankin silmään hyvä keskeinen Karsastuksen tutkimus ja hoito 981
4 näöntarkkuus ja hyvä silmien yhteisnäkö ja syvyysnäkö. Aina näin täydelliseen lopputulokseen ei ole mahdollista päästä, ja joskus tavoitteiksi on otettava hyvä näöntarkkuus, vaivaton näkeminen ja ulkonäön korjaaminen niin, ettei lasta kiusata karsastuksen vuoksi. Akkommodatiivinen sisäänkarsastus liittyy yleensä kaukotaittoiseen silmän rakenteeseen eli hyperopiaan ja alkaa tavallisesti kolmen tai neljän vuoden iässä. Kaukotaittoinen silmä joutuu tarkentamaan ylimääräisellä mukauttamisella, joka samanaikaisesti provosoi konvergenssin. Karsastus voi alkaa hyvinkin äkillisesti, ja sen ilmaantuminen liitetään usein johonkin ulkoiseen tapahtumaan, kuten tuolilta putoamiseen tai kuumetautiin, joilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä karsastuksen varsinaisen syyn kanssa. Laseilla saadaan usein silmät suoristumaan, ja näin näön kehitys ja syvyysnäön syntyminen on esteetöntä. Joillakin lapsilla karsastuskulma on lähikatselussa suurempi kuin kauas katsottaessa. Tällöin voidaan käyttää kaksiteholaseja, jolloin vahvemmalla lähiosalla lukuetäisyydelle katsottaessa silmät suoristuvat. Mikäli silmälasikorjauksellakaan ei päästä kosmeettisesti tyydyttävään tulokseen, vaan karsastus näkyy niin selvästi, että lapsi kärsii tästä ja häntä kiusataan, on syytä harkita leikkausta. Joissakin keskuksissa annetaan myös hoitoa, jossa yliaktiiviseen lihakseen ruiskutetaan botulinumtoksiinia. Hoito voidaan toistaa useampia kertoja, ja sen avulla saadaan myös tietoa suunniteltaessa mahdollista myöhempää leikkausta. Piilokarsastus hoidetaan myös mielellään silmälaseilla. Lapsen väsyessä piilokarsastus muuttuu hyvin helposti ilmeiseksi karsastukseksi ja aiheuttaa epämukavuutta. Usein melko heikotkin lasivahvuudet auttavat potilaita pääsemään eroon vaivoistaan. Vauvaiässä alkaneet suurikulmaiset karsastukset ovat hyvin harvoin luonteeltaan akkommodatiivisia. Niiden ainoa tehokas hoito on leikkaus. Joissakin maissa suositaan varhaista, muutaman kuukauden iässä tehtävää leikkausta ja joissakin jäädään odottelemaan karsastuksen spontaania vähentymistä ja leikkaus tehdään tarvittaessa vasta useamman vuoden iässä. Tärkeää on kuitenkin huolehtia siitä, että kumpikin silmä saa näköharjoitusta, jotta ei kehity toiminnallista heikkonäköisyyttä. Uloskarsastuksessa silmälasit auttavat vain harvoin, ellei lapsella ole likitaittoisuutta eli myopiaa. Aikaisemmin käytettiin pienikulmaisessa karsastuksessa ja piilokarsastuksessa paljon ortoptista hoitoa, eräänlaista silmien ja näköjärjestelmän voimistelua, jossa pyrittiin saamaan silmälihaksiin lisää voimaa ja parantamaan syvyysnäköä monenlaisilla harjoituksilla. Viime aikoina tällainen hoito on jäänyt paljon vähemmälle, koska sillä saavutetut tulokset ovat vain väliaikaisia. Entistä enemmän tehdään karsastusleikkauksia pysyvän tuloksen saavuttamiseksi. Niissä muutetaan silmälihasten lähtökohtia ja lihaksia voidaan myös lyhentää. Leikkausmenetelmiä on useita erilaisia. Joissakin karsastustapauksissa voidaan käyttää prismalaseja, jotka eivät vähennä karsastuksen määrää mutta helpottavat varsinkin kaksoiskuvista aiheutuvaa haittaa. Vertikaalisessa karsastuksessa useimmiten ylä- tai alasuunnan karsastus tai piilokarsastus yhdistyy horisontaaliseen karsastukseen. Tämä karsastustyyppi johtuu vinojen silmälihasten liiasta aktiivisuudesta tai vajaatoiminnasta. Hoitona voivat olla prismalasit tai karsastusleikkaus. Toiminnallisen heikkonäköisyyden hoito Mikäli herkän näön kehityksen vaiheen ajan ensimmäisinä elinvuosina toisen silmän näkeminen on kokonaan estynyt tai oleellisesti heikentynyt, silmä ei opi näkemään ja lapselle kehittyy toiminnallinen heikkonäköisyys eli amblyopia. Tavallisin syy tähän on karsastus, yleensä sisäänkarsastus. Myös silmien huomattava eritaittoisuus liki-, kauko- tai hajataittoisuus voi aiheuttaa toiminnallisen heikkonäköisyyden. Myös mekaaninen este, kuten ptoosi, jossa yläluomi riippuu mustuaisen edessä, kaihi tai jokin silmänpohjan muutos, voi olla heikkonäköisyyden taustalla. Jos näön parantumiseen on edellytyksiä, hoito on aloitettava etiologiasta riippumatta ensimmäisten elinvuosien aikana. Kymmenen ikävuoden jälkeen tilanne ei enää yleensä korjaannu. 982 M. Lappi
5 Silmäsairaudet on hoidettava ensin ja mahdollinen taittovirhe korjataan tavallisimmin silmälasein tai piilolasein; joissakin tapauksissa taittovirhe on mahdollista korjata myös sarveiskalvoon kohdistuvalla leikkauksella. Sen jälkeen heikkonäköinen silmä on saatava harjoittelemaan. Toiminnallisen heikkonäköisyyden hoitoon on useita menetelmiä. Hoito vaatii aina paljon kärsivällisyyttä ja kannustusta vanhemmilta ja mahdollisesti päiväkodin henkilökunnalta ja sitkeää yrittämistä lapselta itseltään. Periaatteena on aina se, että heikkonäköinen silmä pyritään saamaan katselemaan ja siten harjaantumaan, jolloin näköjärjestelmällä on mahdollisuus kehittyä. Tehokkain tapa on peittää silmä kiinnelaastarilla. Parempi silmä peitetään muutamaksi tunniksi päivässä tai jopa kokoaikaisesti. On huolehdittava siitä, ettei paremmin näkevä silmä ole kuitenkaan jatkuvasti peitettynä, koska sen näkö voi tällöin heikentyä ja kehittyy ns. okkluusioamblyopia. Lappu on aika ajoin siirrettävä toiseen silmään. Mitä nuorempi lapsi on, sitä vähemmän aikaa paremman silmän yhtäjaksoinen peittäminen saa kestää. Peittolappua voidaan pitää myös silmälasissa, mutta jos lapsi tällöin kurkkii lapun ohi, hoito ei ole tehokasta. Peittohoitoa jatketaan yleensä vuosia, ja sen määrää säädellään näkötoimintojen kehittymisen mukaan. Lappuhoidon vaihtoehtona on tippahoito. Kun parempaan silmään tiputetaan mukautumista lamaavia tippoja, sen lähinäkö sumentuu ja lapsi alkaa katsella heikommalla silmällä, jolloin näkötoiminnat harjaantuvat ja paranevat. Menetelmä on helpompi toteuttaa kuin lappuhoito, joskaan se ei ole aina tehokas ja saattaa aiheuttaa allergisia reaktioita. Kolmas ja usein varsin käyttökelpoinen ja kosmeettisesti erinomainen hoito on penalisaatio. Siinä lapsi käyttää silmälaseja, joissa toinen linssi on sellainen, että sillä näkee kauas, ja toisella linssillä näkee lähelle mutta ei kauas. Hoitoon liitetään lähes aina mukautumisen lamaaminen tipoilla, jolloin estetään yleensä johtavan eli paremman silmän tarkka näkeminen valitulle etäisyydelle. Tällä menetelmällä toivotaan saatavan aikaan etäisyysvuorottelu niin, että toinen silmä katsoo automaattisesti kaukana olevia ja toinen lähellä olevia kohteita. Hoito voidaan aloittaa lähipenalisaationa, jolloin johtava silmä katsoo kauas ja heikkonäköinen silmä lähelle, ja näön paranemisen myötä siirrytään kaukopenalisaatioon, jossa johtava silmä katsoo lähietäisyydelle ja heikkonäköinen silmä kauas. Lähilinssiä voidaan sitten pikku hiljaa heikentää niin, että johtava silmä näkee aina kauemmas ja kauemmas. Tämän menetelmän ehdoton etu on siinä, että lapsen ulkonäössä ei huomata mitään poikkeavaa, kuten peittohoidossa usein, eikä lapsi näin joudu kiusan kohteeksi. Jos karsastukseen liittyy silmävärve toisen silmän ollessa peitettynä, ovat penalisaatiolasit erittäin hyvä vaihtoehto peittohoidolle. Nonkomitantit karsastukset Harvinaisten nonkomitanttien eli myötäseuraamattomien karsastusten tutkiminen on usein vaikeaa, koska tällainen karsastus saattaa ilmetä vain yhdessä katsesuunnassa ja oireena voi olla ainoastaan pään vino asento (taulukko). Synnynnäisistä nonkomitanteista karsastuksista tavallisin on Duanen oireyhtymä, jota esiintyy vajaalla prosentilla karsastuspotilaista. Se on %:lla molemminpuolinen. Löydöksenä on silmän abduktiovajaus. Ulkosuora silmälihas ei toimi, ja kun potilas katsoo kyseisen lihaksen suuntaan, luomirako suurenee, ja vastakkaiseen suuntaan katsoessa luomirako kapenee. Potilas pitää päätään yleensä hieman kääntyneenä, eikä karsastusta esiinny tässä pään asennossa. Duanen oireyhtymä johtuu hermotuksen synnynnäisestä anomaliasta. Mikäli pään asento ei ole kovin poikkeava, ei hoitoa tarvita. Tilanne on pysyvä. Brownin oireyhtymää esiintyy noin yhdellä neljästäsadasta karsastuspotilaasta. Löydöksenä on vaikeus kääntää silmää ylöspäin sen ollessa adduktiossa. Tämän on oletettu johtuvan ylävinon silmälihaksen lyhyestä ja joustamattomasta jänteestä, mutta muitakin selityksiä on esitetty. Tavallisimmin tila on synnynnäinen, mutta se voi ilmaantua myöhemminkin esimerkiksi trauman tai infektion seurauksena. Oireena on pään vino asento usein leuka hieman koholla; näin voidaan saavuttaa silmien yhteisnäkö. Hoi- Karsastuksen tutkimus ja hoito 983
6 to on aina leikkaus, ja se tehdään, mikäli oireyhtymästä on haittaa potilaalle. Möbiuksen oireyhtymä on varsin harvinainen. Se johtuu useamman aivohermon yleensä ainakin kuudennen ja seitsemännen aivohermon tumakkeiden puuttumisesta. Sitä potevalla lapsella on molemminpuolinen kasvohermohalvaus ja silmissä tavallisesti lievä sisäänkarsastus ja silmien liikkeet ovat joka suuntaan lähes täydellisesti estyneet. Hoidettaessa näitä lapsia silmien kostutus on erittäin tärkeää, koska normaali räpytysmekanismi puuttuu. Mikäli silmälihaksen pareesi ei ole synnynnäinen, on etiologisten tekijöiden selvittäminen ensiarvoisen tärkeää. Tavallinen syy on trauma tai virusinfektio, mutta on pidettävä mielessä myös pahanlaatuiset kasvaimet, joiden ensioireina voivat olla pareettinen karsastus ja kaksoiskuvat. A-oireyhtymällä tarkoitetaan karsastusta, jonka kulma on alaspäin katsoessa suurempi kuin ylös katsoessa. V-oireyhtymässä kulma muuttuu päinvastaisesti. Nämä oireyhtymät johtuvat usein useamman silmää liikuttavan lihaksen poikkeavasta toiminnasta, ja taustalla saattaa olla esimerkiksi hydrokefalus, kallon luutumishäiriö tai rakennepoikkeavuus. Hoitotoimenpiteet suunnitellaan haitallisten oireiden mukaan. Lopuksi Karsastavan lapsen ohjaamisessa asianmukaisiin silmätautien erikoislääkärin tutkimuksiin ja hoitoon ei tule koskaan viivytellä. Vaikka karsastus olisi vähäisen näköinen, voi se hoitamattomana aiheuttaa pysyvää haittaa lapsen kehitykselle ja rajoittaa myöhempää ammatinvalintaa. Karsastuksen taustalla saattaa olla vakavia sairauksia tai oireyhtymiä, joiden selvittely, asianmukainen hoito ja kuntoutus on aloitettava ajoissa. Kirjallisuutta Cibis GW, Waeltermann JM. Rapid strabismus screening for the pediatrician. Clin Pediatr 1986;25: Taylor D. Paediatric ophtalmology. 2. painos Wright KW. Pediatric ophtalmology and strabismus MARJATTA LAPPI, erikoislääkäri, osastonlääkääri HYKS Lasten ja nuorten sairaala Helsinki Mitä opin 1. Konkomitantin eli myötäseuraavan karsastuksen kulma on a) sama kaikissa katsesuunnissa b) sama vain joissakin katsesuunnissa c) erilainen kaikissa katsesuunnissa 2. Silmää liikuttaa kuusi lihasta, jotka saavat hermotuksensa a) yhdestä aivohermosta b) kolmesta aivohermosta c) kuudesta aivohermosta 4. Amblyopiaa voidaan hoitaa a) karsastusleikkauksella b) peittohoidolla c) prismalaseilla 5. Duanen oireyhtymä johtuu a) keskosuudesta b) poikkeavasta hermotuksesta c) liian lyhyestä lihaksesta Oikeat vastaukset sivulla Hirschbergin testillä saadaan selville a) näöntarkkuus b) silmän taittovoima c) ilmeinen karsastus 984
Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö
Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi
LisätiedotKarsastus ja amblyopia Varhaiskommunikaation ongelmat Akkommodaatio Hypotoonisten lasten lasit
Hoitolasit Lea Hyvärinen, LKT, FAAP Kehitysneuropsykologian dosentti, Helsingin yliopisto Kuntoutustieteen professori h.c., Dortmundin teknillinen yliopisto www.lea-test.fi Optometriapäivät 2011 1 Karsastus
LisätiedotLasten näön. äön n kehittyminen ja lasten näön. äöntutkiminen. Raija Voutilainen. KYS, silmätautien klinikka 19.9.2008
Lasten näön äön n kehittyminen ja lasten näön äöntutkiminen Raija Voutilainen KYS, silmätautien klinikka 19.9.2008 Lasten näön äön n kehitys Silmän rakenteen ja hermokudoksen anatomiset ja fysiologiset
LisätiedotKEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU PEREHTYMÄLLÄ OSAAJAKSI
KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA PEREHTYMÄLLÄ OSAAJAKSI Perehdytyskansio karsastuksen ja amblyopian tutkimisesta Opinnäytetyö Riitta-Liisa Alm Hoitotyön koulutusohjelma KEMI 2009
LisätiedotUudet näkökyvyn ajoterveysvaatimukset, niiden tutkiminen ja arviointi
Uudet näkökyvyn ajoterveysvaatimukset, niiden tutkiminen ja arviointi Maija Mäntyjärvi Silmätautiopin professori, emerita Itä-Suomen yliopisto Kuopio Konsultoiva silmälääkäri TTL Helsinki Laki ja asetus
LisätiedotTurun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet
sivu 1 Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet 1 Silmän anatomia ja fysiologia 2 Silmän tutkiminen 3 Taittovirheet ja niiden korjaaminen 4 Karsastus ja amblyopia 5 Harmaakaihi
Lisätiedot3-vuotiaan lapsen terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen
LisätiedotOnko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka
Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien
LisätiedotAmblyopia. Ohjeita peittohoitoon. Optometrian koulutusohjelma, optometristi Opinnäytetyö 19.10.2007. Maija Toivonen Tarja Tuominen
Amblyopia Ohjeita peittohoitoon Optometrian koulutusohjelma, optometristi Opinnäytetyö 19.10.2007 Maija Toivonen Tarja Tuominen HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU STADIA Sosiaali- ja terveysala Koulutusohjelma
LisätiedotRakenteisen kirjaamisen abc. Satu Autio, optometristi yamk, lehtori Metropolia AMK
Rakenteisen kirjaamisen abc Satu Autio, optometristi yamk, lehtori Metropolia AMK Julkaisut aiheesta abc potilastiedon rakenteet tietoa, joka kirjataan ja tallennetaan etukäteen sovitun rakenteen avulla
LisätiedotORTOPTISTEN MENETELMIEN TULOKSIA ERILAISTEN ASTENOOPPISTEN OIREIDEN HOIDOSSA. Kirjallisuuskatsaus
ORTOPTISTEN MENETELMIEN TULOKSIA ERILAISTEN ASTENOOPPISTEN OIREIDEN HOIDOSSA Kirjallisuuskatsaus ORTOPTISTEN MENETELMIEN TULOKSIA ERILAISTEN ASTENOOPPISTEN OIREIDEN HOIDOSSA Kirjallisuuskatsaus Tiina Jurvelin
LisätiedotKOULUIKÄISEN LAPSEN NÄÖNTARKASTUS NÄÖNTUTKIJAN NÄKÖKULMASTA
KOULUIKÄISEN LAPSEN NÄÖNTARKASTUS NÄÖNTUTKIJAN NÄKÖKULMASTA Saija Salo Taija Tuomisto Opinnäytetyö Syksy 2010 Optometrian koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu
LisätiedotPoikkeuksia em. rajoihin, jos
Harmaakaihin leikkaushoito Minna Sandberg-Lall, LT Silmätautiopin dosentti Silmäkirurgi Suomen Silmälääkäriyhdistyksen varapuheenjohtaja 1 Harmaakaihi Kehittyy useimmiten iän myötä ilman ulkoista syytä
LisätiedotHyvä optometristin tutkimuskäytäntö -ohjeistus
Hyvä optometristin tutkimuskäytäntö -ohjeistus Johdanto Optometria on itsenäinen, säädelty terveydenhuollon ala, jonka ammattilaiset ovat koulutettuja optometristeja. Optometristit ovat perusterveydenhuollossa
LisätiedotToiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla
Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite
LisätiedotMilloin blefaroplastia julkisessa erikoissairaanhoidossa? Juha Hagman LT, FEBO, silmäkir.erityispätevyys SSLY Syyskoulutus
Milloin blefaroplastia julkisessa erikoissairaanhoidossa? Juha Hagman LT, FEBO, silmäkir.erityispätevyys SSLY Syyskoulutus 10.11.2018, Kuopio Milloon blefaroplastiahan julkises erikoossairaanhoiros? Juha
LisätiedotKuka on näkövammainen?
Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen
LisätiedotNäkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi. Hyvä näkö läpi elämän
Näkökyvyn nostaminen ensisijaiseksi terveydelliseksi tavoitteeksi Hyvä näkö läpi elämän Jokaisen näkökyky voi muuttua iän myötä Jotkut muutokset näössä voivat vaikeuttaa arkisista askareista suoriutumista.
LisätiedotHoitolasit. Lea Hyvärinen, LKT Optometria-päivät Helsingissä 5-6.11. 2011
Hoitolasit Lea Hyvärinen, LKT Optometria-päivät Helsingissä 5-6.11. 2011 Lasten silmälaseilla pyritään vaikuttamaan joko näön kehittymiseen, oikaisemaan karsastuksia tai suojaamaan häikäistymisherkkiä
LisätiedotTILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria
TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria HARMAAKAIHI Yleisöluento Tilkan Silmäsairaala 24.11.2015 Silmäkirurgi Kaisu Järvinen KOTIMAINEN CORONARIA Vuonna 1988 perustettu suomalainen, terveys- ja hyvinvointipalveluihin
LisätiedotAMMATILLINEN OHJE OPTIKON TOIMEN HARJOITTAMISESTA
1 AMMATILLINEN OHJE OPTIKON TOIMEN HARJOITTAMISESTA Optometrian Eettinen Neuvosto 2014 HYVÄ OPTIKON TUTKIMUSKÄYTÄNTÖ OHJEISTUS Yleistä s. 2 Hyvä näöntutkimuskäytäntö s. 3-4 Hyvä piilolasisovituskäytäntö
Lisätiedot5-vuotiaan lapsen terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 5-vuotiaan lapsen terveystarkastus 1. 2. Kuntakoodi (lapsen asuinkunta) Sukupuoli 1 poika 2 tyttö 5. Terveystarkastuksen suorittaja
LisätiedotLASTEN NÄÖNTARKKUUDEN LÄHETEKRITEERIT: HEIKENTÄÄKÖ TIUKENTUNUT HOITOONPÄÄSYN RAJA TARPEELLISEN HOIDON SAAMISTA RIITTÄVÄN AJOISSA?
LASTEN NÄÖNTARKKUUDEN LÄHETEKRITEERIT: HEIKENTÄÄKÖ TIUKENTUNUT HOITOONPÄÄSYN RAJA TARPEELLISEN HOIDON SAAMISTA RIITTÄVÄN AJOISSA? Hirvonen Anna Syventävien opintojen tutkielma Oulun yliopisto 01/2018 Karvonen
LisätiedotKEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU
Liite 2 KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI-JA TERVEYSALA PEREHDYTYSKANSIO KARSASTUKSEN JA AMBLYOPIAN TUTKIMISESTA Perehdytyskansio Riitta-Liisa Alm Hoitotyön koulutusohjelma Kemi 2009 2 Liite 1.
LisätiedotPotilasopas. Tämän oppaan omistaa:
Potilasopas Tämän oppaan omistaa: Icare HOME (Malli: TA022) POTILASOPAS TA022-035 FI-3.1 3 Johdanto Tämä opas sisältää Icare HOME -tonometrin käyttöohjeet. Lue ohjeet huolellisesti, ennen kuin alat käyttää
LisätiedotKatja Lehtinen, Pauliina Marttila, Pia Olkinuora TEHTÄVÄPAKETTI
TEHTÄVÄPAKETTI Tämä tehtäväpaketti on suunniteltu optometrian opiskelijoille/opettajille ja muille asiasta kiinnostuneille. Optometrian opiskelijat voivat hyödyntää tehtäviä muun muassa tenttiin valmistautumisessaan.
LisätiedotForioiden mittausopas
1 Forioiden mittausopas Piilokarsastusten eri mittausmenetelmiä Forian mittausmenetelmiä Esittelemme tässä yhden tavan mitata piilokarsastuksen määrää eri menetelmillä Käyttämämme menetelmät: 1. Prismasauva
LisätiedotKouluikäisten laajennetun näöntutkimisen pilotti kevät 2012. * kokemuksia ja tuloksia 20.10.2012
20.10.2012 Kouluikäisten laajennetun näöntutkimisen pilotti kevät 2012 * kokemuksia ja tuloksia 20.10.2012 Kouluterveydenhoitajien kokemuksia Rauman kaupunki Sosiaali- ja terveysvirasto Satu Alapeteri
Lisätiedot1. luokan terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. Kuntakoodi (lapsen asuinkunta) 1. luokan terveystarkastus 2. 3. Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus ( A/-) 4. Terveystarkastuksen
LisätiedotNEURO- OFTALMOLOGIAA
NEURO- OFTALMOLOGIAA Kirsi Setälä Neuro-oftalmologia oftalmologia tutkii: - selittämätön näön n aleneminen - näkökenttäpuutokset - kaksoiskuvat, akuutti karsastus, silmien liikehäiri iriöt - mustuais-ongelmia
LisätiedotSILMÄKLINIKKA, OULU IKÄNÄKÖLEIKKAUS. Monitehokeinomykiön avulla
IKÄNÄKÖLEIKKAUS Monitehokeinomykiön avulla Asiakasopas on Maiju Koivumäen opinnäytetyön tuotos Oulun Ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmasta. Opas on tehty yhteistyössä Oulun Terveystalon Silmäklinikan
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotNerokasta näkemistä. Näöntarkastuksen tulevaisuus
Nerokasta näkemistä Näöntarkastuksen tulevaisuus Intensiivinen älylaitteiden käyttäminen lisää näköstressiä Tietokoneet, tablet-laitteet sekä älypuhelimet ovat tulleet olennaiseksi osaksi päivittäistä
LisätiedotNuorison TERVEYSTODISTUS
321 kentät laite, mikä Silmälasien tai piilolasien käyttö ajettaessa kojeen käyttö ajettaessa Käytettävä ole käytettävä Käytettävä ole käytettävä Vakuutan antamani tiedot oikeiksi Terveystodistus 1 322
LisätiedotKOULU- JA TYÖIKÄISTEN NÄÖN SEULOMINEN TERVEYDENHUOLLOSSA
Arla Arvola & Laura Haapala KOULU- JA TYÖIKÄISTEN NÄÖN SEULOMINEN TERVEYDENHUOLLOSSA Oppitunti Seinäjoen ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoille KOULU- JA TYÖIKÄISTEN NÄÖN SEULOMINEN TERVEYDENHUOLLOSSA
LisätiedotTyypin 2 diabetes - mitä se on?
- mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava
LisätiedotBAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN
KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT
LisätiedotElisa Heikkilä ja Kaisa Mehtälä. NÄÖNSEULONNAT UUDEN OULUN KOULUTERVEYDENHUOLLOSSA Kyselytutkimus alakoulujen kouluterveydenhoitajille
Elisa Heikkilä ja Kaisa Mehtälä NÄÖNSEULONNAT UUDEN OULUN KOULUTERVEYDENHUOLLOSSA Kyselytutkimus alakoulujen kouluterveydenhoitajille NÄÖNSEULONNAT UUDEN OULUN KOULUTERVEYDENHUOLLOSSA Kyselytutkimus alakoulujen
LisätiedotOpas monitehojen ostajalle KATRIN DIETER, RIIKKA YLI-KOHTAMÄKI
Opas monitehojen ostajalle KATRIN DIETER, RIIKKA YLI-KOHTAMÄKI Opas monitehojen ostajalle KATRIN DIETER, RIIKKA YLI-KOHTAMÄKI Sisällys 6 MIKSI TARVITSET MONITEHOT? 7 MONITEHOLINSSIN RAKENNE 8 PINNOITTEET
LisätiedotPiritta Louet & Jaana Strengell KATSE TAULULLE. Opas koululaisen näönseulonnasta Oulun seudun kouluterveydenhoitajille
Piritta Louet & Jaana Strengell KATSE TAULULLE Opas koululaisen näönseulonnasta Oulun seudun kouluterveydenhoitajille KATSE TAULULLE Opas koululaisen näönseulonnasta Oulun seudun kouluterveydenhoitajille
LisätiedotNäkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes
Näkö ja toimintakyky Harriet Finne-Soveri LT ylilää ääkäri Stakes Sisält ltö Pikakertaus vanhuspalveluista Ikä ja näkö Näkökysymykset ja RAI Toimintakyky ja heikkonäköisyys Miten pitää näkö mielessä hoito
LisätiedotTukea näönseulontaan?
Riina-Eveliina Hakala, Juulia Kivi Tukea näönseulontaan? Kouluterveydenhoitajien täydennyskoulutustarve alakoululaisten näönseulonnassa Metropolia Ammattikorkeakoulu Optometristi (AMK) Optometrian tutkinto-ohjelma
LisätiedotUltraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle
Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään
LisätiedotKaksoiskuviako? Internet-opas forioiden mittausmenetelmistä. Sanna Leväniemi Heidi Tyynelä
Kaksoiskuviako? Internet-opas forioiden mittausmenetelmistä Optometrian koulutusohjelma, Optometristi Opinnäytetyö 30.10.2008 Sanna Leväniemi Heidi Tyynelä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja
LisätiedotSkolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?
Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite
LisätiedotMiksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia
Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot
LisätiedotMikko Neuvonen, Outi Oksa, Salla Rautio & Emilia Ruuska LAPSEN SILMIN. Täydennyskoulutuspäivä optikoille lasten ja nuorten näkemisestä
Mikko Neuvonen, Outi Oksa, Salla Rautio & Emilia Ruuska LAPSEN SILMIN Täydennyskoulutuspäivä optikoille lasten ja nuorten näkemisestä LAPSEN SILMIN Täydennyskoulutuspäivä optikoille lasten ja nuorten näkemisestä
LisätiedotSädehoitoon tulevalle
Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,
LisätiedotVALONTAITTOMITTARIN KÄYTTÖ
VALONTAITTOMITTARIN KÄYTTÖ MERKITSE KUVAAN VALONTAITTOMITTARIN OSAT. 1. Okulaarin säätörengas 2. Asteikkorengas 3. Käyttökatkaisin 4. Linssipitimen vapautin 5. Linssialusta 6. Linssipidin 7. Linssipöytä
LisätiedotSilmätaudit Documentation
Silmätaudit Documentation Release 0.0.1 Wilhelm Matilainen 27.10.2017 Sisältö 1 Laitteet ja välineet 1 2 Rakenteet 3 3 Seuranta 5 3.1 Lääkehoito................................................ 5 3.2 Diabetes.................................................
LisätiedotLiikuntaelinten oireet
1 Liikuntaelinten oireet Yläraajaan säteilevä niska-hartiakipu 1. Onko sinulla koskaan ollut niskahartiakipua, johon on liittynyt yläraajaan (kyynärvarteen, käteen tai sormiin) säteilevää kipua tai puutumista?
LisätiedotMatinteko (1 / 10) Matinteko (2 / 10) Helpointa matin tekeminen on kahdella raskaalla upseerilla (esim. kuningattarella ja tornilla).
Shakkinappuloiden voimasuhteet Matinteko (1 / 10) Kuningas on pelin tärkein nappula, ilman kuningasta peli on hävitty. 1. Kuningas + Daami + Torni vs Kuningas Matinteko (2 / 10) Helpointa matin tekeminen
LisätiedotOptometrian rakenteinen kirjaaminen
Optometrian rakenteinen kirjaaminen Sisällys Esipuhe... 3 Käsitteitä ja lyhenteitä... 4 Johdanto... 6 Tutkimuksen tulosyy ja esitiedot... 8 Refraktio... 9 Esitutkimukset...10 Taittovirheen määritys...11
LisätiedotTehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.
idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com
LisätiedotHarjoitus Bones ja Skin
LIITE 3 1(6) Harjoitus Bones ja Skin Harjoituksessa käsiteltävät asiat: Yksinkertaisen jalan luominen sylinteristä Luurangon luominen ja sen tekeminen toimivaksi raajaksi Luurangon yhdistäminen jalka-objektiin
LisätiedotLuento 4 Kolmiulotteiset kuvat. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen
Luento 4 Kolmiulotteiset kuvat 1 Kuvan kolmiulotteisuus 2 Stereokuva 3 Aiheita Parallaksi. Stereoskopia. Stereoskooppinen näkeminen. Stereomallin kokonaisplastiikka. Stereokuvaus. Dokumentointi stereodiakuvin.
LisätiedotOPTOMETRIAN RAKENTEINEN KIRJAAMINEN
OPTOMETRIAN RAKENTEINEN KIRJAAMINEN 1 2 SISÄLLYS Esipuhe 3 Käsitteitä ja lyhenteitä 4 Johdanto 6 Tutkimuksen tulosyy ja esitiedot 6 Refraktio 7 Esitutkimukset 7 Taittovirheen määritys 8 Yhteisnäkö 8 Akkommodaatio
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotGLAUKOOMAKENTTIEN TULKINTA. SSLY 2018 Dos. Päivi Puska, HYKS
GLAUKOOMAKENTTIEN TULKINTA SSLY 2018 Dos. Päivi Puska, HYKS Sidonnaisuudet Luennoijana Alconin, Allerganin ja Santenin järjestämissä tilaisuuksissa Kaarisäikeet (Bjerrum alue) vertikaalisesti: 5:stä 20
LisätiedotIhminen havaitsijana: Luento 10. Jukka Häkkinen ME-C2600
Ihminen havaitsijana: Luento 10 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 10 Kolmiulotteisuus 2 Kolmiulotteisuusvihjeet Okulomotoriset Monokulaarisia Binokulaarisia Muut aistit Akkommodaatio Konvergenssi
LisätiedotPotilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon
Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä
LisätiedotTerveys 2011 / Loppupiste 26.7.2011
NIVELTOIMINTATESTI Testi tehdään vain 55 vuotta täyttäneille. Tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa nivelten toiminnallisia vajavuuksia. Kustakin testistä suoriutuminen edellyttää yhden tai useamman nivelen
LisätiedotNuorison TERVEYSTODISTUS
yhteisnäkö kentät laite Värinäkö Tarkka Heikko Värisokea ituus, mikä kojeen käyttö ajettaessa ole käytettävä ole käytettävä Vakuutan antamani tiedot oikeiksi Terveystodistus 1 RINTEL OY uh. (09) 829 4600
LisätiedotReLEx smile Minimaalisesti kajoava näönkorjaus - Tietoa potilaalle
ReLEx smile Minimaalisesti kajoava näönkorjaus - Tietoa potilaalle 2 Näkeminen on elämistä Silmät ovat tärkein aistielimemme. Aivot saavat 80 % käsiteltävistä tiedoistaan näköaistin kautta. Silmät ovat
LisätiedotAkkommodaatiospasmi. Akkommodaatio
NÄIN HOIDAN Laura Lindberg 168 lla tarkoitetaan silmän sädelihaksen pitkäkestoista supistumista, mikä tavallisimmin aiheuttaa molempien silmien vaihtelevansuuruisen pseudomyopian eli valelikitaittoisuuden
LisätiedotMitä ovat näkövammat? Tietoa näkövammoista ja niiden vaikutuksista
Mitä ovat näkövammat? Tietoa näkövammoista ja niiden vaikutuksista 1 SISÄLLYS Kuka on näkövammainen?...3 Millaisia näkövammat ovat?...5 Näöntarkkuus...5 Näkökentän ongelmat...6 Kontrastien erotuskyky...7
LisätiedotValon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen
Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?
LisätiedotOhjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle
Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.
LisätiedotLiikuntaohjelma: viikot 1-6
Liikuntaohjelma: viikot 1-6 Tässä on erinomainen koko kehoa hyödyntävä liikuntaohjelma, joka tarkoitettu aloittelijoille. Se sopii täydellisesti normaaliin elämäntyyliin, sillä voit harjoitella koska sinulle
LisätiedotProscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen
LisätiedotOpas sädehoitoon tulevalle
Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala
LisätiedotLonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet
Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus Fysioterapiaohjeet LONKAN PINNOITETEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN KUNTOUTUS Lonkan pinnoitetekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä
LisätiedotSpecsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to
Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen
LisätiedotUudet toimintakonseptit ja tulokset. Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja
Uudet toimintakonseptit ja tulokset Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja Nähdään yhdessä pidemmälle Toiminta uusiin tiloihin 2.1.12 Perustehtävä (Silmä)hyvinvoinnin edistäminen Sairauksien parantaminen
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotOsteoporoosi (luukato)
Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua
Lisätiedot26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31
26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 KOMISSION DIREKTIIVI 2009/113/EY, annettu 25 päivänä elokuuta 2009, ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta
LisätiedotVALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku
VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT Valjaassa roikkuminen on kuin asennossa seisoisi. Veri pakkautuu jalkoihin. Tajuton on suuressa vaarassa Ongelmia voi tulla jo minuuteissa Veri kertyy jalkoihin
LisätiedotLihashuolto. Venyttely
Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).
LisätiedotKaihileikkauksen 9 yllätystä, 10 kauheutta. Liisa Marttila 5.10.2013 KYS silmäkirurgi, erikoislääkäri
Kaihileikkauksen 9 yllätystä, 10 kauheutta Liisa Marttila 5.10.2013 KYS silmäkirurgi, erikoislääkäri Potilaan asento Tärkeää saada pää ja silmä vaakatasoon Jäykät niskat, kyfoosi, hengitysvaikeudet, vapina
LisätiedotENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN
ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN 1 Hyvä Nuori! Niska on kipeä, selkää särkee, päätä jomottaa Kuulostaako tutulta? Et ole yksin näiden ongelmien kanssa. Nuorten niska-hartiakivut ja päänsärky ovat yleistyneet
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotSikiöseulonta ja eettiset arvot
Sikiöseulonta ja eettiset arvot Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Sikiön poikkeavuuksien seulonnan erityisongelmat Seulontaohjelman päätavoitteena ei
LisätiedotSELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA
SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan
LisätiedotTyössä muistaminen -kysymyssarja
Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen
LisätiedotALLE 8-VUOTIAAN LAPSEN NÄÖN TUTKIMINEN JA NÄKÖONGELMIEN KORJAUS
Kaisa Ansamaa & Roosa Erkkilä ALLE 8-VUOTIAAN LAPSEN NÄÖN TUTKIMINEN JA NÄKÖONGELMIEN KORJAUS Haastattelututkimus silmälääkäreille ALLE 8-VUOTIAAN LAPSEN NÄÖN TUTKIMINEN JA NÄKÖONGELMIEN KORJAUS Haastattelututkimus
LisätiedotSilmäklinikan viikkovartti on jokainen arkimaanantai klo silmäpoliklinikan huoneessa 59, 28.8 alkaen.
Silmäklinikan viikkovartti on jokainen arkimaanantai klo 7.45 8.00 silmäpoliklinikan huoneessa 59, 28.8 alkaen. Tiimikokous: Tarkan kokousajan määrittää tiimin vastuuhenkilö. Listaan on merkitty viikko,
LisätiedotMuodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.
HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotTietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi
Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon
LisätiedotAmmatillinen ohje optikon toimen harjoittamisesta HYVÄ OPTIKON TUTKIMUSKÄYTÄNTÖ -OHJEISTUS
Ammatillinen ohje optikon toimen harjoittamisesta HYVÄ OPTIKON TUTKIMUSKÄYTÄNTÖ -OHJEISTUS OPTOMETRIAN EETTINEN NEUVOSTO 2014 p. 09 7288 4114 / s.posti myynti@hoya.fi S I S Ä L L Y S sivu Yleistä 3 Hyvä
LisätiedotOhjeet kaihileikkausta varten
Ohjeet kaihileikkausta varten Harmaakaihileikkaus Harmaakaihi tarkoittaa sitä, että silmän mykiö on samentunut ja läpäisee huonosti valoa. Mistä harmaakaihi johtuu? Usein kaihi kehittyy iän myötä ilman
Lisätiedot1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011
1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan
LisätiedotPotilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------
1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki
Lisätiedotsilmät näköhermot näköaivokuori
Näön tutkiminen ja tulkinta Terveydenhoitajapäivät 6.2.2009 Oulu Taru Korja Toimitusjohtaja, optikko, KM Optisen Alan Tiedotuskeskus www.optometria.fi 1 Näkeminen on aivotyötä silmät näköhermot näköaivokuori
LisätiedotIhminen havaitsijana: Luento 9. Jukka Häkkinen ME-C2000
Ihminen havaitsijana: Luento 9 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2018 1 Luento 9 Kolmiulotteisuus 2 Kolmiulotteisuusvihjeet Okulomotoriset Monokulaarisia Binokulaarisia Muut aistit Akkommodaatio Konvergenssi
Lisätiedot