Kirsi Pyhältö, Dos. Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 5.10.2012 www.helsinki.fi/yliopisto 1
Hyvinvointi vaikuttaa siihen mitä opitaan Pahoinvointi lisää syrjäytymisen riskiä Nuorten hyvinvointi ennustaa myöhempää hyvinvointia Koulun arkipäivässä rakennetaan sekä oppimista että hyvinvointia Hyvinvointia tukevia toimintatapoja & pedagogisia käytäntöjä voidaan oppia 2
Ohjausryhmä: Dosentti, FT, Kirsi Pyhältö, Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Dosentti, KT, Janne Pietarinen, Filosofinen tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto Dosentti, KT, Tiina Soini, Kasvatustieteen yksikkö, Tampereen yliopisto Muut tutkijat (1.1.2011): Tohtorikoulutettavat: Sanna Järvinen, KM, Kasvatustieteen yksikkö, Tampereen yliopisto Elsi Ahonen, KM, Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto Suvi-Krista Westling, KM, Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto Marina Palmgren, KM, Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto Merja Narvo-Akkola, KM, Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto Lisäksi tutkimusavustajia ja pro gradutyön tekijöitä 3
1. Perusopetuksen kehittämisen tutkimus (2005-07): Mukana 87 kuntaa ja 238 koulua ympäri Suomen Koulutoimien sivistysjohtajat (n=48) ja rehtorit (n=122) > Tapauskoulujen (n=9) opettajayhteisöt (n=193 opettajaa) > Tapauskoulujen 9-luokkalaiset (n= 518) 2. Tarkentui kouluyhteisöjen oppimisen ja hyvinvoinnin säätelijöiden tunnistamiseen (2007-10): Tapauskoulujen omien kehittämisprosessien tukeminen (kesto noin 1 ½ vuotta) (noin 50 kouluvierailua). Luokkahuonetutkimus kolmen yhteistyökoulun kanssa (mm. havainnoitu 9 oppilasryhmää yhteensä n. 1100 oppituntia, oppilaiden seurantakyselyt (n=170) ja ryhmähaastattelut (n=170). 3. Etenee opettajan ammatillisen toimijuuden, oppimisen ja hyvinvoinnin tarkasteluna (2011-): mm. kansallinen seurantakysely (satunnaisotanta luokan-, aineen- ja erityisopettajien perusjoukoista perusopetuksessa, n=6000 opettajaa) 4
Tutkimusmatka oppilaiden hyvinvointiin ja oppimiseen kouluyhteisössä millaiselta arkinen koulupäivä näyttää oppilaan silmin ja millaisessa vuorovaikutuksen verkostossa lapset ja nuoret koulussa elävät? 5
Oppilaiden itsearviointikysely (N= 170 oppilasta) Projektiot (N=170), T 1 T 2 T 3 Oppilasryhmien havainnointi kolme lukukautta, kaksi viikkoa kerrallaan, yhteensä noin 1100 oppituntia. Oppilasryhmien teemahaastattelut (noin 40 oppilasryhmää, N=170) 6
Mikä selittää koulunkäynnin sujumista? (kysely, n=170 oppilasta).806.307.464 Kuormittavuus Kiinnostuksen puute Viihtyminen -.441 -.807.732 Vertaisvuorovaikutus.221 Hyvinvointi R²=.46.544.677 Opettajaoppilas vuorovaikutus.217 Pätevyyden tunne R²=.64.605 Opintomenestys (KA) R²=. 37.307.634 Standardized model: ² (12)=16.317, p=.177; RMSEA=.046; CFI/TFI=.986/.977; SRMR=.035 7
Panostamalla oppilaiden vertaissuhteiden ja opettaja-oppilas suhteen toimivuuteen edistetään Oppilaan hyvinvointia Tavoitteen suuntaista oppimista Hyvinvointi selittää oppilaan kokemaa pätevyyttä koululaisena 8
Hyvinvointi rakentuu arjen kohtaamisissa Kavereiden kanssa Opiskelun lomassa Opettajan ja oppilaan välisessä suhteessa Oppilaat kokivat erityisesti sosiaaliset ongelmatilanteet ja niiden ratkaisut koulunkäynnin mielekkyyden kannalta tärkeiksi. Hyvinvointia rakentaville tilanteille tyypillistä oli kokemus kuulluksi tulemisesta ja osallisuudesta Kuormittumisen kuvauksille leimallista oli puolestaan ulkopuoliseksi jääminen ja oman toimijuuden kaventuminen 9
Peruskouluaikana suurimmat ongelmatilanteeni on liittyny ihmissuhteisiin. Jos on paljon monimutkaisia riitoja luokkakavereiden kanssa, se vaikuttaa ikävästi myös oppituntien kulkuun kun ei uskalla esim. viitata, ettei joutuisi naurunalaiseksi. erilaiset esitelmät jännittää aika paljon 7. luokalle siirryttäessä opettajilta sai erittäin paljon apua uuteen kouluun sopeutuessa. Jos opettajat olisivat täysin välinpitämättömiä, en olisi ollenkaan yhtä itsevarma kuin nyt. Voitin X kaupungin 3.-4 -luokkien kirjoituskilpailun. Olin onnellinen, tunsin, että olen hyvä jossain ja saavuttanut jotain. En aikaisemmin ollut ollut 'paras' missään. 10
% 35 30 25 20 Positiiviset kokemukset 15 Negatiiviset kokemukset 10 5 0 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 11
Oppilaiden jaksamista tukevien ja kuormittavien tilanteiden tunnistaminen koulun arjessa. Hyvinvointia tukevien toimenpiteiden kohdistaminen niihin koulun arjen vuorovaikutusprosesseihin, jossa jaksamista ja kuormittumista tapahtuu. Yhteisöllinen, ennakoiva, osallistava ja aktiivinen ongelmaratkaisu. Siirtymissä paljon potentiaalia 12
Opettajan säätelemä oppitunti Opettajan tekemien aloitteiden määrä suuri Tavoiteltuun toimintaan kiinnittyminen onnistuu hyvin Kilpailevien tarjoumien oppitunti Oppilaiden tekemien kilpailevien aloitteiden määrä suuri Tavoiteltuun toimintaan kiinnittyminen heikkoa Opettajan ja oppilaiden yhdessä säätelemä oppitunti Opettajan ja oppilaiden tekemien aloitteiden määrä vähäinen Tavoiteltuun toimintaan kiinnittyminen onnistuu parhaiten 13
Oppitunnin tunnesävy ja yhteiseen toiminnan kohteeseen kiinnittyminen olivat yhteydessä toisiinsa Oppilaiden ja opettajan omien kokemusten hyödyntäminen opetuksessa melko vähäistä, mutta onnistuessaan vaikuttaa aktivoivan ja rakentavan mielekästä luokkahuonevuorovaikutusta Opettajan omien kokemusten hyödyntäminen opetuksessa oli yhteydessä lämpimään vuorovaikutusilmapiiriin ja yhteiseen toiminnan kohteeseen kiinnittymiseen. 14
Pedagogiset käytännöt vaihtelevat oppitunnista toiseen. Pedagogiset käytännöt säätelivät vuorovaikutuksen laatua. Vuorovaikutuksen laatu vaikuttaa siihen, miten oppilaiden kiinnittymiseen oppimiseen. Oppimiseen kiinnittymistä tukevat: Yhteinen säätely Tunnesävyltään lämmin vuorovaikutus Opettajan omien kokemusten käyttö opetuksessa 15
Pyhältö, K., Soini, T., & Pietarinen, J. (2010) Pupils pedagogical well-being in comprehensive school Significant positive and negative school experiences of Finnish nine graders. European Journal of Psychology of Education 24, 447-463. Pyhältö, K., Soini, T. & Pietarinen, J. (2010) A systemic perspective on school reform Principals and chief education officers perspectives on school development Journal of Educational Administration, 49, 46 61. Pyhältö, K., Ahonen, E., Pietarinen, J. & Soini, T. (2010) (in press) Comprehensive school teachers perceptions of the pupil s role in the school community. M. A. Meyer & B. Hudson (Eds.) Beyond Fragmentation: Didactics, Learning and Teaching. Barbara Budrich Publishers. Pyhältö, K., Pietarinen, J. & Soini, T. (2011) Do Comprehensive School Teachers Perceive Themselves as Active Professional Agents in School Reforms? Journal of Educational Change Pyhältö, K., Pietarinen, J. & Salmela-Aro, K. (2011) Teacher - working environment fit as a framework for burnout experienced by Finnish teachers. Teaching and Teacher Education. 27 (7), 1101-1110 Pietarinen, J., Pyhältö, K. & Soini, T. (2010) A Horizontal Approach to School Transitions: a Lesson Learned from the Finnish 15-year-olds. Cambridge Journal of Education, 40, 229 245. Pietarinen, J. Soini, T. & Pyhältö, K. (2010) Learning and well-being in transitions how to promote pupils active learning agency? Eds. D. Jindal-Snape Educational Transition: Moving Stories from Around the World. (143-160) Routledge Education Francis & Taylor. Soini, T., Pyhältö, K. & Pietarinen, J. (2010) Pedagogical well-being - Reflecting learning and well-being in teachers work. Teaching and teachers: theory and practice, 16, 735 751. 16