Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Samankaltaiset tiedostot
Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Murrosikäisen kehitys

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

NUORUUSIÄN PSYYKKINEN KEHITYS ma prof. Pirjo MäkiM Psykiatrian klinikka, Oulun Yliopisto ja Muurolan sairaala, Lapin shp

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys ja oppiminen Mielenterveys, kriisipsykologia

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Nuorten mielenterveys koulumaailmassa

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

Suomalaisten mielenterveys

Traumat ja traumatisoituminen

Kaltoinkohdellun lapsen oireet ja ongelmat nuoruusiässä

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

Mielenterveyden häiriöt

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?

Lanu-koulutus 5.9, 11.9,

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Nuorten pahoinvoinnin epidemiologia

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Lapsen puheeksi ottaminen

Esityksen nimi / Tekijä 2

erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS

Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella. nuorisopsykiatrian

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ?

Nuorten psyykkisten häiriöiden tunnistaminen

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Hyks nuorisopsykiatria. Klaus Ranta linjajohtaja HYKS nuorisopsykiatria

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Väkivallan uhan hallinta työpaikoilla

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne Psykiatria: sairaanhoitopiirit

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

NUORISOPSYKIATRIAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUEELLA.

Nuorisopsykiatriaa pähkinänkuoressa

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

PAKKO-OIREISESTI KÄYTTÄYTYVÄN VARHAISNUOREN HOITOPOLKU OSASTOLLA 50

Lapsen haastava käyttäytyminen. Virpi Vauhkonen

Kun lapsen tai nuoren käytös muuttuu. Juha Katajamäki Aluehallintoylilääkäri, psykiatri LSSAVI

Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Rajapintakysymyksiä lastensuojelun ja lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen välillä Mikkeli Joensuu Kuopio

Nuoren psyykkinen oireilu häiriö vai normaalia kehitystä?

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

menetelmin työskentelevää perhetyö

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala

Aikuisten ongelmat - Nuoren paikka Jill Bäckström

Mielenterveys voimavarana

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Hyks nuorisopsykiatria Klaus Ranta Linjajohtaja. dos. Hyks nuorisopsykiatria

Mielenterveys voimavarana

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

* com/watch?v=lykwyqc MsEw

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

Kun lapsen tai nuoren käytös muuttuu. Juha Katajamäki Aluehallintoylilääkäri, psykiatri LSSAVI

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja Perjantaiyliopisto

Kaksoisdiagnoosinuorten hoito

Psyykkinen toimintakyky

Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan. työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Mielekästä ikääntymistä

NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA

Sisällys OSA 1 ADHD LAPSELLA

NUORTEN KOULUPUDOKKUUTTA JA SYRJÄYTYMISTÄ ENNAKOIVAT TEKIJÄT. MILTÄ TILANNE NÄYTTÄÄ POHJOIS-KARJALASSA?

Urheiluharrastus kasvatuksen tukena korulauseista käytäntöön

Transkriptio:

Nuorten mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys ja hoito 28.3.2011 Mira Anttila-Leinonen, PsM, psykologi OYS Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Sisältö nuoruusiän kehitysvaiheet ja -tehtävät mielenterveyshäiriöt nuoruusiässä esiintyvyys, arviointi ja erityispiirteet mielenterveyshäiriöiden riskitekijät OYS nuorisopsykiatrinen hoito-organisaatio nuorten mielenterveyshäiriöiden hoito; hoidon elementtejä osastohoidossa Anttila-Leinonen 2

Määritelmiä murrosikä (puberteetti): fyysiseen kypsymiseen liittyvät muutokset nuoruusiässä adolesenssi: nuoruusiän psyykkinen kehitys nuoruusikä: fyysinen ja psyykkinen kasvu lapsesta aikuiseksi Anttila-Leinonen 3

Nuoruusiän kehitysvaiheet nuoruusiän kehitys alkaa puberteetista ja päättyy nuoreen aikuisuuteen nuoruusiän vaiheet voidaan jaotella karkeasti: varhainen nuoruusikä (12-14 v) varsinainen nuoruusikä (15-17 v) myöhäisnuoruusikä (18-22 v) Anttila-Leinonen 4

Nuoruusiän kehitystehtävät päämääränä itse hankittu autonomia sopeutuminen murrosiän fyysisiin muutoksiin riittävä psyykkinen irrottautuminen vanhemmista ja ikätovereihin suuntautuminen aikuinen identiteetti ja arvomaailma Anttila-Leinonen 5

Mielenterveyshäiriön määritelmä (1) Mielenterveyshäiriöllä tarkoitetaan kliinisesti merkittävää oireilua, johon liittyy psyykkinen kärsimys tai toimintakyvyn heikkeneminen, tai merkittävä kuoleman tai kärsimyksen riski merkittävä toimintakyvyn tai henkilökohtaisen vapauden menettämisen riski kyvyttömyys iänmukaiseen kehitykseen Anttila-Leinonen 6

Mielenterveyshäiriön määritelmä (2) Mielenterveyshäiriö ilmenee käyttäytymisen tai psyykkisten toimintojen häiriintymisenä, kehityksen viivästymisenä, estymisenä tai taantumisena ei ole yksilön odotettavissa oleva reaktio johonkin tiettyyn tapahtumaan Anttila-Leinonen 7

Mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys nuoruusiässä (1) monet mielenterveyshäiriöt alkavat nuoruusiässä: lapsuusikään verrattuna noin 2 x yleisempiä erityisesti kasvaa ahdistuneisuus-, mieliala- ja päihdehäiriöiden esiintyvyys psykoosiriski moninkertaistuu suurin osa aikuisiän mielenterveyshäiriöistä alkaa alle 20 vuoden iässä Anttila-Leinonen 8

Mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys nuoruusiässä (2) sukupuolten välinen ero mielenterveyshäiriöiden esiintyvyydessä muuttuu: lapsuudessa mielenterveyshäiriöt yleisempiä pojilla (yliaktiivisuus- ja tarkkaavaisuushäiriö, käytöshäiriöt) nuoruusiässä tyttöjen osuus kasvaa (masennustilat, ahdistuneisuushäiriöt) Anttila-Leinonen 9

Mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys nuoruusiässä (3) jokin mielenterveyden häiriö 15-25% mielialahäiriöt 10-15% (N>M) ahdistuneisuushäiriöt 5-15% (N>M) päihdehäiriöt 5-10% (N<M) käytöshäiriöt 5-10% (N<M) ADHD -5 % (N<M) syömishäiriöt -5% (N>M) ei-affektiiviset psykoosit -2% (N=M) Marttunen & Rantanen (2001), ADS-tutkimus (Karlsson ym., 2006) Anttila-Leinonen 10

Nuorten aikuisten hyvinvointitutkimus (Suvisaari ym., 2008) tutkimusajankohtana 15%:lla mielenterveys- tai päihdehäiriöitä, 40%:lla elämänaikaisesti (N > M) masennus 17,7% (N 24,2%, M 11,4%) ahdistuneisuushäiriö 12,6% (N 16,9%, M 8,4%) päihdehäiriö 14,2% (N 7,4%, M 20,9%) Anttila-Leinonen 11

Nuorten mielenterveyshäiriöiden arviointi (1) oireiden arviointi lievät vs. vakavat lyhytaikaiset (tunteja, päiviä) vs. pitkäkestoiset (viikkoja) toistuvuus: aikaisemmin lievä oire voi toistuessaan olla voimakkaampi Anttila-Leinonen 12

Nuorten mielenterveyshäiriöiden arviointi (2) toimintakyvyn arviointi koulunkäynti ikätoverisuhteet suhteet aikuisiin ja auktoriteetteihin harrastukset nuoruusiän kehityksen arviointi eteneekö kehitys? tilapäinen taantuminen normaalia, kunhan kehitys kokonaisuudessaan etenee Anttila-Leinonen 13

Nuorten mielenterveyshäiriöiden arviointi (3) olosuhteiden arviointi tarjoaako nuoren kasvuympäristö edellytykset normaalille nuoruusiän kehitykselle? voiko nuoren oireilu olla ns. terve reaktio kehityksellisesti mahdottomaan tilanteeseen tai ympäristöön? Anttila-Leinonen 14

Nuorten mielenterveyshäiriöiden arvioinnin haasteita (1) kehitys ei useinkaan ole tasaista, vaan ajoittainen taantuminen on tavallista ( kaksi askelta eteen ja yksi taakse ) etenkin varhaisnuoruudessa kokemus itsestä vaihtelee, mikä voi näkyä mielialan, käytöksen ja ihmissuhteiden epävakautena sekä nopeasti vaihtuvina mielenkiinnon kohteina yksilölliset kehityserot suuria Anttila-Leinonen 15

Nuorten mielenterveyshäiriöiden arvioinnin haasteita (2) nuorella ei ole vielä aikuisen kokemusta, taitoja ja selviytymiskeinoja: reaktiot voivat olla voimakkaita lievät, ohimenevät psyykkiset oireet yleisiä diagnoosiluokkien jäykkyys nuorten mielenterveyshäiriöiden oirekuvat usein epäselviä, rinnakkaisdiagnoosit tavallisia tilanteen kokonaisvaltainen arviointi tärkeää, kun epäillään mielenterveyshäiriötä! Anttila-Leinonen 16

Riskitekijöiden merkitys riskitekijät voivat vaikuttaa terveyttä heikentäen tai normaalia kasvua ja kehitystä hidastaen eivät ole automaattisesti kausaalisuhteita (tai sitä on ainakin vaikea osoittaa) riskitekijöiden kasaantuminen Anttila-Leinonen 17

Mielenterveyshäiriöiden riskitekijät (1) geneettiset altistustekijät aivojen kehitykseen sikiöaikana vaikuttavat tekijät synnytykseen liittyvät komplikaatiot aistivammat somaattiset sairaudet ja vammat Anttila-Leinonen 18

Mielenterveyshäiriöiden riskitekijät (2) temperamentti (kiintymyssuhde) emotionaalinen epävakaus impulssikontrollin heikkous tarkkaavaisuuden häiriö oppimisvaikeudet, heikko kykytaso heikko koulu- ja opiskelumenestys sosiaalisten taitojen puute Anttila-Leinonen 19

Mielenterveyshäiriöiden riskitekijät (3) kiintymyssuhteeseen ja (varhaiseen) vuorovaikutukseen liittyvät pulmat laiminlyönti, väkivalta, hyväksikäyttö altistuminen traumaattisille kokemuksille (turvattomuus) vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat perheen sisäiset ristiriidat, kuormitustekijät vanhemmuuden piirteet ( rajat ja rakkaus ) erot, menetykset, pettymykset Anttila-Leinonen 20

Mielenterveyshäiriöiden riskitekijät (4) koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvät kuormitustekijät työelämään liittyvät kuormitustekijät työttömyys, syrjäytyminen Anttila-Leinonen 21

Nuorisopsykiatriset yksiköt OYS psykiatrian organisaatiossa Psykiatrian tulosalue: aikuispsykiatria nuoriso- ja yleissairaalapsykiatria nuorisopsykiatrian poliklinikka (13-21 v.) osasto 70 (13-17 v.) osasto 72 (13-17 v.) osasto 80 (13-17 v.) lastenpsykiatria osasto 50 (12-15 v) Anttila-Leinonen 22

Osasto 70 vastaanotto-osasto; akuutin tilanteen arviointi alle 18-vuotiaiden tahdosta riippumattomat hoidot (PPSHP, LPSHP, LSHP) vaikea itsetuhoisuus, vaikeat vieroitusoireet, uudet psykoosit, päihdepsykoosit keskimääräinen hoitoaika 10 vrk (vuonna 2010) Anttila-Leinonen 23

Osasto 72 nuorisopsykiatrinen (jatko)tutkimus, hoito ja varhaiskuntoutus suurin osa vapaaehtoisessa hoidossa, valmius myös tahdonvastaisiin hoitoihin (PPSHP, LPSHP, LSHP) vakavat mielenterveyshäiriöt (psykoosit), syömishäiriöt keskimääräinen hoitoaika 70 vrk (vuonna 2010) Anttila-Leinonen 24

Osasto 80 vapaaehtoisen hoidon osasto nuorisopsykiatrinen (jatko)tutkimus ja hoito nuoruusiän kehityksen vakavat ongelmat, koulunkäynnin vaikeudet keskimääräinen hoitoaika 71 vrk (vuonna 2010) Anttila-Leinonen 25

Yleisimmät diagnoosit yleisimmät diagnoosit osastoilla mielialahäiriöt erilaiset ahdistuneisuushäiriöt lapsuudessa alkavat tunne-elämän häiriöt vakavat stressireaktiot ja sopeutumishäiriöt käytöshäiriöt (erityisesti os. 70 ja 72) psykoosit (erityisesti os. 72) syömishäiriöt (erityisesti os. 72) Anttila-Leinonen 26

Hoidolliset elementit osastohoidossa (1) osaston tarjoamat selkeät rakenteet terveen nuoruuskehityksen tukeminen elämänrytmin normalisointi arjen taitojen kehittäminen koulunkäynnin turvaaminen ikätovereihin liittyminen, sosiaaliset taidot terapeuttinen yhteisö yhteisöllinen päätöksenteko, nuorten osallistuminen ja vastuunotto Anttila-Leinonen 27

Hoidolliset elementit osastohoidossa (2) tutkimus ja arviointi on hoidollista! osasto-observointi (nuoruusiän kasvu ja kehitys) diagnostinen arviointi, lääkehoidon tarpeen arviointi toimintakyvyn arviointi (toimintaterap., fysioterap.) psykologiset tutkimukset koulunkäynnin ja oppimisen arviointi perhetilanteen ja vanhemmuuden arviointi lastensuojelun tarpeen arviointi tarvittavat erikoisalojen konsultaatiot Anttila-Leinonen 28

Yksilökeskeiset hoitomuodot (terapeuttiset) omahoitajakeskustelut erilaiset psykoterapiat toiminnalliset ja luovat terapiat (toiminta-, musiikki-, kuvataideterapia) fysioterapia ravitsemusneuvonta ja -hoito tarvittaessa lääkehoito Anttila-Leinonen 29

Perhekeskeiset hoitomuodot vanhempien tapaamiset perhetapaamiset perheterapia Anttila-Leinonen 30

Ryhmähoidot keskusteluryhmät (toiminnalliset) vapaa-ajanryhmät toiminnallinen ryhmäterapia musiikkiryhmät kuntouttava arki Anttila-Leinonen 31

Yhteistyö sidosryhmien kanssa (kunnan) avohoidon vastuuhenkilöt neuvottelut, hoidon linjaukset, jatkohoidon järjestäminen koulu erityistuen tarve, koulujärjestelyt, jatko-opintoihin ohjaaminen kunnan sosiaaliviranomaiset lastensuojeluyksiköt Anttila-Leinonen 32

Kirjallisuutta Aalberg & Siimes: Lapsesta aikuiseksi, nuoren kypsyminen naiseksi tai mieheksi, Nemo, Gummerus, 1999. Laukkanen ym. (toim.), 2006 Nuoren psyykkisten ongelmien kohtaaminen, Duodecim, 2006. Lönnqvist ym. (toim.), Psykiatria, Duodecim, 2010. Moilanen, Räsänen, Tamminen, Almqvist, Piha & Kumpulainen (toim.) Lasten- ja nuorisopsykiatria, Duodecim, 2004. Anttila-Leinonen 33