TALOUSSUUNNITELMAT VUOSILLE 2016-2017 / SIVISTYSLAUTAKUNTA

TALOUSSUUNNITELMAT VUOSILLE 2016-2017 / SIVISTYSLAUTAKUNTA YLEISHALLINTO Palvelukuvaus Lapuan kaupungin sivistyskeskuksen yleishallinto vastaa lautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden suunnittelusta, valmistelusta ja toimeenpanosta. Toimialaan kuuluvat seuraavat palvelut: Sivistyskeskuksen yleishallinto, aamuja iltapäivätoiminta (erityislasten), päivähoito/varhaiskasvatus ja esiopetus, perusopetus, erityisopetus, lukiokoulutus, musiikkiopiston opetus, kansalaisopiston opetus, kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut ja nuorisopalvelut. Henkilöstöä yleishallinnossa on neljä: sivistysjohtaja, opetuspäällikkö, varhaiskasvatuspäällikkö, hallintosihteeri ja toimistosihteeri. Palvelun kehittäminen Tavoitteet Talousarviovuosi 2015 - avoimen varhaiskasvatuksen kehittäminen - kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytänteiden kehittäminen - erityisopetuksen uudelleen organisointi - sähköisen oppilashallinto-ohjelman hankinta/käyttöönotto - esi-, perus- ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmien valmistelu - päiväkotien ja koulujen peruskorjaukset/uudisrakentaminen etenevät erillisten päätösten mukaisesti - ohjaus-/johtamisjärjestelmän kehittäminen/uudistaminen sekä yhteistyön selvittäminen, koskien kulttuuri/kirjasto, musiikkiopisto/kansalaisopisto, nuorisotoimi/liikuntatoimi Suunnitelmavuodet 2016-2017 - kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytänteiden kehittäminen - työskentely-ympäristöjen parantaminen jatkuu - opetussuunnitelmien valmistelujen jatkaminen - päiväkotien ja koulujen peruskorjaukset/uudisrakentaminen etenevät erillisten päätösten mukaisesti Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Turvataan säädösten ja valtuuston päätösten mukaiset resurssit palveluyksiköille Käyttösuunnitelma Pätevä henkilöstö Henkilöstön pätevyys 98 %

VARHAISKASVATUSPALVELUT Varhaiskasvatus on hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus joka tukee lapsiperheitä heidän kasvatustehtävässään sekä suunnitelmallisesti edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Toiminnan lähtökohtana on kiinteä kasvatusyhteistyö vanhempien kanssa. Varhaiskasvatusta järjestetään päiväkodeissa ja perhepäivähoitona sekä kunnallisena että yksityisenä. Lisäksi tuotetaan avoimia varhaiskasvatuspalveluja, jotka täydentävät ja korvaavat kokopäivähoitoa. Varhaiskasvatusta voivat saada lapset, jotka eivät ole oppivelvollisuusikäisiä sekä, sitä vanhemmat lapset, milloin eri tyiset olosuhteet sitä vaativat eikä hoitoa ole muulla tavoin järjes tetty. Avoimen varhaiskasvatuksen palveluja suositellaan niille lapsille, jotka eivät tarvitse kokopäivähoitoa vanhempien työn- tai opiskelun vuoksi. Varhaiskasvatuspalvelua käyttävien lasten määrä Lapualla kasvaa arvion mukaan keskimäärin n. 30 lapsella vuodessa. Syntyvyys on pysytellyt korkealla viimeisen kolmen vuoden ajan, syntyvyyden ollessa keskimäärin n. 200 lasta / vuosi. Kaikista alle kouluikäisistä lapsista n. 62 % käyttää varhaiskasvatuspalveluja. Kotihoidontukea maksetaan n. 30 prosentille. Alle kouluikäisten lasten määrän kasvu vaikuttaa merkittävästi varhaiskasvatuspalvelujen kysyntään, johon vastataan järjestämällä kunnallisia - sekä yksityisiä varhaiskasvatuspalveluja. Yhteistyömahdollisuuksia, -prosesseja ja palveluverkkoa kehitetään vaiheittain perustehtävän ympärille, huomioiden olemassa olevat vahvuudet, haasteet ja monialainen yhteistyö. Varhaiskasvatuspalvelujen rakenteellisia muutoksia tehdään palvelujen riittävyyden ja tuottavuuden parantamiseksi. Palvelurakenne, henkilöstö- ja taloussuunnittelu liitetään johdonmukaisesti toisiinsa. Asiakkuus- ja palveluprosessien hallintaa, tehokkuutta ja sujuvuutta kehitetään sähköisellä asiakaspalvelulla sekä tietojärjestelmillä, mm. hoitoaikaperusteisen laskutusjärjestelmän käyttöönotolla. Varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointia vahvistetaan henkilöstökyselyn palautteiden pohjalta. Lasten osallisuutta ja hyvinvointia sekä huoltajien osallisuutta vahvistetaan, asiakaspalautetta hyödyntäen. PÄIVÄKOTI Palvelukuvaus

Päiväkodeissa toiminta järjestetään pienryhmätoimintana. Perusopetuslain mukaista esiopetusta järjes tetään päiväkodeissa niille lapsille, jotka tarvitsevat esiopetuksen lisäksi myös päivähoitoa. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Varhaiskasvatuspalvelun jatkuva kysynnän kasvu ja nykyinen palvelurakenne edellyttä vät uusien päiväkotien ja tilaratkaisujen suunnittelua ja toteuttamista. Pyrkimyksenä on sovittaa palveluverkot yhteen siten, että niistä syntyy lapsen näkökulmasta ehyt ja joustava varhaiskasvatus- ja oppimispolku. Palveluverkon tilaratkaisuilla myötävaikutetaan myös henkilöstön välisen yhteistyön toteuttamiseen. Varhaiskasvatuksen kausiluontoisiin vaihteluihin vastataan kustannustehokkaasti henkilöstöliikkuvuudella, joustavilla sijaisjärjestelyillä ja päivähoitopaikkojen keskittämisellä. Suunnitelmavuodet 2016 2017 Suunnitelmakaudelle 2016-2017 suunnitellaan uutta 105 -paikkaista päiväkotia Alangon alueelle, koulun yhteyteen. Uusi päiväkoti-koulu on oleellinen osa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rakenteellista muutosta ja palveluverkon kehittämistä. Laaditaan ja otetaan käyttöön varhaiskasvatuksen suunnitelma sekä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Tavoitteet Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Varhaiskasvatuspalvelun kysyntään vastaaminen / tilapäis-ten toimipisteiden korvaami nen Päiväkotihoidon sisällön laadullinen kehittäminen Erityisvarhaiskasvatuksen Uudet päivähoitopaikat ja tilaratkaisut. Alangon päiväkoti-koulu Työhyvinvoinnin vahvistaminen, osaamisen jakaminen, osallisuus Jaettu- ja pedagoginen johtajuus Lasten ja huoltajien osallisuuden lisääminen Monialainen yhteistyö Varhaiskasvatuksen suunnitelma Erityis- ja tukipalveluiden

kehittämi nen Avoimen varhaiskasvatuksen vakiinnuttaminen kehittäminen yhdessä esi- ja alkuopetuksen kanssa Osa-aikaisten varhaiskasvatuspalvelujen korvaaminen Tunnusluvut Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Toimintapäivät, toteutu neet 58 372 62 380 kokopäiväisiksi muutettuna Toimintapäivät, maksimikapasiteetti 56 600 59 150 70 560 70 800 Hoitopaikat (rakenteelli nen) 242 266 280 295 PERHEPÄIVÄHOITO Palvelukuvaus Perhepäivähoitoon sisältyy ryhmäperhepäivähoito, perhepäivähoitajan kotona antama hoito, lasten kodeissa annettava hoito ja kolmiperhepäivähoito. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Perhepäivähoidon palvelukokonaisuuden säilyttämisessä ja kehittämisessä pyritään uusien hoitajien rekrytointiin ja pedagogisen johtamisen vahvistamiseen. Ryhmäperhepäivähoidon palveluverkkoa kehitetään kohti pysyvyyttä sekä toimintakykyisiä ja taloudellisesti tehokkaita yksiköitä. Suunnitelmavuodet 2016-2017 Perhepäivähoidon määrän ja laadun säilyttäminen ja kehittäminen tasavertaisena varhaiskasvatuksen palvelumuotona. Tavoitteet Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Ammatillisen osaamisen yllä pitäminen Työn johdolliset ohjauskäynnit vähintään 2 krt / vuosi / perhepäivähoi taja.

Perhepäivähoidon sisällön laadullinen kehittä minen Säännölliset työpaikkakokoukset Työhyvinvoinnin vahvistaminen, osaamisen jakaminen, osallisuus Lasten ja huoltajien osallisuuden lisääminen Varhaiskasvatuksen suunnitelma Pysyvät tilaratkaisut Tunnusluvut Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Kunnallinen ryhmäperhepäivähoito Toimintapäivät, toteutuneet 22 265 22 940 kokopäiväisiksi muutettuna Toimintapäivät, maksimikapasiteetti 27 440 30 000 31 176 24 240 Hoitopaikat (rakenteelli set) 127 130 112 106 Perhepäivähoito, hoitajan oma koti Toimintapäivät, toteutuneet kokopäiväisiksi muutettuna Toimintapäivät, maksimikapasiteetti Hoitopaikat (rakenteelliset) 30 818 32 039 45 200 52 580 54 747 50 600 226 239 237 230 KOTIHOIDON TUKI, YKSITYISEN HOIDON TUKI JA PALVELUSETELI Palvelukuvaus Kotihoidon tukea voidaan myöntää perheille heti vanhempainrahakauden tai sen jälkeen pidetyn isäkuukauden päätyttyä. Kotihoidon tuki on kunnallisen päivähoidon vaihtoehto. Lasten yksityisen hoidon tuella lapsen hoito voidaan järjestää vanhemman tai muun huoltajan osoittamalla hoidon tuottajalla. Lasten yksityisen hoidon tukea voi hakea perhe, jolla on alle kouluikäinen lapsi tai lapsia, joka/ jotka ei ole kunnan järjestämässä päivähoidossa.

Palveluseteli myönnetään perhepäivähoitoon, ryhmäperhepäivähoitoon tai päiväkotihoitoon. Varhaiskasvatuksen palveluseteli on harkinnanvarainen vaihtoehto lapsen hoidon järjestämiseen, palveluseteliin ei ole subjektiivista oikeutta. Perhe ei voi samanaikaisesti saada yksityisen hoidon tukea eikä kotihoidon tukea. Palvelun kehittäminen Tavoitteet Talousarviovuosi 2015 Kotihoidon tuen kuntalisän vaikuttavuutta selvitetään. Palvelusetelin avulla laajennetaan ja vakiinnutetaan palvelutuotantoa sekä lisätään perheiden valin nan mahdollisuuksia. Yhteistyötä lisätään ja kehitetään kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen kesken. Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Päivähoidon palvelurakenteen vakiinnuttaminen Palvelusetelin laajentaminen n. 20 %:n koko varhaiskasvatuspalvelun kokonaisuudesta Tunnusluvut Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Kotihoidon tuki / perheitä 263 253 270 260 Kotihoidon tuki / lapsia 388 382 400 385 Palveluseteli / lapsia 0 60 140 PERUSOPETUS, Alakoulut Palvelukuvaus Lapualaisille lapsille järjestetään ikäkauden ja edellytysten mukaista perusopetusta, joka edistää oppilaiden tervettä kasvua, oppimista ja kehitystä. Kouluissa hankitaan tavoitteellisesti elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä kehitetään tervettä itsetuntoa.

12 koulua tarjoaa oppilaille korkeatasoisen ja monipuolisen opetuksen. Alanurmon koulu Hautasen koulu (vuosiluokat 1-9) Kauhajärven koulu Liuhtarin koulu Poutun koulu Ruhan koulu Haapakosken koulu Hellanmaan koulu Keskuskoulu Männikön koulu Ritamäen koulu Tiistenjoen koulu Esiopetusta järjestetään myös alakoulujen yhteydessä kahdeksalla koululla: Alanurmon, Hellanmaan, Kauhajärven, Keskuskoulun, Männikön, Ritamäen, Ruhan ja Tiistenjoen koululla. Lisäksi järjestetään oppivelvollisuuden alkamisvuonna esiopetusta 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille ja niille lapsille, jotka 27 :n mukaisesti aloittavat perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tuetaan tarvittaessa eri tukimuodoin kuten tukiopetuksella, osa-aikaisella erityisopetuksella. Erityistä tukea saavien opetus järjestetään pääosin Keskuskoululla ja Hautasen koululla. Erityistä tukea saavia opetetaan myös muun opetuksen yhteydessä tarvittavin tukijärjestelyin. Huoltajille tarjotaan monipuoliset mahdollisuudet aktiiviseen vuorovaikutukseen koulun kanssa. Keinoina ovat mm. vanhempainillat ja -vartit, yhteiset tilaisuudet ja tiivis tiedonkulku koulun ja kodin välillä. Huoltajat osallistetaan myös opetussuunnitelman uudistamiseen. Lasten iltapäivätoimintaa järjestetään tarpeen mukaisessa laajuudessa ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä kaikkien vuosiluokkien erityistä tukea saaville oppilaille. Toimintaa järjestetään, mikäli toimintayksikössä on osallistujia vähintään kymmenen. litapäivätoiminnan järjestämisessä tehdään yhteistyötä Lapuan kristillisen kansanopiston kanssa. Palvelun kehittäminen Keskuskoululle keskittynyttä erityisopetusta hajautetaan tukitoimien mahdollistamana lähikouluilla. Vahvistetaan oppilaiden oikeutta opiskella lähikoulussa mahdollisimman pitkään Hautasen koulu siirretään Alanurmon koulun yhteyteen. Hajautetun mallin myötä konsultatiivista ja osa-aikaista erityisopetusta lisätään, sekä kehitetään tehostettua tukea. Oppilashuoltoa ja hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua kehitetään. Talousarviovuosi 2015

- opetushenkilöstön monipuolinen täydennyskoulutus - pedagogisen johtamisen kehittäminen - opetussuunnitelmatyön jatkaminen - oppimisympäristöjen vaiheittainen kehittäminen - oppimisen ja koulunkäynnin tuen kehittäminen lähikouluilla - oppilashuollon käytänteiden kehittäminen Suunnitelmavuodet 2016-2017 - opetussuunnitelmatyön, pedagogisen johtamisen ja kehittämissuunnitelman mukaisten toimenpiteiden jatkaminen - erityisen tuen hajauttaminen sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuen kehittäminen lähikouluilla - konsultatiivisen erityisopetuksen kehittäminen - oppimisympäristöjen kehittäminen jatkuu - koulujen peruskorjaukset ja uudisrakentaminen etenevät erillisten päätösten mukaisesti PERUSOPETUS, Yläkoulu Palvelukuvaus Yläkoulu antaa opetusta vuosiluokilla 7-9, jonka tavoitteena on oppilaan päättötodistus ja mahdollisuus siirtyä toisen asteen opintoihin sekä antaa oppilaalle elämässään tarvittavat tarpeelliset tiedot ja taidot. Opetuksessa ja kasvatuksessa edistetään sivistystä ja annetaan mahdollisuus itsensä kehittämiseen monipuolisesti. Oppilaille opetetaan vastuuntunnon merkitystä, omatoimisuutta ja vahvistetaan myönteisen minäkuvan syntymistä. Oppilaalle ja koko henkilökunnalle taataan ja turvataan turvallinen oppimisympäristö, johon kuuluu myös hyvä koulukuljetus. Koulu toteuttaa KiVa-koulu-menetelmin koulukiusaamiseen puuttumista ja kiusaamisen ehkäisyä. Koulu osallistuu aktiivisesti hankkeisiin, joissa oppilaille tarjotaan mielekkäitä oppimispolkuja yläkoulun aikana. Opintomenestyksen turvaamiseksi koulussa annetaan yleistä, tehostettua ja erityistä tukea. Osa-aikaista erityisopetusta antaa 2 kokoaikaista erityisopettajaa ja 4 kokoaikaista erityisluokanopettajaa luokanopetuksensa lisäksi. Oppilaanohjauksen kautta oppilaan omaa oppimisympäristöä ja käsitystä tulevasta työympäristöstä vahvistetaan.

Koulun terveydenhuolto hoitaa säännölliset terveystarkastukset, opettaa terveitä elämäntapoja ja säännöllistä ruokailua. Ongelmatilanteissa toimitaan aktiivisesti kotien, koulupsykologin ja -kuraattorin, -lääkärin ym. tahojen kanssa. Koulu osallistuu valtakunnallisiin arviointi- ja vertailututkimuksiin, joiden kautta palvelua voidaan kehittää. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Tavoitteena on uuden oppilashallintajärjestelmän ja ajanmukaisen TVT tekniikan käyttöönoton lisääminen ja asianmukaisten opetusmateriaalin uusiminen säännöllisesti ja muun opetusmateriaalin päivittäminen. Oppilaiden ja opettajien käyttöön tulee saada sähköinen oppimisalusta. Uudistetun opiskelija- ja oppilashuoltolain käytänteiden vaikutusten seuranta ja valmistautuminen vuoden 2016 opetussuunnitelmauudistukseen. Opetussuunnitelmauudistuksen seudullinen ja paikallinen työ tulee saattaa valmiiksi. Tämä edellyttää henkilöstön koulutusta ja osallistamista. Yläkoulu on mukana Liikkuva koulu -hankkeessa, jonka tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä. Toimintaa tukevina toimenpiteinä on oppilaiden osallistaminen ja aiheen koulutus sekä fyysisen piha-alueen saattaminen aktiivisuutta tukevaksi. Yläkoulun koulupäivien rakenne tarkastellaan uudelleen. Valinnaisuutta kehitetään palvelemaan tulevia uravalintoja ja harrastuneisuutta. Tarjotaan valinnaisaineita, joiden avulla oppilaat voivat vaikuttaa niin oman koulun kuin koko kaupungin toimintaympäristöön. Kiinteistön kuntoon liittyvien puutteiden korjaustoimenpiteiden toteuttaminen. Maahanmuuttajien ja monikulttuurisuuden huomioiminen koulussa tarjoamalla edellytykset maahanmuuttajien opiskelulle. Toiminnan kehittäminen ja organisoiminen tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Joustavan Perusopetuksen toiminta on vakiintunut ja sen kautta haetaan uusia käytännönläheisiä opetuskäytäntöjä koko yhteisön käytettäväksi. Suunnitelmavuodet 2016 2017

Koulussa on käytössä ajanmukainen opetusvälineistö kaikissa opetustiloissa. Käyttöön on otettu uusia sähköisiä opetusmateriaaleja, oppimisalusta ja oppilashallintajärjestelmä. Koulun tietoverkko on tasolla, joka takaa mainittujen materiaalien ja menetelmien täyden käytön. Koulun kiinteistö on saatettu sellaiseen kuntoon, jossa voidaan taata terveellinen oppimis- ja työympäristö oppilaille ja henkilöstölle. Koulun kiinteä varustelu on uusittu tarpeiden mukaan. Maatalouslyseon kiinteistön käytöstä opetuskäyttöön on pyrittävä eroon. Uusi opetussuunnitelman perusteiden mukainen opetus käynnistyy. Henkilöstön määrä tulee saattaa tarpeen tasolle ja opetusryhmien koko pyritään pitämään tarkoituksenmukaisena. Koulun kerhotoimintaan tulee panostaa ja toiminnan saavutettavuutta pyritään edelleen kehittämään yhdessä Liikkuva koulu hankkeen kanssa. Yläkoulu pyrkii vahvistamaan olemassa olevia ja luomaan uusia kansainvälisiä yhteyksiä. Tavoitteet Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Turvata päättötodistuksen saannin kautta jokaiselle oppilaalle pääsy toisen asteen opintoihin. Koulukiusaamisen ehkäisy Kodin ja koulun yhteistyö. tehostettu poissaoloihin puuttuminen Opetussuunnitelmauudistuk seen valmistautuminen Aktiivinen arki Laadukas opetus pätevällä ja määrältään riittävällä henkilöstöllä. Päättötodistus ja oppilaanohjaus sekä seuranta. KiVa-koulu-projekti / 0-toleranssi. Aktiivinen yhteydenpito koteihin. Kotien osallistaminen. Seuranta oppilashallintajärjestelmän keinoin. Henkilöstön koulutus Liikkuva koulu hanke, kerhotoiminta ja koulupäivän kokonaisuuden rakentaminen Tunnusluvut Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Tuntikehys 1131,5 1171,5 1116,5 1126 1131 1124,8 yleisopetus 981,5 986 1001,5 996 1001 1018,5

luokkamuotoinen eo 84,25 78 78 72 63 82 yksilöllinen eo 50,8 52 52 58 67 68 Henkilökunta - opetushenkilöstö 48,8 49 48 48 48 53 - muu henkilökunta 11,5 12,5 12,5 10 12 2 LUKIOKOULUTUS Palvelukuvaus Lapuan lukio on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava ja jatko-opintoihin yliopistossa, korkeakoulussa, ammattikorkeakoulussa tai lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa valmentava toisen asteen oppilaitos. Lapuan lukion tehtävänä on tarjota laadukasta ja monipuolisesti painotettua lukiokoulutusta. Opetuksen järjestämisessä pyritään siihen, että opiskelijoiden kurssivalinnat toteutuisivat mahdollisimman laajasti. Opetushenkilöstön kanssa yhteistyössä päivittäisestä koulutyön sujumisesta pitävät huolen lukion opiskeluhuoltoryhmä ja oppilaskunnan edustajana oppilaskunnan hallitus. Lukiokoulutuksen kannalta keskeisiä sidosryhmiä ovat Lapuan yläkoulu, Sedu Lapua, Lapuan kansalaisopisto, Lapuan kaupungin pääkirjasto, Opinlakeus-verkosto ja Etelä-Pohjanmaan Urheiluakatemia. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Lapuan lukion uudisrakennuksen suunnittelussa edetään vähintään esitetyssä aikataulussa lukion henkilökunta on mukana uudisrakennuksen suunnittelussa saatujen lukiokoulutuksen arviointitulosten perusteella pyritään edelleen kehittämään lukiokoulutusta Lapualla valittujen kehittämishankkeiden avulla hankitaan investointisuunnitelmaan esitetyn mukaisesti lisää opetusteknologiaa varautuen näin sähköiseen ylioppilastutkintoon ja uudistuvaan lukion opetussuunnitelmaan seurataan ylioppilastutkinnon sähköistämisprojektin etenemistä ja ryhdytään vaadittaviin toimenpiteisiin

seurataan lukion tuntijako- ja opetussuunnitelmauudistuksen etenemistä ja ryhdytään vaadittaviin toimenpiteisiin opiskeluhuoltoryhmä mukauttaa lukion opiskeluhuoltotyön uuden opiskelijahuoltolain ja -suunnitelman mukaiseksi. yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa jatketaan ja yhteistyön tuloksia arvioidaan oppilaskuntatoimintaa kehitetään tavoitteena yhteisöllisyyden ja kouludemokratian lisääminen lukion näkyvyyttä lisätään osana lukion markkinointityötä rehtorin ja henkilökunnan välisiä kehityskeskusteluita jatketaan Suunnitelmavuodet 2016-2017 Lapuan lukion uudisrakentamisessa edetään suunnitteluvaiheesta toteuttamisvaiheeseen lukiokoulutuksen kehittämishankkeita jatketaan ja/tai arvioidaan niiden toteutumista opetusteknologia- ja kalustohankintoja jatketaan seurataan ylioppilastutkinnon sähköistämisprojektin etenemistä ja ryhdytään vaadittaviin toimenpiteisiin seurataan lukion tuntijako- ja opetussuunnitelmauudistuksen etenemistä ja ryhdytään vaadittaviin toimenpiteisiin opiskeluhuoltotyön toteuttamista ja tuloksia arvioidaan sidosryhmäyhteistyötä jatketaan ja uusia yhteistyökumppaneita ja muotoja etsitään oppilaskuntatoimintaa kehitetään ja arvioidaan arvioidaan lukiomarkkinoinnin onnistumista Tavoitteet Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Turvataan Lapuan nuorille opetukseltaan tasokas sekä varusteiltaan ja tiloiltaan ajanmukainen, kilpailukykyinen lukio. - kehitetään opetuksen sisältöä ja toteutusta arviointityön kautta valittujen kehittämishankkeitten avulla - hankitaan investointisuunnitelmaan esitetyn mukaisesti lisää opetusteknologiaa ja kalustoa - uudisrakennuksen suunnittelussa edetään vähintään esitetyssä aikataulussa 50 % lapualaisista peruskoulun 9. luokan oppilaista aloittaa toisen - pidetään ysiluokkalaisille suunnattuja lukioinfoja yhteistyössä Lapuan yläkoulun kanssa

asteen opinnot Lapuan lukiossa syksyllä 2015. - jatketaan lukiokoulutuksen yhteismarkkinointia Opinlakeuden lukioiden kanssa - lukion näkyvyyttä paikallisella tasolla lisätään esim. lehtijuttujen muodossa Vähintään 90 % lukioikäluokasta suorittaa sekä lukion oppimäärän että ylioppilastutkinnon kolmessa vuodessa, loput enintään 4 vuodessa. - lukion opetusjärjestelyt(ops ja kurssitarjotin) mahdollistavat 3 vuoden tavoiteaikataulun - järjestetään yksilöllistä opinto-ohjausta - opintojen etenemistä seurataan systemaattisesti(aineenopettajat, ryhmänohjaajat, opinto-ohjaaja) Tunnusluvut Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Opiskelijamäärä 251 232 216 213 Tuntikehys opetus opinto-ohjaus lukioresurssi kerroinlisä yhteensä 337,88 25,50 56,32 34,45 454,15 342,04 24,29 53,22 36,01 455,56 310 22 50 31 413 Opetushenkilöstö 21 23 22 20 Muu henkilöstö 3+1(osa-aikai nen) 3+1(osa-aik ainen) 3+1(osa-aik ainen) 306 22 50 31 409 3+1(osa-aik ainen) MUSIIKKIOPISTOPALVELUT Palvelukuvaus Lapuan musiikkiopisto on taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän mukaista (L 21.8.1998/633) opetusta antava lakisääteinen oppilaitos. Toimintaa ohjaavan valtakunnallisen opetussuunnitelman keskeisenä tavoitteena on hyvän ja elinikäisen musiikkisuhteen luominen. Musiikkiopiston kohderyhmänä ovat ensisijaisesti lapset ja nuoret. Opetuksen lähtökohtana on hyvä ja kehittävä harrastus, joka ohjaa oppilasta keskittyneeseen, määrätietoiseen ja pitkäjännitteiseen työskentelyyn sekä rakentavaan toimintaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Opiskelu auttaa

Palvelun kehittäminen oppilasta löytämään musiikin avulla välineen ja väylän omalle itseilmaisulleen. Opiskelu antaa musiikkialasta kiinnostuneille oppilaille valmiudet hakeutua musiikkialan ammatilliseen tai korkea-asteen koulutukseen. Musiikkiopiston tehtävänä on myös paikallisen ja kansallisen musiikkikulttuurin säilyttäminen ja kehittäminen, vuorovaikutus ja yhteistyö muiden musiikin- ja taideopetusta antavien oppilaitosten ja tahojen kanssa sekä kansainvälisen yhteistyön edistäminen. Opetustarjontaan kuuluu musiikkileikkikoulutoiminta, eri instrumenttien soitonopetus, kamari- ja kansanmusiikin opetus, musiikin perusteiden opetus, pop-/jazzmusiikin opetus ja siihen liittyvä bänditoiminta. Soitinvalikoimaan kuuluvat jousisoittimet, puu- ja vaskipuhaltimet, piano, cembalo, kitara, sähkökitara, sähköbasso, lyömäsoittimet, harmonikka ja yksinlaulu. Talousarviovuosi 2015 - jokaiselle oppilaalle opetussuunnitelman mukaisen soitinopetuksen opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen - uuden, opiston oman opetussuunnitelman käyttöönotto - yhteistyö oman paikkakunnan eri toimijoiden ja lähialueiden musiikkiopistojen kanssa - orkesteri-, kamarimusiikki- ja iltamusiikkikonserttien vierailut ja järjestäminen kouluille/-lla - Härmänmaan, Alajärven ja Lapuan musiikkiopiston yhteinen Pienyhtyetapahtuma helmikuussa 2015 - soitinesittelykonsertin järjestäminen ja tarjoaminen päivähoidon lapsille sekä mahdollisesti myös alakoulun1.-2-luokkalaisille- - runsas konserttitoiminta ja musiikkitarjonta omalla paikkakunnalla - puhallinorkesteritoiminnan kehittäminen: koulutuksen ja konsertin järjestäminen helmikuussa 2015 E-P:n kulttuurirahaston apurahan turvin - henkilökunnan koulutuksen tuominen lähelle - internet-sivujen kehittäminen opiston toiminnan monipuolisena informaation lähteenä - erityisten oppijoiden huomioiminen ja tarvittaessa henkilökohtaisten opetussuunnitelmien laatiminen, henkilökunnan koulutus aiheeseen, menettelytapojen pohdinta ja soveltaminen opetustyössä - perusturvan kanssa yhteistyössä erillisestä anomuksesta myönnettävät vapaaoppilaspaikat Suunnitelmavuodet 2016 2017

- musiikkiopisto on avoin, energinen, perinteistä mutta myös uudistumiskyvystä voimansa saava oppilaitos, jossa sekä oppilaat, heidän vanhempansa ja henkilökunta viihtyvät ja voivat hyvin laadukkaan, monipuolisen ja korkeatasoisen opetuksen tarjoaminen lapualaisille sekä sopimuskuntien lapsille ja nuorille monipuolisen orkesteri- ja yhtyetoiminnan ylläpitäminen opiston kokonaisvaltainen kehittäminen -Virvatuli-itsearviointimenetelmän ja sen avulla tehtyjen kyselyiden tulosten hyödyntäminen opiston kehittämisen pysyvänä välineenä yhteistyön ylläpitäminen kaupungin eri yksiköiden ja muiden toimijoiden kanssa - konsertit, esiintymiset, yhteiset tapahtumat, soitinvalmennus/ Poutun koulu, musiikkikerho/liuhtarin koulu, monipuolinen yhteistyön jatkaminen lähialueen musiikkiopistojen ja ystävyyskaupunkien musiikkioppilaitosten kanssa valtakunnallisen musiikkielämän kehityksen seuraaminen ja resurssit huomioiden kansainvälisen toiminnan elvyttäminen ja uusien yhteistyömuotojen kehittäminen Tavoitteet Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Valtionosuustuntimäärän säilyminen nykyisellä tasolla Koko toiminnan kehittäminen valtakunnallisen ja opiston oman opetussuunnitelman puitteissa - Musiikkiopiston säilyminen itsenäisenä, ei yhdistymistä muihin musiikkiopistoihin - taloussäästöjä ei tehdä valtionosuuden menettämisen riskillä - Työkaluna v.2013-14 toteutetun Virvatuli-itsearviointi-hankkeen tulosten mukaisen kehittämissuunnitelman luominen -opiston uuden opetussuunnitelman käyttöönotto -henkilöstön monipuolisen osaamisen hyödyntäminen -avoimuus toiminnassa ja tiedotuksessa niin talon sisällä kuin ulospäinkin Tunnusluvut Talouden tunnusluvut

Suuren valtionosuuden vuoksi toiminta on kaupungille edullista. Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Kulut yhteensä 744 101 732 639 763 494 756 589 Toimintatuotot maksutuotot vuokratuotot 70 909 68 461 1 450 76 719 74 063 2626 76 860 72 860 4 000 88 374 84 374*) 4 000 Valtionosuus 474 800 474 800 474 800 474800 Kaupungin osuus 198 392 181 120 211 834 193 415 *) hinnat laskettu suunnitelluilla lukukausimaksujen ja soitinvuokrahintojen korotuksilla Annettava opetus perustuu 11.157 oppituntiin lukuvuodessa (n. 320 t/viikko). Em. tuntimäärä tulee käyttää valtionosuusperusteen säilyttämiseksi. Opetuksen tunnusluvut Oppilaat 2011 2012 2013 2014 Opetustunnit 11.411 11.392 11.225 11.291 (arvio) Oppilasmäärä Vars. oppilaat 234 248 244 237 Musiikkileikkikoulu 107 118 119 131 Solistiset tasosuoritukset 73 80 84 80 (arvio) Päättötodistukset Perustaso 11 15 14 22 Mus.opistotaso 3 3 5 4 Taloudellisuustavoitteet Musiikkiopistoa johdetaan taloustavoitteet huomioiden, kuitenkaan valtionosuutta riskeeraamatta. Toimenpiteinä talouden tasapainoon mm. seuraavat: - korotukset sekä lukukausimaksuihin että soitinvuokriin - hankintojen minimointi - henkilökunnan koulutuksen tuominen lähelle - tiloja vuokrataan ulkopuolisille ottaen huomioon oma käyttötarve - yhteiset opettajat lähialueen muiden musiikkiopistojen kanssa

KIRJASTOPALVELUT Kirjastolaissa (904/1998) säädetään yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalveluista sekä näiden palveluiden valtakunnallisesta ja alueellisesta edistämisestä. Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Lain mukaan kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Kirjasto on valtionosuusrahoitteinen peruspalvelu. Palvelukuvaus Lapuan kaupunginkirjasto organisoi ja ylläpitää kirjasto- ja tietopalveluja Lapuan ja ympäristökuntien asukkaille sekä yhteistyökumppaneilleen. Kirjastolla on kolme toimintayksikköä: pääkirjasto, kirjastoauto ja Tiistenjoen sivukirjasto. Kirjasto hoitaa myös lukion kirjastoa sekä ylläpitää siirtokirjakokoelmia Seppämestarin, Saarenpään, Myllytuvan palvelukodeissa sekä Hopearinteen vanhainkodissa. Siirtokirjakokoelmia toimitetaan pyydettäessä myös muille yhteisöille. Pääkirjasto on avoinna talviaikaan kuutena päivänä viikossa, yhteensä 44 tuntia. Kesäkuukausina (kesä-, heinä- ja elokuu) kirjasto on avoinna viitenä päivänä viikossa, yhteensä 38 tuntia. Infopisteen hoitaja pitää lehtilukusalia avoinna myös sunnuntaisin ja kesäaikana lauantaisin ja sunnuntaisin. Pääkirjasto sijaitsee Kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa. Kirjastoauto (vm. 2001) liikennöi kaupungin eri osissa, eri päivinä ja osin myös vuoroviikoittain. Kirjastoauton reitteihin sisältyvät, tavallisten pysäkkien ohella, kaikki alakoulut ja osa päiväkodeista. Pysäkkejä on 70 kpl. Kirjaston kotipalvelua, joko iän tai sairauden takia liikuntaesteisille asiakkaille, hoidetaan pääkirjastosta käsin. Tiistenjoen sivukirjasto on avoinna 21 tuntia, kolmena päivänä, viikossa. Sivukirjasto sijaitsee Tiistenjoen koululla. Kirjasto tekee alueellista yhteistyötä Lakia-kirjastojen kanssa. Lakia-kirjastoja ovat Isonkyrön, Jalasjärven, Laihian kunnankirjastot, Kauhavan ja Lapuan kaupunginkirjastot. Kirjastoilla on yhteinen Aurora- kirjastojärjestelmä ja internetissä toimiva asiakasliittymä tiedonhakua ja omatoimisia lainaus- ja varaustoimintoja varten. Lakia-kirjastoilla on myös yhteinen aineiston kuljetusjärjestelmä, jonka avulla asiakkaiden varaamaa ja palauttamaa aineistoa kuljetetaan kirjastojen välillä kaksi kertaa viikossa. Kirjasto tekee yhteistyötä säännöllisesti päiväkotien, peruskoulujen, lukion ja muiden paikkakunnan oppilaitosten kanssa. Muita yhteistyötahoja ovat kulttuuritoimi, nuorisotoimi sekä useat kaupungissa toimivat yhteisöt, esim. Kyösti Vilkuna-seura ja Pohjola-Norden yhdistys. Hankeyhteistyötä tehdään myös kaikkien Etelä-Pohjanmaan kirjastojen kesken.

Kansainvälistä yhteistyötä tehdään virolaisen Rakveren kirjaston kanssa. Yhteistyö irlantilaisen Dundalkin kirjaston kanssa on edelleen vireillä. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Kirjaston lainaus ja kävijämäärä pysyy ennallaan tai lisääntyy, osa lainauksesta tapahtuu lainausautomaateilla. Kirjastossa on laadukas, monipuolinen ja ajantasainen aineistokokoelma. Kirjaston aineiston hankinnassa pyritään opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuosituksen tasolle. Sähköisten aineistojen hankintaa lisätään ja verkkopalveluja monipuolistetaan edelleen. Kirjastoauton reittejä uudistetaan tarpeen mukaan. Kirjasto toimii koulutuksen tukena kaikilla koulutusasteilla. Kirjastossa järjestetään kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetusta aikuisille, lapsille ja nuorille. Vanhusten kirjastopalvelut jatkuvat entisellä tasolla. Kirjastopalveluita markkinoidaan lapualaisille maahanmuuttajille. Kirjasto toimii aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Lakia- kirjastot ovat liittyneet kansalliseen kirjastojen, museoiden ja arkistojen yhteiseen tiedonhakujärjestelmään Finnaan. Sopimus liittymisestä on allekirjoitettu ja liittyminen Finnaan tapahtuu, tällä tietoa, vuoden 2015 alussa.. Kansainvälinen toiminta jatkuu. Kirjastoon hankitaan kaksi lainaus-palautusautomaattia. Suunnitelmavuodet 2016-2018 Kirjaston lainaus- ja kävijämäärät lisääntyy. Kirjaston aineiston hankinnassa pysytään opetus- ja kulttuuriministeriön laatusuosituksen tasolla. Sähköisiä aineistoja ja palveluita tarjotaan asiakkaiden käyttöön. Kirjastoautopalveluita kehitetään edelleen Kansainvälinen toiminta jatkuu. Tavoitteet Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Kirjastossa on laadukas, monipuolinen ja ajantasainen aineistokokoelma Alle 5 vuotta nuoremman aineiston määrä on vähintään 30-40 % kirjaston kokoelmasta ja poistot n. 8 % vuodessa, aineiston lainaus kasvaa. Kirjaston aineistonhankinta on vähintään OKM:n Kirjastoon hankitaan vähintään 300 kirjaa, joista osa sähköisessä muodossa ja vähintään 100 kpl muuta aineistoa

laatusuosituksen tasolla Kirjastossa on ajantasainen ja moderni kirjasto- ja tiedonhakujärjestelmä Kirjaston käyttö lisääntyy /1000 as. vuodessa. Kirjastossa on käytössä Aurora-kirjasto-ohjelmisto, verkkokirjasto ja kansallinen Finna-tiedonhaku-ohjelma. Käytössä on myös i-padeja tiedonhaunja kirjastonkäytön opetukseen Lainaus- ja kävijätilastojen seuranta Tunnusluvut Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Tot 2015 Lainat/as 18,11 17,4 20,5 18 Käynnit/as 8,25 8,35 10,5 9 Aineiston hankinta / kirjat/laatusuositus 350 /1000 as Aineiston hankinta /muu aineisto/ laatusuositus 100 /1000 as Verkkokäynnit kstossa / as 301 308 410 350 64 57,6 75 100 1,76 2,47 4 4 Lainaajat %/asukasluku 38,2 34,7 40,5 38,5 Lainaus /kokoelma 1,87 1,7 2,5 2,5 Taloudellisuus 1,3 1,2 1 1 Toimintakulut /as 43,25 44.7 42 43 Taloudellisuus = henkilöstökulut /as+ aineistokulut/as käynnit/as + lainat/as KULTTUURIPALVELUT Yleistä Kaupungin strategiasta 2017 johdettuna kulttuuripalvelujen tuottavuutta pyritään lisäämään anomalla museoiden vakituista valtionosuutta, ja tästä lähtökohdasta muuttamalla organisaation rakennetta eläköitymiseen liittyen. Vanhan Paukun jatkuvalla kehittämisellä yhtenä POHJANMAAN HUIPPU -kohteista vastataan matkustushaluisten ihmisten globaaliin tarpeeseen. Elinkeinojen kehittämisen suhteen tämä tarkoittaa luovien alojen yrittäjien ja turismiin suuntautuvien

Palvelukuvaus kauppaliikkeiden sijoittumista kulttuurikeskukseen. Avustamisen lähtökohtana yhteisöjen tukemisessa on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Kulttuurikeskuksen kv-valmiuksia ylläpitämällä ja kuntalaisten osallistamisella kansainvälisyyteen eri keinoin tuodaan yhteisön kehittämiseen uusia näkökulmia ja paikallisesti sovellettavia ideoita. Kaupungin keskustan viihtyvyyttä edistetään tapahtumien avulla yhdessä Lapuan yrittäjäjärjestön kanssa. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (728/1992) ja museolaki (729/1992) sekä lakeihin liittyvät asetukset määrittävät kulttuuripalvelujen ja museotoiminnan järjestämistä paikallisella tasolla. Kaupungin kulttuuripalvelut jakaantuvat kulttuuritoimeen ja Lapuan kaupungin museot -yksikköön, jotka sijaitsevat Kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa. Kulttuuripalveluja ohjaa Lapuan kulttuuristrategia 2012-2020, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 30.1.2012. Kulttuuritoimi tarjoaa alansa yleisiä asiantuntijapalveluita, järjestää erilaisia kulttuuritapahtumia itsenäisesti ja yhteistyökumppaneiden kanssa, sekä tukee taiteenharrastajia, ammattitaiteilijoita ja alansa yhdistystoimintaa. Perusopetuksen taide- ja taitoaineiden ja taiteen perusopetuksen tukeminen, luovien alojen yritystoiminnan ja hyvinvointipalveluiden edellytysten parantaminen, EU-hanke-toiminta sekä kansainvälinen toiminta pääasiassa kaupungin ystävyyskuntien kanssa ovat myös toiminnan keskiössä. Yhteistyötä ylläpidetään maakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Lapuan kaupungin museot muodostuu taidemuseosta ja kulttuurihistoriallisesta yksiköstä, jonka kokoelmista on muodostettu patruunatehtaan historiaa ja Lapuanliikettä sekä Pyhälahden valokuvaamoa esittelevät näyttelyt. Kotiseutuarkisto kerää yksityisluonteista arkistoaineistoa. Verkossa toimii Lapuan historiallinen tietokanta HELEMI. Lapuan kaupungin museot toimii museolain tavoitteiden mukaan Lapuan kaupungin alueella sekä sen lähialueella. Näyttelytoiminnassa harjoitetaan myös kansainvälistä toimintaa. Taidemuseon toiminnassa painotetaan erityisesti museopedagogiikkaa. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Hyvinvointi, osallisuus, yhteisöllisyyden vahvistaminen

Tavoitteet - Kulttuuristrategian yhdistys- ja harrastustoimintaa koskevien toimenpiteiden jatkaminen: vuotuinen kotoutustapahtuma uusille lapualaisille, jossa paikalliset yhteisöt esittelevät harrastusmahdollisuuksia - Kulttuurin hyödyntäminen hyvinvointityössä Kulttuurinen huolenpito -hankkeen tulosten pohjalta, kulttuurireseptin käyttöönotto. -Tehtaanjohtajan asunnon ja pohjanallilataamon saaminen kulttuuriyhdistysten käyttöön Vanha Paukku, kulttuuriyrittäjyys, kansainvälisyys Vanhan Paukun toiminnallistaloudellinen kehittäminen: - Ensisijaisesti matkailua palvelevien kauppaliikkeiden hankkiminen työkalutehtaaseen yhdessä elinkeinotoimen kanssa. Suunnitelma luovien alojen/ käsityö-alan yrittäjien sijoittamisesta lyijylankaosastoon. Suunnitelma/toteutus kokoustiloista makasiinin II kerrokseen. Kulttuuriyrittäjyyden/luovien alojen edistäminen yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Käsi- ja taideteollisuus ry:n/aisapari ry:n kanssa, kv-osapuolina Louth County Council ja Ards Borough Council. - suunnitellaan/ järjestetään mm. Meet the Maker - tapahtuma Aisaparin alueella - valmistellaan EU- hanketta/yhteistyön jatkamista Louth Craftmarkin ja Ards Craft käsityöorganisaatioiden kanssa. Matkailu, vetovoimaisuus, identiteetti - Vanhan Paukun tapahtumatuotannon(ohjelmistokaudet) ja kokousmatkailun (puitteet, markkinointi) kehittäminen myyntitoiminnan lisäämiseksi - Lapuan ystävyyskaupunkien/kv-suhteiden esiintuominen kulttuurikeskuksessa - Joulu Kauppakadulla -tapahtumasarjan suunnitelma yhdessä Lapuan yrittäjien kanssa. - Järjestetään hyvinvointiin liittyvä tapahtuma areenassa. Suunnitelmavuodet 2016-2017 - kehitetään ystävyyskuntatoimintaa verkostomaiseen suuntaan kv-hanke-toiminnan ylläpitämiseksi ja selvitetään kuntalaisten kv-osallistumisaktivisuuden lisäämistä mm. residenssitoiminnan avulla - lapualaisen innovaatiokeskittymän aikaansaamisen selvittäminen kulttuurikeskukseen - hankerahoituksen aktiivista käyttöä EU:n uudella ohjelmakaudella 2014-2020 - kehitetään messu/iltatori-toimintaa Vanhassa Paukussa - tuetaan kylätoimintaa kylien välisen yhteistyön ja kansainvälisyyden näkökulmasta.

Tavoitteet Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma yhteisöllisyyden vahvistaminen uusien lapualaisten kotouttaminen vuotuisen tapahtuman järjest. hyvinvoinnin lisääminen kultt.toim. käyttö terv.hoidossa kulttuuriresepti Paukun kehittäminen yritystilojen lisääminen suunnitelma/toteutus työkalutehdas/ pohjanallilataamo museotoiminnan kehittäminen tuottavuuden lisääminen vak.valtionosuuden hakeminen luovien alojen edistäminen maakunnallinen/kv-yhteistyö kontaktit/toimenpiteet vetovoiman lisääminen kulttuuripalvelujen/paukun mahdollisuuksien markkinointi kv-suhteet, kokousmatkailu, tapahtumat Tunnusluvut Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Bud.loppusumma 368.511/91% 368.511/91,1% 375.101 367.599 Menot euroa/as 25,15 25,15 25,52 24,93 Kultt.hist.mus. käyntimäärä 6108 6108 6840 6000 Taid.mus/Patr.gallerian 33990 33990 32796 30000 käyntimäärä Tapahtumiin osallistuneet 69/10532 69/10532 65/15694 50/10000 Vanhan Paukun esittelyt 74/2237 74/2237 72/2255 73/2200 Kulttuuritoimintaan 56150 56150 58901 55000 osallistuneet Menot euroa/ kultt.toim.osallistuneet 6,56 6,56 6,36 6,68 KANSALAISOPISTOPALVELUT Palvelukuvaus

Kansalaisopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka toteuttaa elinikäisen oppimisen periaatetta. Vapaan sivistystyön opintojen vaikuttavuuden arvioinneissa on todettu, että omaehtoinen opiskelu lisää osaamista, hyvinvointia ja innostusta jatkaa opiskelua sekä edistää aktiivista kansalaisuutta, vahvistavat hyvinvointia ja itsetuntoa yksilötasolla ja vähentävät sosiaali- ja terveysmenoja yhteiskunnan tasolla. Perustehtävä on tarjota lähipalveluna vapaan sivistystyön opintoja kaikenikäisille lapualaisille. Kurssitarjonnalla pyritään vastaamaan ajan haasteisiin ja ennakoimaan tulevaa. Koulutuspalvelujen kehittämiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Lapuan taidekoulu toimii kansalaisopiston alaisuudessa ja antaa taiteen perusopetusta yleisen oppimäärän mukaan kuvataiteessa, käsityössä ja teatteritaiteessa. Avoin yliopisto-opetus tarjoaa tutkintotavoitteista opiskelua paikkakunnalla ja avoimen väylän yliopistoon. Opistolla on vahva kokemus koulutuspalvelujen tuottajana ja se tarjoaa myös kursseja, luentoja ja koulutusta maksupalvelutoimintana kaupungin eri toimialoille, yrityksille ja yhteisöille. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 - kurssitarjonnassa pyritään lisäämään omaehtoista oppimista edistäviä opintoja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä opintoja mm. nuorten aktiivisuutta, työikäisen väestön jaksamista, senioriväestön toimintakykyä ja vireyttä lisääviä kursseja - jatketaan strategiatyötä ja laaditaan kehittämissuunnitelma vuosille 2015-17 - otetaan Virvatuli -itsearviointijärjestelmä käyttöön Lapuan taidekoulussa - kehitetään media- ja verkko-opetusta yhteistyössä paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa - ajanmukaisten teknisen työn tilojen käyttöönotto Jokilaakson alueelta Saurun kiinteistöstä - kestävän kehityksen ohjelman laatiminen kansalaisopistolle - mahdollisimman pätevien tuntiopettajien saaminen opiston opettajiksi Avustukset ja hankkeet

Tavoitteet Syksyllä 2013 alkanut kansainvälinen 2-vuotinen Grundtvig -kumppanuushanke jatkuu vuoteen 2015. Helmikuussa 2015 on hankkeen kokoontuminen Lapualla. (Grundtvig-hankerahoitus 16 000 ) Kansalaisopisto osallistuu sivistyslautakunnan päätöksellä Etelä-Pohjanmaan vapaan sivistystyön konsortion toimintaan; 60+ hanke tukee seniorien osallistumista vapaatavoitteisiin opintoihin. Alkamassa on myös Mamu-hanke joka toteutuu v. 2015. OPH:n rahoittamiin hankkeisiin osallistumisen kustannukset ovat n. 800 / vuosi ja lisäksi oman työn osuus. Syksyllä 2014 Järvilakeuden kansalaisopiston kanssa alkaneen Lake-hankkeen tavoitteena on oppilaitosten visioit, strategiat, kehittämissuunnitelmat ja niiden yhteinen työstäminen ja vertailu, yhteistyöverkostojen kehittäminen ja oppilaitosten toimintakulttuurin ja pedagogisten lähtökohtien pohdinta ja kriittinen tarkastelu visioiden ja kehittämissuunnitelman pohjalta. (OPH:n hankerahoitus 36 000 ) Suunnitelmavuodet 2016-2017 - tehostetaan kuntatasolla yhteistyötä sivistyskeskuksen sisällä ja eri hallintokeskusten kanssa - tavoitetaan uusia kansalaisryhmiä, joiden osallistuminen on aiemmin ollut vähäistä - kehitetään alueellista verkostoyhteistyötä muiden vapaan sivistystyön toimijoiden kanssa opistotoimintaan, avoimeen yliopisto-opetukseen ja taiteen perusopetukseen ylittyen - osallistutaan taidekoulujen alueelliseen yhteistyöhön - taataan päätoimisen hallinto- ja opettajakunnan avulla laadukas opetus ja monipuolinen kurssitarjonta - aktiivinen rahoituksen haku ja osallistuminen hankkeisiin, jotka tukevat opiston perustoimintoja - pyritään saamaan tanssitaiteen opetus osaksi Taidekoulun toimintaa Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Opiston strategia ja kehittämissuunnitelma vuosille 2015-17 Opistossa kestävän kehityksen teemavuosi 2014-15 Yhteistyöhankkeen toteuttaminen Järvilakeuden kansalaisopiston kanssa Media- ja verkko-opetuksen Laaditaan strategian pohjalta kehittämissuunnitelma Laaditaan kestävän kehityksen toimintaohjelma opistolle Toiminnallisen yhteistyön kehittäminen ja taloudellisen tehokkuuden arviointi Mediapajatoiminnan käynnistäminen

kehittäminen Asianmukaiset tilat kudonnalle ja tekniselle työlle keskustan alueelle Virvatuli-itsearviointi-prosessin pohjalta määriteltyjä kehittämistavoitteita Jokilaakson teknisen työn tilojen käyttöönotto Kudontatilojen siirtyminen Paukusta Sjööstettiin - opetustarjonnan laajuus vastaa kysyntää (n. 250 opisk./vuosi) - laaditaan tanssitaiteen opetussuunnitelma yleisen oppimäärän mukaan - tiedottamisen ja kaksisuuntaisen viestinnän tehostaminen taidekoulun, oppilaiden ja vanhempien välillä Tunnusluvut TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Tot 2015 Toimintatuotot 166 342 176 090 157 800 159 800 Toimintamenot 721 514 723 825 802 765 755 007 Toimintakate 555 172 547 214 644 965 595 207 Valtionosuus (netto) 400 225 408 880 401 208 403 269 Kurssimaksut 119 040 124 656 120 000 125 000 Opetustuntimäärä 10 921 10 280 10 830 10 500 Opiskelijamäärä 2892 2890 3100 3200 Osallistujamäärä 6365 5945 6100 6100 Toimintatulo/ oppitunti 15,23 14,14 14,57 15,22 Toimintatulot/ opiskelija 57,52 49,40 50,90 49,94 Menot /tunti brutto 66,93 70.59 74,12 71,91 Menot /tunti omat tulot 54,07 56,45 59,72 56,69 huomioitu Valtionosuustunnit 8 972 9109 8954 9000 Kurssimäärä/ lukuvuosi 277 279 250 260

Päätoiminen henkilöstö 6,6 7 6,8 6,8 Tuntiopettajat ja luennoitsijat 104 108 100 100 LIIKUNTAPALVELUT Palvelukuvaus Liikuntatoimen tarkoituksena on herättää lapualaisissa elinikäinen kunto- ja terveysliikunnan harrastus ja tukea sitä. Tarkoituksen toteuttamiseksi järjestetään lapualaisille perusliikuntapalvelut, erityisryhmien liikuntaa sekä luodaan edellytyksiä järjestö- ja vapaaehtoistyölle ja tuetaan tätä toimintaa. Tällä palvelukuvauksella pyritään vastaamaan liikuntalain n:0 1054 kohtaan 2. joka kuuluu seuraavasti: Yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien tehtävä. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Palvelun kehittäminen Talousarvovuosi 2015 Talousarviovuosi tulee olemaan täysipainoinen toiminnan kannalta. Uimahallin remontin myötä saadaan koko laitos toimimaan täydellä teholla. Liikuntatoimen palvelut tarjoavat monipuolisen kattauksen liikunnan harrastajille. Kokonaistavoitteena on saada pidemmällä aikajänteellä kaikki liikuntapaikkojen käyttöasteet korkealle tasolle. Suunnitelmavuodet 2016-2017 Liikuntatoimen avustusjärjestelmän uudistaminen Osallistutaan uuden Alangon koulun sisä- ja ulkoliikuntatilojen suunnitteluun Kehitetään edelleen Simpsiön latuverkostoa / latupohjien uusiminen Lähiliikuntapaikkojen kartoitus ja niiden suunnittelun käynnistäminen

Tavoitteet Tunnusluvut Tavoite Toimenpiteet / tavoitetaso Toteutuma Toimintojen tehostaminen ja liikuntapaikkojen käyttöasteen nosto Suhteutetaan liikuntatoimen menot ja tulot siten, että pysytään annetussa talousarvioraamissa Liikuntapaikkojen kunto Liikuntapaikat pidetään hyvässä kunnossa Näillä tunnusluvuilla pyritään vaikuttamaan siihen, että pysytään valtuustoon nähden sitovassa tavoitteessa. TA 2014 TA 2015 TA 2016 Menot 919.800 800.000 800.000 Tulot 512.800 500.000 500.000 Netto 407.000 300.000 300.000 Uimahallin kävijämäärä 40.000/6kk 75.000 75.000 Kausikorttien myynti 300 kpl 300 kpl 300 kpl Tapahtumat kentillä 550 kpl 550 kpl 550 kpl Uimakoulut/lapaset 10 kpl/590 10 kpl/597 10 kpl/597 Uimakoulut/aikuiset 1 kpl/30 1 kpl/30 1 kpl/30 NUORISOPALVELUT Palvelukuvaus Nuorisolain (1.3.2006) tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nuorisolaki on kunnallisen nuorisotyön ja nuorisopolitiikan toiminnallinen perusta, nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen,

kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työ-pajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Nuorisolakiin lisättiin 2011 säännökset paikallisten viranomaisten monialaisesta yhteistyöverkostosta sekä etsivästä nuorisotyöstä ja siihen liittyvästä tietojen luovuttamisesta. Tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa julkiset palvelut. Samalla tehostettaan nuorille tarjottavaa varhaista tukea mm. koulutukseen ja työelämään pääsyn edistämiseksi. Nuorisolain mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Raittiustyölain (1982) mukaan raittiustyön tehtävänä on totuttaa kansalaiset terveisiin elämäntapoihin ohjaamalla heitä välttämään päihteiden ja tupakan käyttöä. Ennaltaehkäisevä päihdetyö nuorisopalvelujen osalta on käytännössä nuorten parissa tapahtuvaa työtä. Palvelun kehittäminen Talousarviovuosi 2015 Nuorisopalvelujen talousarvio on tehty annettujen ohjeiden mukaan ja sillä tavalla, että olemassa olevat palvelut voidaan pitää. JIBBO seutukunnallinen nuorisotiedotuspistetoiminta jatkuu edelleen hankerahoituksella. Etsivän nuorisotyön hanke jatkuu saaduilla päätöksillä huhtikuun 2015 loppuun saakka. Rahoitusta haetaan myös seuraavalle vuodelle. Suunnitelmavuodet 2016-2017 Tavoitteet Liikennepuisto alueen kehittäminen. Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma

Nuorisotalon käyttäjien ja nuorisotilan kävijämäärien pysyminen samana tai lisääminen Kansainvälisyyden aktivoiminen Nuorisopalvelujen laadun seuraaminen Avoin nuorisotoiminta 50 kävijää/ aukiolopäivä. Nuorisotalon käyttäjämäärien seuranta EU:n nuoriso-ohjelman mahdollisuudet Vähintään 3-4 nuorten kansainvälistä ryhmätapaamista tai muuta projektia / vuosi Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen. Työpaikkakokoukset ja työseuranta, asiakaspalautteet Vuosittaiset arviointikohteet 2015 Nuorisotalon käyttö Tunnusluvut Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 TA esitys 2015 Toimintatuotot 11 900 93 433 72 390 72 450 Henkilöstökulut 179 987 221 107 242 365 244 536 Palvelujen ostot 62 000 40 004 54 750 44 650 Aineet, tarvikkeet, tavarat 23 400 16 824 19 200 20 200 Avustukset 25 200 31 037 24 500 24 500 Vuokrat 2 500 5 082 3 300 3 300 Muut toimintakulut 2 000 330 2000 2 000