LAADULLISET EUROBAROMETRI-TUTKIMUKSET

Viestinnän pääosasto Kansalaismielipiteen seurannan yksikkö Bryssel, 23. marraskuuta 2012 LAADULLISET EUROBAROMETRI-TUTKIMUKSET "HETKEN MIELIJOHTEESTA" TOIMINEET JA "MÄÄRITTELEMÄTTÖMÄT" ÄÄNESTÄMÄTTÄ JÄTTÄNEET HENKILÖT: ÄÄNESTÄMISEN ESTEET JA KANNUSTIMET Soveltamisala: EU:n 27 jäsenvaltiota Kenttätutkimuksen suorittanut TNS qual + Kohderyhmät käsitelty 6. 17. helmikuuta 2012 PUITTEET...2 PÄÄTELMÄT: KESKEISET VIESTIT...4 I. ÄÄNESTÄMÄTTÄ JÄTTÄMISEN SYYT: "HETKEN MIELIJOHTEESTA" TOIMINEET JA "MÄÄRITTELEMÄTTÖMÄT" ÄÄNESTÄMÄTTÄ JÄTTÄNEET:...5 A. Tiedot Euroopan parlamentin vaaleista: mitä Euroopan parlamentti tekee, mitä Euroopan parlamentin jäsenet tekevät ja mikä on Euroopan parlamentin suhde ihmisten jokapäiväiseen elämään?...5 B. Euroopan parlamentin vaaleja pidetään edelleen "toisen luokan" vaaleina: miten vaalit liittyvät ihmisten jokapäiväiseen elämään?...7 II. SUHTAUTUMINEN EU:HUN JA EUROOPAN PARLAMENTTIIN...9 A. Vastaajia eniten kiinnostavat kysymykset: talous, terveydenhuolto ja työllisyys.9 B. Miten on mahdollista saada yhteys näihin nukkuviin äänestäjiin?...10 III. ÄÄNESTYSTÄ KOSKEVAT KANNUSTIMET...13 IV. KRIISIN VAIKUTUS...15 A. EU:ta koskevat näkemykset...15 B. Vaikutus äänestyskäyttäytymiseen...16 Kansalaismielipiteen seurannan yksikkö EPEurobarometer@europarl.europa.eu

PUITTEET Tämä laadullinen tutkimus tehtiin helmikuussa 2012 EU:n 27 jäsenvaltiossa. Siinä keskityttiin kahteen äänestämättä jättäneiden henkilöiden ryhmään, jotka tunnistettiin "työpöytätutkimuksessa" 1, joka perustui vuoden 2009 vaalien jälkeen tehdyn tutkimuksen tuloksiin 2. Kyseiset kaksi ryhmää edustivat yli puolta (56 prosenttia) nukkuvista äänestäjistä vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleissa: "hetken mielijohteesta" äänestämättä jättäneet: henkilöt, jotka päättivät jättää äänestämättä vain pari päivää ennen vaaleja tai joissain tapauksissa itse vaalipäivänä; "määrittelemättömät" äänestämättä jättäneet: henkilöt, jotka eivät tienneet koska olivat päättäneet jättää äänestämättä. K: "Milloin päätitte olla äänestämättä äskettäisissä Euroopan parlamentin vaaleissa?" Considered abstainers Unconditional abstainers You decided a few months ago You decided a few weeks ago 26 % 18 % You never vote 26 % 30 % Impulsive abstainers Unspecified abstainers You decided a few days before the Elections You decided on the day of the Election You don t know when you decided NOT to vote Perusmäärä: Kysymys esitettiin äänestämättä jättäneille henkilöille (57 prosenttia otoksesta). Lähde: Euroopan parlamenttia koskeva eurobarometri vuoden 2009 vaalien jälkeen (12. kesäkuuta 6. heinäkuuta 2009) Tätä laadullista tutkimusta varten jokaisessa jäsenvaltiossa koottiin kolme kohderyhmää hetken mielijohteesta äänestämättä jättäneiden ja määrittelemättömien äänestämättä jättäneiden henkilöiden keskuudesta. Kunkin kohderyhmän istunto kesti kaksi tuntia ja ryhmässä oli äänestäjiä, jotka kuuluvat johonkin seuraavista ryhmistä: "hetken mielijohteesta" äänestämättä jättäneet, jotka eivät äänestäneet edellisissä Euroopan parlamentin vaaleissa mutta äänestivät edellisissä paikallisvaaleissa / valtakunnallisissa vaaleissa 1 Esitutkimus äänestämättä jättämisestä Euroopan parlamentin vaaleissa 2009: http://www.europarl.europa.eu/aboutparliament/en/00191b53ff/eurobarometer.html. 2 Vuoden 2009 vaalien jälkeinen kysely: 26 830 henkilökohtaista haastattelua EU:n kansalaisten kanssa, tehty 12. kesäkuuta 6. heinäkuuta: http://www.europarl.europa.eu/aboutparliament/fr/00191b53ff/eurobarometer.html?tab=2009_11. 2

"hetken mielijohteesta" äänestämättä jättäneet, jotka eivät äänestäneet edellisissä Euroopan parlamentin vaaleissa eivätkä äänestäneet myöskään edellisissä paikallisvaaleissa / valtakunnallisissa vaaleissa "määrittelemättömät" äänestämättä jättäneet: henkilöt, jotka eivät äänestäneet Euroopan parlamentin vaaleissa mutta äänestivät edellisissä paikallisvaaleissa / valtakunnallisissa vaaleissa. Maissa, joissa äänestysaktiivisuus oli korkea (BE, LU, MT), kohderyhmien koostumusta mukautettiin vastaavasti. Vaikka kohderyhmien koostumukseen ei sovellettu mitään erityistä sääntöä, pyrittiin takaamaan sukupuolten tasapaino ja tasapainoinen ikäjakauma, niin että jokaisessa ryhmässä oli vähintään kolme miestä ja kolme naista. Tämän laadullisen tutkimuksen päätavoitteena on tehdä entistä perusteellisempi analyysi vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaalien jälkeen tehdyn tutkimuksen tuloksista ja samalla tunnistaa tekijät, jotka saivat ihmiset olemaan äänestämättä, ja kannustimet, joilla voidaan kannustaa mahdollisia äänestäjiä äänestämään Euroopan parlamentin vaaleissa. MENETELMIÄ KOSKEVA HUOMAUTUS Menetelmiä koskeva täydentävyys vaalien jälkeen tehdyn "työpöytätutkimuksen" ja tämän laadullisen tutkimuksen välillä: "Työpöytätutkimuksessa" tunnistettiin neljä äänestämättä jättäneiden henkilöiden tyyppiä niiden tulosten perusteella, jotka oli saatu 12. kesäkuuta 6. heinäkuuta 2009 tehdyn eurobarometrin / Euroopan parlamentin määrällisen tutkimuksen perusteella (henkilökohtaisista haastatteluista 26 830 EU:n kansalaisen kanssa). Määrällisessä tutkimuksessa koottiin kussakin jäsenvaltiossa 6. 17. helmikuuta 2012 kolme kohderyhmää, joissa oli 8 12 haastateltavaa. Ryhmien ei ollut tarkoitus edustaa koko väestöä. Tavoitteena oli ymmärtää paremmin tällaisen äänestymiskäyttäytymisen syitä. Kahden tutkimuksen välinen aikaero: Lukija havaitsee "työpöytätutkimuksesta" 3, että tärkeimmät vuonna 2009 syyt äänestämättä jättämiseen eroavat jonkin verran "hetken mielijohteesta" äänestämättä jättäneiden ja "määrittelemättömien" äänestämättä jättäneiden välillä. Vuoden 2012 laadullisessa tutkimuksessa todetaan kuitenkin, että kyseiset kaksi nukkuvien äänestäjien tyyppiä antoivat kohderyhmissä samat syyt toiminnalleen. On todennäköistä, että ajan kuluminen vaikutti osallistujien muistikuvaan äänestämättä jättämisen syistä. Kohderyhmien osallistujat keskustelivat myös kriisiä koskevasta näkemyksestään ja tavasta, jolla jäsenvaltiot ja Euroopan unioni sitä käsittelivät. Myös kriisin vaikutuksesta äänestyskäyttäytymiseen keskusteltiin. 3 Esitutkimus äänestämättä jättämisestä vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleissa: http://www.europarl.europa.eu/aboutparliament/en/00191b53ff/eurobarometer.html. 3

PÄÄTELMÄT: KESKEISET VIESTIT Suurin osa osallistujista katsoi, että lisätiedot taloudesta, työllisyydestä ja terveyskysymyksistä saisivat ihmiset varmasti äänestämään entistä todennäköisemmin. "Hetken mielijohteesta" toimineiden ja "määrittelemättömien" äänestämättä jättäneiden ryhmissä suurin este äänestämiselle Euroopan parlamentin vaaleissa oli tiedon puute ehdokkaista ja Euroopan parlamentista yleensä. Alhainen äänestysprosentti ei johtunut kiinnostuksen puutteesta politiikkaa kohtaan tai haluttomuudesta lähteä äänestyspaikalle. Kun otetaan huomioon nämä laadulliset tutkimustulokset, seuraavat kolme toisiinsa liittyvää kysymystä voisivat hyvin muodostaa pohjan julkisille tiedotuskampanjoille: Mitä Euroopan parlamentti tekee? Mitä Euroopan parlamentin jäsenet tekevät? Keitä ehdokkaat ovat? Miten tämä liittyy suoraan ihmisten elämään? Olettaen, että henkilöt toimivat myös "järkevinä äänestäjinä" (eli he vaivautuvat äänestämään, jos hyödyt, joita he toivovat saavansa siitä, ylittävät äänestämisen "kustannukset"), tiedon saantia koskevien kustannusten pienentäminen (tietoja pitäisi esittää jatkuvasti, tiiviisti, konkreettisesti, selvästi, valaisevasti ja asiaankuuluvasti) voisi myös edistää äänestämisestä saatuja hyötyjä Euroopan parlamentin vaaleissa ja tukea tunnetta, että "äänelläni on merkitystä". Tämä laadullinen tutkimus tarjoaa puitteet tuleville määrällisille tutkimuksille, joita tehdään valmisteluna vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaalien institutionaalisille kampanjoille (tunnistamalla eri tekijät, jotka vaikuttavat mahdollisiin äänestäjiin, päivittäen ja määrittäen kyseiset äänestäjäkunnan segmentit): kansalaisten tiedot (objektiiviset ja subjektiiviset) EU:sta, Euroopan parlamentista ja Euroopan parlamentin vaalien ehdokkaista kansalaisten kiinnostus politiikkaa (yleensä) ja EU:ta kohtaan kansalaisten eurooppalaisuuden tunne ja heidän kykynsä yhdistää Euroopan parlamentin työ omaan elämäänsä (läheisyys EU:hun) voidaan käsitellä myös sitä, miten paljon kansalaiset seuraavat tiedotusvälineitä, jotka tarjoavat olennaista sisältöä (mukaan luettuna osallistujia ympäröivä tiedotusympäristö). Citizens feel the EU isn t Citizens have less Citizens feel the EU is Citizens know less 4

I. ÄÄNESTÄMÄTTÄ JÄTTÄMISEN SYYT: "HETKEN MIELIJOHTEESTA" TOIMINEET JA "MÄÄRITTELEMÄTTÖMÄT" ÄÄNESTÄMÄTTÄ JÄTTÄNEET: "Hetken mielijohteesta" toimineiden ja "määrittelemättömien" äänestämättä jättäneiden henkilöiden välillä ei ole perustavanlaatuista eroa. Kummallakin ryhmällä oli pitkälti samat syyt äänestämättä jättämiselle vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleissa, ja tärkeimpänä äänestämisen esteenä oli tiedon puute. Näillä nukkuvilla äänestäjillä ei ole selvää ajatusta siitä, mitä Euroopan parlamentti ja sen jäsenet tekevät, keitä Euroopan parlamentin ehdokkaat ovat ja miten Euroopan parlamentti ja EU yleensä ovat suorassa suhteessa heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Tässä suhteessa "hetken mielijohteesta" toimineet ja "määrittelemättömät" äänestämättä jättäneet henkilöt eivät ilmaise luottamuksen puutetta yleensä politiikkaa kohtaan tai epäluottamusta EU:ta kohtaan, kuten voi tapahtua äänestämättä jättäneiden henkilöiden ryhmissä "ehdoton" ja "harkittu". Näin ollen laadullisen tutkimuksen yksi myönteinen tutkimustulos on se, että tärkein syy siihen, miksi "hetken mielijohteesta" toimineet ja "määrittelemättömät" äänestämättä jättäneet henkilöt eivät äänestäneet, EI ollut se, että politiikka ei kiinnosta heitä. Kyseiset "hetken mielijohteesta" toimineet ja "määrittelemättömät" äänestämättä jättäneet henkilöt ovat kiinnostuneita politiikasta mutta katsovat, etteivät he tiedä tarpeeksi Euroopan parlamentista tai ehdokkaista, jotka ovat ehdolla Euroopan parlamentin jäseniksi. Kohderyhmien osallistujat totesivat, että äänestysjärjestelyjen tekeminen entistä joustavammiksi (esimerkiksi ottamalla käyttöön sähköinen äänestys, pidentämällä äänestyspaikkojen aukioloaikoja ja niin edelleen) ei saisi heitä äänestämään entistä todennäköisemmin. A. Tiedot Euroopan parlamentin vaaleista: mitä Euroopan parlamentti tekee, mitä Euroopan parlamentin jäsenet tekevät ja mikä on Euroopan parlamentin suhde ihmisten jokapäiväiseen elämään? Myönteisten tietojen tarve: yleinen vaikutelma on se, että Euroopan parlamenttia koskevia tietoja ei aina levitetä tarpeeksi laajalle, ja jotkut osallistujat ilmaisivat toiveensa saada lisää tietoja, erityisesti myönteisiä tietoja. Monista tuntuu siltä, ettei Euroopan parlamentista kerrota tarpeeksi tiedotusvälineissä ja etteivät uutiset ole tasapainossa; lähestymistapa on liian kielteinen myönteisiä uutisia ei ole tarpeeksi eikä uutisissa ole riittävästi ensikäden tietoa Euroopan parlamentin myönteisestä roolista. Tiedotusvälineiden ei myöskään pitäisi keskittyä vain hallitseviin valtioihin kuten Saksaan tai Ranskaan. 5

Puutteelliset tiedot siitä mitä EU:n toimielimet tekevät: osallistujat käyttivät sekaisin "Euroopan unionia" ja "Euroopan parlamenttia" tai heillä oli vaikeuksia erottaa EU:n eri toimielimet toisistaan. Kyvyttömyys luoda suora yhteys EU:n tason ja henkilökohtaisen tason välille: Euroopan parlamentin rooli EU:n lainsäätäjänä tunnettiin laajalti, mutta kohderyhmien osallistujat eivät tienneet siitä kovinkaan paljoa. (a) (b) (c) Vaikeus yhdistää EU:n taso suoraan henkilökohtaisen tason kanssa kulkematta kansallisen tason kautta: noin joka kolmas kohderyhmien osallistuja jäsenvaltioissa piti Euroopan parlamenttia tärkeämpänä kotimaalleen kuin itselleen, koska parlamentin antamaa lainsäädäntöä sovellettiin kansallisella tasolla ja se koski siten heidän kotimaataan Euroopan unionin jäsenvaltiona. Käsitys, että Euroopan parlamentti käsittelee vain vähäpätöisiä asioita: osallistujat katsoivat, että Euroopan parlamentin käsittelemät asiat eivät olleet aina tärkeitä tai olennaisia ihmisten elämän kannalta. Epäsuotuisa käsitys poliittisesta edustuksesta: neljäsosassa jäsenvaltioita osallistujat katsoivat, että Euroopan parlamentti edusti suuria, pitkään jäsenenä olleita valtioita, joilla oli enemmän parlamentin jäseniä, ja että heidän kotimaansa oli aliedustettuna. Kolme suurinta syytä kyseisiin kielteisiin näkemyksiin: (a) (b) (c) Puutteelliset tiedot Euroopan parlamentista ja sen toiminnasta. Tapa, jolla Euroopan parlamentti esitettiin tiedotusvälineissä eli kielteisessä valossa eikä toimielimestä tuotettujen todellisten tietojen perusteella. "Koskaan ei kuule mitään heidän työstään ja saavutuksistaan. Aina kerrotaan vain heidän kiistoistaan ja erimielisyyksistään." Osallistujat katsoivat, että joillakin asetuksilla ja direktiiveillä oli ollut kielteinen vaikutus heidän kotimaahansa. 6

B. Euroopan parlamentin vaaleja pidetään edelleen "toisen luokan" vaaleina: miten vaalit liittyvät ihmisten jokapäiväiseen elämään? "Hetken mielijohteesta" toimineet ja "määrittelemättömät" äänestämättä jättäneet henkilöt ovat kiinnostuneita politiikasta, mutta katsovat ettei heidän äänellään "ole merkitystä". Luo suoria yhteyksiä EU:n ja kansalaisten elämän välillä kehittämällä viestintää lainsäädännön konkreettisesta vaikutuksesta. Laadullisessa tutkimuksessa annetuista vaihtoehdoista, jotka koskivat syitä äänestämättä jättämiseen "hetken mielijohteesta" toimivat ja "määrittelemättömät" äänestämättä jättäneet henkilöt olivat eniten eri mieltä väitteestä, että "politiikka ei ole kiinnostavaa ja äänestäminen on kiusa" 4. Tässä suhteessa "hetken mielijohteesta" toimineet ja "määrittelemättömät" äänestämättä jättäneet henkilöt eivät tunteneet yleensä epäluottamusta politiikkaa kohtaan. Kuitenkin yksi syistä, jonka he mainitsivat sille, etteivät äänestäneet vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleissa, oli epäily siitä vaikuttaako heidän äänensä vaalien lopulliseen tulokseen. Tässä suhteessa he katsoivat, ettei äänestämisellä ollut merkitystä. (a) Näkemys siitä, mitä seurauksia on äänestämisestä Euroopan parlamentin vaaleissa: esiin noussut yleinen ajatus oli se, että mitä suoremmin vaalit vaikuttivat ihmisiin, sitä kiinnostuneempia he ovat ja innokkaammin he äänestävät (esimerkiksi paikallisvaaleissa ja valtakunnallisissa vaaleissa). Osallistujat eivät nähneet miten äänestäminen Euroopan parlamentin vaaleissa hyödytti heitä yksilöinä. Heillä oli kuitenkin selvempi käsitys EU:n ja jäsenvaltion välisestä yhteydestä ja siitä, miten tämä oli yhteydessä kyseisiin vaaleihin. He eivät kuitenkaan aina kyenneet näkemään suoraa yhteyttä Euroopan parlamentin vaaleissa äänestämisen ja oman jokapäiväisen elämänsä välillä. (b) Samat osallistujat suhtautuivat talouskriisin takia EU:hun yleensä kielteisemmin eivätkä nähneet miten heidän äänensä voisi edistää kriisin ratkaisua EU:n tasolla. (c) Sosiaalinen paine: koska osallistujat eivät tunteneet voimakasta kiinnostusta Euroopan parlamentin vaaleja kohtaan eivätkä tunteneet niitä kovinkaan hyvin, he eivät kokeneet tarvetta äänestämiseen eivätkä välittäneet äänestämisen seurauksista. Jotkut heistä totesivat, että oli parempi olla äänestämättä kuin tehdä valinta heikkojen tietojen pohjalta. 4 Politiikka ei kiinnosta; paikalliset ja valtakunnalliset vaalit ovat Euroopan parlamentin vaaleja tärkeämmät; äänestäminen on kiusa; en tiedä niistä tarpeeksi; on vaikea tietää ketä äänestää; äänelläni ei ole merkitystä. 7

Siksi he tunsivat vähemmän syyllisyyttä nukkumisesta Euroopan parlamentin vaaleissa kuin mitä he olisivat tunteneet nukkumisesta kansallisissa vaaleissa. C. Tiedot Euroopan parlamentin jäsenistä / vaalien ehdokkaista: Keitä Euroopan parlamentin jäsenet ovat ja mitä he tekevät? Ketä minä äänestäisin? Mitä poliittista ohjelmaa kannattaisin? Ehdokkaita koskeva tieto on ratkaisevan tärkeä äänestyspäätöksen kannalta Vaalien näkyvyyttä on lisättävä. Tiedot ehdokkaista ja heidän lupauksistaan: se, ettei tiedä ketä äänestää, on yksi suurimmista syistä äänestämättä jättämiselle. Osallistujat pitivät yleensä äänestämistä velvollisuutena ja oikeutena. Useimmiten äänestämättä jättämistä pidettiin hyväksyttävänä silloin, kun ei tiennyt ketä äänestää, jotta välttää äänestämästä väärää henkilöä. 8

II. SUHTAUTUMINEN EU:HUN JA EUROOPAN PARLAMENTTIIN A. Vastaajia eniten kiinnostavat kysymykset: talous, terveydenhuolto ja työllisyys TALOUS: Erilaiset näkemykset EU:n politiikan vaikutuksesta Enemmistö kohderyhmien osallistujista katsoi, että EU:n politiikka vaikutti heidän kotimaahansa; he eivät kuitenkaan aina kyenneet näkemään suoraa yhteyttä EU:n politiikan ja oman elämänsä välillä. Osallistujat eivät aina kyenneet erottamaan selvästi Euroopan parlamentin ja muiden EU:n toimielinten roolia. He eivät myöskään aina kyenneet antamaan esimerkkejä siitä, miten Euroopan parlamentti käsittelee tai miten sen pitäisi käsitellä kyseisiä asioita (katso edellä "Kyvyttömyys luoda suora yhteys EU:n tason ja henkilökohtaisen tason välille"). Talous on alue, jolla Euroopan parlamenttia pidetään näkyvimpänä ja elimenä, jolla on suora vaikutus kohderyhmien osallistujiin. Jotkut katsoivat, että Euroopan parlamentilla oli vaikutusta talouteen, mutteivät osanneet määritellä selvästi miten. Toiset pystyivät antamaan esimerkkejä (myönteisiä ja kielteisiä) vaikutuksista, joita EU:n tai Euroopan parlamentin toimilla oli talouteen: ulkomaisten investointien lisääntyminen EU:hun liittymisen jälkeen Euroopan parlamentin osuus rahoituskriisin ratkaisemisessa ja apua tarvitsevien maiden auttamisessa puuttuminen valtion sisäisiin asioihin ja hallintoon yleisten sääntöjen antaminen siitä miten jäsenvaltioiden talouksia pitäisi hoitaa / EU:n säännösten luoma paine kansallisille talousarvioille monopolien kieltäminen johtaa kilpailukykyisiin hintoihin avointen markkinoiden vaikutus: vähemmän kehittyneiden maiden kansalaisia kannustetaan viemään työpaikat kehittyneiden maiden kansalaisilta avointen markkinoiden vaikutus: muiden maiden suuryritykset ostavat pienempiä kansallisia yrityksiä. 9

TYÖLLISYYS: Enemmistö kohderyhmien osallistujista katsoi, että Euroopan parlamentti toimi aktiivisesti työllisyyden alalla, koska se tuki vapaata liikkumista eri jäsenvaltioiden välillä ja ihmisten mahdollisuutta työskennellä ja asua toisissa valtioissa. Osallistujat esittivät erilaisia näkemyksiä siitä miten paljon Euroopan parlamentin pitäisi osallistua työllisyyskysymyksiin: jotkut katsoivat, että sen pitäisi ehdottomasti toimia, sillä työllisyys oli asia, joka vaikutti koko EU:hun, kun taas toiset katsoivat, että työllisyyskysymykset on parasta käsitellä jäsenvaltiotasolla. Näytti siltä, että paremmat tiedot siitä, miten näissä asioissa toimittiin EU:n tasolla, vaikuttaisi osallistujien näkemykseen unionista ja äänestämisen todennäköisyyteen. TERVEYDENHUOLTO: Terveydenhuoltoa pidettiin erittäin tärkeänä asiana osallistujien työ- ja yksityiselämän kannalta. He korostivat sitä, että julkisten menojen leikkaukset vaikuttivat usein eniten juuri terveydenhuoltoon. He katsoivat sen myös kuuluvan pikemminkin jäsenvaltioille kuin Euroopan parlamentille. Vaikka osallistujat uskoivat, että Euroopan parlamentin työ oli olennaista monien terveydenhuollon näkökohtien kannalta, jotkut olivat epävarmoja siitä miten parlamentti toimi seuraavilla aloilla: EU:n laajuinen tupakoinnin vastainen politiikka naisten terveysoikeuksien kehittäminen (äitiysloma) terveysinfrastruktuurin kehittämisen rahoitus lasten pakollinen rokottaminen geneeristen lääkkeiden saatavuus lääkkeitä ja ainesosaluetteloita koskevat tiukat säännöt lelujen CE-merkintä. B. Miten on mahdollista saada yhteys näihin nukkuviin äänestäjiin? Osallistujien mainitsemat kaksi tärkeintä Euroopan parlamenttia koskevan tiedon lähdettä olivat perinteiset tiedotusvälineet (sanomalehdet ja televisio) ja internet. Kuitenkin vähintään joka kolmannessa jäsenvaltiossa osallistujat sanoivat, etteivät he etsineet tietoa Euroopan parlamentista. He olivat yleensä passiivisia uutisten seuraajia (eli he seurasivat uutisia, koska he olivat kiinnostuneita ja niitä oli saatavilla) sen sijaan että olisivat hakeneet aktiivisesti tietoa, mikä oli liian aikaavievää ei tarpeeksi kiinnostavaa tieto oli saavuttamattomissa ja että tekstit oli kirjoitettu virallisella tyylillä, jota oli vaikea ymmärtää. 10

Tietojen muotoileminen Suurin osa osallistujista katsoi, että lisätiedot kolmesta keskeisestä kysymyksestä (talous, työllisyys ja terveydenhuolto) saisivat ihmiset varmasti äänestämään entistä todennäköisemmin. Osallistujat kertoivat myös millaista tietoa vaaditaan, jotta he äänestävät entistä todennäköisemmin: Mitä Euroopan parlamentti tekee tietyllä alalla, joka on heille tärkeä, ja miten se vaikuttaa heidän elämäänsä? Miksi tehtiin päätös tällaisesta politiikasta ja sen täytäntöönpanon aikataulusta? Milloin kansalaiset voivat pyytää Euroopan parlamenttia avuksi käsittelemään asioita, jotka ovat heidän mielestään tärkeitä? Mitä ongelmia se voi auttaa ratkaisemaan? Tietoja on tarjottava säännöllisesti eikä vain vaalien alla. Tietojen pitäisi olla myönteisiä, koska tiedotusvälineet välittävät paljon kielteisiä uutisia Euroopan parlamentista ja EU:sta. Tietojen pitäisi olla objektiivisia ja avoimia eikä puoluepolitiikan värittämiä. Tietojen pitäisi olla ymmärrettäviä ja helposti saatavilla. Viestinnän pitäisi olla näkyvää ja tarpeeksi houkuttelevaa, jotta se nousisi esiin viestejä täynnä olevassa aineistossa. Osallistujilla oli monia ajatuksia kyseisen tiedon luonteesta, ja he katsoivat että sen pitäisi olla jatkuvasti esillä tiivistä, konkreettista, selkeää ja valaisevaa; asiaankuuluvaa ei puoluepoliittista kiinnostavaa / ei tylsää / hauskaa / myönteistä asiapitoista ja objektiivista. Osallistujat antoivat myös useita ehdotuksia siitä miten kyseinen tieto parhaiten esitetään. Parhaana keinona pidettiin televisiota. Osallistujat antoivat useita esimerkkejä siitä miten Euroopan parlamenttia koskevaa tietoa voitaisiin esittää televisiossa: säännölliset lähetykset jostain EU:ta käsittelevästä aiheesta viikoittainen televisio-ohjelma: "Viikko Euroopan parlamentissa" osana pääuutislähetystä joka ilta TV-keskusteluja vaalikampanjoiden aikana suoria raportteja Euroopan parlamentista TV-keskusteluja, joihin ehdokkaat osallistuvat / toimittajien tekemiä haastatteluja, joissa ehdokkaat selittävät mitä he tekevät ja mitä on saavutettu. 11

Erilaisia näkemyksiä tiedotuskampanjoista: Jotkut osallistujat katsoivat, että tietojen pitäisi perustua tosiasioihin ja olla objektiivisia ja niihin voisi sisällyttää jopa suorat yhteydet ihmisiin. Toiset kuitenkin pitivät tiedotuskampanjoita erittäin kalliina ja lyhytaikaisina. Tässä mielessä osallistujat katsoivat, että tällaiset kampanjat täyttivät vain osittain tarpeen, joka koskee säännöllistä, jatkuvaa tiedotusta parlamentista. Osallistujat hylkäsivät lähes yksimielisesti suoramainontapostin/lehtiset. Kampanjointi kodeissa (ovelta ovelle / puhelimitse) oli erittäin epäsuosittua. Myös tekstiviestit ja sähköpostit olivat erittäin epäsuosittuja. Katsottiin, että tekstiviestit voisivat olla asianmukaisia vain siinä tapauksessa, että niitä käytetään vain muistuttamaan ihmisiä siitä että vaalit olivat käynnissä. Erilaiset näkemykset sosiaalisen median sopivuudesta: Jotkut osallistujat (erityisesti nuorempien sukupolvien keskuudessa) pitivät täysin asianmukaisena sitä, että Euroopan parlamentilla oli sivusto sosiaalisessa mediassa. Muut osallistujat katsoivat, ettei Euroopan parlamentin ole sopivaa esittäytyä tällä tavalla sen takia, että parlamentin ei pitäisi vakavana kansainvälisenä instituutiona turvautua sosiaaliseen mediaan, jota käytetään enemmän viihdetarkoituksiin kuin politiikkaan. Jotkut olivat sitä mieltä, että sosiaalisen median tiedot eivät perustu tosiasioihin eivätkä ole objektiivisia. TUTKIMUSTULOSTEN ESIIN NOSTAMIA / TUKEMIA MAHDOLLISIA LÄHESTYMISTAPOJA Korostetaan EU:n tuomaa lisäarvoa korostamalla vaikutusta, joka lainsäädännöllä on ihmisten jokapäiväiseen elämään. Korostetaan Euroopan parlamentin vaaleissa äänestämisen konkreettisia hyötyjä: siirrytään käsitteellisesti abstrakteista/yleisistä Euroopan parlamentin vaaleissa äänestämisen seurauksista konkreettisempiin/tarkennetumpiin seurauksiin. Tunnustetaan, että ehdokkaita ja Euroopan parlamentin vaalien seurauksia koskevat tiedot ovat ratkaisevan tärkeitä tekijöitä äänestyspäätöksessä. Tunnustetaan osallistujien pyyntö, joka koskee entistä myönteisempää uutisointia EU:sta tasapainottamaan tiedotusvälineiden kielteistä uutisointia. Toimet vaalien näkyvyyden lisäämiseksi. 12

III. ÄÄNESTYSTÄ KOSKEVAT KANNUSTIMET Kuten edellä todettiin, tekijät, jotka kannustaisivat "hetken mielijohteesta" toimineita ja "määrittelemättömiä" äänestämättä jättäjiä äänestämään, voidaan jakaa kolmeen pääryhmään. SUURI VAIKUTUS: Säännöllinen tiedotus Euroopan parlamentista ja parlamentin jäsenistä ja siitä miten parlamentin työ liittyy ihmisten elämään. KOHTUULLINEN TAI SUURI VAIKUTUS: Vaalikampanjoiden muuttaminen niin, että niissä korostetaan ehdokkaiden soveltuvuutta, parannetaan kuvaa vaaleista ja selitetään vaaliohjelmia. PIENEMPI VAIKUTUS: Tiedottaminen äänestysprosessin käytännön näkökohdista, kuten sähköinen äänestäminen, äänestyspaikkojen aukioloaikojen pidentäminen ja vaalien ajoitus. Toimet seuraavalla alalla Suuri vaikutus TIEDOTUS Yksittäisiä näkökohtia Mitä Euroopan parlamentti tekee? Mitä Euroopan parlamentti tekee? Rakenne ja toimintaperiaatteet Mikä on Euroopan parlamentin ja sen toiminnan osuus EU:n laajemmassa toimintarakenteessa? Mitkä ovat Euroopan parlamentin ja EU:n pitkän aikavälin tavoitteet? Tiedottaminen Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien puolueista Millainen on Euroopan parlamentin toimivalta? Ovatko asiat, joita se voi käsitellä, tärkeitä vai useimmiten merkityksettömiä? Konkreettisia esimerkkejä saavutuksista Miten päätökset tehdään Euroopan parlamentissa? Miten Euroopan parlamentti käyttää rahansa ja miksi esimerkiksi palkkoihin käytetään niin paljon rahaa? Nämä olivat seuraavien maiden osallistujien mainitsemia: AT, BG, CZ, DK, EE, FR, FI, DE, HU, IE, LV, LT, NL, PL, PT, RO, SK, SI, ES, SE, UK, EL, CY, LU, BE, MT Mitä Euroopan parlamentin jäsenet tekevät? Tiedot Euroopan parlamentin jäsenten jokapäiväisestä työstä Miten he äänestävät (prosessi ja sisältö) ja mitä heidän saavutuksensa ovat olleet Miten Euroopan parlamentin jäsenet vastaavat esimerkiksi poissaloistaan? Onko heillä todellista päätösvaltaa? Nämä olivat seuraavien maiden osallistujien mainitsemia: AT, BG, CZ, DK, EE, FR, FI, DE, HU, IE, IT, LV, LT, PL, PT, RO, SK, SI, SE, UK, EL, CY, LU, MT Miten Euroopan parlamentti liittyy ihmisten elämään? Millainen on Euroopan parlamentin vaikutus yksittäisten valtioiden lainsäädäntöön? Miten yksittäiset jäsenvaltiot voivat vaikuttaa Euroopan parlamentissa? Annetaan Euroopan parlamentin jäsenille, erityisesti pienistä valtioista tuleville, enemmän vastuuta tai edustustehtäviä. Miten ääneni vaikuttaa / missä määrin yksittäiset äänet vaikuttavat? Nämä olivat seuraavien maiden osallistujien mainitsemia: BG, CZ, DK, EE, FI, DE, HU, IE, IT, LV, LT, NL, PL, PT, RO, SK, SI, SE, UK, EL, CY, LU, BE, MT 13 Miksi tämä on tärkeää? Euroopan parlamentin toimintaa koskevan tiedon puute oli suurin syy siihen miksi äänestäjät eivät äänestäneet vuonna 2009. Joissakin tapauksissa tiedonpuute on edistänyt kielteisiä näkemyksiä Euroopan parlamentista, esimerkiksi että se tuhlaa rahaa ja keskittyy vain merkityksettömiin asioihin. Se, ettei tiedetty keitä Euroopan parlamentin jäsenet ovat ja mitä he tekevät, oli suuri syy äänestämättä jättämiseen vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaaleissa. Osallistujat eivät kyenneet selvästi näkemään miten Euroopan parlamentin työ liittyy heidän jokapäiväiseen elämäänsä ja pitivät sitä näin ollen etäisenä. Tämä auttaa ihmisiä myös näkemään millainen heidän äänensä vaikutus voisi olla. Se voi auttaa apatian voittamisessa.

Toimet seuraavalla alalla Kohtuullinen tai suuri vaikutus TIEDOTUS Ehdokkaiden valinta Äänestäjien pitäisi voida valita kenet he haluavat eikä valintaa pitäisi rajoittaa niin kuin nyt. Ehdokkaiden pitäisi olla erittäin päteviä edustaakseen jäsenvaltiotaan EU:ssa, ja heidät pitäisi tuntea myös kotimaassaan. Pitäisi esitellä paremmin mitä ehdokkaat tekevät. Miten heidän suunnittelemansa toimet eroavat heidän edeltäjiensä toimista Euroopan parlamentissa? Uusia ja kiinnostavia ehdokkaita Nämä olivat seuraavien maiden osallistujien mainitsemia: BG, CZ, DK, EE, FI, HU, IT, LT, NL, PL, RO, SI, ES, SE, UK, EL, CY Vaalien näkyvyyttä lisätään Luodaan innostusta vaalien ympärille. Lisätään vaalikampanjan suosiota ja tiedotetaan Euroopan parlamentista. Nämä olivat seuraavien maiden osallistujien mainitsemia: DK, DE, PL, SE Vaaliohjelmien selkeys Mitä ovat ne aidosti eurooppalaiset kysymykset, joista kampanjassa on kyse? Mitä ehdokkaat edustavat ja aikovat saavuttaa, erityisesti EU:n tasolla? Nämä olivat seuraavien maiden osallistujien mainitsemia: FR, HU, LV, PT, BE Sopivien ehdokkaiden puutetta pidettiin suurena syynä äänestämättä jättämiseen vuonna 2009 Tämä saa ihmiset tietämään entistä paremmin, että vaalit ovat käynnissä ja mistä niissä on kyse. Osallistujat katsoivat, ettei eri ehdokkaiden vaaliohjelmista ollut tarjolla riittävästi tietoa. Jonkin verran vaikutusta mutta vähän ÄÄNESTYSPROSESSIN KÄYTÄNNÖN NÄKÖKOHDAT Sähköinen äänestys internetissä Äänestämisen helpottaminen / äänestäjän joustavuuden lisääminen Nämä olivat seuraavien maiden osallistujien mainitsemia: BG, DK, HU, LT, EL, BE Pidennetty äänestysaika Esimerkiksi äänestäminen useana päivänä Nämä olivat seuraavien maiden osallistujien mainitsemia: DK, BE Vaalien ajankohta Ei yhdistetä Euroopan parlamentin vaaleja valtakunnallisiin tai paikallisiin vaaleihin Nämä olivat seuraavien maiden osallistujien mainitsemia: LV, LU Se voisi lisätä nuorten osallistumista vaaleihin. Se voisi myös auttaa ratkaisemaan sen hankaluuden, että on mentävä määrätylle äänestyspaikalle, minkä takia jotkut jättivät äänestämättä vuonna 2009. Tämä voisi lisätä osallistumista, koska joidenkin osallistujien oli matkustettava vaalipäivänä. Tämä voisi johtaa liialliseen tietomäärään ja vaikeuteen erottaa asioita toisistaan. 14

IV. KRIISIN VAIKUTUS A. EU:ta koskevat näkemykset Osallistujien näkemykset EU:sta ovat muuttuneet kielteisemmiksi nykyisen kriisin alkamisen jälkeen. Kriisi oli muuttanut osallistujien enemmistön suhtautumista EU:hun yleensä sekä heidän näkemyksiään EU:n toimielimistä. Enemmistön näkemyksiä: Suurin osa osallistujista katsoi, ettei EU:ssa ollut tarpeeksi yhtenäisyyttä. He havaitsivat epätasa-arvoa suurimpien ja voimakkaimpien jäsenvaltioiden tehdessä päätökset koko EU:n puolesta. Jotkut olivat pettyneitä tapaan, jolla kriisiä oli käsitelty, sekä aloitteiden ja ennakoinnin puutteeseen, josta todisti se ettei ollut olemassa suojatoimia, joilla kriisi olisi voitu välttää. Suurin osa osallistujista katsoi, että EU:lla on tärkeä tehtävä yleisenä sääntelyelimenä. Moni kuitenkin katsoi myös, että jäsenvaltioiden hallitusten olisi myös toimittava yhdessä EU:n toimielinten kanssa. Esiintyi myös näkemystä, että kriisiä käsiteltiin hallitustenvälisellä tasolla (erityisesti Ranskan ja Saksan välillä) eli suurten maiden kesken eikä EU:n tasolla. Suurin osa osallistujista katsoi, että koko EU:n pitäisi auttaa jäsenvaltioita, jotka olivat talousvaikeuksissa: Koska tilanne, jossa valtiot tukevat toinen toisiaan, on johdonmukainen "unionin" tai "yhtenäisyyden" ajatuksen kanssa. Katsottiin myös, että yhden maan terveys vaikuttaa koko EU:n vakauteen ja että yksittäisten jäsenvaltioiden epäsuora etu oli auttaa toisia jäsenvaltioita. Kuitenkin myös ajatus, että talousavun olisi oltava ehdollista, sai laajaa tukea, samoin kuin ajatus, että maiden ei pitäisi pyytää apua ellei se ollut todella välttämätöntä. 15

Vähemmistön näkemyksiä: Osallistujien vähemmistö ei ollut muuttanut näkemystään EU:sta ja sen toimielimistä. Se voi johtua siitä, etteivät he tunne kriisin laajuutta ja EU:n roolia. Toinen osallistujien vähemmistö katsoi, että EU oli muuttunut parempaan suuntaan; he tunnustivat lisäarvon, joka syntyi EU:n sääntelystä ja toimista ylikansallisella tasolla. He toivoisivat EU:lta entistä aktiivisempaa roolia kriisin käsittelyssä. Muut osallistujat katsoivat, että heidän kotimaansa tilanne oli muuttunut huonommaksi EU:n jäsenenä. Huomautus: luottoluokituslaitokset Useimmat osallistujat tiesivät luottoluokituslaitosten olemassaolosta, mutta käsitys siitä mitä ne tekevät vaihteli huomattavasti. Suurin osa näki luottoluokituslaitokset kielteisessä valossa seuraavista syistä: luottoluokituslaitoksia ei pidetty todella riippumattomina, oli epäselvää mistä luottoluokituslaitosten auktoriteetti oli peräisin ja luottoluokituslaitosten katsottiin pahentaneen rahoituskriisiä ajateltiin, että luottoluokituslaitosten pitäisi olla puolueettomia ja jonkinlaisen sääntelyn alaisia. B. Vaikutus äänestyskäyttäytymiseen Osallistujat jakaantuivat sen suhteen ajattelivatko he, että nykyinen rahoituskriisi saisi heidät äänestämään entistä todennäköisemmin vai entistä epätodennäköisemmin seuraavissa Euroopan parlamentin vaaleissa: Noin yhdessä kolmasosassa jäsenvaltioista kohderyhmiä koskevat tutkimustulokset osoittivat, että kriisi voisi saada osallistujat äänestämään entistä todennäköisemmin, erityisesti koska he olivat voineet nähdä vaikutukset omassa elämässään ja kriisi oli herättänyt heidän kiinnostuksensa EU:n politiikkaa kohtaan. Toisaalta noin yhdessä kolmasosassa jäsenvaltioista kriisi on vähentänyt osallistujien äänestämisen todennäköisyyttä. Kahtena suurimpana syynä siihen ovat, että osallistujista tuntui ettei heidän äänellään luultavasti ole merkitystä ja he katsoivat ettei kriisiä käsitelty tyydyttävällä tavalla. Viimeisessä jäsenvaltioiden kolmanneksessa kriisillä ei ilmeisesti ole minkäänlaista vaikutusta äänestäjien äänestyskäyttäytymiseen. Yleisen mielipiteen seurantayksikkö EPEurobarometer@europarl.europa.eu 16

KRIISIN VAIKUTUS Huomautus: Vaikka kohderyhmiä ei ollut koottu kriisin takia ne koskivat äänestyskäyttäytymistä keskusteluoppaan lopussa oli muutama kysymys kriisistä. Seuraavassa taulukossa yritetään yhdistää toimet, joilla on vaikutusta äänestyskäyttäytymiseen, laajempiin talouskysymyksiin ja kriisiin. Yksittäisiä näkökohtia Mitä Euroopan parlamentti tekee? Mitä Euroopan parlamentti tekee? Sen rakenne ja toimintaperiaatteet. Talous on ala, jolla Euroopan parlamentin roolin katsotaan olevan näkyvin. Vaikka oli osallistujia, jotka katsoivat, että Euroopan parlamentilla oli roolinsa taloudessa, vaikkeivät he kyenneet selvästi kertomaan millainen, toiset kykenivät antamaan esimerkkejä (myönteisiä ja kielteisiä) Euroopan parlamentin vaikutuksesta talouteen. Talous ja työllisyys olivat niiden kolmen tärkeimmän kysymyksen joukossa, joita osallistujat pitivät tärkeinä ja jotka vaikuttivat heihin eniten. Työllisyys huoletti osallistujia, koska rahoituskriisi oli lisännyt työttömyyttä ja koska he olivat nähneet mitä tapahtui maissa, joihin kriisi oli vaikuttanut eniten. Osallistujat olivat myös huolissaan palkkatasoista verrattuna muihin EU:n jäsenvaltioihin. SUURI VAIKUTUS TIEDOT "Jos on palkansaaja Keski-Euroopassa, voi tyydyttää perustarpeensa ja rahaa jää vielä konsertteihin, teatteriin, matkusteluun, mihin vain. Virossa tulee hädin tuskin toimeen; voi ostaa leipänsä ja siinä se on." (Nainen, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, joka ei äänestänyt kansallisissa vaaleissa, EE.) Yksi syy joidenkin osallistujien kielteisiin käsityksiin Euroopan parlamentista on yhteys, jossa osallistujille kerrotaan Euroopan parlamentista tiedotusvälineissä uutisissa keskitytään skandaaleihin, velkakriisiin, tuhlaukseen tai asioihin, jotka vaikuttavat ihmisiin kielteisesti, kuten kiintiöt (esimerkiksi kalastuskiintiöt), eikä myönteisiin näkökohtiin. Näitä kielteisiä näkemyksiä pahentaa kuulijoiden tiedonpuute siitä mitä Euroopan parlamentti tekee. Jotkut osallistujat olivat pettyneitä tapaan, jolla EU:n toimielimet olivat käsitelleet kriisiä, ja heidän mielestään puuttui johtajuutta ja ennakointia luoda tarvittavat suojatoimet, joilla kriisi olisi voitu välttää. Suurin osa osallistujista katsoi, että EU:n toimielimillä on tärkeä tehtävä yleisenä sääntelyelimenä erityisesti kriisin laajuus huomioon ottaen. Moni kuitenkin katsoi kuitenkin myös, että myös jäsenvaltioiden hallitusten olisi toimittava yhdessä EU:n toimielinten kanssa. Mikä on Euroopan parlamentin ja sen toiminnan osuus EU:n laajemmassa toimintarakenteessa? Osallistujat eivät olleet aivan varmoja Euroopan parlamentin roolista kriisin hoidossa ja sekoittivat usein parlamentin komissioon / muihin EU:n toimielimiin. "Jos Euroopan unioni nousisi kriisiaikana esiin ja noudattaisi johdonmukaista linjaa kriisin voittamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla, niin se tekisi minuun vaikutuksen. Tällä hetkellä ohjaavaa periaatetta ei ole." (Mies, innokas äänestäjä, LU) "Olen muuten opettaja, joten minun on määrä opettaa Euroopan unionin toimielimistä. Mutta jopa minusta on vaikea ymmärtää EU:n eri toimielinten tehtäviä ja erottaa ne toisistaan." (Mies, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, joka äänesti kansallisissa vaaleissa, CZ.) 17

SUURI VAIKUTUS TIEDOT Mitkä ovat Euroopan parlamentin ja EU:n pitkän aikavälin tavoitteet? Osallistujat eivät yleensä tienneet tarkasti sitä, mitä Euroopan parlamentti edustaa ja mitä se tekee. Siten he eivät tunteneet parlamentin pitkän aikavälin tavoitteita sellaisilla aloilla kuin talous ja työllisyys, jotka ovat heille tärkeitä kysymyksiä. "No, me puhuimme siitä, että on tärkeää äänestää. Samalla me näimme, että harva meistä tietää mitä Euroopan parlamentti edustaa. Niinpä on parempi olla äänestämättä, kun tietoa ei ole tarpeeksi." (Mies, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, joka äänesti kansallisissa vaaleissa, BG.) "Sitä ei selitetty; ensinnäkään ihmisillä ei ollut tietoa siitä miksi toimielimet ylipäätään perustettiin, mitä hyötyä niistä olisi, hyödyt ja haitat. Tällaista tietoa ei ollut lainkaan." (Mies, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, joka äänesti kansallisissa vaaleissa, LV.) "Meidän on tiedettävä, millä alalla he toimivat, heidän tehtävänsä, keitä he ovat, mitä he tekevät, millainen vaikutus heillä on meidän jokapäiväiseen elämäämme" (Nainen, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, joka ei äänestänyt edellisissä kansallisissa vaaleissa, FR.) Tiedot Euroopan parlamentin poliittisista puolueista ja poliittisista ryhmistä Osallistujat sanoivat, ettei ollut tietoja siitä mitä puolueryhmät ovat, mitkä ovat niiden vaaliohjelmat ja miten tällaiset kysymykset liittyvät asioihin EU:n tasolla. "He keskustelivat vain kansallisista kysymyksistä, kiistelivät niistä, vaaliohjelmaa ei ollut tai siltä vaikutti, eivätkä he valistaneet äänestäjiä millään lailla EU:n vaaleista." (Nainen, määrittelemätön äänestämättä jättänyt, PT) Millainen on Euroopan parlamentin toimivalta? Voiko se käsitellä tärkeitä vai useimmiten merkityksettömiä asioita? Tämä liittyy myös edellä mainittuun kysymykseen: "Mitä Euroopan parlamentti tekee?" Osallistujat pitivät Euroopan parlamentin toiminnan käsittelyä tiedotusvälineissä muun muassa kielteisenä ja epäsäännöllisenä, ja sen takia heillä oli vaikutelma, että jollain tasolla Euroopan parlamentti käsittelee asioita, joita he pitävät merkityksettöminä, kuten banaanien ja kurkkujen käyryys, eikä todella tärkeitä asioita kuten talous ja työllisyys. Konkreettisia esimerkkejä saavutuksista "Olisi mielenkiintoista nähdä mitä he ovat tähän mennessä saavuttaneet tavoitteistaan." (Nainen, innokas äänestäjä, BE) "Uskonpa, että havaitset EU:n saavutukset, kun matkustat. Saman valuutan käyttö on hienoa." (Mies, määrittelemätön äänestämättä jättänyt, FR) 18

SUURI VAIKUTUS TIEDOT Miten päätökset tehdään Euroopan parlamentissa? Tämä liittyy myös edellä mainittuun kysymykseen: "Mitä Euroopan parlamentti tekee?" Jotkut osallistujat eivät pitäneet Euroopan parlamentin päätöksentekoa ennakoivana. Tämä liittyy myös aikaisempaan kohtaan siitä, tehdäänkö päätöksiä ennakoivasti eteenpäin suuntautuneisuutta korostaen ja tärkeistä asioista. "Joskus tulee sellainen vaikutelma, että kyseessä on isojen poikien leikkikenttä annetaan tämä laki, ai ei me voidakaan, no kirjoitetaan sitten laki uusiksi, ei sillä mitään väliä. Kreikalla on rahoitusvaikeuksia, okei, otetaan tuolta vähän rahaa ja annetaan niille." (Nainen, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, joka ei äänestänyt kansallisissa vaaleissa, EE.) "En todellakaan ymmärrä missä päätökset tehdään, se on todella hajanaista, EKP:n, G20-ryhmän, EU:n välillä, en tajua" (Mies, määrittelemätön äänestämättä jättänyt, FR) Miten Euroopan parlamentti käyttää rahansa ja miksi esimerkiksi palkkoihin käytetään niin paljon rahaa? Erityisesti, koska työttömyys kasvaa rahoituskriisin takia, ja sen seurauksena, miten Euroopan parlamentista kerrotaan tiedotusvälineissä, osallistujat kyseenalaistivat parlamentin menot. "En pidä siitä, että Euroopan parlamentin jäsenten ja tavallisten EU:n kansalaisten palkkojen välinen ero on niin valtava." (Mies, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, joka äänesti kansallisissa vaaleissa, PL.) Mitä Euroopan parlamentin jäsenet tekevät? Tiedot Euroopan parlamentin jäsenten jokapäiväisestä työstä "Minulla ei ole aavistustakaan siitä mitä bulgarialaiset parlamentin jäsenet tekevät siellä. En ole koskaan kuullut kenenkään ehdottavan mitään tai selittävän Bulgarian yhteiskunnalle mitä Euroopan parlamentissa tapahtuu." (Nainen, määrittelemätön äänestämättä jättänyt, BG) Katso edellinen kohta. Miten he äänestävät (prosessi ja sisältö) ja mitä heidän saavutuksensa ovat olleet Miten Euroopan parlamentin jäsenet vastaavat esimerkiksi poissaloistaan? "Näin englantilaisen toimittajan TV-raportin Euroopan parlamentista. Siinä näytettiin, että Euroopan parlamentin jäsenet menevät aamulla parlamenttiin vain saadakseen ilmaislahjansa ja lähtevät heti sen jälkeen." (Mies, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, joka ei äänestänyt kansallisissa vaaleissa, CZ.) Onko heillä todellista päätösvaltaa? "Meillä on vain vähän Euroopan parlamentin jäseniä ja mikä on heidän painonsa siellä? Mitä he voivat siellä tehdä? Vain äänestää suurten maiden ehdotuksista?" (Mies, määrittelemätön äänestämättä jättänyt, joka äänesti kansallisissa vaaleissa, BG.) 19

SUURI VAIKUTUS TIEDOT Miten Euroopan parlamentti liittyy ihmisten elämään? Miten Euroopan parlamentin lainsäädäntö liittyy yksittäisten valtioiden lainsäädäntöön? Osallistujien oli helpompi sanoa miten Euroopan parlamentin lainsäädäntöä koskevat päätökset vaikuttivat jäsenvaltion tasolla kuin heidän omassa elämässään. "Se on erittäin tärkeää, koska lainsäädäntö tulee sieltä ja se on pantava täytäntöön paikallisesti. Jos me emme noudata sitä, niin me maksamme sakkoja." (Nainen, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, joka äänesti kansallisissa vaaleissa, CY.) "Se on aina vaikuttanut meihin, mutta emme tiedä mihin asioihin Suomessa EU:n politiikka on vaikuttanut." (Nainen, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, joka äänesti kansallisissa vaaleissa, FI.) "Meitä on kehotettu äänestämään siitä saakka kun olin nuori, mutta Eurooppa-päivää lukuun ottamatta en todellakaan näe mikä EU:n tarkoitus on, ja kuitenkin kuulun sukupolveen, jolle on koulussa kansalaiskasvatuksen tunneilla aina kerrottu EU:sta, mutta nyt olen 30 enkä aina näe minkäänlaista tarkoitusta." (Mies, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, joka ei äänestänyt edellisissä kansallisissa vaaleissa, FR.) Millainen vaikutus heidän jäsenvaltiollaan on Euroopan parlamentissa? Annetaan Euroopan parlamentin jäsenille, erityisesti pienistä valtioista tuleville, enemmän vastuuta tai edustustehtäviä. Suurin osa osallistujista kertoi, että yhdenmukaisuuden sijasta heidän mielestään vallitsi epätasa-arvo, kun voimakkaat valtiot tekevät päätökset koko EU:n puolesta. He pitivät EU:ta entistä epävakaampana ja turvattomampana kriisin seurauksena. Esiintyi myös vaikutelma, että kriisiä käsiteltiin hallitustenvälisellä tasolla (erityisesti Ranskan ja Saksan välillä) suurten maiden kesken eikä EU:n tasolla. "Euroopan unioni on valtava. Sitä hallitsevat valtiot, joilla on paljon vaikutusvaltaa Euroopan talouteen, erityisesti Saksa ja Ranska." (Mies, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, DK) Onko minun äänelläni merkitystä? Onko yksittäisillä äänillä merkitystä? Jotkut osallistujat katsoivat, ettei ollut väliä äänestivätkö he vai eivät sillä heidän äänensä ei vaikuttanut lopputulokseen, koska EU on niin suuri, eikä edustusta ollut asioissa, jotka ovat heille tärkeitä. "Ääneni olisi hukkunut muiden joukkoon. Suhtauduin äänestykseen välinpitämättömästi, koska äänelläni ei olisi ollut vaikutusta valtavassa parlamentissa." (Nainen, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, DK) "Se ei koskaan oikeastaan liity minun elämääni eikä minun alueeseeni, tai en näe yhteyttä, ja ehkä nämä asiat olisi pitänyt esittää selvemmin, niin että tulisi sellainen tunne että pitäisi oikeastaan lähteä äänestämään, koska sillä voi olla merkitystä. Tällä hetkellä minusta ei tunnu siltä, että sillä voisi olla merkitystä." (Nainen, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, joka äänesti kansallisissa vaaleissa, UK) "Mitä meidän kuusi parlamentin jäsentämme voivat tehdä siellä, sanotaan 20 tai 80 saksalaista parlamentin jäsentä vastaan?" (Mies, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, joka äänesti kansallisissa vaaleissa, EE.) 20

KOHTUULLINEN TAI SUURI VAIKUTUS TIEDOT Ehdokkaiden valinta Äänestäjien pitäisi voida valita kenet he haluavat eikä valintaa pitäisi rajoittaa niin kuin nyt Osallistujat katsoivat, ettei heidän valintaansa pitäisi rajoittaa suljettujen vaalilistojen järjestelmällä. He halusivat voida tehdä omat valintansa. Ehdokkaiden pitäisi olla erittäin päteviä edustaakseen jäsenvaltiotaan EU:ssa, eikä heidän taustallaan pitäisi olla skandaaleja tai huonoja suorituksia. "Ne, jotka sinne lähetettiin, olivat niitä, jotka olivat joutuneet vaikeuksiin Liettuassa." (Mies, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, joka ei äänestänyt kansallisissa vaaleissa, LT.) Entistä paremmat tiedot siitä mitä ehdokkaat tekevät Tämä liittyy tiedonpuutteeseen siitä, mitä Euroopan parlamentin jäsenet tekevät ja mistä Euroopan parlamentin toiminta koostuu. Miten heidän suunnittelemansa toimet eroavat heidän edeltäjiensä toimista Euroopan parlamentissa? Osallistujat katsoivat, ettei heillä ollut juurikaan tietoa siitä, mistä Euroopan parlamentin vaaleissa oli kysymys, mitä eri ehdokkaat edustivat ja miten nämä asiat liittyivät heidän elämäänsä. Tämä tiedonpuute yhdessä riittämättömäksi katsotun vaaleja edeltävän kampanjoinnin kanssa aiheutti sen, etteivät osallistujat tienneet erosivatko ehdokkaiden vaaliohjelmat heidän edeltäjiensä vaaliohjelmista ja jos erosivat niin miten. Uusia ja kiinnostavia ehdokkaita Jotkut osallistujat katsoivat, etteivät ehdotetut ehdokkaat edustaneet riittävästi heidän etujaan EU:ssa ja että nämä olivat ihmisiä, jotka olivat "epäonnistuneet" kansallisella tasolla. Sen takia jotkut osallistujat ehdottivat, että esiin pitäisi nousta uusia ehdokkaita. Vaalien näkyvyyttä lisätään Luodaan innostusta vaalien ympärille Osallistujat katsoivat, että EU:n asiat jätettiin vähemmälle huomiolle, jos samaan aikaan pidettiin kansalliset vaalit. Lisäksi osallistujat katsoivat, ettei vaaleista annettu tarpeeksi tietoa ja etteivät he tienneet tarpeeksi hyvin mistä asioista EU:n tasolla kamppailtiin. "Minun mielestäni tiedotusvälineissä vaaleista ei kerrottu tarpeeksi. Emme saaneet tietää kaikkea mikä niissä [vaaleissa] olisi ollut tietämisen arvoista." (Mies, määrittelemätön äänestämättä jättänyt, RO) 21

KOHTUULLINEN TAI SUURI VAIKUTUS TIEDOT Katso edellinen kohta. Lisätään vaalikampanjan suosiota ja tiedotetaan Euroopan parlamentista "Sain tietää Euroopan parlamentin vaaleista vasta pari päivää ennen vaaleja. Tieto tuli liian myöhään minulle!" (Mies, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, joka ei äänestänyt kansallisissa vaaleissa, AT.) Vaaliohjelmien selkeys Mitä ovat ne aidosti eurooppalaiset kysymykset, joista kampanjassa on kyse? "He keskustelivat vain kansallisista kysymyksistä, kiistelivät niistä, vaaliohjelmaa ei ollut tai siltä vaikutti, eivätkä he valistaneet äänestäjiä millään lailla EU:n vaaleista." (Nainen, määrittelemätön äänestämättä jättänyt, PT) Mitä ehdokkaat edustavat ja aikovat saavuttaa, erityisesti EU:n tasolla? "On tärkeää tietää kuka edustaa mitäkin, minkä toimien puolesta me äänestämme." (Nainen, innokas äänestäjä, BE) "Euroopan parlamentin vaaleissa ei ollut selvää poliittista ohjelmaa, vain joitakin pinnallisia iskulauseita." (Mies, hetken mielijohteesta äänestämättä jättänyt, joka äänesti kansallisissa vaaleissa, CZ.) 22