Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Transkriptio

1 Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos Turun yliopisto

2 Äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa, presidentinvaaleissa ja kunnallisvaaleissa Äänestysprosentti Presidentinvaalit Eduskuntavaalit Kunnallisvaalit Vuosi Eduskuntavaalit Presidentinvaalit Kunnallisvaalit

3 Kiinnostus politiikkaa kohtaan 2003 Vuosi % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hyvin kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut Melko kiinnostunut Ei lainkaan kiinnostunut FSD1004 (1977), FSD1013 (1986), FSD0153 (1996), FSD1260 (2003)

4 Subjektiivinen kansalaispätevyys: Joskus politiikka vaikuttaa niin monimutkaiselta, että en oikein ymmärrä, mitä on tekeillä 2003 Vuosi % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Ei osaa sanoa Täysin eri mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä FSD1011 (1983), FSD1018 (1991), FSD1260 (2003)

5 Äänestäminen on kansalaisvelvollisuus 2003 Vuosi % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Ei osaa sanoa Täysin eri mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä FSD1004 (1977), FSD1260 (2003)

6 Äänestysaktiivisuus äänestämistä koskevan velvollisuudentunteen mukaan vuoden 2003 eduskuntavaaleissa 100 Äänestysprosentti Täysin samaa mieltä olevat Osittain samaa mieltä olevat Osittain eri mieltä olevat Äänestäminen on kansalaisvelvollisuus Täysin eri mieltä olevat

7 Äänestysaktiivisuus politiikkaa koskevan kiinnostuksen ja äänestämistä koskevan velvollisuudentunteen mukaan vuoden 2003 eduskuntavaaleissa Äänestysprosentti Hyvin kiinnostunut Jonkin verran kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut Ei lainkaan kiinnostunut Politiikkaa koskevan kiinnostuksen suuruus Vahva äänestämistä koskeva velvollisuudentunto Ei äänestämistä koskevaa vahvaa velvollisuudentuntoa

8 Äänestysaktiivisuus subjektiivisen kansalaispätevyyden ja äänestämistä koskevan velvollisuudentunteen mukaan vuoden 2003 eduskuntavaaleissa 100 Äänestysprosentti Vahva Melko vahva Melko heikko Heikko Subjektiivinen kansalaispätevyys Vahva äänestämistä koskeva velvollisuudentunto Ei äänestämistä koskevaa vahvaa velvollisuudentuntoa

9 Osallistuvan kansalaisen tyypillisiä piirteitä 1. Hyvät tiedot 2. Vahva subjektiivinen kansalaispätevyys 3. Kollektiivisia sidonnaisuuksia 1. Yhteiset arvot 2. Yhteiset projektit 3. Yhteiset ryhmäsiteet 4. Missio tai ainakin ongelma ratkaistavana 5. Luottaa puoluejärjestelmän toimivuuteen 6. Luottaa kansanvallan komentoketjun toimivuuteen

10 Uhkatekijät 1. Kollektiivisten identiteettien heikkenemisestä aiheutuva Tocquevillen ongelma Liiallinen privatisoituminen Välinpitämättömyys yhteisiä asioita kohtaan 2. Poliittisten sidonnaisuuksien lyhytjänteisyys Muuttaa poliittista päätöksentekoa aikaisempaa lyhytjänteisemmäksi Lisää arvaamattomien muutosten mahdollisuutta

11 Kansanvallan komentoketju Hallitus 2 3 Parlamentti Virkamies- Valtuusto hallinto 1 4 Kansalaiset

12 On ainakin yksi puolue, joka aina yrittää ajaa minun etuani 2003 Vuosi % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Ei osaa sanoa Täysin eri mieltä Jossain määrin samaa mieltä Jossain määrin eri mieltä FSD1002 (1975), FSD1011 (1983), FSD1014 (1987), FSD1018 (1991), FSD1260 (2003)

13 Puolueiden kautta kansalaisten mielipiteet tulevat päätöksenteossa huomioon otetuksi % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Ei osaa sanoa Täysin eri mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä

14 Puolueet ovat ajautuneet yhä kauemmas tavallisen ihmisen ongelmista Vuosi % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Vaikea sanoa Täysin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä FSD1079 (1984), FSD1081 (1988), FSD1083 (1992), FSD1085 (1996), FSD1087 (2000), FSD1260 (2003)

15 Äänestysaktiivisuus puolueisiin kohdistuvan luottamuksen ja äänestämistä koskevan velvollisuudentunteen mukaan vuoden 2003 eduskuntavaaleissa 100 Äänestysprosentti Vahva Melko vahva Melko heikko Heikko Luottamus puolueisiin Vahva äänestämistä koskeva velvollisuudentunto Ei äänestämistä koskevaa vahvaa velvollisuudentuntoa Puolueisiin kohdistuva luottamus on summamuuttuja muuttujista On ainakin yksi puolue, joka aina yrittää ajaa minun etuani Puolueiden kautta kansalaisten mielipiteet tulevat päätöksenteossa huomioon otetuksi Puolueet ovat ajautuneet yhä kauemmaksi tavallisen ihmisen ongelmista

16 Valitut kansanedustajat menettävät yleensä pian kosketuksen äänestäjiin 1991 Vuosi % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Ei osaa sanoa Täysin eri mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä FSD1002 (1975), FSD1006 (1979), FSD1012 (1984), FSD1018 (1991)

17 Minulla ei ole mitään sananvaltaa siihen, mitä hallitus ja eduskunta tekevät 2003 Vuosi % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Ei osaa sanoa Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä FSD1011 (1983), FSD1018 (1991), FSD1260 (2003)

18 On samantekevää, mitkä puolueet ovat hallituksessa, harjoitettava politiikka ei siitä muutu 2003 Vuosi % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Ei osaa sanoa Täysin eri mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä FSD1079 (1984), FSD1086 (1998), FSD1260 (2003)

19 Äänestysaktiivisuus demokratian toimivuutta koskevan luottamuksen ja äänestämistä koskevan velvollisuudentunnon mukaan vuoden 2003 eduskuntavaaleissa 100 Äänestysprosentti Vahva Melko vahva Melko heikko Heikko Luottamus demokratian toimivuuteen Vahva äänestämistä koskeva velvollisuudentunto Ei äänestämistä koskevaa vahvaa velvollisuudentuntoa Demokratian toimivuutta kuvaava muuttuja on summamuuttuja muuttujista Minun äänelläni ei ole mitään vaikutusta vaalien lopputulokseen On yhdentekevää, mitkä puolueet ovat hallituksessa, harjoitettava politiikka ei siitä muutu

20 Uhkakuvat 1. Teknokratia ja oligarkia 2. Mediakratia 3. Plutokratia 4. Antidemokraattiset liikkeet

21 Miten osallistuvaa kansalaisuutta ja aktiivista kansalaisyhteiskuntaa edistetään? 1. Toimintatilan antaminen ongelmien ratkaisemiselle ja missioiden toteuttamiselle 2. Kansalaiskasvatus 1. tiedolliset valmiudet 2. tekemällä oppiminen 3. sosiaalistaminen: oikeuksien ohella on myös velvollisuuksia 3. Puolueiden avautuminen kansalaisyhteiskunnan suuntaan 4. Sosiaalistumisen mekanismien tutkiminen

22 Miten edustuksellisen demokratian responsiivisuutta voidaan edistää? Ikkunat auki kansalaisyhteiskuntaan Lenkki 1: Kansan ja edustuslaitoksen suhde 1. Kansalaisyhteiskunnan aktiviteettien arvostaminen puolueiden toimintaedellytykset muun vapaan kansalaistoiminnan toimintaedellytyksen 2. Kansanaloitteet 3. Kansanäänestykset 4. Valiokuntien (lautakuntien) toiminnan avoimuus, avautuminen kansan suuntaan 5. Kuulemistilaisuudet 6. Vaalitapa

23 Lenkki 2: Edustuslaitoksen ja hallituksen suhde Valiokuntien (lautakuntien) aloitevallan kehittäminen

24 Lenkki 3: Hallituksen ja julkisen hallinnon suhde 1. Hyvä ja avoin tiedonvälitys poliittisten hankkeiden valmistelussa 2. Kansalaisten riittävä kuuleminen poliittisten päätösten valmistelussa 3. Kansalaisjärjestöjen osallistuminen päätösten valmisteluun

25 Lenkki 4: Viranomaishallinnon ja kansalaisten välinen suhde 1. Hallinnon avoimuus 2. Hyvä tiedottaminen 3. Palvelukulttuuri 4. Asiakaspalaute 5. Käyttäjädemokratia 6. Kolmannen sektorin rooli tehtävien täytäntöönpanossa

26 Demokratiavaje maakuntahallinnossa: Maakuntaitsehallinnolla voisi olla seuraavia myönteisiä vaikutuksia 1. Kuntien tehtäväkenttää voitaisiin keventää 2. Lohkoutuneen kuntayhtymähallinnon tilalle yhtenäistä maakuntapolitiikkaa 3. Kehittyisi sellainen poliitikkojen joukko, jotka profiloituvat maakuntapolitiikkaan 4. Kansalaiset voisivat nykyistä luontevammin ottaa kantaa oman maakunnan vaihtoehtoisiin kehityslinjoihin 5. Maakuntapolitiikka oli kuntalaisille selkeämmin hahmotettavaa ja läpinäkyvämpää kuin erilaisten kuntayhtymien ja aluehallintoviranomaisten lohkoutunut toiminta 6. Maakuntiin kehittyisi todellista maakuntapolitiikkaa, jossa kansalaiset ja poliitikot ovat vuorovaikutuksessa keskenään

27 Rahoituksen kanavoiminen ESP-projekteihin

28 Tiivistelmä: Demokratian toimivuutta edistävän kehittämistyön kolme aluetta 1. Hyvän toimintatilan antaminen vapaalle kansalaistoiminnalle 2. Liiallisen privatisoitumisen hillitseminen ja siihen liittyen kansalaisten yhteiskuntaan sosiaalistumisen mekanismien riittävä tutkiminen 3. Poliittisten instituutioiden suunnittelu olosuhteisiin, joissa kansalaisilla on entistä paremmat koulutukselliset ja tiedolliset valmiudet osallistua poliittiseen toimintaan, mutta samalla suurin osa ihmisistä haluaa käyttää politiikkaan verraten rajoitetusti omaa aikaansa