PÄIHDEPALVELUIDEN SEUDULLI- NEN KEHITTÄMINEN

Tuotantolautakunta LIITTEET 22.8.2012

PÄIHDEPALVELUIDEN SEUDULLI- NEN KEHITTÄMINEN Mikkelin palvelutuotantoyksikön päihdepalveluiden kehittämissuunnitelma 2012 2015 Niina Helminen, Mikkelin kaupunki Anri Mihailov, Arjen Mieli-hanke

SISÄLLYSLUETTELO I JOHDANTO... 1 1. Päihdepalveluiden laatusuositukset... 2 2. Seudullinen yhteistyö päihdepalveluissa... 3 II TYÖSKENTELYN KUVAUS... 4 III PÄIHDEPALVELUIDEN NYKYTILA MIKKELIN SOSIAALI- JA TERVE- YSTOIMEN KUNNISSA... 7 IV MIKKELIN ALUEEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTOIMIJOIDEN YH- TEISTYÖRYHMÄN KANNANOTTO PÄIHDEPALVELUIDEN JÄRJESTÄMI- SEKSI MIKKELISSÄ... 17 V KOHTI PÄIHDEKESKUSAJATTELUMALLIA... 18 VI TYÖRYHMÄN ESITYS: NYKYMALLIN KEHITTÄMINEN... 22 1.Selviämisasema/katkaisuhoito/korvaushoito kokonaisuus...29 2.Peruspalveluiden vahvistaminen...37 2.1.Tukiasuminen...37 2.2.Kotiinsuuntautuvat palvelut (sosiaaliohjaus ja kuntouttava kotipalvelu)... 38 2.3.Päivä- ja työtoiminta...38 2.4.Varhainen puuttuminen, mini-interventiot...39 VII SELVIÄMISASEMAVAIHTOEHTOJEN KUSTANNUSLASKENTA JA VER- TAILU... 40 VIII PÄIHTEISTÄ JÄRJESTÄMISSUUNNITELMASSA... 42 IX EHDOTUS ETENEMISEKSI JA AIKATAULU... 43 LIITTEET Liite 1. Päihdeprosessit kunnittain. Liite 2.Mikkelin kaupungin aikuispsykososiaalisten palvelujen palveluvolyymit ja kustannukset vuosina 2010-2012. Liite 3. Mikkelin alueen päihde- ja mielenterveystoimijoiden yhteistyöryhmän kannanotto päihdepalvelujen järjestämiseksi Mikkelissä. Liite 4. Selviämisasemavaihtoehtojen kustannuslaskelmat.

I JOHDANTO Tämä selvitys perustuu Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan 23.11.2011 tekemään päätökseen 177. Päätöksessään lautakunta edellyttää, että lautakunnalle tuotetaan tarkempaa tietoa päihdepalveluiden asiakasvirroista ja kustannuksista sekä esitetään 2-4 vaihtoehtoista tapaa tuottaa palvelut jatkossa. Erityisesti tulee huomioida katkaisuhoito- ja selviämisasemapalvelut jatkossa. Vaihtoehtojen tarkastelussa tulee tuoda esille asiakasnäkökulma, seutunäkökulma, kytkennät erikois- ja erityispalveluihin sekä eri vaihtoehtojen kokonaiskustannukset. Selvityksessä on keskitytty korjaaviin päihdepalveluihin. Ennaltaehkäisevää työtä tehdään kaikissa kaupungin organisaatiossa ja järjestöjen toimesta. Mikkelin kaupunki on laatinut moniammatillisen ehkäisevän päihdetyön strategian jo vuonna 2008. Strategiaa on päivitetty ja sen toteutumista seurataan vuosittain. Nuorten palveluihin on panostettu etsivän nuorityön keinoin sekä 2011 aloitetun Olkkari-toiminnan avulla. Alkoholiongelma on eräs yhteiskunnan merkittävistä terveysuhkista. Alkoholin kulutus on kasvanut tuontirajoitusten ja alkoholiverotuksen myötä. Alkoholin suurkuluttaminen on terveysriski, josta aiheutuu yhteiskunnalle suuret kustannukset. Näiden kustannusten hallitsemiseksi tarvitaan selkeitä suunnitelmia ja rakenteita. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat usein läheisesti yhteydessä toisiinsa. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 on koottu kansalliseen mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaan. Ensimmäistä kertaa mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä linjataan yhtenä kokonaisuutena valtakunnallisella tasolla. Suunnitelma linjaa tavoitteissaan uusia rakenteita ja periaatteita palvelujen järjestämiseen. Matala kynnys ja ns. yhden oven palveluperiaate sekä kokemusasiantuntijoiden ottaminen mukaan palveluiden suunnittelemiseen ovat keskeisiä ja tärkeitä haasteita koko mielenterveys- ja päihdetyölle. Etelä-Savon alueella on viime vuosina työstetty useampia mielenterveys- ja päihdetyön hankkeita, joissa on kehitetty raameja mielenterveys- ja päihdetyöhön. Mikkelin kaupungin vetämässä Miepä-hankkeessa kehitettiin toimintamallia, jossa mielenterveys- ja päihdepalvelut jaettiin kotiin annettaviin, seudullisiin ja alueellisesti järjestettäviin palveluihin. Miepä-hankkeessa tehtiin hyvää perustyötä, mutta käytännön ratkaisut eivät vielä ole toteutuneet. Miepähankkeesta saatuja ideoita ja ajatuksia on osin juurrutettu eri kunnissa. Etelä- Savon sairaanhoitopiirin käynnistämä Keskelle elämää hankkeessa on työstetty erikoissairaanhoidon psykiatrian toimintamallia ja toiminnan rakenteita. Lisäksi hankkeessa on tehty tilasuunnitelmia uuden toimintamallin mukaisesti. Keskeisenä tehtävänä molemmissa hankkeissa on ollut rakentaa yhteistyöver- 1

kostoa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken, jotta potilaiden hoitoketjut toimisivat. Etelä-Savon päihdehuollossa on monenlaisia kuntakohtaisia toimintamalleja. Etelä-Savo on tilastoissakin korkealla päihteiden käytössä. Erityisesti päihdepalveluissa ja siihen liittyvissä asumispalveluissa tarvitaan alueella yhteisiä toimintamalleja ja selkeitä kokonaisuuksia. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen paremmin kuntalaisten tarpeita vastaavaksi on tavoitteena Etelä- Savon sairaanhoitopiirin hallinnoimassa Arjen Mieli hankkeessa. Hankkeeseen kuuluu kuusi osahanketta, joista Etelä-Savon osahanke on yksi. Etelä-Savon osahankkeen tavoitteina on yhtenäisten mielenterveys- ja päihdetyönsuunnitelmien laatiminen kuntiin, seudullisen päihdetyön toimintamallin kehittäminen yhdessä alueen kuntien kanssa, perusterveydenhuollon henkilöstön mielenterveys- ja päihdetyön osaamisen vahvistaminen sekä mielenterveys- ja asumispalvelujen määrän ja laadun kartoittaminen ja kuntouttavan työotteen vahvistaminen niissä. Alkoholilain kokonaisuudistus on tulossa; hallituksen esitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle v.2013 alkupuolella. Alkoholilain uudistamisen tarkoituksena on ehkäistä alkoholin aiheuttamia haittoja, tehostaa valvonnan vaikuttavuutta ja lisätä kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa oman elinympäristönsä turvallisuuteen ja häiriöttömyyteen. Myös Raittiustyölaki uudistetaan samalla ja sen tarkoituksena on paikallisen päihdehaittojen ehkäisytyön kehittäminen. 1. Päihdepalveluiden laatusuositukset Stakes asetti vuonna 2001 asiantuntijatyöryhmän, jonka tehtäväksi annettiin valmistella päihdehuollon palvelujen laatusuositukset. Työryhmä rajasi laatusuositukset koskemaan ainoastaan päihdepalveluita. Päihdepalvelut määriteltiin seuraavasti: Päihdepalveluilla tarkoitetaan niitä sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä ja erityisiä palveluita, joissa päihteiden ongelmakäyttäjä ja hänen läheisensä saavat tukea, apua, hoitoa ja kuntoutusta. Suositusten mukaan jokaisella kunnalla tulisi olla päihdestrategia osana kunnan terveys- ja hyvinvointistrategiaa. Strategiassa tulisi määritellä, miten kunnassa ehkäistään päihdehaittojen syntymistä ja miten päihdepalvelut ovat järjestetty sekä selvitetään sosiaali- ja terveydenhuollon työnjako päihdepalveluissa. Strategia voidaan laatia myös yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Päihdehuoltolain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että päihdehuolto on sisällöltään ja laajuudeltaan sellainen kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Palvelujen piiriin on voitava hakeutua oma-aloitteisesti ja asiakkaan itsenäistä suoriutumista tulee tukea mahdollisimman pian. 2

Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä ja siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja ja edistää ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä. Palveluiden toteuttamiseen, päihdeongelman varhaiseen esille ottamiseen ja päihteiden käyttäjien ongelmien hoitoon osallistuvat kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnoissa työskentelevät. Päihdepalveluita tulee olla kuntalaisille tarjolla riittävästi. Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköillä on oltava selkeä työnjaon organisointi päihdeasioissa. Kuntalaisilla on oltava myös tietoa, mistä päihdepalveluja on saatavilla. Kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuoltoalaan kuuluvat tehtävät: 1) tuottamalla ne itse, 2) yhteistyössä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa sopimuksen pohjalta, 3) olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä tai 4) hankkimalla palveluita toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. (laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 733/1992) Suomessa päihdeongelmaisia hoidetaan terveydenhuollossa, päihdehuollon erityispalveluyksiköissä ja sosiaalitoimessa. Merkittävä rooli on myös vapaaehtoisjärjestöillä. Päihdeongelmaan liittyvät somaattiset taudit hoidetaan yleensä terveyskeskuksessa ja sairaalassa. Perusterveydenhuollon runsaat potilaskontaktit mahdollistavat päihdeongelman havaitsemisen ja varhaisen hoidon. Monissa terveyskeskuksissa annetaan myös katkaisu- ja vieroitushoitoja. Useissa sairaaloissa on lisäksi päihdepsykiatriaan erikoistuneita yksiköitä. Päihdehuollon erityispalvelut (A-klinikat, katkaisuhoitoyksiköt, nuorisoasemat, kuntoutuslaitokset, Järvenpään sosiaalisairaala) tarjoavat katkaisu- ja vieroitushoitoja sekä erityyppisiä psykososiaalisia palveluja. Päihdepalvelujen määrä ja laatu vaihtelevat eri kunnissa. Palvelujen järjestäminen tulisi Mieli 2009 työryhmän suositusten mukaan järjestää nk. yhden oven ja matalankynnyksen periaatteella. Hoito tulisi aloittaa siinä yksikössä, missä asia tulee esille ja koko olemassa olevaa hoitoverkostoa tulisi käyttää tarkoituksenmukaisesti. Hoitojärjestelmän tulisi olla niin selkeä, että sekä ammattiauttajat että autettavat pystyvät käyttämään sitä joustavasti. Parhaimmillaan hoitoketju pystyy monipuolisen hoidon toteuttamiseen. 2. Seudullinen yhteistyö päihdepalveluissa Kansalaisen mahdollisuudet saada oikea-aikaisesti varsinkin päihdehuollon erityispalveluja ovat kaventuneet. Tämä johtuu osittain siitä, että palvelut eivät ole kohtuullisesti saavutettavissa erityisesti pienissä kunnissa tai siitä, että palvelujen kapasiteetti ei riitä suuremmissa kunnissa asiakasvirtojen suuren kasvun vuoksi. Palveluiden merkittävin kasvualue on ollut erikoissairaanhoito, mi- 3

kä heijastuu myös päihdehaittojen hoidosta aiheutuneisiin kokonaiskustannuksiin. Kehitys näyttäisi olevan käännettävissä ainoastaan lisäämällä panostusta edullisempiin ja kustannustehokkaampiin päihdetyön muotoihin, ennen muuta avopalveluihin. Kuntien on edullista pyrkiä seudulliseen palvelujen järjestämiseen. Lähtökohtana on, että jokaisessa kunnassa on vähintään perusterveyden- ja sosiaalihuollon palvelut päihdeongelmaisten käytettävissä. Ensikontakti päihdeasiakkaaseen syntyy useimmiten juuri peruspalveluissa. Näissä palveluissa tulisikin olla riittävä ammattitaito päihdeongelmaisten hoidon arvioinnille ja hoitoonohjaukselle. Erityispalveluiden järjestämisessä seudullista yhteistyötä laajempikin järjestämispohja on suositeltavaa. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimessa palveluprosessit ja toimintatavat pyritään saamaan mahdollisimman käyttäjälähtöisiksi. II TYÖSKENTELYN KUVAUS Seudulliseen päihdepalveluiden kehittämistyöryhmään kutsuttiin edustajat kaikista Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen kunnista, erikoissairaanhoidosta, Tuustaipaleen kuntayhtymästä sekä A-klinikkasäätiön Itä-Suomen palvelualueelta. Työryhmätyöskentelyyn osallistuivat seuraavat henkilöt seuraavista organisaatioista: Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen järjestäjähallinnosta: sosiaali- ja terveysjohtaja Maria Närhinen, hyvinvointikoordinaattori Pirjo Syväoja ja kehittämispäällikkö Riitta Manninen Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen Mikkelin palvelutuotantoyksiköstä palvelutuotantojohtaja Timo Talo, psykososiaalisten palvelujen johtaja Niina Helminen, mielenterveysvastaanoton vastaava lääkäri Riitta Leminen, ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö Marit Salo, johtava sosiaalityöntekijä Kirsti Korhonen, sosiaalityöntekijä Satu Tanttu, sosiaalityöntekijä Eeva Hokkanen, vastaanoton esimies Minna Mutanen, johtava ylilääkäri Hans Gärdström. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen Kangasniemen palvelutuotantoyksiköstä päihdehoitaja Mari Montonen. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen Mäntyharjun palvelutuotantoyksiköstä johtava sosiaalityöntekijä Birgitta Pyykönen ja päihdehoitaja Asta Hoteila. 4

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen Pertunmaan palvelutuotantoyksiköstä mielenterveys- ja päihdetyön sairaanhoitaja Päivi Tuokko. Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksesta vt. päihdehuollon johtaja Pirjo Liukkonen, vastaava hoitaja Antti Koskenranta ja vastaava erikoissairaanhoitaja Tuovi Aavikkola. A-Klinikkasäätiöltä aluejohtaja Heli Lahtinen, apulaisjohtaja Jari Peltola ja yksikköjohtaja Sari Sirkiä-Lappalainen. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymästä sairaalajohtaja Jari Välimäki. Arjen Mieli hankkeesta projektikoordinaattori Anri Mihailov. Työryhmä kokoontui kolme kertaa: 21.3.2012, 16.4.2012 ja 21.5.2012. Työryhmä käsitteli ensimmäisessä kokouksessaan päihdepalveluiden nykytilaa sekä ns. päihdekeskuksen ideaalimallia. Nykytilasta ja päihdekeskusmallista tehtiin prosessikuvaukset. Prosessikuvaukset kokonaisuudessaan ovat liitteenä (LIITE1). 5

Kuvio1. Päihdepalvelujen nykytila. Nykytilasta arvioitiin yhdessä kehittämiskohtia ja alueita, joita Mikkelin seudulla tulee kehittää, jotta päihdepalveluiden kokonaisuus vastaisi vallitsevaan tarpeeseen. Samalla kartoitettiin nyt hyvin toimivat kohdat, jotka ehdottomasti halutaan säilyttää. Alatyöryhminä toimivat selviämisasema/katkaisu/korvaushoito työryhmä, asumispalvelutyötyöryhmä sekä avopalveluiden ja kotiin vietävien palveluiden työryhmä. Loppuvaiheessa toimi enää selviämisasema/katkaisuhoito/korvaushoito työryhmä ja kaksi muuta työryhmää yhdistyivät peruspalveluiden kehittäminen työryhmäksi. 6

Alatyöryhmät valmistelivat asioita ja ehdotuksia, joista sitten yhdessä laajemmassa työryhmässä keskusteltiin ja tehtiin linjauksia ja ehdotuksia lautakunnalle. Mikkelin palvelutuotantoyksikön ulkopuolisilta kunnilta kysyttiin erikseen, ovatko kunnat valmiita sitoutumaan seudulliseen päihdepalveluiden kokonaisjärjestämiseen. Tässä tilanteessa Mikkelin palvelutuotantoyksikön ulkopuoliset kunnat ilmoittivat haluavansa säilyttää nykyiset toimivat päihdepalveluiden järjestämisen tavat. Seudullisessa selviämisaseman valmistelutyössä on halu olla mukana, mutta varsinaiseen päätöksentekoon ollaan valmiita vasta kun todelliset kustannukset ovat selvillä. Näin ollen ensivaiheessa Mikkelin palvelutuotantoyksikön tulee tehdä omat erillisratkaisunsa vähintään katkaisu- ja korvaushoidon järjestämisen osalta. Siksi tässä selvityksessä keskitytään tarkastelemaan päihdepalveluita lähinnä Mikkelin palvelutuotantoyksikön näkökulmasta. III PÄIHDEPALVELUIDEN NYKYTILA MIKKELIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN KUNNISSA Päihteiden käyttö ja samalla päihteiden käytön haitalliset seuraukset ovat Mikkelin seutukunnassa huolestuttavasti lisääntyneet 2000-luvulla. Useilla osaalueilla päihdeongelmien kehitys on Mikkelissä valtakunnan keskivertokehitystä huolestuttavampaa. Päihteiden käytön seuraamukset näkyvät jokaisen kuntalaisen arjessa. Alkoholin kulutus kasvoi koko 2000-luvun. Mikkelin seudulla juodaan n. 12 litraa puhdasta alkoholia jokaista asukasta kohden vuodessa, mikä tarkoittaa n. 63 puolen litran Koskenkorvapulloa vuodessa. Vuonna 2000 kulutus oli n. 10 litraa. Mikkelin seutukunnissa alkoholin kulutus on n. 2 litraa suurempaa kuin esim. Kuusiokunnissa Pohjanmaalla. Alkoholin kulutus ja alkoholihaitat ovat suhteessa toisiinsa. Viime vuosina kulutus on kääntynyt pieneen laskuun, joka johtunee hintapolitiikasta. Päihteiden käytön seurauksena menetetään lisääntyvässä määrin inhimillistä pääomaa. Kuolinsyytilastojen perusteella tiedetään, että monissa Mikkelin alueen kunnissa ovat alkoholiperäiset sairaudet ja tapaturmat sekä miehillä että naisilla kolmanneksi yleisin liian varhaisen kuoleman syy. Työikäisillä on alkoholi suurin enneaikaisten kuolemien aiheuttaja. Inhimillisen pääoman menetysten lisäksi päihteiden käytön välittömät ja välilliset kustannukset syövät kansantalouden niukkenevia resursseja. Nämä kustannukset ovat Mikkelin seudullakin kymmeniä miljoonia euroja. Kouluterveyskyselyjen perusteella nuorten terveystottumuksissa vakavia huolenaiheita ovat erityisesti runsas alkoholin käyttö ja kannabiskokeilujen lisääntyminen. Mikkelin seutukunnassa 14 % yläkoululaisista, 25 % lukiolaisista ja 7

40 % toisen asteen opiskelijoista juo itsensä humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Myös Kannabiskokeilut ovat lisääntyneet nuorten keskuudessa. Valopilkkuna on, että kokonaan raittiiden nuorten osuus on lisääntynyt vuosi vuodelta. Päihteiden käyttö liittyy myös työkyvyttömyyteen, tapaturmiin (esim. liikennetapaturmat), itsemurhiin ja väkivallan tekoihin. Nuorten alkoholin vaikutuksen alaisena tekemät vakavat henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset ovat huolestuttavasti lisääntyneet. Nuoret ovat aikuisia useammin myös itse väkivaltarikosten kohteena. Nuorten syrjäytymiskehityksessä on nuorten omalla päihteiden käytöllä mutta myös nuoren vanhempien päihteiden käytöllä suuri rooli. Päihteiden käytöstä seuraa vaikeuksia selviytyä koulunkäynnistä. Koulupudokkuus puolestaan johtaa työttömyyteen, joka yleensä pahentaa päihdeongelmaa ja yhteiskunnasta syrjäytymistä. Vaikka päihteiden käytön vähentämisessä on ensisijaista käytön aloittamisen ehkäisy lainsäädännön kautta, jää paikalliselle tasolle runsaasti vastuuta ja työkenttää myös päihdehaittojen ennaltaehkäisyssä. Ehkäisevän päihdetyön lisäksi tarvitaan panostuksia aikuisten lisäksi myös nuorille suunnattuihin korjaaviin päihdepalveluihin. Päihdepalveluiden järjestäminen kuuluu kunnan perusvelvollisuuksiin. Sitä säätelevät Päihdehuoltolaki (1986/41) ja päihdehuoltoasetus (1986/653) ja monet muut lait. Päihdehuollon tulee olla kunnan tarpeeseen riittävästi vastaavaa, helposti tavoitettavaa ja avohuoltopainotteista. Sitä tulee olla saatavilla vuorokauden ajasta riippumatta ja niin, että asiakkaat itse tavoittavat sen myös omatoimisesti. Alla Maisemaraportista otettu vertailu päihdehuollon kustannuksista /yli 20- vuotias asukas. Kustannuksia on verrattu verrokkikuntiin sekä kokonaiskustannuksina että avohoidon, asumispalveluiden ja laitoshoidon suhdetta. 8

Vertailusta tulee esille päihdepalveluiden korkeat kustannukset Mikkelin ja Mäntyharjun osalta sekä Mikkelissä korkea palveluasumisen ja laitoshoidon osuus. Huomioitavaa on, että taulukossa eivät näy kaikki päihdehuoltoon liittyvät kustannukset. Siitä puuttuvat mm. katkaisuhoidon ja avohoidon kustannukset niiden kuntien osalta, jossa sitä toteutetaan osana omaa muuta toimintaa sekä yhteispäivystyksen ja erikoissairaanhoidon kustannukset. Maisema-seurannassa päihdehuollon kustannukset ovat osa psykososiaalisten palvelujen kokonaisuutta. Mielenterveys- ja päihdehuollon palvelujen järjestämistapa vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kumpaan palvelukokonaisuuteen kustannukset kohdentuvat. Mikkelin kaupungin aikuispsykososiaalisten palvelujen palveluvolyymit ja kustannukset vv. 2010-2012 oheisena. LIITE 2. Keskisuurten kaupunkien kustannusvertailun 2011 mukaan Mikkelin päihdehuollon kustannusindeksi (euroa/asukas ikävakioituna) on 1,18, (viidenneksi korkein 20 kaupungin vertailussa). Keskiarvoon verrattuna Mikkeli käytti päih- 9

depalveluihin 300 000 euroa keskiarvoa enemmän. Kaupunkien päihdehuollon kustannusindeksi vaihtelee välillä 0,56 1,81 (keskiarvo 1). THL:n tilasto- ja indikaattoripankissa (SotkaNet) on Mikkelin seudun sosiaalija terveystoimen kuntien osalta seuraavat päihdeindikaattoritiedot (v. 2010) Hirven salmi Kangas niemi Mänty harju Pertun maa Ristiina Suomen niemi Mikkeli Koko maa Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 7 9,6 10,9 26,9 10,3 6 9,3 8,1 Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 0,8 0 4,8 0 0,4 0 0,8 1,2 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 9,4 1 1,9 1,5 4,9 0 12,9 9,3 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 0,8 0,8 1,5 2,1 1,4 2,5 3,2 3,2 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 21,3 3,7 30,4 3,1 40 10 30 29,7 Päihdesairauksien hoitojaksot 15-24 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 4,9 0 0 0 2,1 0 2,7 3,2 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 3,3 4,4 7,7 7,7 3,5 3,2 3,5 Â ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2012 Mikkelin kaupungin päihdehuollon indikaattoritiedot (2010) verrattuna eräiden kaupunkien ja koko maan tietoihin Mikkeli Joen suu Jyväs kylä Kouvola Salo Koko maa Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 9,3 9,3 8,5 8,6 7,9 8,1 Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 0,8 0,2 5,8 0,7 1,2 1,2 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 12,9 8,3 7,6 14,2 14,6 9,3 10

Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 3,2 2,2 2,6 4,2 2,8 3,2 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 30 27,8 28 34 47,3 29,7 Päihdesairauksien hoitojaksot 15-24 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 2,7 3,5 4,2 1,3 4,5 3,2 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 3,2 4,2 3,7 2 4,4 3,5 Â ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2012 Indikaattoritiedoista ei voi tehdä syvällistä analyysiä tuntematta tarkasti koko sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisen tapaa ja järjestämistä. Kustannukset esim. asumispalveluissa saattavat olla osana omaa muuta toimintaa eivätkä silloin kirjaudu päihdehuollon kustannuksiksi. Päihdepalveluissa palvelun tuottaa aina henkilöstö. Henkilöstöstä aiheutuvat kustannukset ja henkilöstön määrä ovat samansuuntaiset tuottaa palvelun kunta tai muu toimija. 1. Avohoito Avohoitoon A-klinikkasäätiön ylläpitämään Mikkelin A-klinikalle voi jokainen päihteidenkäytöstään huolestunut hakeutua vapaasti ilman erillistä maksusitoumusta tai lähetettä. A-klinikalle pääsee asioimaan heidän tekemän palvelutarpeenarvioinnin mukaisessa järjestyksessä kulloisenkin jonotilanteen mukaan. Kangasniemellä ja Pertunmaalla päihteidenkäyttäjien avohoidosta huolehtii kunnan mielenterveystoimistoissa työskentelevät päihdehoitajat. Mäntyharjussa päihdehoitaja työskentelee sosiaalitoimen alaisuudessa. Mikkelin kotihoitoon perustettiin Mielenterveys- ja päihdetiimi vuonna 2011. Hoitoon pääsyyn tehtiin tiukat kriteerit. Palvelu on tarkoitettu ensisijaisesti yli 65 vuotiaille mielenterveys- ja päihdeasiakkaille, joiden toimintakyky on selkeästi alentunut ja jotka eivät kykene käyttämään kodin ulkopuolisia terveyspalveluita. Asiakkaalla on oltava diagnosoitu psyykkinen sairaus ja/tai alkoholismi/alkoholidementia. Heiltä vaaditaan hoitoon sitoutumista, joka kirjataan hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan. Mikkelissä mielenterveys- ja/tai päihdeongelmaisia on edelleen noin 160 kotihoidon MIPÄ-tiimin tai muiden tiimien asiakkaina. He saavat kotihoidossa tar- 11

vitsemansa palvelun (hoitoa, hoivaa ja kuntoutusta), eivätkä he todennäköisesti aktiivisemmasta kuntoutuksesta paljoa hyötyisi. Alle 65 vuotiaat on pyritty ohjaamaan muun kuntouttavan avun piiriin. Kuntouttavaa apua on tarjolla hyvin rajoitetusti. Varsinaista kotihoitoa heille ei ole olemassa. Muissa kunnissa vastaavan apu järjestyy kotihoidon toimesta. Työtoimintaa ostetaan asiakaskohtaisen tarpeen mukaan niukkojen määrärahojen puitteissa. 2. Katkaisuhoito Katkaisuhoitoon pääsyn kriteerinä tulee aina olla asiakkaan avun, tuen ja hoidon tarve. Akuuteissa tilanteissa (mm. alkoholimyrkytys, delirium) hoitoon tulee päästä välittömästi. Akuuttihoito käsittää päihdeongelmaisen välitöntä hoidon tarpeen arviointia, hoidon käynnistämistä sekä elämän tilanteen ja sosiaalisen avun tarpeen selvittelyä. Katkaisuhoitoon ohjataan lääkärin arvioimana terveydenhuollollisin perustein. Katkaisuhoito kuuluu hoitotakuun piiriin. Mikkelissä katkaisuhoito toteutetaan avokatkaisuna A-klinikalla tai alkoholiriippuvaiset ohjataan ympärivuorokautiseen laitoskatkaisuhoitoon ilman erillistä maksusitoumusta Tuustaipaleen kuntoutumiskeskukseen. Ristiinassa, Suomenniemellä ja Hirvensalmella päätöksen ja maksusitoumuksen Tuustaipaleen katkaisuhoitoon tekee sosiaalityöntekijä. Ongelmaksi syntyvät ilta ja viikonloppuajat, jolloin sosiaalityöntekijä ei ole tavoitettavissa. Sosiaalityöntekijälle ei ole lainmukaista perustetta evätä katkaisuhoitoon pääsyä. Lääkäri arvioi katkaisuhoidon tarpeen terveydenhuollollisin perustein. Sopimus katkaisuhoidon järjestämisestä Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksen kanssa on 31.8.2012 saakka. Mikkelillä on yksi paikka Tuustaipaleessa huumevieroitusta tarvitseville. Kouvolan katkaisuhoitoasemalta on varattu myös yksi paikka Mikkelille siten, että sinne ei tarvitse maksusitoumusta. Lähettävänä tahona on tällöin aikuissosiaalityö ja A-klinikka. Alkoholikatkaisuhoidon pituus on Tuustaipaleen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan viisi vuorokautta ja vrk ja huumekatkaisun 14 vrk. Muut Mikkelin seudun kunnat toteuttavat katkaisuhoidon omana toimintana terveyskeskuksen osastoillaan tai tarvittaessa ostavat sitä Tuustaipaleen kuntoutumiskeskukselta. 12

3. Päihdekuntoutus Kaikki Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen kunnat ostavat asiakaskohtaisin maksusitoumuksin päihdekuntoutuksen palveluita Tuustaipaleen kuntoutumiskeskukselta. Tämän lisäksi voidaan käyttää myös muiden palveluntarjoajien palveluita silloin, kun ne soveltuvat asiakkaalle paremmin. Laitoskuntoutusta tarvittaessa kunnan rahapula ei ole riittävä peruste kielteiseen päätökseen, vaan kriteerinä on avun, tuen ja hoidon tarve (PHL 7 ). 4. Asumispalvelut Ainoastaan Mikkelillä on oma Kinnarin asumispalveluyksikkö, jossa tuotetaan asumispalvelua 14 asiakkaalle. Kinnarin asumispalveluyksikössä ei ole henkilökuntaa yöaikaan. Kaikki asiakkaat eivät sovellu Kinnarin yhteisölliseen asumiseen eivätkä kaikki asiakkaat sitoudu Kinnariin. Kinnarin asumispalveluyksiköstä tehdään kotikäyntejä myös asiakkaiden koteihin. Tarvetta kotiin vietäville palveluille on nykyistä enemmän. Kaikki Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen kunnat ostavat asiakaskohtaisin maksusitoumuksin päihdeasumispalveluita. Päihdepalveluissa käytetään myös välimuotoisia asumisvaihtoehtoja tuetusta asumisesta asumispalveluun ja tehostettuun asumispalveluun. Palveluntarjoajia on useita. Tuustaipaleen kuntoutumiskeskus tuottaa myös asumispalveluita. Asumispalveluita ostetaan pysyvämpään asumiseen sekä intervallijaksoja tukemaan kotona selviämistä. 5. Opioidiriippuvaisten korvaushoito Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran valtakunnallisen valvontaohjelman 2012-2014 mukaan opioidiriippuvaisten hoidon tarve arvioidaan ja hoito toteutetaan aina terveyskeskuksessa, päihdehuollon yksikössä tai vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon yksikössä, jossa on hoidon antamiseen perehtynyt hoidosta vastaava lääkäri sekä muut edellytykset hoidon antamiseen. Vaativa hoito on arvioitava ja järjestettävä sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimintayksikössä, Järvenpään sosiaalisairaalassa tai valtion mielisairaalassa. Opioidiriippuvaisten korvaushoitoa toteutetaan tällä hetkellä kolmessa Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen kunnassa. Mikkelissä korvaushoidon tuottaa arkisin A-klinikkasäätiön Mikkelin A-klinikka. Viikonloppuisin korvaushoidon antamisen on toteuttanut vanhuspalveluiden kotisairaalan henkilökunta. Korvaushoidon toteutus kotisairaalapalveluissa ei ole tarkoituksenmukaista jatkossa resurssien riittämättömyyden vuoksi. Korvaushoidossa olevien määrä on noussut muutamassa vuodessa nopeasti. Kangasniemellä korvaushoidon tuottaa mielenterveysvastaanotto arkisin ja viikonloppuisin korvaushoidon on toteuttanut terveyskeskuksen osaston henkilö- 13

kunta. Mäntyharjulla korvaushoito toteutetaan Mäntyharjun terveyskeskuksessa arkisin päihdehoitajan toimesta ja viikonloppuisin hoidon toteuttaa terveyskeskusosaston henkilökunta. Kangasniemi ja Mäntyharju ovat tyytyväisiä korvaushoidon toteuttamiseen nykymallilla. 6. Erikoissairaanhoito Somaattisesti oireilevat päihdepotilaat hoidetaan Mikkelin keskussairaalassa tai terveyskeskuksen akuuttiosastolla. Mikkelin alueen päihdeasiakkaiden hoitoketjua ei ole mietitty. Päihdeasiakkaat ruuhkauttavat usein erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikan. Päihtynyt potilas jää usein seurantaan päivystyspoliklinikalle, vaikka akuuttihoidon tarvetta ei enää olisikaan. Vuonna 2010 erikoissairaanhoidon päivystyksessä hoidettiin 172 ja terveyskeskuspäivystyksessä 483 alkoholidiagnoosilla olevaa potilasta. Seurantajaksolla 14.6.-17.9.2011 yhteispäivystyksessä kävi 356 päihdepotilasta. Heistä 70 % asioi yöaikaan, pääasiallisena päihteenä on ollut alkoholi 93,5 %:lla. Hoitoon tulon syynä oli sairaus 23 %:lla, vamma 48 %:lla ja pelkkä päihtymys 29 %:lla. Tänä aikana 103 henkilöä asioi pelkästään päihtymyksen vuoksi. Pelkästään päihteiden vuoksi asioivia oli siis keskimäärin 34 henkilöä kuukaudessa. Tilastossa ei ole eritelty, kuinka monta eri asiakasta on käynyt päivystyksessä useammin kuin yhden kerran. Yhteispäivystyksestä saadun tiedon mukaan uutta selvitystä ei ole tehty, mutta päihdeasiakkaiden määrä on säilynyt samansuuruisena. Vuonna 2009 tehdyssä selvityksessä Päihdepotilas Mikkelin keskussairaalan Yhteispäivystyksessä selvitettiin päihdepotilaiden määrää ja hoidon kustannuksia. Lisäksi selvitettiin, kuinka moni palveluja käyttävä päihdeasiakas olisi voitu hoitaa selviämisaseman kaltaisella organisoinnilla. Seuranta-aikana olleista päihdepotilaista (23) olisi voitu hoitaa kokonaan selviämisasemalla 7 ja hoidon pituutta olisi voitu lyhentää 4 potilaan kohdalla mikäli Mikkelissä olisi selviämisasema. Tutkimuksessa peräänkuulutetaan selviämishoitoyksikön perustamista sekä entistä enemmän ennaltaehkäisevään hoitoon sitoutumista. Selviämisaseman palveluita tarvitsevien määrä on kuitenkin sen verran alhainen, että pelkästään selviämisaseman toimintaa ei ole kustannustehokasta järjestää. Jatkossa mietittävä siis selviämisaseman ja katkaisuhoidon yhdistämistä sekä selviämisaseman toteuttamista yhteispäivystyksen yhteydessä. Alla olevaan taulukkoon on kirjattu vuoden 2011 aikana toteutuneet asiakkuudet, ostopalveluiden hinta sekä käynti/hoitopäivät. Mikkelin osalta katkaisuhoidon, laitoskuntoutuksen sekä asumispalveluiden kustannukset ovat kalliit verrattuna muihin kuntiin. Lisäksi kustannukset jakautuvat kohtuullisen pienen asiakaskunnan osalle. 14

ASIAKASVIRRAT TP 2011 MIKKELI RISTIINA HIRVENSALMI SUOMENNIEMI Avohoitokäynnit A-klinikalla (eurot sisältää myös korvaushoidon Mikkelin osalta) 370 000 euroa 7802 käyntiä 598 asiakasta 16 828 euroa 167 käyntiä 29 asiakasta 2858 euroa 22 käyntiä 5 asiakasta 318 euroa 5 käyntiä 3 asiakasta Katkaisuhoito 215 428 euroa noin 30 % eli 34 on toistuvia asiakkaita 1068 hoitopv 108 eri asiakasta Alkokatko 150 /vrk, huumekatko 315 /vrk Laitoskuntoutus 433 205 euroa 29 604 euroa (sis. myös katkaisuhoidon) 23 106 euroa (sis. myös katkaisuhoidon) 1377 euroa (sis. myös katkaisuhoidon) 2831 hoitopv 62 hoitopv 7 asiakasta 151 hoitopv 7 asiakasta 4 htpv 1 asiakas 93 eri asiakasta Asumispalvelut 357 483 euroa 4608 asumipv 31 670 euroa 408 asumispv 50 271 euroa 648 asumispv 0 euroa 37 asiakasta 3 asiakasta 2 asiakasta 15

Tällä hetkellä tietojärjestelmistä saatavat tiedot ovat puutteellisia. Kattavaa ja perusteellista analyysiä ei ole mahdollista tehdä. Avohoitokäynneistä puuttuvat käynnit ja kustannukset kunnan omissa sosiaalitai terveydenhuollon yksiköissä. Mikkelin kaupungin osalta päihdepalveluiden käyttö on kehittynyt seuraavasti: TP 2009 TP 2010 TP 2011 kasvu 2009-2011 Avohoito 7692 7771 7802 110 käyntiä 1 % Laitoskuntoutus Asumispalvelut 2753 2886 2831 78 htpv 3% 3166 3578 4608 1442 htpv 46 % Katkaisuhoidonosalta vertailutietoa ei ole saatavissa, koska katkaisuhoidon järjestämisen tavat ovat vaihdelleet. A-klinikan avohoitokäyntien ja laitoshoidon osalta kasvu on ollut maltillista. Asumispalveluiden kasvu kertoo lisääntyneen palvelutarpeen lisäksi tehdystä palvelurakenteen muutoksesta. Laitoshoitoa on vähennetty ja päihdeongelmaiset asiakkaat ovat ohjautuneet asumispalveluihin päihdehuollon päätöksillä. 7. Puuttuvat palvelut Tällä hetkellä seudulla ei ole lainkaan ensisuoja/selviämisasema palveluita. Lisäksi Mikkelin kaupungilla alle 65-vuotiaat päihdeongelmaiset eivät juuri saa ohjausta ja apua omaan kotiin. Tukiasumispalveluita ei myöskään ole saatavilla. Päihdeongelmaisten oman päivätoiminnan palvelut päättyivät vuoden 2011 lopussa. Käytettyjen lääkeruiskujen VINKKI terveysneuvontapiste Pankalammella on avoinna vain rajoitetusti ja sen käyttö on vähäistä. Terveysneuvontapisteen sijaintia tulee miettiä osana päihdepalveluiden kokonaisuutta. Vahvistamalla kotiin vietäviä palveluita, voidaan alentaa katkaisuhoidon, laitoskuntoutuksen sekä asumispalveluiden kustannuksia. 16

IV MIKKELIN ALUEEN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTOIMIJOIDEN YH- TEISTYÖRYHMÄN KANNANOTTO PÄIHDEPALVELUIDEN JÄRJESTÄMI- SEKSI MIKKELISSÄ Mikkelin alueen päihde- ja mielenterveystoimijoiden yhteistyötyöryhmä pohti Mikkelin seudun päihdepalvelujen kokonaisuutta ja niiden järjestämistä syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana laatien kunnan pyytämän kannanoton kolmannen sektorin näkökulmasta päihdepalvelujen järjestämiseksi Mikkelissä. Työryhmän toiminnassa olivat mukana Virike ry, Kan-kodit ry, Viola ry, Estery ry, Via Dia ry, Mimosa ry ja Toimintakeskus ry. Kannanoton mukaan päihdepalveluja tulee tarkastella alueellisesti ja alueen koko päihdetyön kenttä laajasti huomioiden. Yksittäisen palvelun kehittäminen ei riitä tarjoamaan palveluja päihdeongelmaiselle asiakkaalle eikä siten myöskään poista tai vähennä ongelmaa. Työryhmä näki tärkeänä, että palvelut rakennetaan lähelle asiakasta matalan kynnyksen periaatteella. Palvelujen tulee olla tiiviisti kytköksissä toisiinsa ja ne tulisi räätälöidä jokaiselle asiakkaalle erikseen huomioiden asiakkaan tarve. Työryhmä näki tärkeäksi palvelukentän toimivuuden ja palveluketjujen katkeamattomuuden hyvän suunnittelun ja moniammatillisen yhteistyön avulla. Hoitopolkujen tulee olla selkeästi porrastettuja ja tavoitteellisia. Työryhmän mielestä palvelukenttä ei ole riittävä ja toimiva ja päihdehoitopolut ovat muotoutumattomia ja epäselviä. Palvelujen kehittämisessä vaaditaan laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Oman roolinsa järjestöt näkevät pitkälti vertaistuen, päivätoiminnan ja asumispalvelujen järjestäjänä mielenterveys- ja päihdekuntoutujille kuntoutuksen oikeassa vaiheessa. Järjestöt ovat halukkaita tuottamaan palveluja yhteistyössä kunnan kanssa saadessaan palvelujen järjestämiseen riittävän taloudellisen tuen. Työryhmän mielestä alueella tulee kehittää ainakin ensisuoja/ selviämisasematoimintaa, päivätoimintaa, työtoimintaa ja asumispalveluiden porrasteisuutta. Palveluiden tulee olla matalankynnyksen palveluja ja niiden tulee sijaita mahdollisimman keskeisellä paikalla, paikalla jonne on hyvät kulkuyhteydet. Palveluiden järjestäjätahoon järjestöjen työryhmä työryhmä ei ottanut kantaa. Seuraavassa palvelut, jotka työryhmä näki tarpeellisiksi: 1. Ensisuoja/Selviämisasema ja märkä asuminen Toimii suojana sekä päihtyneelle että selvänä saapuvalle yöpaikan tarvitsijalle. Tulisi sijaita keskustan läheisyydessä, jotta palvelu olisi helposti saatavilla. Tulee olla valvottu ongelmien välttämiseksi. Suojaan eivät sovellu aggressiiviset tai välittömässä sairaalahoidon tarpeessa olevat asiakkaat. 17

2. Katkaisuhoito Katkaisuhoitoon tulisi olla matalankynnyksen hoitoon pääsy. Hoidon aikana tulee tehdä riittävä selvitys asiakkaan kokonaistilanteesta, jotta jatkohoidon suunnittelu on mahdollista (palveluohjaus). Katkaisuhoidon jälkeen tulee asiakkaan päästä tarpeen mukaan eteenpäin tarvitsemalleen taholle. 3. Asumispalvelut Porrasteiset asumispalvelut niiden tarvitsijoille. Lisäksi tulee kehittää myös kotiin vietäviä palveluja. 4. Päivätoiminta Paikka, jonka palveluiden piiriin on päihteettömänä mahdollisuus siirtyä. Tarjolla mm. laaja-alainen palveluohjaus, hygieniahuolto, elämän ja arjenhallinnan tukeminen erilaisin keinoin, vertaistuki, asiantuntija-apu. 5. Työtoiminta Aktivointitoimenpide, johon asiakas pääsee omien voimavarojensa mukaan, kun elämäntilanne sen mahdollistaa. Jokaiselle räätälöidään oma työelämäpolku. Kuntoutuja huomioidaan kokonaisvaltaisesti ja hänen tilannettaan seurataan ja arvioidaan, jotta mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua ajoissa. Työryhmän kirjallinen esitys kokonaisuutena on liitteenä. LIITE 3. V KOHTI PÄIHDEKESKUSAJATTELUMALLIA Mikkelin seutukunnan päihdepalveluiden hajanaisuus sekä päihdepalveluiden kehittämisessä ollut väliaikaisten ratkaisujen kehittäminen on katkaistava. Jatkossa kehittäminen tulee olla pysyvää ja tulevaisuuteen suuntaavaa. Päihdepalvelut tulee rakentaa yhden katon periaatteella. Tämä ei välttämättä tarkoita uusien rakennusten rakentamista ja kaikkien muuttamista samaan kiinteistöön. Palvelut voivat olla myös hajallaan muodostaen ns. virtuaalisen päihdekeskuksen. Olennaista sekä asiakasnäkökulmasta että eurojen näkökulmasta on se, että palveluprosessit ovat joustavia ja asiakasta hoidetaan aina oikeaaikaisesti oikeantasoisessa hoitopaikassa tai tuetaan omaan kotiin. Päihdepalveluiden prosessille tulee saada selkeä vastuutaho, joka kanta huolta koko kokonaisuuden toimivuudesta. Seudullisen päihdekeskuksen tulee sisältää seuraavat toiminnalliset kokonaisuudet: ensisuoja / selviämisasema, päihdekatkaisuhoidon, päihdekuntoutuksen, asumispalvelut sekä opioidiriippuvaisten korvaushoito. 18

Kuvio 2. Päihdekeskusmalli. 1. Ensisuoja / Selviämisasema Päihtyneiden selviämis- ja ensihoito järjestetään selviämisasemalla. Selviämishoitoasema on tarkoitettu erilaisten päihteiden käyttäjien lyhytaikaista toipumista varten. Terveyskeskuspäivystys, poliklinikat ja poliisi voivat siirtää potilaita ja asiakkaita seurantaan asemalle silloin, kun päihdetila estää hoidon tai kun säilytykseen poliisin suojissa liittyy jokin riski. Ensisuoja tarjoaa suojan asunnottomille päihdeongelmaisille sekä terveyskeskuksessa / erikoissairaanhoidon päivystyksessä hoidettaville päihtyneille, joilla 19

ei ole muuta paikkaa. Selviämisaseman tavoitteena on, että päivystyksessä asioivat asiakkaat siirtyvät selviämisasemalle, jonka hoitoon ei tarvita lähetettä ja se on asiakkaalle ilmaista. Selviämisasemalla selvitetään asiakkaan tilanne ja arvioidaan muun hoidon tarve. Asiakasta motivoidaan jatkamaan tarvittaessa katkaisuhoidossa tai hakeutumaan päihdehuollon avopalveluihin. Jatkohoito riippuu asiakkaan omasta motivaatiosta. Oman motivaation lisäksi katkaisuhoidon tarpeen arvioi lääkäri hoidollisin perustein. Päihtymys ei saa estää henkilön akuuttihoidon tarpeen arviointia ja hoidon järjestämistä, eikä päihtymys saa estää henkilöä saamasta asianmukaista palvelua ja kohtelua. Päihtyneen henkilön akuuttihoidon yhteydessä tulee arvioida myös päihdehuollon tarve. Päihdekuntoutusjaksolle ja asumispalveluihin pääsystä päätöksen tekee kunnan sosiaalityöntekijä. Kunnan taloudellinen tilanne ei voi olla este päihdekuntoutukseen pääsemiselle, vaan päätös tulee tehdä avun, tuen ja hoidon tarpeen mukaan (PHL 7 ). Avohoitoon A-klinikalle ja kuntien päihdehoitajille voivat hakeutua kaikki halukkaat. Mikkelissä selviämisaseman tarve on vähäinen. Muutama yhteispäivystystä kuormittava suurkuluttaja aiheuttaa sairaanhoitopiirille suuret kustannukset sekä estää monien muiden potilaiden hoidon vaativuudellaan ja sekavuudellaan. Selviämisaseman tulisi sijaita mahdollisimman lähellä keskustaa ja yhteispäivystystä. Mikäli se sijaitsee kaukana keskustasta tai yhteispäivystyksestä, on edelleen suuri mahdollisuus, että päihdeasiakkaat hakeutuvat edelleen yhteispäivystykseen selviämisaseman sijaan. Kustannustehokkain vaihtoehto on selviämisasema yhteyspäivystyksen yhteydessä. Selviämisaseman hoitoaika on keskimäärin noin vuorokausi. 2. Päihdekatkaisuhoito Perinteisesti katkaisuhoito ymmärretään lyhyenä vieroitusoireiden lievittämiseen tähtäävänä hoitona. Katkaisuhoitoa voidaan toteuttaa avokatkaisuna tai laitoskatkaisuna. Asiakaslähtöisesti tulee miettiä ja päättää, tarvitseeko avun tarvitsija ympärivuorokautisia palveluja vai riittäisikö päiväkatko tai avokatkaisu. Erilaisten katkaisuhoitomuotojen yhdisteleminen tarvitsijan kunnon mukaan on oltava mahdollista. Katkaisuhoidon laajentamisella lähemmäs päihdekuntoutusta voidaan varsinaisten laitoskuntoutusjaksojen määrää vähentää. 20

3. Päihdekuntoutus Päihdekuntoutus on tarkoitettu asiakkaille, joiden päihteidenkäyttö on muodostunut ongelmaksi sekä itselleen että läheisilleen. Asiakkaan huumeiden, alkoholin- ja/tai lääkkeiden käyttö on muodostunut haitalliseksi fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle sekä sosiaaliselle elämälle. Lähtökohtana on asiakkaan oma motivaatio. Päihderiippuvuudesta kuntoutuminen ei tarkoita ainoastaan päihteistä luopumista, vaan koko elämäntavan muutosta. Kuntoutuminen vaatii aikaa. Toipuminen on suuri elämänmuutos, jonka aikana ihminen joutuu luopumaan monista tärkeinä pitämistään asioista ja rutiineista. Suomessa avohuollon piirissä toteutetaan huomattava osuus vaativastakin päihdekuntoutuksesta. Osa asiakkaista pärjää avohuollon toimenpiteillä, osa taas tarvitsee laitosmaista kuntoutusta prosessinsa alkuvaiheessa. Toiset voivat hyötyä laitosmaisista kuntoutusjaksoista avohuollon toimenpiteiden tukena. 4. Asumispalvelut Sosiaalihuoltolain (710/1982) mukaan kunnan on huolehdittava asumispalvelujen järjestämisestä niitä tarvitseville. Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen asiakkaina ovat päihde- ja mielenterveyskuntoutujat sekä muut erityisestä syystä asumispalveluja tarvitsevat henkilöt. Pitkäaikaisempi, päihteettömyyttä varmistava ympäristö antaa päihdeongelmallisille mahdollisuuden toipua paremmin päihteiden elimistölle henkisistä, sosiaalisista ja fyysisistä aiheuttamista rasituksista. Mietittäväksi jääkin, onko päihdekeskus, johon yhdistetään kaikki päihdehuollon toiminnot, oikea paikka päihdeasiakkaiden asumispalveluille. Syntyykö alueelle negatiivinen päihdeyhteisö, jossa ongelmat kertaantuvat vai positiivinen yhteisö, jossa jokainen toimii vertaistukena toisilleen? Tämänhetkisen suuntauksen mukaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumispalvelut tulisi sijoittaa hajautetusti muun väestön sekaan ja välttää keskitettyä sijoittamista (THL: Esa Nordlingin esitys 20.9.2011 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmat päivillä Mikkelissä). Mikkelissä päihdeongelmaisten tukiasumistarve on ilmeinen. Hoitopolku tulee muodostaa porrasteiseksi, jolloin voidaan siirtyä raskaammasta hoidosta kevyempään ja päinvastoin asiakkaan voinnin ja selviytymisen mukaan. 21

5. Opioidiriippuvaisten korvaushoito Opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoito perustuu annettuun asetukseen (33/2008). Vieroituksella tarkoitetaan opiodiriippuvaisten päihteettömyyteen tähtäävää hoitoa, jossa käytetään apuna bubrenorfiinia tai metadonia sisältäviä lääkevalmisteita. Korvaushoidolla tarkoitetaan hoitoa, jossa ko. lääkkeitä apuna käyttäen, tavoitteena on joko kuntouttaminen ja päihteettömyys, tai haittojen vähentäminen ja potilaan elämän laadun parantaminen. Korvaushoito on monivuotinen hoito, joka perustuu hoitosopimukseen ja yhteistyöhön potilaan kanssa. Polikliinisen hoidon lähtökohtana on potilaan oma motivaatio ja tahto itsensä hoitamiseen ja elämäntavan muuttamiseen. Korvaushoito sisältää lääkehoidon lisäksi yksilöllisen hoitosuhteen ja mahdollisuuden psykososiaaliseen kuntoutumiseen. Huumeidenkäyttäjien lisääntyminen on haaste Mikkelin seudulla. VII TYÖRYHMÄN ESITYS: NYKYMALLIN KEHITTÄMINEN Työryhmässä käytiin läpi ns. suuret vaihtoehdot päihdepalveluiden järjestämiseksi tulevaisuudessa: 1. nykyistä mallia kehitetään niin, että luodaan virtuaalinen päihdekeskus 2. ostetaan yhdeltä tai usealta toimijalta kaikki/ säätiöitetään kaikki 3. kaikki omaksi toiminnaksi Vaihtoehdoista on tehty ennakkoarviointi, joka on koottu seuraavaan taulukoon. Strategia - peilautuminen tuloskorttiin VAIHTOEHTO 0 (NYKYTILA) Tuotetaan vähän itse, ostetaan paljon usealta eri toimijoilta ns. monituottajavaihtoehto Sallitaan monenlainen kumppanuus. Asettaa haasteen kokonaisuuden johtamiselle ja kehittämiselle. Kehittääkö jokainen vain VAIHTOEHTO 1 Ostetaan kaikki palvelut yhdeltä tuottajalta Ei ole kaupungin strategian mukaista, myös omaa toimintaa tulee säilyttää. VAIHTOEHTO 2 Tuotetaan itse kaikki palvelut Ei ole kaupungin strategian mukaista kasvattaa omaa tuotantoa ja henkilöstön määrää. 22

Vaikutukset asiakkaisiin - ensisijaiset kohderyhmät omasta näkökulmastaan, kuka vastaa kokonaisuudesta? Muutokset palveluissa asiakkaiden näkökulmasta ovat pienehköjä. Palvelujen saatavuuden tasaarvoisuus, katoavatko lähipalvelut? Asiakkaat saavat palvelut samalta tuottajalta (tunnettavuus) Palvelut entisille asiakkaille tuttuja, mutta hajallaan. Palveluverkossa on puutteita ja aukkoja. Palvelut näyttäytyvät uusille asiakkaille pirstaleisina. Palveluvaihtoehdot ovat rajallisia. Asiakkaat saavat palvelut samalta tuottajalta (tunnettavuus). Palveluita ei voida räätälöidä yhtä asiakaslähtöisesti kuin tällä hetkellä. Palveluita ei voida räätälöidä yhtä asiakaslähtöisesti kuin tällä hetkellä. Palvelut samasta organisaatioista, voi mahdollistaa yhtenäisen palveluprosessin. Palvelut voidaan räätälöidä asiakkaan tarpeen mukaan. Päihdepalvelut voivat jäädä irrallisiksi muista peruspalveluista. Vaikutukset henkilöstöön ja/tai osaamiseen Henkilöstö pysyy nykyisten työnantajien palveluksessa. Jokainen palveluntarjoaja kehittää omaa osaamistaan, mahdollisuus erikoistua. Tarve täsmentää henkilöstön osaamistarpeet, mitä osaamista tarvitaan omassa organisaatioissa. Onko tarpeen esim. päihdesairaanhoitaja, joka Henkilöstö siirtyy pois kuntien palveluksesta (4 henkilöä). Kaikki osaaminen siirtyy valitulle palveluntuottajalle Riski: löytyykö aluksi riittävästi osaajia? Haasteena on, pystytäänkö turvaamaan palveluiden saatavuus ja laatu? Kunnallisen päih- Henkilöstön määrä kasvaa. Erityisosaamistarve lisääntyy. Vaatii oman osaamisen kehittämisen, jotta hoidon laatu säilyy. Riski: löytyykö aluksi riittävästi osaajia? Haasteena on, pystytäänkö turvaamaan palveluiden saatavuus ja laatu? Vaikuttaa henkilöstöra- 23

Vaikutukset yhteistoiminta-alueen toimintaprosesseihin voi tarjota peruspalveluihin konsultointiapua/-tukea. Prosessien ja henkilöstön johtaminen haasteellista, kun useita palvelun tuottajia. Olemassa olevia hyviä käytäntöjä voidaan kehittää ja laajentaa alueelle Vaatii tiivistä yhteistyötä yhtenäisten ja saumattomien palveluprosessien aikaansaamiseksi. Riskinä palveluprosessin katkeaminen eri toimijoiden välillä sekä päällekkäinen toiminta. Yhteistyökumppanit säilyvät samoina; tutut toimintatavat. deosaamisen heikentyminen. Haaste johtajuudelle. Valitulla tuottajalla omat, sovitut palveluprosessit, joihin vaikuttaminen vaikeaa. Tuottaja ei välttämättä integroidu kunnan peruspalveluihin kuten varhaisen tunnistamisen prosesseihin tai ennaltaehkäisevään työhön. Tuottaja ei välttämättä integroidu kunnan palveluihin (erillisyys) ja ennaltaehkäisevään työhön. kenteeseen / määrään / työnorganisointiin Prosessien ja henkilöstön johtaminen omassa organisaatioissa. Yhteistoiminta-alueella säilyy erilaisia toimintatapoja Yhteys kunnan muihin palveluihin eheä. Yhtenäiset prosessit. Palveluprosessit eivät yhtenäisty. Taloudelliset vaikutukset Kustannusten nousu ainoastaan tällä hetkellä puuttuvien palvelujen (selviämisasema, kotiin vietävät palvelut, sosiaaliohjaus, päivätoiminta) verran. Kustannustehokasta säilyttää eri toimintatapoja väli- Kustannuskehitystä vaikea ennustaa. Määritellään itse, mitä ostetaan. Osataanko ostaa, mitä tarvitaan? Haaste talousjohtajuudelle. Riski: maksusta huolimatta asiakas Suuret aloituskustannukset, mm. tilat, henkilöstö, osaaminen. Kustannukset lyhyellä aikavälillä mittavat, tasoittuvat pitkällä aikavälillä. Investointikustannuksiin ei ole varauduttu. 24

matkoista johtuen. Maksetaan vain tarpeen mukaan käytetyistä palveluista. ei saa tarvitsemaansa hoitoa. Runsaasti riskejä: tilat, palvelujen hukkakäyttö Talouden riskit jaetaan yhdessä palveluntuottajan kanssa. Vaatii sopimusosaamista. Mahdollisesti uusista tiloista syntyvät investointikulut (selviämisasema). Ympäristövaikutukset Tilat ja henkilöstö ovat valmiina nykyisillä tuottajilla. Palvelut voivat sijaita saman katon alla tai hajallaan. Palvelut voivat sijaita saman katon alla tai hajallaan. Selviämisaseman kehittäminen on ratkaistava. -> tilat puuttuvat. Olemassa olevia tiloja ei tarjolla. Tilatarve huomioitava kaavoituksessa ja maankäytössä. Palveluntuottaja huolehtii tiloista. Tarvittavia tiloja ei ole. Tilakysymys ratkaistava. Vaatii mahdollisesti uusia kaavoitusratkaisuja. Yrittäjyys Luo mahdollisuuden useille yrittäjille tuottaa palveluita oman osaamisen mukaan. Vaikuttaa positiivisesti alueen työllisyyteen/työpaikkojen muodostumiseen ja mahdollisesti yritysten määrän kehittymiseen alueel- Tukee vain yhtä, kilpailutuksen kautta valittua palveluntuottajaa. Ei lisää yritysten määrän kasvua alueella. Ei tue yrittäjyyttä. 25

Johtopäätökset la. Kustannustehokkain. Saadaan hankittua päihdepalveluiden eristysosaamista tarpeiden mukaisesti. Palveluiden sujuva käyttö edellyttää palveluprosessien kuvausta sekä asiakkaille että ammattilaisille. Ollaan yhden tuottajan varassa ja riippuvaisia. Riskinä hintojen nousu. Vaikutusmahdollisuudet palveluntuottajan toimintaan rajalliset. Paljon riskejä: henkilöstön saatavuus ja osaaminen, tilat, palveluiden hukkakäyttö. Erityisosaamista oltava kattavasti, riskinä on resurssien alikäyttö. Toisaalta johtaminen hallitumpaa ja palvelukokonaisuus omassa organisaatioissa. Sovatek säätiö tuottaa päihdepalvelut Jyväskylän ja Joensuun kaupungille. Säätiö muodostettiin yhdistämällä kaksi erillistä säätiötä, Tekevä-säätiö ja Päihdepalvelusäätiö. Kun Jyväskylä aikoinaan perusti päihdepalvelusäätiön, siihen siirrettiin yhtä lukuun ottamatta kaikki silloisen Jyväskylän päihdepalvelujen yksiköt työntekijöineen. Joensuun kaupunki tuli mukaan, kun Sovatek perustettiin. Jyväskylän ja Joensuun osalta tiedusteltiin kokemuksia Sovatekin palveluista ja yhteistyöstä kunnan kanssa. Palvelut on koettu jossain määrin erillisiksi ja irrallisiksi ja ne päihdehuollon osalta keskittyneet entistä enemmän huumeongelmaisten hoitoon (myös korvaushoito). Ennen varsinaista hoitoon pääsyä asiakkaat käyvät arviointikäynneillä 2-4 kertaa. Tänä arviointiaikana asiakkaat kuormittavat myös kunnan muita päihdepalveluja. Pidempiaikaiseen hoitokontaktiin pääseminen on vaikeaa ja käynnit ovat harvakseltaan. Yhteistyökumppanit ovat kokeneet hankaluutena sen, että hoitomuotoja kehitetään nopeaan tahtiin, jopa niin nopeaan etteivät entiset ole vielä vakiintuneet. Kustannuksiltaan käynnit ovat suhteellisen kalliita ja kustannukset ovat nousseet tasaisesti vuosien varrella. Muun muassa Jyväskylän sopimuksen mukaan palveluihin käytettävissä oleva raha ei saa ylittyä. Sovittu määräraha on ylittynyt vuosittain. Vaatimus ostajan taholta on, että toiminnot täytyy sopeuttaa olemassa oleviin taloudellisiin resursseihin. Kouvolan kaupunki perustettiin vuoden 2009 alussa kuudesta entisestä kunnasta: Kouvolasta, Kuusankoskesta, Anjalankoskesta, Valkealasta, Elimäestä ja Jaalasta. Kouvolassa on pitkät perinteet kaupungin ja A-klinikkasäätiön A- klinikan välisestä yhteistyöstä. Se on kirjattu kumppanuussopimukseen. 26