Etelä-Pohjanmaan kuntapäivä Seinäjoki, Frami 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudet linjaukset
Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi 304 Kunta järjestää palvelut itse 89 kuntaa, väestöstä 59 % Yhteistoiminta-alueet yhteensä 62, kuntia 215, väestöstä 41 % Kuntayhtymiä 31, kuntia 130 Vastuukuntamallin yt-alueita 31, kuntia 85 Terveyskeskukset yhteensä 151 Kuntien 89 Kuntayhtymien 31 Vastuukuntien 31 Terveyskeskukset Alle 20 000 asukasta 73 Yli 20 000 asukasta 78 Kunta järjestää Kuntayhtymä järjestää Vastuukunta järjestää 3 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntarajat MML 2013 Kuntaliitto 28.10.2013/MS
Nykyinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä Yhteistoimintaalue Isäntäkunta Kunta Kunta Kunta Kunta sosiaalipalvelut Yhteistoimintaalue kuntayhtymä (perusterveydenhuolto) 304 kuntaa Kunta sosiaalipalvelut 20 kpl Sairaanhoitopiiri Erityisvastuualue Kunta Erityishuoltopiiri sosiaalipalvelut Sairaanhoitopiiri Erityisvastuualue Erityishuoltopiiri 15+1 kpl 5 kpl Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) - kansallinen ohjaus 4 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta Tukeutuvat olemassa oleviin rakenteisiin Yksiportainen hallinto Kuntayhtymä Täydellinen sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio vahvan alueellisen järjestäjän toimesta Rahoitus kunnilta painotetun kapitaatioperiaatteen mukaan Kansallista ohjausta vahvistetaan alueellisen tasa-arvon ja tehokkuuden varmistamiseksi 5 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24 kuntaa Etelä-Karjala 132 355 9 kuntaa Kymenlaakso 174 466 6 kuntaa KYS erva 817 782 as. 68 kuntaa Pohjois-Savo 248 233 20 kuntaa Etelä-Savo 104 803 9 kuntaa Itä-Savo 44 881 4 kuntaa Keski-Suomi 250 369 21 kuntaa Pohjois-Karjala 169 496 14 kuntaa OYS erva 739 475 as. 68 kuntaa Pohjois-Pohjanmaa 400 959 29 kuntaa Kainuu 77 435 8 kuntaa Keski-Pohjanmaa 78 237 10 kuntaa Lapin 118 189 15 kuntaa Länsi-Pohja 64 655 6 kuntaa TAYS erva 1 106 115 as. 67 kuntaa Pirkanmaa 518 157 23 kuntaa Etelä-Pohjanmaa 198 944 19 kuntaa Kanta-Häme 175 472 11 kuntaa Päijät-Häme 213 542 14 kuntaa TYKS erva 865 184 as. 62 kuntaa Varsinais-Suomi 472 139 29 kuntaa Satakunta 224 934 20 kuntaa Vaasa 168 111 13 kuntaa Ahvenanmaa 28 501 as. 16 kuntaa 6 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Aluerajat MML, 2013
Uusi sote-malli toimijat ja suhteet Palvelun käyttäjä Palvelut Palvelun järjestäjä: Sote-kuntayhtymä (5) - Tilaaja? Valtion ohjaus: normit ja säädökset (STM, THL, Valvira, Avit) Sopimukset Palvelun tuottajat? Järjestöt? Yliopisto, tutkimus, koulutus? Muu rahoitus? - Valtio - Kela Strategia ja omistajaohjaus, rahoitus Kunnat? SHP ja muut Kuntayhtymät? Yritykset? 7 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Järjestämisvastuu lausunnolla olleessa luonnoksessa (10 ) Järjestämisvastuu sisältää vastuun lakisääteisten sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien hoitamisesta sekä vastuun palvelujen: 1) yhdenvertaisesta saatavuudesta ja laadusta; 2) asianmukaisesta saavutettavuudesta; 3) tarpeen ja määrän määrittelemisestä; 4) tuotantotavasta päättämisestä; sekä 5) laadun ja määrän seurannasta, kehittämisestä ja valvonnasta Järjestämisvastuuseen sisältyy lisäksi tehtäviin kuuluva julkisen vallan käyttö» Lähtökohtaisesti vain virkasuhteessa olevalla henkilöllä on oikeus julkisen vallan käyttöön 8 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Tehtävien ja palvelujen järjestäminen (lausunnolla ollut lakiluonnos 12 ) Sosiaali- ja terveysalueen ja perustason alueen vastuukunnan on järjestettävä vastuulleen kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluvat tehtävät ja palvelut: 1) tuottamalla ne itse, 2) kuntalain 76 :ssä tarkoitetulla tavalla sopimuksin yhdessä toisen sosiaali- ja terveysalueen tai perustason alueen vastuukunnan kanssa, 3) olemalla jäsenenä palveluja tuottavassa kuntayhtymässä, 4) hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta vastuukunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta, taikka 5) antamalla palvelunkäyttäjälle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukaisen palvelusetelin, tai 6) muulla laissa säädetyllä tavalla. 9 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Yhteistoiminta palvelutuotannossa (lausunnolla ollut lakiluonnos 13 ) Sosiaali- ja terveysalueiden vastuukunnat voivat sopia keskenään sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Palvelujen tuottamisesta laaditun sopimuksen tulee perustua erityisvastuualueen toimeenpanosopimuksessa olevaan suunnitelmaan erityisvastuualueella toteutettavista palveluista. Sosiaali- ja terveysalueen ja perustason alueen vastuukunta voi sopia alueeseen kuuluvien kuntien kanssa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. 10 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Aikataulutavoite:» Esitys valmiina toukokuun loppuun mennessä» Lausuntokierrokselle kesäkuussa» Eduskuntaan syksyllä» Uusien sote-alueiden toiminta alkaa 1.1.2017 11 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Kesäkuu kriteerit 2012 2013 Eduskuntakäsittely Metropoliselvitys 5.3.2013 Uudistusten aikataulut Lakiluonnos ja HE eduskunnalle Arvio uudistuksesta 21.1.2014 ja 4/2014 Selvitysalueiden muodostaminen ja kuntien selvitykset (aikataulusta säädetään erikseen) Kuntien II kuulemiskierros 7.3.2013 Kuntien lausunnot 22.5.2013 Kuntien ilmoitus selvityskumppaneista 2.12.2013 2014 2015 2016 Kuntarakennelaki voimaan 1.7.2013 Rakennelain täydennys Lausunnot 31.3.2014 Mahdolliset valtion käynnistämät erityisselvitykset, ainakin 12 kaupunkiseutua Selvitysalueesta poikkeaminen Kuntien yhdistymiset voimaan 2015 2017, kuitenkin viimeistään 1.1.2017 Kuntien tehtävien kartoitus Kuntien velvoitteiden vähentäminen Kuntien velvoitteiden vähentäminen, kokeilut Sote Palvelurakennetyöryhmä 11.1.2013 Kuntalain kokonaisuudistus Luonnos laista 15.4.2014 mennessä HE + eduskuntakäsittely Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen selvityshenkilön esitys 2013 loppuun HE + eduskuntakäsittely mennessä Kuntien lausunnot 17.1. ja 4.4.2014 Sote-selvityshenkilöt 19.3.2013 Sote järjestämislaki väliraportti 30.6.2013. loppuraportti 31.12.2013 Hallituksen sote- ja kuntauudistustyöryhmä15.5. Kuntien lausunnot 11.10.2013 Kuntien lausunnot 13.3.2014 Kuntien lausunnot 5/14 31.8.2014 HE 05/ 2014 Kuntien kuuleminen 06/2014 Aluekierros ja kuntien kuuleminen Rakennelakityöryhmä Uusi kuntalaki voimaan Uusi kuntien valtionosuusjärjestelmä voimaan Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki voimaan Sote-alueet toiminnassa viimeistään 1.1.2017 12 12 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Keskeiset kysymykset Hallinnon järjestäminen ja kuntien rooli päätöksenteossa Järjestäminen Tuottaminen Rahoitus Hankinta/kilpailulainsäädäntö» Hankintalainsäädännön uudistus valmistelussa (direktiivi voimaan keväällä) Henkilöstön asema Kiinteistöt 13 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Kysymyksiä Mikä on kunnan rooli jatkossa?» Päätöksenteossa» Palvelutuotannossa» Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä» Kunnan eri toimintojen yhteistyön varmistamisessa Kuinka turvataan sosiaalihuollon näkökulma ja erityispiirteet? Kuinka turvataan paikallinen yhteistyö? Mitä yritysvaikutuksia ratkaisulla on? 14 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen Kaikki sote-palvelut järjestetään viiden alueellisen järjestäjän toimesta» Rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta» Tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin» Hallintomalli on kuntayhtymä Kunnat ovat jatkossakin mukana palvelujen tuottamisessa» Mitä tarkoittaa? Olemalla jäseninä sote-kuntayhtymässä Olemalla ensisijaisia palvelujen tuottajia (kunta/kuntayhtymä) Olemalla palvelujen tuottajia (kunta/kuntayhtymä) muiden tuottajien rinnalla Mitä järjestämisellä/tuottamisella tässä yhteydessä tarkoitetaan? 15 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Kysymyksiä Mikä on kunnan rooli jatkossa?» Kunnallinen itsehallinto» Laskun maksaja Mikä on nykyisten yt-alueiden rooli jatkossa? Saavutetaanko täydellinen, aito sote-integraatio?» Horisontaalinen so+te» Vertikaalinen pth+esh» Integraatio so+te + kunnan muut toimialat ja toimijat Kuinka turvataan sosiaalihuollon näkökulma ja erityispiirteet? Kuinka estetään ongelmien tarpeeton medikalisoituminen? Miten turvataan lähipalvelut? Kuinka sote-alueiden hallinto järjestetään? Mikä on henkilöstön asema? 16 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Kysymyksiä Miten kuntien sosiaalitoimen tehtävät huomioidaan tasavertaisesti terveydenhuollon rinnalla viiden uuden sote-alueen valmistelussa? Vanhustenhuolto, syrjäytymisen ehkäiseminen ja lastensuojelukysymykset ovat inhimillisellä tasolla erittäin suurta vastuullisuutta edellyttäviä tehtäviä. Miten turvataan, että näitä on hoidetaan lähellä ihmisiä, kuntatasolla? Miten kunnille turvataan mahdollisuudet yhteistyöhön eri toimialojen (esim. kolmannen sektorin) ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Miten turvataan se, että kunnat voivat hyödyntää niiden osaamista ja resursseja paikallistasolla osana uutta sote-kokonaisuutta? 17 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Hankinta- ja kilpailulainsäädäntö Kunta on palveluntuottaja, jos järjestämisvastuu siirtyy» Asetelma on erilainen kuin järjestämislain luonnoksessa» Sopimussuhde järjestämisvastuisen sote-kuntayhtymän ja kunnan tai kuntayhtymän (shp:t, yt-alueet) välillä» Hankintalainsäädäntö: Sovelletaanko tähän sopimussuhteeseen hankintalainsäädäntöä (shp, terveydenhuolto)?» Voiko kunta tuottaa palveluja ilman yhtiöittämisvelvoitetta (KuntaL 2a )?» Missä määrin kansallisesti voidaan tulkita hankintadirektiivin mahdollistavan erityislainsäädäntöä, jonka mukaan Erva voi sopia kunnan kanssa palvelujen tuottamisesta?» Kunnan osallistuminen tarjouskilpailuun johtaisi todennäköisesti yhtiöittämisvelvollisuuteen. 18 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Henkilöstön asema ja työmarkkinakysymykset Kuntatyönantajien kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat mm.:» Kunta-alan nykyisestä henkilöstöstä sote-päätös koskee noin 190 000 henkilöä» Mitkä organisaatiot ovat työnantajia?» Mitä työ- ja virkaehtosopimuksia sovelletaan henkilöstöön? Missä työrauha ostetaan ja turvataan? Jos kunnat, kuntayhtymät ja liikelaitokset tuottavat jatkossakin palveluita, niihin sovelletaan kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksia.» Koska kunnat rahoittavat sote-uudistuksen jälkeenkin pääosin työvoimavaltaiset palvelut, KT Kuntatyönantajien mahdollisuudet vaikuttaa kunta-alan työmarkkinasopimuksiin ja työrauhan turvaamiseen on varmistettava kaikissa olosuhteissa.» Henkilöstöön on jatkossakin sovellettava vakaita kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksia. Erityistä irtisanomissuojaa ei pidä ottaa mukaan uuteen sote-lainsäädäntöön.» Sote-uudistus korostaa entisestään kuntapalveluiden kilpailukykyisyyttä. 19 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Rahoitus Linjaus: painotetun kapitaation mukaan rahoitus kunnilta sote-alueelle» Kuntien määräysvalta rahoitusjärjestelmässä?» Miten kuntien maksuosuuden taso määritellään? Rajoitetaanko kansallisella tasolla maksuosuuden määräytymistä kustannustehokkuuden näkökulmasta? Onko kunnalla vaikutusmahdollisuuksia maksuosuuden määräytymiseen?» Miten palvelun tuottamisesta maksetaan kunnille? Monikanavarahoituksen valmistelu omassa putkessa» Työryhmä nimetty» KL mukana työryhmässä ja ohjausryhmässä» Aikataulu: 28.2.2015 20 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Kiinteistöt ja sote-uudistus Kysymys on miljardien arvoisesta omaisuusmassasta Sairaalat, terveyskeskukset ja sosiaalitoimen kiinteistöt Kuka omistaa jatkossa kiinteistöt: tuottaja, järjestäjä vai joku muu? Miten omaisuus siirretään nykyisiltä omistajilta? Vai jääkö se kunnille? Siirretäänkö vain sairaalakiinteistöt? Yhtiöittäminen vaihtoehtona? Kuntayhtymä vaihtoehtona?» Ammattimainen kiinteistönpito tarpeen» Miten hoidetaan toiminnan ja tilojen yhteys ja varmistetaan, että tilat vastaavat palveluntarvetta? Jos omaisuus siirretään, miten kiinteistöt arvostetaan?» Veroseuraamuksia ei saa olla Kenelle jää vastuu tarpeettomista kiinteistöistä? 21 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Valtion talouden kehys 2015 2018 ja kunnat
Kuntapalveluiden rahoituksesta Kuntapalveluiden rahoitus kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti on ratkaisevasti riippuvaista yleisestä talous- ja työllisyyskehityksestä sekä valtion toimenpiteistä ja valtion luottoluokituksesta. Kuntatalouden ongelmien taustalla heikko talous- ja työllisyyskehitys sekä erittäin suuret valtionosuusleikkaukset, jotka eivät paranna sentilläkään julkisen talouden tasapainoa, vaan niillä valtio siirtää kunnille vastuuta verotuksen kiristämisestä ja muista säästötoimista valtiolta kunnille. Ongelmien pallottelu valtion ja kuntien kesken ei auta. Samaan aikaan, kun kuntien tuloja leikataan, lisätään yhä kuntien tehtäviä ja kuntien toimintaa ohjaavia normeja. Hallituksen päättämä tehtävien ja velvoitteiden purkuohjelma helpottanee onnistuessaan tilannetta, mutta vasta useamman vuoden viiveellä. Sote-linjauksen toteutus voi tuoda säästöjä joskus 2017-. Kuntien kyettävä tehostamaan toimintojaan ja uudistamaan vapaaehtoisesti rakenteitaan tuottavuuden esteitä purettava! 23 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
-200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012 2014 kehysriihien päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. 0-631 -631-631 -631-631 -631-631 -125-125 -125-125 -125-756 Uutta -362-125 -125-125 -125-237 -1 118 Uutta -292-250 -250-250 -175-215 -265-104 -104-1 410-1 450-104 -1 500 2012 2013 2014 2015 2016 2017 * mm. sosiaali- ja terveystoimi sekä esi- ja perusopetus Tämän lisäksi OKM:n leikkaukset: vuonna 2013 92 milj., vuonna 2014 77 milj. ja vuonna 2015 yli 100 milj. 3.4.2014 hp 24 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,4 mrd. euroa eli noin 15 % Hallitusohjelma Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/2013 Kehysriihi 3/2014 (Kiinteistöverojen rajojen noston ja maksujen korotusten hyödyn leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä sekä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen poistaminen) Vuosille 2012 2017 kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 6,9 mrd.
25.4.2014 25 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Kuntien kertynyt yli-/alijäämä 31.12.2012, /as. Koko maa keskimäärin 1 224 euroa/asukas Suurimmat alijäämät, /as.: Lavia -2 350, Jalasjärvi -2 059 ja Yli-Ii -2 007 Suurimmat ylijäämät, /as.: Föglö 8 583, Eurajoki 7 960 ja Kaskinen 7 048 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas: Alijäämää yli 500 /as. Alijäämää alle 500 /as. Ylijäämää alle 500 /as. (36 kpl) (55 kpl) (79 kpl) Ylijäämää 500 1 500 /as.(115 kpl) Ylijäämää yli 1 500 /as. (51 kpl) Alijäämäisiä kuntia yhteensä 91 (Manner-Suomessa 89 ja Ahvenanmaalla 2) 26 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntarajat: Tilastokeskus.
% 9,0 8,0 7,0 6,0 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot: Muutokset 2001 2013, % Muutos keskimäärin/vuosi: 2001 2013 Arvo: 5,1 % Määrä 1) : 1,9 % Kustannustaso: 3,2 % Arvon muutos 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Määrän muutos 1) Kuntien kustannustason muutos (Peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna) 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13* 1) Määrän muutoksesta noin 1 prosenttiyksikkö aiheutuu ikärakenteen muutoksesta. 27 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Lähde: Tilastokeskus
30 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta eri vaihtoehdoissa, mrd. 30 25 20 Lainakanta, hidas kasvu Lainakanta, perusura Tavoiteura ( =n. 8 % BKT:sta) 25 20 15 15 10 10 5 5 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 0 Lähde: Vuodet 2000 2013 Tilastokeskus. Vuodet 2014 2018 Kuntaliiton painelaskelma. 28 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate eri vaihtoehdoissa, mrd. 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 Poistot (= tavoiteura 2014-18) Vuosikate, perusura Vuosikate, hidas kasvu 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 Lähde: Vuodet 2000 2013 Tilastokeskus. Vuodet 2014 2018 Kuntaliiton painelaskelma. 29 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
% 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6 8,6 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991 2018 0,0-5,1-0,5 5,0 5,6 1) 2,92,8 5,2 7,2 5,1 5,2 5,2 4,5 4,6 5,0 7,9 4,2 4,2 5,4 5,0 2,61,8 1,4 2,5 2,7 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14a 15a 16a 17a 18a 2) 2,9 1) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa 2) Vuonna 2015 menoja pienentää ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen, minkä on arvioitu vähentävä kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoja 455 milj. euroa. Ilman tätä vähennystä toimintamenojen kasvu vuonna 2015 olisi 2,6 %. Lähde: Vuodet 1991 2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014 2018 arviot PPO 3.4.2014. 30 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Etelä-Pohjanmaan kuntien vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina 2000 2013, milj. 80 80 70 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40 Vuosikate Tilikauden tulos 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13* Lähde: Tilastokeskus. Vuosi 2013 tilinpäätösarvioiden mukaan. 70 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40 31 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Toimintamenojen kasvuprosentin vaikutus vuosikatteeseen: Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja poistot, mrd. 2015 1) 2016 2017 2018 Toimintamenojen nimellinen kasvu kehitysarvion mukaan, %: 1,4 2,5 2,7 2,9 Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: 1,2 1,5 1,7 1,9 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Poistot Vuosikate PPO:n mukaan Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 0,5 prosenttia PPO:n arviota nopeammin Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 prosentin PPO:n arviota nopeammin 1) Vuonna 2015 menoja pienentää ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen, minkä on arvioitu vähentävän kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoja 455 milj. euroa. Ilman tätä vähennystä toimintamenojen kasvu vuonna 2015 olisi 2,6 %. Lähde: Vuodet 2000 2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014 2018 arviot PPO 3.4.2014. 32 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
3 000 2 500 2 000 Kuntien lainakanta sekä rahavarat 31.12.2000 2013, /as. Etelä-Pohjanmaa Rahavarat, Etelä-Pohjanmaa Rahavarat, koko maa Lainakanta, Etelä-Pohjanmaa Lainakanta, koko maa 1 500 1 000 500 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13* 33 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2013 tilinpäätösarvioiden mukaan.
28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991 2018, mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat (arviot painelaskelman mukaan) 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Lähde: Vuodet 1991 2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014 2018 arviot PPO 3.4.2014. 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 34 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Valtion talouden kehys 2015 2018 ja kunnat Ei lisää suoria valtionosuusleikkauksia. Painopiste säästöjen osalta rakennepoliittisen ohjelman toteuttamiseen konkretisointi siirtyy valtaosaltaan vuoden 2015 budjettiriiheen. Kunnille puheista huolimatta lisää tehtäviä ja menoja, mm. oppivelvollisuuden pidentäminen ja kotihoidon tuen perusteiden muutokset (> 200M lisäkustannukset). 35 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Kehys jatkoa Kustannusarviot kyseenalaisia/aliarvioituja. Vero- ja maksulinjaukset positiivisia. Korotukset valmiste- ja haittaveroihin sekä pääomatuloveroihin Kiinteistöverotuksen ja asiakasmaksujen kehittäminen Päätös työmarkkinatukiuudistuksesta siirrettiin, sisällöstä ei tietoa. 36 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
37 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
38 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Kuntaliitto kuntien asialla
Kuntaliitto-konsernin palvelut KT Kuntatyönantajat Palvelulaitosten työnantajayhdistys PTY ry KL-Kuntahankinnat Oy KL-Kuntarekry Oy KL-Kustannus Oy Kuntatalon kokouspalvelut Gustavelund kokoushotelli FCG Finnish Consulting Group Oy 43 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Kuntaliitto tukee kuntia ja kunta-alaa muutoksessa» Edunvalvonta» Neuvontapalvelut» Verkostotuki» Koulutus ja konsultointi» Tutkimukset ja oppaat» Sähköiset uutiskirjeet» Kuntapäättäjä-palvelut» www.kunnat.net» ja tuoreet kuntauutiset joka päivä: www.kuntalehti.fi KIITOS MIELENKIINNOSTA! Materiaalit: www.kunnat.net 44 25.4.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma