Fusarium-mätien leviämisreitit ja torjuntavaihtoehdot luomusipulin tuotannossa

Samankaltaiset tiedostot
Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita

Luomusipulin tuotannossa ongelmista ratkaisuihin

Kuminan tautitilanne

Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit monipuolistavat vihannestilojen viljelykiertoja

Tavoitteena viherlannoitusja kerääjäkasvikäytänteiden optimointi

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Tuloksia porkkanan varastotautikartoituksista

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Vihannesten varastosäilyvyys

Raportti pellonpiennartilaisuudesta Veli tilalla Kivijärvi (MTT) ja Arja Nykänen (ProAgria Etelä-Savo)

Miten hometoksiinit hallintaan?

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

Perunan kuoppataudit. Asko Hannukkala Perunatutkimuksen talvipäivät Hämeenlinna Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

LUOMUKASVINSUOJELUN PERUSTEET TAUTIEN HALLINNASSA

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila

Viherlannoituksen biologistaloudellinen. vihannesten viljelykierrossa. Tutkija Anu Koivisto, Luke. Luonnonvarakeskus

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Nurmisiementen käyttöarviosta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUVIHANNESVILJELYSSÄ

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kasvitautien hallinta luomutuotannossa Rokua

Celest Trio. Paras lähtö hyvälle kasvulle Den bästa starten för en god tillväxt

RaHa-hankeen kokemuksia

SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa Marja Turakainen ja Susanna Muurinen

Integroidun kasvinsuojelun periaatteet ennakoivat toimenpiteet Asko Hannukkala. Tieto - oppiminen Mittaus ja tarkkailu Toimenpiteet

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät Anne Uimari

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Avomaan vihannesviljely

Luomutilojen tuki-ilta

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Perunakasvuston tuleennuttaminen vai tuleentuminen. Heidi Istolahti Perunatutkimuksen talvipäivät

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Kuminan perustaminen suojakasviin

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen EKOkas Kokeiden tuloskooste 2012

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Hamppu viljelykiertokasvina

LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ klo Evira Helsinki

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Filtsjuka (Rhizoctonia solani) Lappfjärds Potatis

Erilaiset markkinakanavat ja - mallit

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Kylvö suoraan vai suojaan?

Biologinen kasvinsuojelu

Taudinaiheuttajat siemenillä

Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Luomutärkkelysperunan kasvinsuojelu ja kasvinterveys. Kokemäki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Perunaseitin monimuotoinen torjunta

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari

Luomusiementuotannon kannattavuudesta

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

Perunaseitti ja sen torjuntamahdollisuudet

Kasvinsuojelu ja riskienhallinta - Sato kasvaa lehdessä

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Biologinen kasvitautien torjunta kasvihuoneissa, tunneleissa ja avomaalla. Tomi Pousi, Verdera Oy

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa Taudit

Voimistuva ja kannattava luomupuutarhatuotanto

Viljelykierron vaikutukset rikkakasvipaineeseen ja kasvitautien esiintymiseen. JUNO-hanke, Viljelykiertokoulutus

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa

Luomukasvintuotannon lisäysaineisto

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018

Prestop Mix omenan, mansikan ja vadelman biologiseen kasvinsuojeluun

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Hometoksiinit hallintaan!

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Tautien vaikutus laatuun

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ klo Ravintola Ladonlukko Helsinki

Luomukasvisten arvoketjutyöryhmä klo Evira, kokoustila Kalevi

Transkriptio:

1 Fusarium-mätien leviämisreitit ja torjuntavaihtoehdot luomusipulin tuotannossa Maataloustieteen päivät 09.01.2014 Asko Hannukkala, Pirjo Kivijärvi MTT, Hanna Avikainen, Sari Iivonen, Helsingin yliopisto Kuva: Hanna Avikainen

Sipulinnäivete eli Fusarium-mätä (sipulimätä) 2 Pilaa sipulia pelloilla, varastoissa, kaupan ketjuissa ja kuluttajien ruokakaapeissa Viljelijä Satotappiot ja tuotannon kannattavuus Jalostus/Kauppa Saatavuusongelma ja varastokestävyys Loppukäyttäjä Yllätyksiä laadun suhteen Viime vuosina 50 80 % satotappioita Merkittävä ongelma myös tavanomaisessa viljelyssä

Sipulinnäivete taudinkuva 3 Tauti voi iskeä missä tahansa tuotannon vaiheessa Kasvien ennenaikainen kuihtuminen ja epätasaiset kasvustot Sipuleiden mätäneminen pellossa tai sadonkorjuun jälkeen Kuva: Hanna Avikainen

Tutkimus- ja kehittämishankkeiden tavoitteet: 4 Taustalla useita Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittämishankkeita (Ely-keskusten ja MMM:n rahoitus; MTT, HY, viljelijöitä, muita yrityksiä) Ongelman tunnistaminen Ratkaisujen löytyminen Toimijoiden yhteistyö on tekemisen YDIN Ratkaisuvaihtoehtojen arviointi ja toimintasuunnitelman laatiminen Saatujen tulosten arviointi Tiedon etsintä ja kenttätestaukset

Sipulinnäivete tutkimuksen tavoitteet 5 1. Selvittää näivetettä aiheuttava Fusarium-lajisto 2. Selvittää eri primaaritartuntalähteet, jotta leviämistä voitaisiin rajoittaa Istukassipuli leviääkö oireettomana? Siemen olisiko turvallisempi kuin istukas? Viljelykierto erityisesti viherlannoitus- /kerääjäkasvit ja rikkakasvit Sato 3. Kehittää keinoja ongelman vähentämiseksi Istukkaan biologinen peittaus Taimituotannon kehittäminen

Fusarium-lajit istukassipulissa 6 Kesällä 2013 tutkittiin 2 punasipulin ja 4 keltasipulin istukaserää yhdeltä istukkaan toimittajalta (yhteensä 1250 näytettä) Näytepalat maljattiin PCNB-agarille ja sienet tunnistettiin mikroskooppisesti Fusarium PDA PCNB

Fusarium-lajit istukassipulissa 7 Istukaserissä 4,5-8,4 % sipuleista oli sairaita tai heikkolaatuisia Aiempina vuosina laatu on ollut vielä heikompi Kaikki vialliset tutkittiin, oireettomista tietty satunnaisotos Istukkaista löytyi viittä eri Fusarium-lajia Oireettomissa ja viallisissa niitä oli jokseenkin yhtä paljon Oireettomat (n=726) Vialliset (n=524) Ei Fusarium F. oxysporum F. redolens F. solani F. tricinctum F. proliferatum Ei Fusarium F. oxysporum F. redolens F. solani F. tricinctum F. proliferatum

8 Fusarium-lajit istukassipulissa Istukkaissa esiintyneet Fusarium-lajit ovat ulkomaisten tutkimusten perusteella patogeenisiä sipulille Oireettomista keltasipuleista Fusarium 22,0 %:ssa Oireettomista punasipuleista Fusarium 37,1 %:ssa Oireeton istukas on merkittävä tartuntalähde Keltasipuli (n=896) Punasipuli (n=354) Ei Fusarium F. oxysporum F. redolens F. solani F. tricinctum F. proliferatum Ei Fusarium F. oxysporum F. redolens F. solani F. tricinctum F. proliferatum

9 Fusarium-lajit sadossa Satonäytteissä esiintyi kolmea eri Fusarium-lajia F. proliferatum oli valtalaji, vaikka sitä oli istukkaissa hyvin vähän F. redolens ja F. tricinctum puuttuivat sadosta Kesän sääolot ja maasta tuleva tartunta ratkaisevat, mikä laji lopulta pilaa sadon Oireettomat (n=157) Mädät (n=57) Ei Fusarium F. oxysporum F. redolens F. solani F. tricinctum F. proliferatum Ei Fusarium F. oxysporum F. redolens F. solani F. tricinctum F. proliferatum

Fusarium-lajien tarkempi tutkimus on tarpeen 10 Etenkin F. oxysporum-, F. solani- ja F. proliferatum-lajien morfologinen määritys varmuudella on hankalaa ITS-sekvenssi Lajispesifiset alukkeet Fusarium-lajien patogeenisyys sipulille tärkeä tietää, aiheuttavatko istukkaista löytyneet kannat oikeasti myös tautia Kustannustehokkaan ja luotettavan testimenetelmän kehittäminen aloitettu marraskuussa 2013 (Minna Haapalainen, HY) Varsinaiset testaukset 2014 F.solani? F.proliferatum? F.solani

Miten parantaa istukkaan laatua? Valvonta? Pystyykö viljelijä vaatimaan ulkomaiselta istukkaan toimittajalta nykyistä parempaa laatua? Reklamointi johtaako mihinkään? Onko hyvälaatuista istukasta ylipäätänsä saatavissa? Peltolohkon pilaantuminen vuosiksi Onko Eviralla resursseja ja valtuuksia lisätä istukassipulin terveystarkastuksia? Fusarium-sienet eivät ole karanteenituhoojia Piilotartunnan toteaminen nykymenetelmillä on hidasta ja työlästä esim. tässä hankkeessa tulokset varmistuivat vasta heinä-elokuussa PCR-menetelmätkin maksavat, kun on useita eri lajeja tunnistettavana 11

Miten parantaa istukkaan laatua? - Peittaus 12 Peittauskokeissa luomutiloilla testatut kaupalliset valmisteet: Mycostop (2012 ja 2013) Suomalainen Streptomyces-sädebakteerivalmiste Estävät taudinaiheuttajien kasvua aineenvaihduntatuotteillaan. Prestop (2012 ja 2013) Suomalainen Gliocladium catenulatum-sienivalmiste Häiritsee tauteja aiheuttavien mikrobien toimintaa juuristovyöhykkeessä eritteillään Loisii patogeenien rihmastossa FZB 24 (2013) Abitepin valmistama Bacillus amyloliquefaciens (aik. tunnettu B. subtilis) bakteerivalmiste Aktiivisia itiöitä, jotka vievät elintilaa patogeenisieniltä

Miten parantaa istukkaan laatua? - Peittaus 13 Mycostop ja Prestop (2012 ja 2013) Eivät upotuskäsittelynä vähentäneet sadon tautisuutta eivätkä lisänneet kauppasadon määrää(2012 istutus heti käsittelyn jälkeen, 2013 kolmen vrk:n kuivatus ennen istutusta) Vuonna 2012 yhdellä tilalla valmisteet ruiskutettiin maahan istutuksen yhteydessä kauppasadon määrä lisääntyi ja sato oli terveempää kuin käsittelemättömässä FZB 24 (2013) Upotuspeittaus ja 3 vrk kuivatus käsittelyn jälkeen lisäsi satoa ja paransi sadon terveyttä muihin käsittelyihin verrattuna Yhden kesän tulos kaipaa toistoa Parhaimmillaankin valmisteiden antama hyöty jäi verraten vaatimattomaksi istukas oli lähtökohtaisesti hyvin tautista

14 Onnistuisiko sipulin kasvatus taimista? Tutkituissa sipulin siemenissä oli vain vähän Fusarium-lajeja F. oxysporum- sientä löytyi kahdesta siemenerästä Muitakin sieniä oli verraten vähän ja itävyys oli hyvä Lajike Maljattu kpl Itävyys % Sieniä % F. oxysporum % Barito 120 94,2 7,5 0,0 Centro 210 79,5 12,4 2,9 Hytech 120 97,5 1,7 0,0 Kamal 120 95,0 30,0 0,0 Premito 120 93,3 9,2 1,7 Red Baron 120 95,8 6,7 0,0 Kaikki yhteensä 810 91,1 11,4 1,0

Sato, kg/ha 15 Taimikasvatusta kannattaa kehittää Parhaiten soveltuvat lajikkeet satoerot olivat suuret Siemenen pienikin tautisuus näkyi sadossa peittaus? Varastokestävyys? Teknologia ja kannattavuus? 25000 Taimisipulilajikkeiden sadon jakautuminen laatuluokkiin (kg/ha) 20000 15000 10000 5000 0 Muut Pienet Vioitus Sairaat Kauppasato

Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit tautien ylläpitäjinä? Monissa lajeissa oli hyvin paljon tyvi- ja juuristovioituksia Terveistäkin kasveista löytyi Fusarium-sieniä Kasvi keruupv Kpl Sairaat % Härkäpapu 8.7. 50 22,0 Jauhosavikka 8.7. 50 0,0 Muokkausretiisi 9.7. 50 0,0 Valkomesikkä 9.7. 50 0,0 Herne 9.7. 51 49,0 Sinappi 9.7. 50 12,0 Rehumailanen 8.7. 51 86,3 Herne 8.7. 55 56,4 Puna-apila 24.heinä 31 45,2 Puna-apila 24.heinä 32 62,5 Sinappi 24.heinä 100 14,0 Rehuöljyretikka 24.heinä 97 17,5 Tatar 29.heinä 28 0,0 Savikka 29.heinä 26 3,8 Ohra 29.heinä 65 35,4 Virna 29.heinä 119 11,8 Puna-apila 30.heinä 50 50,0 Herne Valkomesikkä 16

17 Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit tautien ylläpitäjinä? Etenkin palkokasveissa oli samoja lajeja kuin sipulissa Toistaiseksi ei tiedetä, ovatko nämä patogeenisiä sipulille % tutkituista näytteistä 100 80 60 40 20 0 F. oxysporum F. redolens F. solani F. tricinctum

18 Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit tautien ylläpitäjinä? Lisäksi löytyi useita lajeja, joita ei ollut istukassipulissa Näistäkin valtaosa voi olla sipulin patogeenejä % tutkituista näytteistä 80 60 40 20 0 F. avenaceum F. sporotrichoides F. equiseti F. sambucinum F. culmorum

19 Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit tautien ylläpitäjinä? Patogeenit, jotka ovat haitallisia muille vihanneksille kuin sipulille Rhizoctonia solani ja Pythium-lajit aiheuttavat taimipoltetta ja juuristotauteja hyvin monille eri kasveille % tutkituista näytteistä 60 40 20 0 Rhizoctonia solani Pythium-lajit

Yhteenvetona tähänastisesta 20 Istukassipulin terveystilanne ei ole paras mahdollinen Etenkin oireeton Fusarium-tartunta yllätti Tuonti-istukkaan laatuun viljelijän voi olla vaikea vaikuttaa, mutta jotakin pitäisi tehdä Biologiset peittausvalmisteet eivät ainakaan nykytekniikalla anna luotettavaa suojaa tauteja vastaan Bacillus-valmistetta kannattaa vielä testata Sipulin tuottaminen taimista on kehittämisen arvoinen vaihtoehto Oikeat lajikkeet ja kustannustehokas teknologia Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit eivät ole tautien suhteen ongelmattomia Taudinaiheuttajien patogeenisyys viljelykasveille pitäisi selvittää tarkemmin

Tutkimus- ja kehittämisryhmän yhteistyönä tätä tehdään! Mukana työssä ovat olleet: Hanna Avikainen, Sari Iivonen ja Minna Haapalainen Helsingin yliopistosta Asko Hannukkala, Pirjo Kivijärvi, Veikko Hintikainen, Terhi Suojala- Ahlfors, Tuuli Haikonen, Marjo Segerstedt, Satu Latvala ja Anu Koivisto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta. Luomusipulinviljelijät Itä-Suomen alueella ja useat yritykset Kiitokset rahoittajille! Työtä on tehty useissa HY:n ja MTT:n yhteisissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa EKOkas Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen / Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Kaakkois-Suomen ja Hämeen Elyt Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Suomalainen kannattava ja voimistuva luomupuutarhatuotanto / MMM Makera Kannattava tuotanto, toimivat myynti- ja jakelukanavat sekä markkinamekanismit luomukasviksilla / MMM Laatuketju 21

Kiitokset mielenkiinnosta! 22