Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 1 / 2015 Sivu 1 Kasvatus- ja opetuslautakunta 29.01.2015 Kokoustiedot Aika 29.01.2015 Torstai, klo 17:00-18:49 Paikka Mikkelin kaupungintalo 2. kerros, lautakuntien kokoushuone (käynti sisäpihan puolelta) Saapuvilla olleet jäsenet Ukkonen Osmo, puheenjohtaja Koivikko Jyrki, varapuheenjohtaja Berndt Rauni, jäsen Hölttä Elina, jäsen Kontunen-Karhula Katri, jäsen Paukku Markku, jäsen Rautiainen Sari, jäsen Rusakko Susanna, jäsen Strengell Janne, jäsen, klo 17:03-18:49 Tarkiainen Samuel, jäsen Kontturi Helen, varajäsen Muut saapuvilla olleet Siekkinen Virpi, sivistystoimen johtaja/esittelijä Turunen Tiina, johdon sihteeri, sihteeri Manninen Seija, kasvatus- ja opetusjohtaja Mikkonen Niko, nuorisovaltuuston edustaja Vartiainen Pirjo, varhaiskasvatusjohtaja, klo 17:00-17:46 Pylkkänen Hanna-Kaisa, rehtori, klo 17:05-17:37 Poissa Pöyry Pekka, jäsen Teittinen Sari, jäsen Tikkanen Petri, jäsen Nykänen Heikki, kaupunginhallituksen edustaja Laitsaari Matti, kansalaisopiston rehtori
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 1 / 2015 Sivu 2 Allekirjoitukset Puheenjohtaja Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Osmo Ukkonen Tiina Turunen Pöytäkirja on tarkastettu ja oikeaksi todettu 29.1.2015 Rauni Berndt Elina Hölttä Pöytäkirjan nähtävilläolo Sivistystoimen tukipalveluissa (Maaherrankatu 9-11, 3. kerros, 50100 Mikkeli) 3.2.2015 johdon sihteeri Tiina Turunen
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 1 / 2015 Sivu 3 Käsitellyt asiat 1 / 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 / 2 Pöytäkirjantarkastajien valinta 3 / 3 Nuorisovaltuuston edustajan läsnäolo- ja puheoikeus kasvatus- ja opetuslautakunnan kokouksissa 4 / 4 Otto-oikeus/kasvatus- ja opetusjohtajan päätökset 5 / 5 Ilmoitusasiat 6 / 6 Liite 1-3 Mikkelin perusopetuksen laatuhanke 2010-2014 7 / 7 Liite 4 Kunnallisen perhepäivähoidon kustannuskorvaukset vuonna 2015 8 / 8 Untuvikot-ryhmäperhepäiväkodin ja Varapesän tilanne elokuussa 2015 alkavalla toimintakaudella 9 / 9 Liite 5 Lukiokoulutuksen opiskelijapaikat syksyllä 2015 alkavassa koulutuksessa 10 / 10 Mikkelin kaupungin osallistuminen Itä-Suomen lukioista maailmalle -hankkeeseen 11 / 11 Liite 6 7.-9. luokkien oppilaiden koulupaikan määräytyminen lukuvuonna 2015-2016 12 / 12 Liite 7 Esitys Pellosniemen koulun lakkauttamisesta 13 / 13 Liite 8 Etelä-Savon Urheiluakatemian valmennuksen toteutusta koskeva yhteistyösopimus vuodelle 2015 14 / 14 Liite 9 Koulutilojen ulosvuokraushinnat 1.1.2015 alkaen 15 / 15 Liite 10 Kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvion 2015 käyttösuunnitelma
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 1 Sivu 4 Kasvatus- ja opetuslautakunta 29.01.2015 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus Päätös Kasvatus- ja opetuslautakunta: Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 2 Sivu 5 Kasvatus- ja opetuslautakunta 29.01.2015 2 Pöytäkirjantarkastajien valinta Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Rauni Berndt ja Elina Hölttä. Pöytäkirja tarkastetaan sivistystoimen johtamisen tukipalveluissa (Maaherrankatu 9-11, 3 kerros) viimeistään tiistaina 5.2.2015. Ehdotus Päätös Kasvatus- ja opetuslautakunta: Hyväksyttiin.
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 6 Kasvatus- ja opetuslautakunta 29.01.2015 3 Nuorisovaltuuston edustajan läsnäolo- ja puheoikeus kasvatus- ja opetuslautakunnan kokouksissa Hallintosäännön 18 :n mukaan esimerkiksi nuorisovaltuuston edustajien puhe- ja läsnäolo-oikeudesta toimielimen kokouksissa päättää asianomainen toimielin. Nuorisovaltuuston edustajalle on annettu puhe- ja läsnäolo-oikeus lautakunnan kokouksiin vuodesta 2002. Nuorisovaltuusto on nimennyt edustajakseen Niko Mikkosen ja hänen varalle Pape Purhonen. Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Lautakunta antaa nuorisovaltuuston edustajalle puhe- ja läsnäolo-oikeus kasvatus- ja opetuslautakunnan kokouksissa. Nuorisovaltuuston edustajaksi merkitään Niko Mikkonen ja varalle Pape Purhonen. Päätös Kasvatus- ja opetuslautakunta: Hyväksyttiin. Merkittiin, että Janne Strengell saapui tämän pykälän käsittelyn aikana klo 17:03. Tiedoksi Nuorisosvaltuuston edustaja, varaedustaja, puheenjohtaja ja sihteeri
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 4 Sivu 7 Kasvatus- ja opetuslautakunta 29.01.2015 4 Otto-oikeus/kasvatus- ja opetusjohtajan päätökset 3/20.1.2015; Päätös Arja Niemisen ottamisesta koulusihteerin määräaikaiseen toimeen ajaksi 19.1. - 31.12.2015, sijoituskouluna Päämajakoulu 7/20.1.2015; Päätös Rauni Torniaisen ottamisesta koulusihteerin määräaikaiseen toimeen ajaksi 19.1. - 31.12.2015, sijoituskouluna Tuppuralan koulu Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Koska sivistystoimenjohtaja ei ole havainnut pöytäkirjoissa mitään sellaista, mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle, sivistystoimenjohtaja esittää, ettei kasvatus- ja opetuslautakunta käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan kasvatus- ja opetusjohtajan tekemiin päätöksiin. Päätös Kasvatus- ja opetuslautakunta: Hyväksyttiin.
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 8 Kasvatus- ja opetuslautakunta 29.01.2015 5 Ilmoitusasiat Sivistystoimenjohtaja 95/19.12.2014 Päätös Heidi Juutin ottamisesta päivähoidon ohjaajan virkaan 1.1.2015 alkaen, sijoituspaikkana perhepäivähoito Mikkeli 4. Kasvatus- ja opetusjohtaja 321/19.12.2014 Päätös Sarita Virtasen ottamisesta koulukuraattorin virkaan 7.1.2015 alkaen toistaiseksi. Kaupunginhallitus 4/12.1.2015 Kaupunginhallitus ei käytä kuntalain mukaista otto-oikeutta lautakunnan kokouksessaan 18.12.2014 tekemiin päätöksiin. Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Merkitään tiedoksi. Päätös Kasvatus- ja opetuslautakunta: Merkittiin.
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 9 Kasvatus- ja opetuslautakunta 29.01.2015 6 1527 / 5100 / 2012 Mikkelin perusopetuksen laatuhanke 2010-2014 Valmistelijat: kasvatus- ja opetusjohtaja Seija Manninen p. 044 794 3010 ja rehtori Hanna-Kaisa Pylkkänen p. 044 794 2703 Mikkelin kaupungin perusopetus on saanut opetuksen laadun kehittämiseen kaksi avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä vuosille 2010-2011 ja 2012-2013. Hankerahan käyttöoikeutta jatkettiin vuoden 2014 loppuun. Avustukset olivat suuruudeltaan 40 000 ja 48 000. Avustus jaettiin perusopetuksen laatukriteereiden käyttöönottamiseksi ja laatukriteerityön vahvistamiseksi. Ministeriö määritti toiminnan tavoitteita seuraavanlaisesti: Perusopetuksen laatukriteerit on työkalu, jonka avulla voidaan tuottaa paikallisen tason tietoa perusopetuksen rakenteellisesta ja toiminnallisesta laadusta. Laatukriteerit on ohjauksen väline, jonka avulla pyritään ohjaamaan perusopetuksen järjestämistä koskevia päätöksiä. Laatukriteerit siis määrittelevät osaltaan, millä perusteilla toimintaa voidaan analysoida ja millaisena toiminnan odotetaan toteutuvan, jotta se palvelisi toiminnalle asetettuja tavoitetta. Kehittämistyön tavoitteena on saada aikaan tarkennettu laadun arviointijärjestelmä tai kehittää edelleen kouluissa järjestelmää, joka soveltuu paikallisiin olosuhteisiin ja opetuksen järjestäjän aikaisempaan laadun arviointityöhön. Laatukriteerit Perusopetuksen laatukriteerit auttavat opetuksen järjestäjiä löytämään omat vahvuutensa ja omat kehittämiskohteensa. Perusopetuksen laatukriteerit on suositusluonteinen työkalu, joka tukee opetuksen järjestäjien yhtenäistä toimintaa. Perusopetuksen kansallisten laatukriteereiden tavoitteena on tukea opetuksen korkeaa laatua ja monipuolista tarjontaa sekä turvata opetukselliset ja sivistykselliset perusoikeudet lapsille ja nuorille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Laatukriteereiden hyödyntäminen auttaa koulujen henkilöstöä, hallintoa ja päättäjiä tiedostamaan toiminnan puutteet ja parantamaan niitä. Laatukriteeristö on johtamisen väline, jonka kautta arvioidaan toiminnan nykytilaa ja kehitetään sitä. Monimutkaisissa paikallisen tason arviointi- ja muutosprosesseissa perusopetuksen laatukriteerit tarjoavat opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille työkalun, joka
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 10 perustuu tutkimus- ja arviointitietoon sekä voimassa oleviin säädöksiin. Nämä auttavat kouluja arvioimaan ja kehittämään joustavasti paikallista toimintaansa. Tällöin on mahdollista painottaa niitä paikallisia laatukriteereitä, jotka on koettu tärkeiksi perusopetuksen järjestämisessä. Perusopetuksen laadun kehittämiseen ja toteuttamiseen vaikuttavat monin tavoin myös ympäröivän yhteiskunnan talouden tila sekä teknologinen kehitys. Kansainvälistyvässä maailmassa perusopetuksessakin on otettava huomioon suuret ja ajankohtaiset yhteiskunnalliset kysymykset. Kestävä kehitys ja monikulttuurisuuden lisääntyminen vaikuttavat kouluelämään. Lasten ja nuorten sosioemotionaalinen kehitys ja hyvinvointi edellyttävät kouluelämän ja opetusympäristön yhteisöllisyyden vahvistamista. Henkilöstön ja oppilaiden yhteinen toiminta lisää me-henkeä, yhdessä laaditut toimintamallit ja yhteistoiminnallinen oppiminen edistävät vuorovaikutusta ja vähentävät koulukiusaamista. Lisäksi oppilaan tukeminen erityispalveluilla on osa laadukasta opetusta. Perusopetuksen laatukriteereiden taustalla on perusopetukselle määritetty sivistys- ja kasvatustehtävä, jota myös tarkastellaan toiminnan tavoitteellisuuden ja tuloksellisuuden näkökulmista. Suomalaisen peruskoulun kehittämisen näkökulmasta ei ole perustelua kiinnittää huomiota pelkästään oppimistuloksiin vaan myös niihin koulun toimintoihin, jotka edistävät ja mahdollistavat tavoiteltujen oppimistuloksien saavuttamisen. Laatukriteeristön tavoitteena on myös tukea opetuksen järjestäjän ja alueen koulujen välistä yhteistyötä oppilaiden oppimista ja kehitystä edistävillä toimintamalleilla. Huomiota kiinnitetään niihin seikkoihin, jotka merkittävästi edistävät oppilaiden ja koko kouluyhteisön oppimisen edellytyksiä. Laatukortit muodostettiin rakenteiden laadusta, johon kuuluu neljä laatukorttia: - johtaminen - henkilöstö - taloudelliset resurssit - arviointi sekä toiminnan laadusta, johon kuuluu yhdeksän laatukorttia - opetussuunnitelman toteuttaminen - opetus ja opetusjärjestelyt - oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki - osallisuus ja vaikuttaminen - kodin ja koulun yhteistyö - fyysinen oppimisympäristö - oppimisympäristön turvallisuus - perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta - koulun kerhotoiminta.
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 11 Perusopetuksen laatukortit sisältävät kuvausosan, laadun kriteerit ja toimintaa tukevat kysymykset. Jokainen laatukortti sisältää kriteereitä sekä opetuksen järjestäjälle että kouluille. Mikkelin perusopetuksen laatuhanke Tavoite Tavoitteena on lisätä kunnan opetustoimessa opetuksen ja rakenteiden laatua sekä hallinnon että koulujen toiminnassa. Laatutyön lähtökohtana on, että koulujen toiminnan suunnittelun pohjaksi otetaan perusopetuksen laatukriteerit. Laatukriteereiden käyttöönotto toteutetaan Mikkelin perusopetuksessa yhteistyössä Pieksämäen, Savonlinnan ja Ristiinan kuntien opetustoimien kanssa. Vuodesta 2013 alkaen Ristiinan kunta on ollut osana Mikkelin Laatu-hanketta kuntaliitoksen toteuduttua. Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen lukuvuosisuunnitelmien rakenne ja sisältö muokataan yhteneväksi. Suunnitelmat tehdään sähköisesti työstettävään muotoon Wilma-ohjelmalla. Laatuhankkeen aikana lukuvuosisuunnitelmaa täydennetään ja muokataan lainsäädännön ja kaupungin strategian vaatimilla muutoksilla. Koulut kehittävät omaa toimintaansa keskittyen oman koulunsa kannalta tärkeisiin laatukriteereihin. Koulujen toimintaa ja kehittämistyötä esitellään ja arvioidaan auditointikäynnillä. Laatutyön teoriapohjan ja työskentelyn tueksi osallistutaan Jyväskylän yliopiston järjestämään laatukoulutukseen sekä ministeriön järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Toiminnan toteutukseen palkataan kuntien yhteinen koordinaattori sekä kullekin kunnalle oman työnsä ohella toimiva laatuvastaava. Lukuvuonna 2012-2013 jokaiselle koululle nimetään laatuvastaava. Mikkeli toimi koordinaattorikuntana. Työskentelyssä huomioidaan eri ryhmien osallisuus järjestämällä neuvottelukunnille kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä koulutus- ja keskustelutilaisuus, rehtoreille koulutus- ja keskustelutilaisuuksia hankkeen etenemisestä ja palautteen saamiseksi sekä laatuvastaaville omat toimintaa ohjaavat ja tuloksia kokoavat tilaisuudet. Tavoitteiden toteutuminen Lukuvuosisuunnitelma Lukuvuosisuunnitelma muokattiin olemassa olevasta vuosisuunnitelmasta yhdessä Pieksämäen ja Savonlinnan
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 12 opetustoimien kanssa. Suunnitelman lähtökohtana olivat valtakunnalliset opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemat perusopetuksen, perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit ( http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2012/liitteet /okm29.pdf?lang=fi). Lisäksi suunnitelmaan sisällytettiin vuosittaisissa tilastoinneissa tarvittavia perustietoja sekä kuntakohtaisesti tärkeitä kehittämiskohteita. Suunnitelman valmistelussa ja arvioinnissa korostetaan työyhteisön toimintakulttuuria: painopisteinä avoimuus, yhdessä asioista sopiminen ja vastuun jakaminen, osallisuuden lisääminen koskemaan työyhteisön lisäksi myös oppilaita ja vanhempia, tiedottaminen ja oman työskentelyn arviointi ja kehittämistyö. Lukuvuosisuunnitelma otettiin käyttöön lukuvuonna 2012-2013. Käyttöönotto edellytti kouluilta Primus oppilas- ja opiskelijahallinto -ohjelman, Kurre 7 opetusjärjestelyiden -suunnitteluohjelman sekä näiden yhteisen www-liittymä Wilman käyttöönottoa. Wilma ja Kurre olivat osalle kouluista vielä uusia ohjelmia, joten tarvittiin kouluttautumista niin Wilman kuin lukujärjestysohjelma Kurren käyttöönottoon. Lukuvuosisuunnitelman käyttöönottoa on arvioitu useampaan kertaan ja sitä on myös päivitetty lukuvuosien välillä varsinkin opetussuunnitelmamuutosten tultua voimaan syksyllä 2014. Suunnitelma on koettu hyvin laajaksi ja osin raskaaksikin käsitellä lukuvuosittain, mutta toisaalta se kattaa opetustyössä kaiken tärkeäksi katsotun ja on siten myös perehdytyksen kannalta tärkeä työkalu koulun toiminnan kuvaamisessa ja työskentelyn kehittämisessä. Suunnitelma on nähtävissä Wilman kautta myös kaikille koulun huoltajille ja henkilöstölle, mikä lisää avoimuutta ja tiedonkulkua kodin ja koulun välillä. Keväällä 2012 järjestettiin rehtoreille täydennyskoulutusta lukuvuosisuunnitelman tekemiseen Wilma-ohjelmalla. Lukuvuosisuunitelmat olivat valmiina toukokuussa 2012, joten koulut saivat suunnitelmapohjat käyttöönsä kesäkuusta 2012 alkaen. Laatutyön etenemisestä tiedotettiin säännöllisesti sekä kouluja että hallintoa ja luottamushenkilöitä. Lautakunnalle uudistettua lukuvuosisuunnitelmaa esiteltiin kesäkuussa 2012. Koulut valitsivat syksyllä 2012 oman koulun laatuvastaavan, joka otti tehtäväkseen koulun laatutyön organisoinnin ja osallistui laatuvastaavien tapaamisiin syksyllä 2012 ja jatkossa lukuvuoden
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 13 aikana. Koulujen sitoutuminen toimintaan Työskentelyn suunnitteluvaiheessa kukin koulu sai tehtäväksi pohtia opetuksen laatuun liittyviä kysymyksiä. Koulujen aineistot koottiin yhteen ja niitä käytettiin lukuvuosisuunnitelman sisältöjen suunnittelussa pohja-aineistona. Uudistettu lukuvuosisuunnitelma pohjautuu laatukriteereihin ja suunnitelman laadintavaiheessa koulun henkilöstö perehtyy laatukriteereihin ja sitoutuu kehittämään oman koulunsa laatua eri näkökulmista. Kukin koulu valitsi syksyllä 2012 oman laadunkehittämiskohteensa. Koulu valitsi työtä koordinoimaan laatuvastaavan, jonka tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa kehittämistyötä yhdessä muun henkilöstön kanssa. Työskentelyä arvioitiin keväällä kouluille tehdyllä auditointikierroksella. Auditointikierros kouluille keväällä 2013 Auditointikierroksen teemoina olivat lukuvuosisuunnitelman sisällön ja rakenteen arviointi sekä sen tekninen toteutus, koulun oma laatutyö, tuenportaiden toteutuminen koulun arjessa, henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja oppilaiden osallistaminen. Koulujen laatutyö Kaikissa kouluissa laatutyöhön valittiin vastuuhenkilö, joka yhteistyössä rehtorin kanssa sopi oman koulun kehittämiskohteen. Kehittämiskohteet olivat sisällöltään ja laajuudeltaan hyvin erilaisia, sillä osassa kouluja työtä oli tekemässä muitakin henkilöitä ja osassa tehtävä oli annettu vain laatuvastaavalle. Koulujen laatuvastaaville järjestettiin kolme kokoontumista, joidenka aiheena olivat laatutyön aloittaminen koulussa, laatutyön eteneminen ja työskentelyn esittely muiden koulujen laatuvastaaville. Lisäksi laatuvastaavat osallistuivat oman koulun auditointiin yhdessä rehtorin ja erityisopettajan kanssa. Koulujen kehittämiskohteet on ryhmitelty tässä sisällön mukaan viiteen ryhmään. 1. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Anttolan yhtenäiskoulu: Neuvottelukunnan perustaminen, koulun toiminnan arviointi Haukivuoren koulut: Tiedottaminen ja viestintä Ihastjärven koulu: Kylä koulussa ja koulu kylässä -hanke Rantakylän yhtenäiskoulu: huoltajakysely Vanhalan koulu ja Harjumaan koulu: huoltajakysely
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 14 2. Oppilaiden osallistaminen Anttolan yhtenäiskoulu: Oppilaskuntatyö, koulun toiminnan arviointi Hiirolan koulu: oppilaskuntatyön kehittäminen Ihastjärven koulu: koulun blogin kehittäminen Olkkolan koulu: oppilaskuntatoiminnan kehittäminen Rämälän ja Rahulan koulu: oppilaskuntatoiminta, yrittäjyyskasvatus, yhteistyö koulujen välillä Sairilan koulu: oppilaskuntatyö Urheilupuiston koulu: fyysiset oppimisympäristöt 3. Koulun toimintakulttuurin kehittäminen Haukivuoren koulut: tiedottaminen ja viestintä Ihasjärven koulu: Pedagogisen tiedon jakaminen Lähemäki: tiedon jakaminen, opetusmateriaalien jakaminen Moision koulu: luokkakansiot, perehdyttäminen, koulun toimintaympäristön viihtyisyys Olkkolan koulu: oppimisympäristön kehittäminen, turvallisuuden lisääminen Päämajakoulu: laatukriteerien avaaminen opettajakunnalle, hyvien käytänteiden kokoaminen ja jakaminen koulun sisällä Rahulan ja Rämälän koulut: yrittäjyyspedagogiikka koulun arkeen Rantakylän yhtenäiskoulu: koulun laatujärjestelmä, jonka painopisteet vaihtuvat vuosittain 4. Pedagogiset hankkeet JOPO-opetus : Kalevankankaan koulu Yrittäjyyskasvatus: Anttolan yhtenäiskoulu, Rahulan koulu ja Rämälän koulu Tieto- ja viestintätekniikka: Launialan koulu, Urheilupuiston koulu, Lyseon koulu, Lähemäen koulu, Rämälän koulu, Rahulan koulu ja Vanhalan koulu Koulun retkisuunnitelma: Lähemäen koulu Samanaikaisopetus, yhteinen opettajuus, yhteissuunnittelu, yhdessä tekemisenkulttuuri: Otavan koulu, Sairilan koulu, Tuppuralan koulu Palkkitunti opettajien ja luokkien välinen yhteistyö: Peitsarin koulu Integraation toimiminen käytännössä: Urpolan koulu 5. Fyysisen oppimisympäristön kehittäminen Päämajakoulu : Koulun piha-alueen ja liikunta-alueen suunnittelua Urheilupuiston koulu: pienryhmätiloja, oppilaskunnan ylläpitämä välituntialue, koulun piha-alue Olkkolan koulu: oppimisympäristön kehittäminen, turvallisuuden lisääminen
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 15 Kohti tulevaisuuden koulua Auditointikierros osoitti, että jokaisessa koulussa työskennellään vahvasti kehittämismyönteisessä ilmapiirissä ja tavoitteena on toteuttaa uudistuvaa lainsäädäntöä mahdollisimman hyvin. Huolenaiheena nähtiin resurssien niukkuus ja monessa koulussa myös fyysisen ympäristön puutteellisuus niin terveydellisten olojen kuin pedagogisen työskentelynkin kannalta. Opetusteknologiaan tulee panostaa sekä koulutuksen suunnittelussa että välineistön hankinnassa. Uusi opetussuunnitelma valmistuu ja otetaan käyttöön syksyllä 2016. Muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan monenlaista yhteistyötä koulujen ja kotien välillä, koulujen ja päiväkotien välillä sekä koulutusta opetusmenetelmien ja toimintakulttuurin kehittämiseksi. Opetussuunnitelmatyö jatkaa laatuhankkeen pohjalta opetuksen kehittämistä ja tulevaisuuden koulun rakentamista. Mikkelin perusopetuksen laatuhankkeiden kuvaukset, auditointikierroksen teemat ja selvitys Laatu-hankkeen avustuksen käytöstä liitteenä. Perusopetuksen laatuvastaava Hanna-Kaisa Pylkkänen esittelee kokouksessa Laatu-hankkeen tavoitteita ja tuloksia. Laatuhankkeiden kuvaukset, liite 1 Audiointikierroksen teemat, liite 2 Selvitys Laatu-hankkeen avustuksen käytöstä, liite 3 Liitteet 1-3 Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Merkitään tiedoksi. Päätös Kasvatus- ja opetuslautakunta: Merkittiin. Merkittiin, että Hanna-Kaisa Pylkkänen oli kokouksessa tämän pykälän käsittelyn ajan.
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 16 Kasvatus- ja opetuslautakunta 29.01.2015 7 69 / 422 / 2015 Kunnallisen perhepäivähoidon kustannuskorvaukset vuonna 2015 Valmistelija: varhaiskasvatusjohtaja Pirjo Vartiainen, p. 044 794 2373 Omassa kodissaan työskentelevälle kunnalliselle perhepäivähoitajalle korvataan lapsen hoidosta aiheutuneet välittömät kustannukset Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen KVTES (1.3.2014-31.1.2017) perhepäivähoitajia koskevan liitteen 12 13 :n (Perhepäivähoidon kustannuskorvaus) mukaan Suomen Kuntaliiton kulloinkin voimassa olevan perhepäivähoidon kustannuskorvauksia koskevan suosituksen perusteella. Suomen Kuntaliitto on lähettänyt suosituksen kunnallisen perhepäivähoidon kustannuskorvauksista vuodelle 2015. Kuntaliitto on keskustellut asiasta KT Kuntatyönantajien ja Kunta-alan Unioni ry:n kanssa. Suomen Kuntaliitto suosittelee, että kunnallisessa perhepäivähoidossa suoritetaan ajalla 1.1. - 31.12.2015 omassa kodissaan työskenteleville perhepäivähoitajille seuraavien yksikköhintojen pohjalta laskettuja kustannuskorvauksia. Korvausten on tarkoitus kattaa hoidosta hoitajalle aiheutuvat todelliset kustannukset. Kustannuskorvaus on päätetty pitää vuoden 2014 tasolla. Alle kouluikäinen/koululainen aamiainen, välipala tai iltapala 0,75/0,97 lounas tai päivällinen 1,77/2,31 muu kustannus 1,78/1,78 /päivä Muun kustannuksen osuus muussa, kuin kokopäiväisessä hoidossa, lasketaan suhteutettuna päivittäisen hoitoajan ajoittumiseen ja pituuteen. Kuntaliitto suosittelee, että tavallisimpien erityisruokavalioiden osalta kustannuskorvauksia korotettaisiin seuraavasti: vähälaktoosinen ruokavalio 5 % laktoositon 0-10 % gluteeniton (keliakia) 30 % maidoton 0-15 % vilja-allergia 5-30 % Kustannuskorvaussuosituksen muita kustannuksia koskeva osuus
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 17 sisältää korvauksen muista kuin ravintoaineista aiheutuvista tavanomaisista menoista kuten huoneiston käytöstä, sähköstä, vedestä, lämmöstä, askartelutarvikkeista ja leikkivälineistä sekä lapsen hoitoon liittyvistä puheluista yms. menoista. Korvaus ei sisällä työvaatetusta eikä erityishankintoja, kuten huoneiston saneerausta esimerkiksi hoitolapsen allergisuuden vuoksi, kaksosten rattaiden, syöttötuolien ym. hankkimista tai muita vastaavia menoja. Liitteenä Suomen Kuntaliiton suositus kunnallisen perhepäivähoidon kustannuskorvauksista 2015 Suomen Kuntaliiton yleiskirje Liite 4 Ehdotus Lautakunta päättää, että noudatetaan Suomen Kuntaliiton suositusta kunnallisen perhepäivähoidon kustannuskorvauksista lisäyksellä, että muu kustannus osuus/puolipäivähoito on 0,90 ja pidetään kustannuskorvaukset vuoden 2014 tasolla ajalla 1.1. - 31.12.2015. Erityisruokavalioiden osalta kustannuskorvaukset olisivat Suomen Kuntaliiton suositusten mukaiset ja korotukset vuodelle 2015 ovat: vähälaktoosinen ruokavalio 5 %, laktoositon 0-10 %, gluteeniton (keliakia) 30 %, maidoton 0-15 % ja vilja-allergia 5-30 %. Päätös Kasvatus- ja opetuslautakunta: Hyväksyttiin. Tiedoksi Varhaiskasvatusjohtaja
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 18 Kasvatus- ja opetuslautakunta 29.01.2015 8 198 / 422 / 2015 Untuvikot-ryhmäperhepäiväkodin ja Varapesän tilanne elokuussa 2015 alkavalla toimintakaudella Valmistelija: varhaiskasvatusjohtaja Pirjo Vartiainen, p. 044 794 2373 Kaupunginvaltuuston 10.11.2014 128 talousarviopäätöksen mukaan Tuppuralan alueen varhaiskasvatuksen yksiköistä vuokratiloissa toimivat Untuvikko-ryhmäperhepäiväkodin ja Varapesän lapset sijoitetaan elokuussa 2015 alkaen toisaalle: pienimmät lapset siirtyisivät toistaiseksi Tuppuralassa Tikanpellon päiväkotiin ja Launialan alueen esikoululaiset ja mahdollisesti osa vanhimmista päivähoitolapsista Launialan koulun tiloihin. Varapesän sijoittumispaikan suunnittelu on vielä kesken riippuen siitä, tuleeko yksikkö mahtumaan esimerkiksi Launialan päiväkotiin tai Launialan koululle. Asian tiimoilta on pidetty vanhempainilta marraskuussa 2014. Lasten vanhemmat vastustavat siirtoa vedoten Untuvikkojen ja Varapesän tilojen hyvään kuntoon ja hyvään sisäilmaan. Vanhempien edustaja on kertonut toimittaneensa lasten vanhemmilta kirjeen asiasta kasvatusja opetuslautakunnan jäsenille sekä kaupunginvaltuuston jäsenille. Launialan koululla on ollut korjaustarvetta muutamassa tilassa ja kunnostusta on jo tehty ja kesällä tehdään edelleen loput korjaukset. Sisäilmatyöryhmä on kokoontunut 15.1.2015 ja ottanut kantaa Untuvikot-ryhmäperhepäiväkodin ja Varapesän asiaan. Työryhmä suosittaa, että päätös Levypolku 2 ryhmäperhepäiväkotien mahdollisesta siirtämisestä tehdään vasta, kun Launialan koululle suunnitellut korjaukset on tehty ja korjauksiin liittyvä loppupalaveri on pidetty, noin puolen vuoden kuluttua korjauksista eli noin 12/2015. Asiasta keskusteltiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvityksen kokouksessa 19.1.2015 ja nähtiin, että mahdollinen Untuvikot-ryhmäperhepäiväkodin ja Varapesän vuokratiloista toisaalle muuttaminen siirtyisi vuodella eteenpäin syksyyn 2016. Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Merkitään tiedoksi.
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 19 Päätös Kasvatus- ja opetuslautakunta: Merkittiin. Merkittiin, että Pirjo Vartiainen poistui tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo 17:46.
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 20 Kasvatus- ja opetuslautakunta 29.01.2015 9 164 / 5114 / 2015 Lukiokoulutuksen opiskelijapaikat syksyllä 2015 alkavassa koulutuksessa Valmistelija: sivistystoimen johtaja Virpi Siekkinen, p. 044 794 3000 ja toimistosihteeri Päivi Turunen, p. 044 794 3013 Syksyllä 2014 Mikkelin peruskoulujen 9. luokkalaisille toteutetun koehaun perusteella Mikkelin lukioon on ensisijaisella toiveella hakeutunut 230 opiskelijaa (edellisenä syksynä 216). Ristiinan lukioon on hakeutunut 22 opiskelijaa (edellisen syksynä 17). Muihin lukioihin on hakeutumassa yhteensä 11 oppilasta (edellisenä vuonna 29 oppilasta). Näistä osa sijoittuu mahdollisesti 2. toiveella Mikkeliin. Koehaun tulokset Liite 5 Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Lautakunta päättää, että syksyllä 2015 alkavassa lukiokoulutuksessa aloituspaikkoja varataan oppilaitoksittain seuraavasti: Mikkelin lukio 225 (viime lukuvuonna 235) ja Ristiinan lukio 30 (viime vuonna 36). Lukiokoulutuksen aloituspaikkoja on yhteensä 255 (viime lukuvuonna 271). Päätös Kasvatus- ja opetuslautakunta: Hyväksyttiin. Tiedoksi Lukiot
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 10 Sivu 21 Kasvatus- ja opetuslautakunta 29.01.2015 10 188 / 032 / 2015 Mikkelin kaupungin osallistuminen Itä-Suomen lukioista maailmalle -hankkeeseen Valmistelija: sivistystoimenjohtaja Virpi Siekkinen, p. 044 794 3000 Sivistystoimen johdolle ja lukioiden rehtoreille on tullut 15.1.2015 sähköpostia Itä-Suomen yhteiseen hankkeeseen liittyen. Hankesuunnittelutyöryhmän puolesta Kuopion lukio-opetuspäällikkö kirjoittaa: "Itä-Suomen kansainvälistymisen osaamiskeskus Tiivistelmä ESR-rahoitushakemuksen tavoitteista ja sisällöistä Kuopion kaupunki yhdessä muiden itäsuomalaisten kuntien kanssa hakee ESR-rahoitusta luodakseen Itä-Suomen kattavan osaamiskeskuksen, joka tarjoaa mahdollisuuden lukioille ja nuorille luoda kansainvälisiä yhteyksiä. Luomalla yhteyksiä lukioiden, nuorten ja työelämän välille parannetaan lukiokoulutuksen työelämätietoisuutta ja vahvistetaan nuorten mahdollisuuksia sijoittua työelämään ja luoda paikalliselle yrityselämälle mahdollisuuksia rekrytoida kielitaitoisia ja kansainvälisesti suuntautuneita työntekijöitä. Projektin tarvetta on selvitetty Itä-Suomen lukioiden kansainvälisyyssuunnitelmassa (BDO Audiator oy, Seppo Lyyra 6.6.2013). Suunnitelmassa nähtiin merkittävinä kielitarjonnan monipuolisuuden säilyttäminen ja hanketoiminnan edistäminen keskittämällä toiminta yhteiseen hankekeskukseen. Olennainen osa keskusta on Itä-Suomen oppilaitosten yhteinen Venäjä-osaamisen keskus. Haettavalla hankerahoituksella pyritään vastaamaan selvityksessä esiin tulleisiin haasteisiin. Hanke on kokonaisuudessaan uuden konseptin luomista yleissivistävän koulutuksen kentässä. Yksittäisen koulun/toimijan sijaan vastuun ja osaamisen jakaminen yhteistyössä kansainvälisen oppimiskeskuksen kanssa on kansainvälisyystoimintaa, jonka kärkihanke on lisätä nuorten valmiuksia vastata yritysten ja koko työelämän haasteisiin muuttuvassa ja jatkuvasti kansainvälistyvässä ympäristössä. Konkreettisesti hankerahoituksen avulla pyritään luomaan itäsuomalainen lukioiden kansainvälisen osaamisen keskus, jossa toimii kaksi yksikköä: Venäjä-osaamisen yksikkö ja muun kansainvälisen toiminnan osaamisen yksikkö. Lukioiden
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 10 Sivu 22 kansainvälisen osaamisen keskus tarjoaa info- ja neuvontapalveluita sekä suoria kontaktiverkostoja lukioiden kansainvälisen toiminnan tueksi erityisesti Venäjälle ja Aasiaan suuntautuvaan yhteistyöhön, joita esim. CIMO:n toiminnat eivät kata. Keskus avustaa lukioita hankerahoitusten tekemisessä sekä etsii aktiivisesti kansainvälisen toiminnan rahoitusmahdollisuuksia. Se myös tukee lukioita verkostoitumisessa yrityselämän, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa sekä pyrkii tuottamaan hankkeita, jotka laajasti palvelevat koko alueen kansainvälisyystoimintaa. Keskuksessa työskentelee aluksi kolme henkilöä ja se toimii verkostomaisesti. Tavoitteena on taloudellisesti kestävän toimintajärjestelmän luominen, joka toteutetaan aluksi kansainväliseen toimintaan suunnatulla hankerahoituksella ja osittain kuntarahoituksella. Kansainvälisen toiminnan vakiinnuttua palveluja tarjotaan myös muille kunnille ja kouluasteille. Hankekauden jälkeisen toiminnan rahoitussuunnitelma valmistellaan hankkeen aikana. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 418 300 euroa. Kustannukset jakaantuvat kolmelle vuodelle. Hankkeen kustannuksiin on haettu ESR-rahoitusta (Flat rate 17% -mallilla), jossa kuntaosuudeksi tulee 30 prosenttia kokonaiskuluista. Kuntaosuus voidaan korvata osittain myös työllä. Kuntien vastuut omarahoitusosuudesta on eritelty liitteessä. Koska kulut jakaantuvat kolmelle vuodelle, jäävät kokonaiskustannukset kunnalle suhteessa hyötyihin verrattain pieniksi. Hankkeeseen on ilmoittanut lähtevän 15 opetuksen järjestäjää, jotka ilmenevät hankehakemuksesta ja rahoitusosuustaulukosta. Sitoutuminen hankkeeseen tulisi ilmoittaa 31.1.2015 mennessä. Mikkelin kaupungin lukiokoulutuksen omarahoitusosuus kyseiseen hankkeeseen vuosille 2015-2017 on yhteensä 12 150 eli 4 050 / vuosi. Hankehakemus ja kuntien omarahoitusosuuslaskelma on nähtävänä kokouksessa. Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Lautakunta päättää, että Mikkeli kaupungin lukiokoulutus osallistuu Itä-Suomen lukioista maailmalle -hankkeeseen vuosina 2015-2017. Mikkelin kaupungin omarahoitusosuus on varattu lukiokoulutuksen ja toisen asteen yhteistyö -tulosalueen talousarvioon vuodelle 2015 ja tullaan varaamaan talousarvioon vuosille 2016 ja 2017.
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 10 Sivu 23 Päätös Kasvatus- ja opetuslautakunta: Hyväksyttiin. Tiedoksi Kuopion lukio-opetuspäällikkö Antti Kervinen, sivistystoimenjohtaja
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 11 Sivu 24 Kasvatus- ja opetuslautakunta 29.01.2015 11 174 / 5114 / 2015 7.-9. luokkien oppilaiden koulupaikan määräytyminen lukuvuonna 2015-2016 Valmistelija: kasvatus- ja opetusjohtaja Seija Manninen, p. 044 794 3010 Perusopetuksen oppilaalla on oikeus käydä kunnan osoittamaa lähikoulua. Oppilas voi pyrkiä oppilaaksi myös muuhun kuin lähikouluun, jolloin hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Jos opetuksessa noudatetaan opetussuunnitelmaa, jossa painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta, voidaan oppilaita otettaessa käyttää myös oppilaan taipumuksia edellä mainittuun tavoitteeseen mittaavaa koetta. Valintaperusteista ja -kokeesta tulee ilmoittaa etukäteen. Kunta voi kuitenkin päättää, että sen järjestämään opetukseen otetaan ensisijaisesti omassa kunnassa asuvia lapsia. Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietinnön mukaan eräs tapa noudattaa yhdenvertaisia valintaperusteita voi olla myös arpominen. Musiikkiluokalle hyväksytyt mikkeliläiset oppilaat sijoittuvat Urheilupuiston koulun 7. luokalle ja liikuntaluokalle hyväksytyt mikkeliläiset oppilaat Kalevankankaan koulun 7. luokalle (24 oppilasta/1 luokka). Opetuslautakunta päätti kokouksessaan 13.2.2007 118, että erikoisluokkia (musiikki- ja liikuntaluokat) perustetaan yksi kumpaakin vuosittain. Lisäopetusta ei lukuvuonna 2014-2015 järjestetä perusopetuksen yhteydessä Esedun kanssa tehtävän lisäopetusyhteistyön takia. Rehtorit ovat ilmoittaneet tulevien 7. yleisopetusluokkien maksimioppilasmäärät seuraavasti: Koulu 7. yleisopetus luokka max. aloituspaikat Koulun max. oppilasmäärä Mikkelin Lyseo 130 400 Kalevankangas 74 222 Urheilupuisto 135 405 Rantakylä 120 320 Anttola 30 90 Haukivuori 30 75 Ristiinan yhtenäiskoulu 60 190
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 11 Sivu 25 Oppilaspaikkojen määrittely on tarpeen oppilaaksi ottamisen perusteeksi. Koulun rehtorin päätöksellä on sallittu +/- 10 oppilaan muutos em. kokonaismäärään, mikäli se on ryhmänmuodostuksen kannalta toteutettavissa järkevästi ja noudattaen mm. työsuojelullisia määräyksiä käytännön työaineissa. Oppilaspaikan määräytyminen Liite 6 Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Lautakunta - hyväksyy em. 7. yleisopetusluokkien aloituspaikkamäärät ja perusopetuksen 7.-9. luokkien koulujen enimmäisoppilasmäärät edellä olevan taulukon mukaisesti sekä 7. luokkien oppilaiden sijoitussuunnitelman perusteluineen liitteen mukaisesti. Liitteessä esitetyt oppilasmäärät ovat vielä alustavia ja ne tarkentuvat kevään kuluessa (mm. erityisopetussiirrot ym. ryhmittelyt). - päättää, että erikoisluokille (musiikki- ja liikuntaluokat) otetaan ensisijaisesti Mikkelin kaupungissa asuvia oppilaita. - päättää, että ulkokuntalaisia oppilaita otetaan vain, mikäli luokissa on tilaa. - päättää, että koulun rehtorin päätöksellä sallitaan +/- 10 oppilaan muutos em. kokonaismäärään, mikäli se on ryhmänmuodostuksen kannalta toteutettavissa järkevästi ja noudattaen muun muassa työsuojelullisia määräyksiä käytännön työaineissa. - päättää, että jos oppilas haluaa hakeutua muuhun kuin kunnan tarjoamaan lähikouluun, oppilaalla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta maksuttomaan koulukuljetukseen. Ulkopuolisen asiantuntijalausunnon (lääkäri tai psykologi) perusteella on tästä mahdollisuus poiketa. - päättää, että jotta hakijat olisivat yhdenvertaisessa asemassa, ratkaistaan koulupaikka tarvittaessa arpomalla. Päätös Kasvatus- ja opetuslautakunta: Hyväksyttiin. Tiedoksi Peruskoulut
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 12 Sivu 26 Kasvatus- ja opetuslautakunta 29.01.2015 12 201 / 510 / 2015 Esitys Pellosniemen koulun lakkauttamisesta Valmistelija: kasvatus- ja opetusjohtaja Seija Manninen, p. 044 794 3010 Mikkelin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 21.1.2013 16 Mikkelin kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman. Sen toimenpiteissä todetaan, että vuonna 2013 tehdään koulu- ja päiväkotiverkkoselvitys. Tavoitteena olivat toimivat yksiköt, joissa henkilöstöresurssia voidaan kohdentaa paremmin, henkilöstön on mahdollista erikoistua paremman palvelun toteuttamiseksi ja siten saada myös säästöä käyttötalousmenoissa. Kasvatus- ja opetuslautakunta asetti 21.2.2013 ( 25 ) selvitystä varten palveluverkkotyöryhmän. Työryhmän tehtävänä oli suunnitella kasvatukselliset ja pedagogiset näkökulmat huomioiva ja taloudellisesti tehokas palveluverkko sekä perusopetukseen että varhaiskasvatukseen. Työryhmä luovutti selvityksen kaupunginhallitukselle 23.9.2013 ja se on käsitelty kaupunginhallituksen kokouksessa 4.11.2013 ( 418). Kasvatus- ja opetuslautakunta on kokouksessaan 1.10.2013 ( 86) hyväksynyt työryhmän yksimielisesti esittämät selvityksessä mainitut toimenpiteet toteutettavaksi työryhmän asettamalla aikataululla. Selvityksessä ehdotetaan Pellosniemen koulua lakkaavaksi vuonna 2015-2016. Lain edellyttämä kuuleminen Pellosniemen koululla pidettiin 11.12.2014. Tilaisuuden muistio on liitteenä. Pellosniemen koulun henkilökunnan kuulemiset on toteutettu yhteistoimintamenettelyn mukaisesti. Pellosniemen koulussa on 20 oppilasta, joita opettaa kaksi opettajaa. Lisäksi koululla toimii osa-aikainen koulunkäyntiavustaja. Koululla on yhteinen oppilasalue Ristiinan yhtenäiskoulun kanssa. Mikkelin kaupungin hallintosäännön 11 :n mukaan lautakunta tekee esityksen kaupunginvaltuustolle palvelujen tuottamistavasta, palveluverkosta, uusien palvelujen tuottamisesta ja nykyisten lakkauttamisesta hyväksytyn talousarvion mukaisesti. Kaupunginvaltuusto on talousarviokokouksessaan 10.11.2014 ( 128) linjannut, että Pellosniemen koulun lakkaaminen suunnitellaan
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 12 Sivu 27 toteutettavaksi 1.8.2015. Pellosniemen koulun kuulemistilaisuuden 11.12.2014 muistio Liite 7 Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se tekee valtuustolle esityksen Pellosniemen koulun lakkauttamisesta 1.8.2015 alkaen. Päätös Kasvatus- ja opetuslautakunta: Hyväksyttiin. Tiedoksi Kaupunginhallitus
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 13 Sivu 28 Kasvatus- ja opetuslautakunta 29.01.2015 13 62 / 003 / 2015 Etelä-Savon Urheiluakatemian valmennuksen toteutusta koskeva yhteistyösopimus vuodelle 2015 Valmistelija: Virpi Siekkinen, puh. 044 794 3000 Mikkelin kaupunki (perusopetus ja lukiokoulutus) on tehnyt Etelä-Savon Urheiluakatemian kanssa yhteistyötä vuodesta 2011 alkaen. Toiminnan tavoitteena on edistää koulunkäynnin ja koulutuksen sekä urheiluvalmennuksen yhteistyötä. Mikkelin kaupunki sitoutuu - tukemaan urheilijaa koulunkäynnin, opiskelun ja urheilu-uran yhdistämisessä - kehittämään akatemiatoimintaa yhteistyössä Tanhuvaaran Säätiön/Etelä-Savon Urheiluakatemian kanssa - tarjoamaan akatemian harjoitusryhmien tarvitsemat kaupungin omat liikuntatilat ja -paikat sovittuina aikoina veloituksetta tai yhteisesti sovitulla summalla - maksamaan lukuvuodelta lukuvuosimaksua, joka määräytyy kunkin lukuvuoden urheilijamäärän mukaan (lukuvuosi 2014-2015: perusasteen urheilijat 70 ja lukion urheilijat 77). Mikkelin kaupungin vuosimaksun enimmäismäärä vuonna 2015 on 17 000 euroa, joka on varattu talousarvioon. Akatemian ja Mikkelin kaupungin kesken neuvoteltu sopimus vuodelle 2015 on esityslistan liitteenä. Yhteistyösopimus vuodelle 2015 Liite 8 Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Lautakunta hyväksyy Etelä-Savon Urheiluakatemian valmennusta koskevan yhteistyösopimuksen vuodelle 2015 liitteen mukaisena. Päätös Kasvatus- ja opetuslautakunta: Hyväksyttiin. Tiedoksi Etelä-Savon Urheiluakatemia/Piisilä, perusopetuksen ja lukion rehtorit
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 14 Sivu 29 Kasvatus- ja opetuslautakunta 29.01.2015 14 61 / 031 / 2015 Koulutilojen ulosvuokraushinnat 1.1.2015 alkaen Valmistelija kasvatus- ja opetusjohtaja Seija Manninen, p. 044 794 3010, toimistosihteeri Armi Karvonen, p. 040 129 4768 Mikkelin kaupungin koulutilojen ulosvuokraushinnat on edellisen kerran käsitelty ja hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.11.2012 61, jolloin muun muassa kyseisten tilojen vuokria yhtenäistettiin kuntaliitoksen johdosta. Talouspalveluiden antaman talousarvion valmisteluohjeen mukaan maksuja ja taksoja tulee tarkistaa. Tilojen vuokria esitetään korotettavaksi 5 %. Kuitenkin syksyllä 2014 alkaneiden koulutilavarausten hinnat noudattavat vanhaa hintaa 31.5.2015 saakka. Tämä pykälä ei koske kansalaisopiston tilojen vuokria eikä vuokrauksen periaatteita. Koulutilojen ulosvuokraushinnat 1.1.2015 Liite 9 Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Lautakunta hyväksyy koulutilojen ulosvuokraushinnat liitteen mukaisesti. Uudet hinnat astuvat voimaan 1.1.2015. Päätös Kasvatus- ja opetuslautakunta: Hyväksyttiin. Tiedoksi Koulujen rehtorit, toimistosihteeri Armi Karvonen
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 15 Sivu 30 Kasvatus- ja opetuslautakunta 29.01.2015 15 203 / 040 / 2015 Kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvion 2015 käyttösuunnitelma Valmistelija: talouspäällikkö Paula Sihvonen, p. 044 794 3003 Kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.11.2014 vuoden 2015 talousarvion. Kaupungin taloudellinen tilanne on jatkanut laskuaan ja tämä näkyy myös vuoden 2015 talousarviossa. Talousarvio on tehty huomioiden kaupungin tulokehitys ja siksi menot on sopeutettu tähän tulokehityksen vaativaan tasoon. Kaupungin hallintosäännön 30 :n mukaan Kaupunginhallitus, lautakunta ja johtokunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Nämä toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Käyttösuunnitelmat on hyväksyttävä tammikuun 2015 loppuun mennessä. Vuoden 2015 käyttösuunnitelmat viedään uuteen intraan siten, että kukin talousvastaava on jo saanut oikeudet projektisivustolle käyttösuunnitelmat 2015. Käyttösuunnitelmat viedään toimialoittaisiin kansioihin ja niiden tulee sisältää: 1. Kaupungin strategian mukaisesti kaupunginvaltuustoon nähden on määritelty vaikuttavuusindikaattorit ja niille tavoitteet sekä tavoitteiden toteuttamiseksi strategiset toimenpiteet. Talousarviokirjassa esitetään kaupunginvaltuustoon nähden sitovat toimenpiteet. Lautakuntaan nähden sitovat toimenpiteet esitetään käyttösuunnitelmassa ja tarvittavassa laajuudessa ne on nimettävä myös tulosyksiköihin saakka. Lautakuntien kortteihin on kirjattu myös operatiivinen toiminnan kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä, joita on myös seurattava ja raportoitava lautakunnalle. 2. Käyttösuunnitelmarakenne yksiköittäin (toimielimen organisaatiokaavio ja vastuuhenkilöt) 3. Käyttösuunnitelmaan liittyvät toimivaltuudet - yksiköiden päälliköiden toimivalta - käyttösuunnitelman muutoksien tekeminen 4. Tositteiden asiatarkastajat ja hyväksyjät sekä heidän varahenkilönsä (Löytyy kuntaerp-alueelta ja julkaistaan käyttösuunnitelmienkin puolella) - tulosyksiköittäin - tasetilien hyväksyjät myös huomioitava
Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 15 Sivu 31 - palkkailmoituksien hyväksyjät - investointimenot ja irtaimen omaisuuden hankinta hyväksyttäjät (talousarviokirjassa esitetyt investoinnit ja irtaimen omaisuuden hankinta on sitovaa kirjassa olevien eurojen mukaisesti. Käyttötarkoituksen muutoksesta päättää kaupunginvaltuusto). 5. Tulosalueiden menot ja tulot siinä laajuudessa kuin on johtamisen kannalta tarpeellista. Tililtä toiselle muutoksia ei enää tehdä, vaan palkat, palvelut jne. menot ovat valtuuston nähden sitovia. Määrärahat eivät saa muuttua eikä lisääntyä valtuuston päätökseen nähden, sillä muutokset on käsiteltävä valtuustossa. 6. Tulosalueiden omat käytännöt määrärahojen seurannasta ja vastuista. Käyttösuunnitelmat on hyväksytettävä lautakunnissa 31.1.2015 mennessä. Käyttösuunnitelma 2015 Liite 10 Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Lautakunta hyväksyy kasvatus- ja opetuslautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman liitteen mukaisesti. Päätös Kasvatus- ja opetuslautakunta: Hyväksyttiin. Tiedoksi Kaupunginhallitus, talouspalvelut
Kehittämistöiden esittely
} Paneudumme lukuvuosisuunnitelman aihealueeseen 6 ja siinä neuvottelukunnan rooliin, yrittäjyystoimintaan sekä oppilaiden osallisuuteen. } Päähuomion saa neuvottelukunta, sillä tähän asti koulullamme ei varsinaista neuvottelukuntaa ole ollut aluejohtokunnan hoitaessa neuvottelukunnan roolia. Tarkoituksenamme on suunnitella neuvottelukunnan toiminnan organisointia aina neuvottelukunnan perustamisesta lähtien. } Yrittäjyyskasvatusta voisimme kehittää mm. kummiyritystoiminnan merkeissä eli kysellä paikallisilta yrityksiltä kiinnostusta tehdä yhteistyötä koulun kanssa. Oppilaiden osallisuuden edistäminen taas tarkoittaa tässä yhteydessä yhteistyötä oppilaskunnan kanssa ja oppilaiden aktivointia oppilaskuntatoiminnan kehittämisen kautta. } Anttolan yhtenäiskoulun laatuvastaava: Antti Askinen
Kehittämiskohde lukuvuosisuunnitelman kohta: 2.6. Viestintä } Tavoite: Tiedottamisen ja viestinnän kehittäminen } Koulun viestintä- ja tiedottamiskäytänteet - koulun sisäinen viestintä (viikkoinfo) - kodin ja koulun välinen viestintä (Wilma) - tiedottaminen koulun ulkopuolelle (kotisivut) } Koulun toimenpiteet: koulun sisäinen viestintä (viikkoinfo) Kehitetään edelleen jo melko toimivaa viikkoinfoa kodin ja koulun välinen viestintä (Wilma) Wilman vielä parempi hyödyntäminen tiedottaminen koulun ulkopuolelle (kotisivut) Uusien kotisivujen tekeminen Laatuvastaavat: Helena Päiväniemi, Haukivuoren aseman koulu Helena Manninen, Haukivuoren yläkoulu
Koulun kehittämiskohde: Hiirolan koulun oppilaskuntatoiminnan kehittäminen. Tavoitteena on kirjata oppilaskuntatoiminnan prosessit ylös ns. toimintamalliksi. Tällöin esim. oppilaskuntatoiminnasta vastaavan opettajan vaihtuessa alla olevaa ohjeistusta voidaan hyödyntää uuden opettajan perehdyttämisessä. a) Jokaiselta luokka-asteelta valitaan edustaja lukuvuodeksi oppilaskunnan hallitukseen sekä varajäsen. b) Oppilaskunnan hallituksen kokoukselle varataan aikaa yhden oppitunnin plus tarvittaessa välitunnin verran. c) Oppilaskunta kokoontuu keskimäärin kerran kuukaudessa ja tarvittaessa useammin. d) Oppilaskuntatoiminnasta vastaava opettaja valmistelee esityslistan tietokoneella ja tarkistaa onko aloitelaatikossa postia. e) Kokouksessa sihteeri kirjaa pöytäkirjan suoraan tietokoneelle. Kokouksen jälkeen pöytäkirja tallennetaan koulun R-asemalle oppilaskunnan kansioon sekä tiedotusvastaava toimittaa pöytäkirjan jokaiseen luokkaan ja ilmoitustaululle. g) Oppilaskunnan edustajat kertovat luokissaan kokouksessa päätetyistä ja keskustelluista asioista. h) Oppilaskunnalla on aloitelaatikko. i) Oppilaskunnan hallituksen tehtävänä on opetussuunnitelmassa annettujen tehtävien lisäksi suunnitella liikunta- ja tapahtumapäivien toimintaa yhteistyössä opettajien kanssa. Seuranta Palaute } Koulun rehtori valvoo sovitun toimintamallin noudattamista sekä ohjaa ja avustaa tarvittaessa toimintaa. Rehtori antaa oppilaskuntatoiminnasta vastaavalle opettajalle välitöntä palautetta. Rehtori ja vastaava opettaja kokoontuvat kolmesti vuodessa (elokuu, tammikuu ja toukokuu) suunnittelu- ja palautepalaveriin. Laatuvastaava: Juha Viljakainen
Ihastjärven koulun laatutyö lähestyy "Osallisuus ja vaikuttaminen" näkökulmaa kolmesta suunnasta: 1) Koulun blogia kehitetään niin, että oppilaat pääsevät aktiivisesti käyttämään ja rakentamaan blogia. 2) Koululla olevan teknologian hyödyntämistä tehostetaan jakamalla henkilökunnan ja oppilaiden osaamista yleiseen tietoon. Näin pyritään karsimaan tilanteita, joissa jokainen "keksii pyörän uudelleen". 3) Ihastjärven koululla on käynnissä Kylä koulussa, koulu kylässä -hanke, jonka puitteissa oppilaita ohjataan jakamaan taitojaan muille kyläyhteisön jäsenille sekä oppimaan heiltä. "Ihastjärven koulukylän monitoimijakonseptin toimintamallin kehittäminen konkreettisesti käytännössä kyläkoulun arjessa. Keskeisenä tavoitteena on löytää toimintamuotoja, miten voidaan yhdessä tekemisellä, oppimisella eri-ikäisten välillä saavuttaa hyvinvointia, ikäihmisten toiminnallista tukemista, kotona asumisen tukea, lähipalveluja, elämäntietojen ja taitojen siirtämistä sukupolvelta toiselle, vuorovaikutteista oppimista juniori-seniori yhteistyötä." Laatuvastaava: Stiina Pentti
} Laatutyö Kalevankankaan koulussa perustuu henkilökuntakokouksen päätöksen (31.5.2012/38. ) mukaiseen hyvinvointi- ja arviointisuunnitelmaan. } Lukuvuonna 2012-2013 koulukohtainen kehityskohde on koulun palvelutehtävään kuuluvan kuntakohtaisen JOPO -opetuksen toteuttamissuunnitelman laatiminen siten, että suunnitelmaan kirjattuja perusteita päästään toteuttamaan täysimääräisesti lukuvuoden 2013-2014 alusta lukien. } Laatuhanke sisältää seuraavat JOPO -opetuksen kehitystoimenpiteet JOPO -opetuksen toteuttamissuunnitelman laatiminen ja hyväksyminen (laadinta: syyskuulokakuu, hyväksyntä; marraskuu 2012) Kokeilutoiminta (lv. 2012-2013; parhaiden käytänteiden valinta toukokuussa 2013) Benchmarking (tammikuu 2013) Oppilasvalinta (helmikuu 2013) Pedagogiikan hionta työtiimissä: opiskelurytmi, työpaikoilla ja työpajoilla oppiminen, yhteistyöverkostojen tiivistäminen, oppilaan ohjaus, opintokokonaisuuksien luominen, integratiiviset ratkaisut (helmikuu-huhtikuu 2013) Vastuujaon ja viestinnän periaatteiden linjaaminen (toukokuu 2013) Hankkeen toteutumisen arviointi (toukokuu-kesäkuu 2013) } Laatuhankkeen vastuuhenkilö: erityisluokanopettaja Jarno Saarelainen } Laatutyön edistymisen seuranta Laatuhankkeen edistymistä ja toteutumista seurataan ja arvioidaan Jokeri-tiimin kokouksissa, koko koulun henkilökuntakokouksissa, johtotiimin kokouksissa sekä laatuvastaavan ja rehtorin välisissä tapaamisissa
} Launialassa on laatutyössä kehittämiskohteena Tieto- ja viestintätekniikka: luokka-asteittain suunnitelma } Koulu testaa PILVI-palvelinta opetuskäytössä. } Laatuvastaava: Jaakko Virrankoski
1. Verkkoympäristö } Tavoite: Verkko-oppimisympäristön kehittäminen Aikataulu: syksy 2012 Kohderyhmä: oppilas, opettaja, avustaja Toiminta: koulun R:verkkoaseman toimintaympäristön kehittäminen (VESO) a) luodaan kaikille opettajille ja avustajille R:oppilas kansioon tiedostot, joita opettaja, oppilas ja avustaja voi käyttää, kannustetaan opettajia verkkoympäristön ja tietotekniikan mahdollisuuksien hyödyntämiseen b) luodaan henkilökunnalle R:opettaja kansioon kouluyöhön liittyviä kansiota, joihin henkilökunta voi tallentaa koulutyöhön liittyviä tiedostoja toisten hyödynnettäviksi c) kerätään R:opettaja asemalle hyödyllisiä nettisivuja opetuskäyttöön } 2. Office 2010 Tavoite: Office 2010 ohjelmisto-ohjelmien päivittäminen Aikataulu: 2012-2013 Kohderyhmä: opettaja, avustaja Toiminta: koulu tilaa Tieralta opetuspalvelun, jossa Word-, Power Point- ja Excel-ohjelmistojen perusteet opetetaan henkilökunnalle, opetus-tuokiot toteutetaan työpareittain koulun atkluokassa } 3. Lähemäen koulun retkisuunnitelma Tavoite: iloa ja virkistystä koulutyöhön - Lähemäen koulun retkisuunnitelma 1.- 6. luokille Aikataulu: kevät 2013 Kohderyhmä: opettaja, oppilas Toiminta: suunnitellaan koko koulun oppilasretkiohjelma koululle, retkikohteet valitaan opetussuunnitelman ja mielenkiinnon perusteella lähialueelle ja kustannukset hoidetaan koulun budjetista Laatuvastaava: Petri Häkkinen