FUTUREX Future Experts Korkea-asteen työelämälähtöinen koulutus -seminaari Helsingissä 31.5.2010
TULEVAISUUS: Ehtiikö sinne kävellen vai pitääkö juosta? Anita Rubin Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu
Rob Gonsalves 3
Murroksen prosessi n. 1970 n. 2020-40 TEHOKKUUS: Enemmän enemmästä INDUSTRIALISMI Materiaaliintensiivinen LAATU: Enemmän ja parempaa vähemmästä Kahden aikakauden välissä ELÄMYS: Enemmän erilaista uudella tavalla tuotettuna INFORMATIONALISMI Merkitysintensiivinen Tuotannon periaate Yhteiskunnan toimintalogiikka Teollinen yhteiskunta Tietoyhteiskunta Verkostoyhteiskunta? Yhteiskunnan muoto Lähde: Malaska 1998; Aaltonen & Wilenius 2002; Ståhle 2009 3.6.2010 4
Ilmiöiden tasolla nyt tapahtuvaa muutosta ei voida analysoida seuraamalla jonkin ilmiön tai tapahtuman määrättyä ja yhdensuuntaista kehityskulkua; ei voida selittää pelkästään viittaamalla sosiaalisiin, poliittisiin, taloudellisiin tai edes luonnonlakeihin tai kehityksen sisäiseen logiikkaan, vaan se Muutoksen muuttuva luonne voidaan selittää ainoastaan systeemisen ajattelun avulla ja viittaamalla lukuisiin vastakkaisuuksiin, epälineaarisiin kehityskulkuihin, epäjohdonmukaisuuksiin ja tarkastelemalla näiden mahdollisesti tuottamia ei-tarkoitettuja ja eiennakoituja seuraamuksia. 3.6.2010 5
6
Tapahtumisen nopeus Tapahtumien intensiteetti laajentaa yhteiskunnallisen todellisuutemme rajoja. Inhimillinen kykymme vastaanottaa ja sisäistää informaatiota ja kokea ei kuitenkaan ole muuttunut. Kohtalonamme on yrittää selviytyä tietoyhteiskunnassa kivikauden ihmisen aivoilla. Vaikkemme pysty tietämään juuri mitään varmaa tulevasta, meidän on elämänhallinnan syistä tehtävä sitä koskevia oletuksia 3.6.2010 7
ja se vaikuttaa instituutioihin: Mahdollisen rajat piirtyvät koko ajan uudestaan kasvavalla nopeudella päätyäkseen pyyhittäväksi pois taas hetken päästä, kun saadaan uutta tietoa tai luodaan uusia innovaatioita. Tämä jatkuva muutosprosessi vaikuttaa vähitellen yhteiskunnan jaettuun käsitykseen todellisuudesta ja alkaa siten muuttaa myös valintoja ja päätöksentekoa sekä yhteiskunnan että yksilöntasolla. Tarvitaan täysin uusia malleja ja instituutioita päätöksentekoa varten sekä sosiaalisella, taloudellisella, kulttuurisella että koulutuksen ja oppimisen saralla. 3.6.2010 8
Tarvitaan siis jotain ihan uutta Kun informaatiota on tarjolla yhä laajenevassa määrässä reaaliaikaisesti, syyn ja seurauksen lain ymmärtäminen alkaa hämärtyä. nopeita ja odottamattomia muutoksia globaalissa markkinataloudessa; jatkuvasti uusia innovaatioita (erityisesti tietoteknologian alueella); tiedon määrän kasvu eksponentiaalisella nopeudella. Uusien työkalujen, keinojen, toimintamallien ja järjestelmien ja jopa kielen tarve mahdollistamaan sekä yksilötasolla että yhteiskunnassa selviämistä, voimauttamista, aktiivista osallistumista sekä luovuutta. 3.6.2010 9
Syklinen aika syksy talvi kesä kevät Perustuu vuodenaikojen ja vuorokauden aikojen vaihteluun; ominaista esiteollisille yhteiskunnille ja kulttuureille; kuuma lämmin viileä kylmä Sykliset tapahtumat aika Tammi Huhti Heinä Loka Tammi luonteeltaan rytmistä, palautuvaa ja toistuvaa; hidas muutosvauhti; pyrkii säilyttämään tilanteen ennallaan
Irene Erin: Time is Cyclical 11
Sosiaalinen ja kulttuurinen aika Tapahtumat ja prosessit kulkevat erilaisella vauhdilla eri paikoissa. kehitysilmiö Aika on luonteeltaan suhteellista; kulttuurisidonnaista ja sidoksissa ihmisten tapaan tulkita omaa kulttuuriaan ja historiaansa. kulttuurit aika
Inhimillinen, psykologinen, koettu aika Yksittäiset ihmiset kokevat, selittävät, ymmärtävät saman, mitattavissa olevan ajan kulun eri tavoin eri tilanteissa. Aika on luonteeltaan suhteellista; tilannesidonnaista ja riippuvaista odotuksista, toiveista, peloista, tunteista, tapahtumista, muistoista yms. 3.6.2010 13
Fysikaalinen, termodynaaminen aika Perustuu ajatukseen että kaikki aika on alisteista fysiikan- ja luonnonlaeille ja siksi mitattavissa. Aika on siis absoluuttista, kelloilla ja laitteilla mitattavaa ja yksiselitteistä; Kaikki todellisuuden tietämiseen ja tulevaisuuden ennustamiseen tarvittava aineisto on jo olemassa. Meidän pitää vain oppia kuinka sitä käytetään tulevaisuuden selville saamiseksi (Newton). 3.6.2010 14
Rob Gonsalves: High Park Pickets 3.6.2010 15
Lineaarinen aika Aika ymmärretään suuntana jostain johonkin; nykyhetki on aina kehityksen kärjessä: kehitys nykyhetki Aika on yksisuuntaista ja palautumatonta. Tulevaisuus on avoin. Yhteiskunta ja ihminen nähdään avoimena ja dynaamisena. aika Muutos ymmärretään kehityksen luonnolliseksi tulokseksi. Teollisen yhteiskunnan aikakäsitys.
Evolutionaarinen kehitys kehitys Esim. villi kortti toteutuva kehitys uusi tasaisen kehityksen vaihe uutta informaatiota / energiaa kehitys muuttuu ennakoimattomaksi ja lähenee kaaosta ennustettu kehitys tasaisen kehityksen vaihe aika 3.6.2010 17
Kahdenlaista evoluutiota Erilaiset järjestelmät, organisaatiot, ilmiöt, toimintamallit kehittyvät sekä ennakoitavasti tasaisena prosessina että ei-ennakoitavasti spontaanisti ja evolutionaarisesti hyppäyksittäin. Samat osat, toiminnot ja elementit, joista järjestelmä koostui aikaisemmin, ovat edelleen nähtävissä muutoksen jälkeen, mutta niiden lisäksi systeemiin on tullut jotain uutta ja oleellisesti merkittävää, joka muuttaa näiden elementtien merkityksen ja keskinäisen suhteen toisenlaiseksi. Miten hallita/ymmärtää muutosta? 3.6.2010 18
Ed Miracle: I told you so 3.6.2010 19
Spiraalinen kehitys Kehitys noudattaa monessa asiassa hegeliläistä teesi antiteesi synteesi mallia ja muodostaa syklin tai lineaarisen mallin asemesta spiraalin. Spiraali on sekä lineaarista että syklistä kehitystä että vielä vähän jotain enemmän. Teesi: individualisaatio & privatisoituminen Antiteesi: eurooppalainen yhteisöllisyyden perinne; ns. uusyhteisöllisyys Synteesi: uudet yhdessä tekemisen mallit osallistaminen, rekrytoiminen ja aktivismi ns. sosiaalisen median kautta; yhteistuottaminen 3.6.2010 20
Rob Gonsalves 3.6.2010 21
Identiteetin rakentumisen paradoksi INDIVIDUALISTI- NEN LOGIIKKA, PRIVATISOITU- MINEN Erik Allardt: JÄSENTYMINEN, LIITTYMINEN, TEKEMINEN Identiteetin erillisyys ja omavaraisuus; Etiikka, moraali ja sosiaalisuus ovat yhä enemmän riippuvaisia yksilön omista valinnoista. YHTEISÖLLINEN MEDIA, UUS- YHTEISÖLLISYYS ihminen toteuttaa todellista itseään suhteissaan toisiin niiden erojen ja erilaisuuksien kautta, joita hän näissä suhteissa näkee. (Giddens, Bauman, Taylor) JÄNNITE: Perinteinen yhteisöllisyys ja välittäminen talkoohenki Selitämme itseämme itsellemme ja toisille Facebook ym. sosiaalinen media
Nalven world-identity-card-1-web 23
Teollisuusyhteiskunta vs. ubiikkiyhteiskunta 1. Siinä missä teollisuusyhteiskunta korosti "keskitietä" ja pyrki toiminnoissaan tasapainoon, konvergenssiin ja stabiliteettiin, ubiikki tietoyhteiskunta (ainakin aloitusvaiheessaan) repii erilleen, jakaa osiin, kärjistää, korostaa diversiteettiä ja kehittyy vastakkaisuuksien (tai niiden ilmaisemisen) kautta. 2. Toisaalta esiin nousee uudenlaista emotionaalista yhteisöllisyyttä, kulttuurin tunneperäistymistä. Toisaalta yhteisesti median ja sosiaalisen median kautta koettu tunne synnyttää itseään vahvistavan ilmiön. 3. Vuorovaikutus on vain yksi merkityksellisyyden kokemuksen aspekteista. Eriytyminen, rajojen piirtyminen ja todellisuuden jäsentyminen sitä kautta on toinen, kolmas on ehkä aikaan liittyvä välitön kokemus ja palaute. 3.6.2010 24
Ubiikkiyhteiskunnan ristiriitaisia vaateita Joka kerta kun surffaamme netissä, voimme tietää liitävämme valtavan tietomäärän seassa. Tieto on vapaata ja avointa, odottamassa käyttöä ja hyödyntämistä. Vai onko? Kontrollin teemoja: Tekijänoikeusasiat, tietoturvallisuus, läpinäkyvyys ja tietosuoja, yksilön oikeudet, vapaa informaatiovirta, vastuukysymykset, tiedon oikeellisuus Luonnollinen sosiaalisen vuorovaikutuksen foorumi: Osallistuminen, osallistaminen ja voimauttaminen, aloitekyky, luovuus, ongelmanratkaisutaidot, kriittisyys Inhimillinen tekijä: Ubiikkiyhteiskunnan osaamistaitojen pitäisi sisältää myös mm. valmiuden ajatella ihan itse, tuntea, olla laiska ja rakentaa identiteettiä uskaltaa olla ei-valmis ja epätäydellinen. 3.6.2010 25
Ubiikki sekä laajentaa että rajoittaa yksilöllisiä mahdollisuuksia ajatella, tuntea ja toteuttaa itseään luovuutta. Rohkeus kokeilla vs. mediakritiikki, lähdekritiikki; Tieteen vapaus ja tiedonnälkä vs. katastrofialttius vs. katastrofien laajuus; Individualisaatio vs. globalisaatio; Henkilökohtainen turvallisuus vs. henkilökohtainen vapaus; Poliittisen päätöksenteon ja median läpinäkyvyys vs. yhteiskuntien turvallisuus; Kulttuurin luova potentiaali (joka vaatii sekä historian tuntemusta että kykyä omaksua, sisäistää ja kopioida), open source jne. vs. tekijänoikeudet, piratismilait, immateriaalioikeudet jne.; Seurauksena uusien kulttuurien ja alakulttuurien muodostuminen näiden jännitteiden ja rajapintojen kohtaamisesta. 3.6.2010 26
Trendhunter 27
Elämysyhteiskunnan paradoksi ELÄMYKSEL- LISYYS SISU, KÄRSIVÄLLISYYS, IKÄVÄN SIETOKYKY Stimuluksen on jatkuvasti voimistuttava, jotta sama elämys voisi toteutua yhä uudelleen. NÄKEMYKSELLISYYS, TULEVAISUUS- TIETOISUUS Päätökset pitää tehdä nopeasti, tehokkaasti ja lyhytjännitteisesti paisuva ja pullistuva nykyhetki valtaa alaa menneeltä ja tulevalta. JÄNNITE: Kokonaisuuksien logiikka hämärtyy lyhytnäköisyys Tulevaisuusajattelu: monet mahdolliset ja vaihtoehtoiset tulevaisuudet
29
Oppimisen haasteet OSALLISTAVA OPPIMINEN, INNOVATIIVISUUS, LUOVUUS SEKÄ AINEJAKOISUUS ETTÄ TOIMINTA- PAINOTTEISUUS Toiminta verkossa, työpaikoilla, järjestöissä ja julkisella sektorilla muodostaa luonnollisen ja tavallisen tavan oppia ja koulun toiminnallinen yhteys ympäröivään yhteiskuntaan on sisäänrakennettu opetussuunnitelmiin. KOKONAISVALTAINE N KASVU Peruskoulun "lukujärjestys" jakautuu suhteellisen tasan ainepainotteisen (väline- ja harjoitusaineet) ja toimintapainotteisen (ilmiöt, projektit, teemat) opetusohjelman välillä. JÄNNITE: Keskustelua ei enää käydä niinkään muutoksen tarpeellisuudesta vaan sen muodosta reaktiivisuus vai proaktiivisuus 30
Mr Idea welcomed Tom to the Kingdom of Enlightenment and hoped that he would enjoy his stay 31
Rob Gonsalves (Kuka uskaltaa kiivetä puuhun ja katsoa toisin?) 3.6.2010 32
Kiitos että jaksoitte kuunnella! Lisää tulevaisuustietoa verkossa osoitteessa www.tse.fi/tutu 3.6.2010 33