Lisää turvallista liikettä 7 oppitunnin valmiit tuntisuunnitelmat

Samankaltaiset tiedostot
Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa

Lisää turvallista liikettä -rata

ISTUMINEN JA ERGONOMIA KUNTOON

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

TAPATURMAT. Liikkeellä ilman kolhuja -tuntisuunnitelma (n. 45 min)

Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta

Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa

TOIMINTA-KORTTI Yhdessäolon riemua MIELEN- TERVEYS

Terve koululainen -hankkeen tärpit Liikkuville kouluille. Raija Oksanen, KM, suunnittelija UKK-instituutti, Tampereen Urheilulääkäriasema

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Ohjeita liikunnanohjaajille. Katri Pöllänen, Projektityöntekijä, Monaliiku ry

Ennen haastattelua: Mitä olet kuullut tästä tutkimuksesta opettajaltasi? Oletko saanut kirjallisen tiedotteen?

Liikuntaohjelma: viikot 1-6

Terve koululainen turvallisen liikkumisen asialla Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituutti

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

SOSIAALISET TAIDOT. Tukioppilaskoulutus /OSAVA-hanke

TE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Savonlinnan AJO Kesäohjelma NO:

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Kaksinkertainen mahtis

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

lehtipajaan! Opettajan aineisto

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Tuntisuunnitelma: Teema 3

Kasva Urheilijaksi yleisvalmennuksen sisällöt Lappeenranta

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Aamupäivän teemat: Terve koululainen (TEKO) aineistotärpit verkkosivut tutuksi. Liikkumisen turvallisuus

klo Raatti, Oulu. Merikoski klo Merikoski, Oulu

Tämä materiaali on osa opinnäytetyötä, liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma, Haaga-Helia, Johanna Salmela. Terveyttä tukeva harjoittelu

Kouluttajan manuaali PPT-esityksen tueksi:

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä

Tavoitteena nuoren urheilijan hyvä päivärytmi. Sami Kalaja Tampere

Lasten urheilun tärkeät asiat

Liikuntaläksy; ohjeet, kirje kotiin, päiväkirja LIIKUNTALÄKSY / 3A-LUOKKA

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

1) Ravitsemussuositukset osana opetusta jaettu asiantuntijuus

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet.

VALMENTAMINEN LTV

Pientä pintaremonttia

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo

ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Kokemuksia Unesco-projektista

Vähintään 2 tuntia päivässä. Vanhempainilta

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille

Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut

JOKAINEN PÄIVÄ ON HYVÄ PÄIVÄ

OPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt

Lepoa ja latausta. Max 3 pistettä I. Nojatkaa pareittain hetki selät tai tuolien selkämykset vastakkain. Voitte laskea pään toisen hartialle. 2 p.

LIIKUNTA VL LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoituksilla tasapainoista elämää

Kolikon tie Koululaistehtävät

TAVOITTEET journalistin reitin suunnittelu omien tavoitteiden asettaminen median tehtäviin tutustuminen

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät UKK-instituutti

VANHEMPAINILTA Opsii!

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Työpaikan pelisäännöt. PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Strategia ja tukipalvelut

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

ILOA JA LIIKETTÄ! SUPERISTI HAUSKAA! LIIKUNTAPASSI. Oma nimi. Suomen Olympiakomitea

LIIKUNTA EDISTÄÄ LIIKUNTA VAIKUTTAA MYÖNTEISESTI. tarkkaavaisuutta keskittymistä tiedonkäsittelytaitoja ongelmanratkaisutaitoja muistitoimintoja

HARJOITUSVIIKON OHJELMA LEPO- / KILPAILUVIIKON OHJELMA

Jalkojen omahoito JALKAVOIMISTELU- OHJEITA

Kuvaa ei voi näyttää. EBT C04-05 R1 OHEISHARJOITTELUSTA JA OHJEITA KAUDELLE

ENERGIAINDEKSI

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

Taso 2: h viikossa, monipuolinen ohjelma peruskuntoilijalle

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi tukea koulujen kehittämistyölle. Liikkuva koulu -seminaari Jukka Karvinen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä

TOIMINNALLINEN VANHEMPAINILTA

POHDINTA: Mitä eroa on halulla ja tarpeella?

Lukulattia liikkumisen turvallisuudesta

Turvataidon nettimateriaali

perustelu Noudatetaan sääntöjä. Opetuskortit (tehtävät 16 28), palikoita, supermarketin pohjapiirustus, nuppineuloja, tangram-palat

Opettajalle RAKENTAMINEN TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

ComfortControl 01 KEINUN LUKITUS 02 KEINUN VASTUS 05 SELKÄNOJAN KORKEUS 03 ISTUINSYVYYS 06 SELKÄNOJAN KALLISTUS 04 ISTUINKORKEUS 07 KÄSINOJAT KORKEUS

5. ja 6. luokkien valinnaisaineet

Puuvenesoutajien ohjelma: maalis- huhtikuu 2018

Erään perheen ja avioliiton tarina Ideana on opiskella oppikirjan avulla asiat itsenäisesti tai parin kanssa. Aiheena ovat avioliitto, perheen

Seisoa vai istua? Sekä että. Pääasia, että hyvin.

Taukojumppa. Kuinka tehostat kehonmuokkausta ja parannat terveyttäsi muutamassa sekunnissa arkipäivän aikana

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

Trestima Oy Puuston mittauksia

Poikaryhmä. Ohjelmarunko

TUNTISUUNNITELMAN RUNKO OPITUT TAIDOT JA ARVIOINTI OPETTAJAN VALMISTELUTYÖT. ESITTELY: Tuntisuunnitelma

Pukinmäenkaaren peruskoulu 3. luokalta alkava liikuntapainotus. Rehtori Leena Hiillos Virka-apulaisrehtori Mikko Kytömäki

Harjoittelun suunnittelu

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Transkriptio:

Lisää turvallista liikettä 7 oppitunnin valmiit tuntisuunnitelmat 1 Ensimmäinen tunti: Liikunnan vaikutukset Oppilaat ymmärtävät, että liikunta vaikuttaa ihmiseen monin eri tavoin. paperia, teippiä/sinitarraa, kynä Käydään yhdessä läpi fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja oppimiseen liittyvät liikunnan vaikutukset. Sisällöt löytyvät tervekoululainen.fi-sivuilta sivustolta ja kalvosarjana. Käydään läpi liikunnan haitat. Tehdään yhdessä tehtävä: Kirjoittakaa papereille, millaisista liikuntamuodoista pidätte (esim. joukkuepelit, yksilöliikunta, kilpaileminen, hyötyliikunta, pelailu kavereiden kanssa). Teipatkaa paperit luokan seinille. Jokainen oppilas menee sen liikuntamuodon luokse, joka tuntuu mieluisimmalta. Mikä olisi epämieluisin liikuntamuoto? Keskustelkaa valinnoistanne.

2 Toinen tunti: Liikkuminen ryhmässä Oppilaat pohtivat turvallisen ryhmän tunnusmerkkejä. paperi/kartonki jokaiselle ryhmälle, tusseja, kartonki yhteisille säännöille Käydään läpi, miten ryhmähenki ja turvallinen ryhmä vaikuttavat liikuntaharrastuksessa viihtymiseen. Tehdään tehtävä: Jakautukaa ryhmiin. Jokainen ryhmä keksi viisi tärkeintä sääntöä, joita turvallisessa ryhmässä pitäisi noudattaa. Ryhmä voi kirjoittaa, piirtää tai näytellä säännöt. Lopuksi jokainen ryhmä esittelee sääntönsä. Tuliko ryhmissä samoja sääntöjä? Laaditaan tuotosten pohjalta säännöt omille liikuntatunneille.

3 Kolmas tunti: Liikunnan määrä ja monipuolisuus Oppilaat tiedostavat, kuinka paljon päivän aikana tulisi liikkua ja mistä kaikesta liikuntamäärä voi kertyä. kynät ja paperit tai tabletit/tietokoneet Opiskellaan yhdessä liikuntasuositus ja keskustellaan monipuolisen liikunnan merkityksestä. Tehdään tunnilla koko luokan tai parin yhteinen esimerkki viikko-ohjelmasta, jossa on tarpeeksi lepoa ja monipuolista liikuntaa (jos tehdään pareittain, tehtävän koonti lopuksi). Tehdään tehtävä tai annetaan kotitehtäväksi: Suunnittele itsellesi viikko-ohjelma, jossa on tarpeeksi lepoa ja sinulle mieluisaa liikuntaa. Pohdi, pystytkö toteuttamaan suunnitelmasi.

4 Neljäs tunti: Istuminen ja ruutuaika Oppilaat pohtivat, miten voisivat lyhentää yhtämittaisia istumisjaksoja ja tiedostavat, mitä haittoja liiallisella ruudun ääressä istumisella on. ruutupäiväkirjat Tutkitaan omaa istumisasentoa. (Ovatko jalat maassa tai jalkatuella? Onko selkä suorassa? Onko pöytä sopivalla korkeudella?) Etsitään asento, jossa istuminen tuntuu parhaalta. Onko asento pidemmän päälle hyvä? Keksitään yhdessä tai pienissä ryhmissä taukojumppaliikkeitä, joita voi tehdä tuolilla istuen opiskelun lomassa. Keksitään myös välipalaliikkeitä, joiden aikana noustaan hetkeksi pois tuolista. Tutustutaan ruutuaika-termiin. Kerätään taululle lista haitoista, joita oppilaat ovat huomanneet, oltuaan pitkän aikaa tietokoneen tms. ääressä. Pohjustetaan kotitehtävä: Tehtävä: Pitäkää luokassa 2-5 päivän ajan ruutupäiväkirjaa. Voitte käyttää valmista taulukkopohjaa. Valitkaa yhdessä minä päivänä aloitatte päiväkirjan. Tehkää luokan seinälle pylväsdiagrammi, johon jokainen värittää yhden ruudun jokaista ruudun ääressä vietettyä puolta tuntia kohden. Vertailkaa päiviä. Onko viikonlopun ja arjen välillä eroa? Tutkitaan yhdessä diagrammia 2 5 päivän jälkeen.

5 Viides tunti: Fyysinen kunto (tunti liikuntasalissa) Oppilaille selviää, että fyysinen kunto muodostuu neljästä kuntokyvystä (nopeus, notkeus, voima ja kestävyys). pallo jokaiselle, kuntopalloja Käydään salissa yhdessä läpi kuntokyvyt ja tehdään jokaisesta yksi harjoitus. nopeus: pikajuoksun lähtö notkeus: istutaan lattialla jalat suorassa ja pyöritetään palloa lattialla mahdollisimman suuri ympyrä voima: heitetään kuntopalloa seinään kestävyys: hölkätään salia ympäri sovittu minuuttiaika Jakaudutaan neljään ryhmään. Jokainen ryhmä saa yhden kuntokyvyn, johon suunnittelee tehtävän. Mikäli luokka on suuri, voidaan muodostaa enemmän ryhmiä ja useampi ryhmä saa saman kuntokyvyn. Kun kaikki ryhmät ovat valmiina (esim. 5 10 minuutin kuluttua), ryhmät esittelevät omat kuntokykynsä ja toiset ryhmät suorittavat tehtävät. Loppuvenyttelyn aikana keskustellaan tehtävistä.

6 Kuudes tunti: Kehon huoltaminen (vaihtoehto 1) kaksoistunti salissa: Oppilaat ymmärtävät, että kehosta täytyy huolehtia, jotta se pysyy kunnossa. liikuntavälineitä oppilaiden tarpeiden mukaan Käydään yhdessä läpi alku- ja loppuverryttelyjen merkitys. Mietitään, mitä asioita verryttelyjen suunnittelemisessa pitää ottaa huomioon. 1. Alkulämmittely: Nostetaan sykettä ja hankitaan pieni hiki pintaan, muistetaan monipuoliset liikkeet ja liikkumistavat ja varmistetaan lajissa tarvittavat liikelaajuudet. Nostetaan tehoa lämmittelyn loppua kohti. Lämmitellään vähintään 15 minuuttia. 2. Jäähdyttely: Pysytään liikkeessä, valitaan liikkeitä, joissa käytetään harjoituksessa käytettyjä lihaksia, lasketaan tehoa hiljalleen, jäähdytellään vähintään 15 minuuttia. Oppilasparit tai -ryhmät suunnittelevat haluamaansa lajiin alku- ja loppuverryttelyt (lajit voidaan myös jakaa). Ryhmät ohjaavat verryttelyt muulle luokalle. Puretaan verryttelyt pohtimalla, mitä hyvää jokainen ryhmä oli verryttelyynsä keksinyt.

6 Kuudes tunti: Kehon huoltaminen (vaihtoehto 2) Oppilaat ymmärtävät, että kehosta täytyy huolehtia, jotta se pysyy kunnossa. Paperia ja kyniä tai tietokoneet suunnittelua varten Keskustellaan, miten ryhti ja ergonomia (työskentelyasennot) auttavat meitä pysymään kunnossa arjessa. Käydään läpi hyvä istumisasento ja muita työasentoja (esim. nostaminen jaloilla, ei selällä). Jakaudutaan ryhmiin, joissa tehdään tehtävä: Tehtävä: Katselkaa luokkatilaanne suunnittelijan silmin. Miettikää, mitä parannuksia voisitte tehdä, jotta työskentely olisi helpompaa. Onko luokassanne jotain, mikä toimii oikein hyvin? Tarkastelkaa esim. työpöytien ja tuolien sopivuutta, säilytyskalusteita, taulua ja valaistusta. Kun ryhmät ovat pohtineet esim. 10 minuuttia, kootaan taululle parannusehdotukset ja asiat, jotka ovat hyvin. Keskustellaan pohdinnoista. Pohjustetaan kotitehtävä: Tehtävä: Katsele kotiasi suunnittelijan silmin. Missä asioissa kotonasi olisi parannettavaa ja mitkä asiat ovat hyvin. Voit miettiä suunnittelua lapsen näkökulmasta (suuret tuolit, korkeat kaapit jne.) tai yleisesti.

7 Seitsemäs tunti: Liikuntavammat ja niiden hoito Oppilaat tietävät, että on erilaisia liikuntavammoja ja niitä voidaan ennaltaehkäistä kehon huollolla ja oikeanlaisilla varusteilla. Oppilaat tutustuvat Kolmen K:n sääntöön. yksi side ja kylmäpakkaus jokaiselle parille Kerätään taululle, millaisia liikuntavammoja oppilailla tai heidän läheisillään on ollut ja miten niitä on hoidettu. Käydään läpi nyrjähdyksen ensiapu. Tehtävä: Harjoitellaan pareittain Kolmen K:n sääntöä. Tehdään tunnin lopussa Testaa tietosi -kysely.