KUVA: ESA SILTALOPPI 6 / 2011 R a n n i k k o - P o h j a n m a a n Y r i t tä j ät R y: n j ä s e n l e h t i Uusia ideoita liiketoimintaan brändivalmennuksesta s. 24 Valmentaja kysyy oikeat kysymykset s. 22 Jelppis-Tiimi Suomen paras pienosuuskunta s. 6
2 sisällys 6 / 2011 terveys & hyvinvointi 21 15 10 Johtaminen kannattaa aina Lohdutuksen liekki Kokonaisvaltaista hyvinvointia palautumisen kautta 3 Myönteinen elämäntapa on päätöksestä kiinni 4 Hallitus 5 Mitä hyvinvointi on? 6 Jelppis-Tiimi on vuoden pienosuuskunta Suomessa 8 Kompassi - suunta kohti työhyvinvointia 9 Työkyky kuntoon 10 Kokonaisvaltaista hyvinvointia palautumisen kautta 11 Vaasan kaupunki tarvitsee sosiaali- ja terveysalan yrittäjiä 12 Vaasan kaupungin hankintapalvelukeskus ja VY tiedotusyhteistyöhön 13 OLE-objekti 14 Opiskelijat apuna päiväkodin arjessa 15 Lohdutuksen liekki 16 Ryhmäeläkevakuutus täydentää hyvää johtamista 17 Turvaa yrityksesi maksuvalmius tänään 18 Pasi Roimela 18 Rekrytointituki ja rekrytointikoulutus helpottavat työllistämistä 20 Älä odota viimeiseen hetkeen! 21 Johtaminen kannattaa aina 22 Valmentaja kysyy oikeat kysymykset 24 Uusia ideoita liiketoimintaan brändivalmennuksesta 25 Vaasasta ei enää lähdetä ostoksille Seinäjoelle 26 Tapahtumat ja tapaamiset 27 Nordeassa tapahtuu 28 Hyvinvointivaliokunta 29 Menu Vaasan Yrittäjät 2011 30 Mystery Shoppaajia eli haamuasiakkaita liikkeellä 31 Pilvipalvelut säästävät yrittäjän aikaa ja rahaa 32 Fyrrypiste tarjoaa tasapainottavia hoitoja keholle ja mielelle 33 Vähäkyrö hallitus 34 Hoiva-ala, Vaasan Yrittäjien jäsenyritykset 34 Uudet jäsenet VAASAN YRITTÄJÄT RY Hietasaarenkatu 6 65100 Vaasa www.vaasanyrittajat.com JAKELU Jäsenyritykset sekä sidosryhmät PAINOS: 1300 kpl, ILMOITUSMYYNTI Hietasaarenkatu 6 65100 Vaasa (06) 356 0820 Avoinna: ma pe klo 8 16 PAINOPAIKKA Wasa Graphics Oy PÄÄTOIMITTAJA Tuula Töyli 040 086 8070 ULKOASU JA AINEISTOT C2 Advertising Tom Båssar 040 592 9171 y-pressi@c2.fi ILMESTYY (AINEISTO) 1/2011 25.02 (04.02) 2/2011 15.04 (25.03) 3/2011 23.06 (27.05) 4/2011 09.09 (12.08) 5/2011 27.10 (03.10) 6/2011 16.12 (18.11) TEEMAT VUONNA 2011 1/11 Tietotekniikka & Tietoliikenne 2/11 Rakentaminen & Kiinteistöt 3/11 Liikenne & Matkailu 4/11 Teollisuus & Logistiikka 5/11 Kauppa & Palvelu 6/11 Terveys & Hyvinvointi
3 Myönteinen elämäntapa on päätöksestä kiinni Olemme saaneet nauttia harvinaisen lämpimästä syksystä, eikä lumesta ole tietoakaan. Pimeys kuitenkin yllättää meidät heti iltapäivällä, jokavuotinen kaamos on edessämme tahdomme sitä tai emme. On aivan selvää, että meneillään oleva vuodenaika vaikuttaa vireystasoomme. Mutta onneksi tarjolla on jos jotakin, joilla luvataan piristystä tähän vuodenajan tuomaan apaattisuuteen. Kirkasvalohoidolla saadaan ihmeitä aikaan, eikun napit korviin ja valoa aivoille niin vireys paranee. Popsimme sisäisesti vitamiinipillereitä, tutkimuksen mukaan yleensä varmuuden vuoksi, mutta myös kohentaaksemme terveydentilaamme. Me pyrimme syömään terveellistä ravintoa. Tämän päivän trendi, karppaus on vienyt monen henkilön mukaansa. Olemme innokkaita kokeilemaan uusia dieettiohjelmia pitääksemme painomme kurissa tai saavuttaaksemme ihannepainomme. Uutuudet ovat jonkin aikaa pinnalla, kunnes joku taho julistaa ne epäterveelliseksi tai, ettei vaikutuksista ole tieteellisiä todisteista. En kuitenkaan väheksy yllä mainittujen asioiden vaikutusta hyvinvointiimme ja mielialaamme. Itse pidän tärkeimpänä sitä, mitä tai miten ajattelemme ja miten asennoidumme elämän vastoinkäymisiin. Negatiivinen ajattelu on helppoa, tarvitsee vain tyytyä osaansa, siihen on myös helppo mennä mukaan. Vastoinkäymisten kohdatessa myönteisen asian näkeminen vaatii hiukan ponnistelua, tästä on kuitenkin mahdollisuus muodostua jopa elämäntapa. Kaikella on aina kaksi puolta. Jokainen meistä kuitenkin päättää itse ajatteleeko negatiivisesti vai positiivisesti, se on päätös siinä missä muutkin päätökset. Kaikella on aina kaksi puolta. Jokainen meistä kuitenkin päättää itse ajatteleeko negatiivisesti vai positiivisesti, se on päätös siinä missä muutkin päätökset. Olemme syksyn aikana joutuneet Eurooppaa koskevien kriisien keskelle. Ensin Kreikka, sitten Italia, tuleeko perässä Ranska ja ehkä vielä muitakin maita, sen aika näyttää. Kun elämme globaalia markkinataloutta, vaikutukset tuskin jäävät vain Eurooppaan. Se mitä tämä vaikuttaa meidän valtion, yrittäjien ja yksittäisten kansalaisten talouteen, on vielä näkemättä. Kieltämättä, tarvitaan todella asennetta löytää näistä tapahtumista jotain positiivista. Jos ei muuta, niin Suomi ei ole vastaavassa tilanteessa ja toivokaamme ettei koskaan sinne joudukaan. Pohjanmaalla olevia yrittäjiä pidetään ainutlaatuisina, olkaamme siitä ylpeitä ja kantakaamme tuota viittaa kunniakkaasti. Vuosi on lopuillaan ja Joulu lähestyy kovaa vauhtia. Suokoon se kaikille mahdollisuuden rentoutumiseen, antaen aikaa itsellemme ja läheisillemme. Toivotan teille kaikille Joulurauhaa. Kiitokset kuluneesta vuodesta myös yhteistyökumppaneille, hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Jollet pidä jostain, muuta sitä. Jollet voi muuttaa sitä, muuta tapaa jolla siitä ajattelet. Pentti Risberg Vaasan Yrittäjät ry Puheenjohtaja
4 VAASAN YRITTÄJÄT ry:n HALLITUS Toimisto Puheenjohtaja TUULA TÖYLI Hietasaarenkatu 6 65100 Vaasa puh. (06) 356 0821 GSM 0400 868 070 tt@vaasanyrittajat.com PENTTI RISBERG MRP Risberg Oy Sammonkatu 1 65230 Vaasa GSM 0400 641 222 pentti.risberg@mrp.fi EIJA KÄNSÄLÄ Vaasan yrittäjänaiset Puheenjohtaja GSM 040 866 8000 eija.kansala@optiset.net KENNET KRONMAN Markkinointijohtaja OK Perintä Oy Tiilitehtaankatu 7A 65100 VAASA GSM 050 550 8225 kennet.kronman@okperinta.fi TUULA KAMILA IRIS optikko-optiker Kauppapuistikko 12 65100 Vaasa puh. (06) 317 4595 GSM 0500 863 163 tuula.iris@netikka.fi PEKKA PELLINEN Pohjanmaan Rakennuspalvelu PRP Oy Pajakatu 25 65300 Vaasa GSM 0400 860 478 info@prpoy.com TUUKKA TURUNEN Contium Vaasa Hovioikeudenpuistikko 13 A3 65100 Vaasa GSM 050 341 1800 tuukka.turunen@contium.fi ANNELI FRANTZÉN Viestintätoimisto Impact Singsbyntie 39 65280 Vaasa GSM 040 538 3508 impact@anvianet.fi CAROLA SVAHN-SALOMÄKI Karisma Vaasanpuistikko 18 65100 Vaasa GSM 050 570 0116 carola@karismavaasa.fi RAINE VASANOJA Vasek Alatori 1 A 65100 Vaasa GSM 044 332 2159 raine.vasanoja@vasek.fi HANNA KOSKI Nuoret yrittäjät HK-Import oy Koulukatu 18 B 9 GSM 040 562 1603 hanna.koski@hk-import.fi JUHANI AHOLA Jannen Saluuna Kirkkopuistikko 22 B 23 65100 Vaasa GSM 040 016 1261 charlotta.ahola@jannensaluuna.com PENTTI KANANOJA Pentti Kananoja Oy Kalliotie 3 66400 Laihia GSM 050 322 1615 pentti.kananoja@elisanet.fi HEIKKI KILPIÖ Uwira Oy Vasaratie 15 65350 Vaasa GSM 0500 260 814 heikki.kilpiö@uwira.fi
5 Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi viittaa yleiskielessä vaurauteen ja hyvään terveydentilaan. Yhteiskunnallisena käsitteenä hyvinvoinnille on erilaisia märitelmiä ja mittareita. Hyvinvointi koostuu useista tekijöistä, sekä mitattavista asioista että yksilökohtaisista arvostuksista ja tuntemuksista. Mitattaviksi hyvinvoinnin osatekijöiksi luetaan yleensä terveys, elinolot ja toimeentulo. Yksilöllisiksi hyvinvoinnin osatekijiksi luetaan taas sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen ja onnellisuus. Nämä hyvinvoinnin eri osatekijät tukevat yleensä toinen toistaan. Yrittäjän terveys ja hyvinvointi on yrityksen tärkein voimavara. Yrittäjän hyvä terveys tukee myös yrittämistä ja yrityksen menestymistä. Ossi Aura on tehnyt tutkimuksen Yrittäjien hyvinvoinnin tilata Suomessa 2010. Tutkimuksella haettiin tietoa suomalaisten yrittäjien hyvinvoinnista ja sen yhteyksistä terveyteen, työtehoon ja yritystoiminnan perusasioiden sujuvuuteen. Yrittäjän hyvä terveys tukee myös yrittämistä ja yrityksen menestymistä. Tutkimuksessa näkyi selvästi, että yritystoiminnassa aineettoman pääoman rooli on kasvanut viimeisten kahden vuosikymmenen aikana, joidenkin arvoiden mukaan tällä hetkellä 80 90 % yritystoiminnan arvosta on luonteeltaan aineetonta. Aineettomaan pääomaan sisältyy henkilöstön arvo, tuoteiden brändin arvo, työ- ja tuotantoprosessin arvo. Tutkimuksen tuloksena ilmeni myös uusi käsite yrittäjyystehokkuus. Yrittäjätehokkuuden kokonaisuuteen on esitetty yrittäjän elämään ja yrittäjyyteen liittyvät kriittiset menestystekijät. Yrittäjyystekokkuus koostuu viidestä eri elementistä: osaaminen, elämänhallinta, työympäristö ja - välineet, sidosryhmät ja verkostot sekä riskienhallinta. Pystyttiin osoittamaan selkeät yhteydet elämäntapojen ja työvälineiden suhteen työkykyyn ja työtehokkuuteen. Lisäksi esitettiin tuottavuustyökalujen elämänhallintaan ja sidosryhmiin ja verkostoihin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hyvät viestintän ja asiakashallintaan liittyvät tuottavuustyökalut selittävät 15-25 % uusasiakashankinnan haasteista. Kun tuttavuustyökalut ovat kunnosaa, asiakashankinta sujuu. Elämänhallinnan osalta tulos tarkoittaa sitä, että perustöykalujen ja menetelmien ollessa kunnossa jää aikaa myös perheelle. Aika mielenkiintoista! Tarkoittaako tämä sitä, että meidän tulee omalta osaltamme satsata hyviin ohjelmiin ja työkaluihin, jolloin jää aikaa tuottavuuteen ja perheelle. Kaikesta huolimatta muistakaa levätä. Joulu on jo tulollaan ja toivon mukaan kaikki saavat viettää edes muutaman päivän lomaa. Hyvää Joulun odotusta! Tuula Töyli Toimitusjohtaja Vaasan Yrittäjät ry
6 Jelppistiimiläiset auttavat asiakkaitaan mm. aamutoimissa, lääkkeiden ottamisessa, pukeutumisessa, ruokailussa ja siivouksessa. Asiakasta voidaan myös saatella lääkäri- ja muille asiointikäynneille. Palvelutarpeet eri asiakkaiden välillä vaihtelevat suuresti. Joidenkin luona käymme jopa kuusi kertaa vuorokaudessa ja joidenkin luona vain kerran tai pari kuukaudessa. Myös asiakkaiden terveydentila ja jaksaminen voivat tuoda muutoksia aikatauluihin. Työvuorolistaamme voidaankin verrata palapeliin, jossa palat täytyy asetella paikalleen joka päivä, Häggblom kuvaa toiminnan koordinointia. Jelppis- Teksti: Anneli Frantzén Viestintätoimisto Impact Kansi- ja sisäsivukuva: Esa Siltaloppi Siltaloppi Productions Oy Tiimion vuoden pienosuuskunta Suomessa Koti- ja hoivapalveluihin erikoistunut Jelppis-Tiimi valittiin tänä syksynä vuoden pienosuuskunnaksi Suomessa. Keskeisiä perusteita valinnalle olivat toiminnan järjestäytyneisyys ja laatu, henkilökunnan työtyytyväisyys, työhyvinvointi ja koulutus sekä yhteistyö alueen kuntien kanssa. Palkinto tuli Jelppis-Tiimille 14 vuoden määrätietoisesta toiminnasta. Osuuskunta sai alkunsa vuonna 1997, kun yhdeksän laman seurauksena työttömäksi jäänyttä naista ja kaksi miestä eri hoiva-aloilta päättivät työllistää itse itsensä osuuskuntaperiaatteella. Vuosien kuluessa toimintaa on keskitetty ja osa palvelumuodoista on jäänyt kokonaan pois. Myös henkilökunnan määrä on kasvanut, ja palkkalistoilla on tänä päivänä 27 kokopäivätoimista ja 13 osa-aikaista työntekijää. Kenttähenkilökuntaan kuuluu sairaanhoitajia, lähihoitajia, kotitaloustyöntekijöitä sekä sosionomi. Toimistolla työskentelee lisäksi kolme hallinnollisista asioista vastaavaa henkilöä. Koti- ja hoivapalveluja ikäihmisille Jelppis-Tiimin toiminta-ajatuksena on tarjota yksilöllistä tukea ja apua henkilöille, joiden ikä, sairaus tai vamma estää tai vaikeuttaa selviytymistä kotona. Asiakkaita on lähes 300, heistä pääosa ikäihmisiä. Lisäksi asiakaskuntaan kuuluu vammaisia ja heidän perheitään. tavoitteenamme on tukea asiakkaan kotona asumista mahdollisimman monipuolisesti ja pitkään Tavoitteenamme on tukea asiakkaan kotona asumista monipuolisesti ja mahdollisimman pitkään. Asiakassuhde käynnistyy yleensä asiakkaan tai hänen omaisensa yhteydenotosta. Sovimme ilmaisesta neuvottelukäynnistä ja teemme alustavan palvelusuunnitelman. Samalla tarkistamme, että koti on asiakkaalle turvallinen ympäristö asua. Jos kyse on palveluseteliasiakkaasta, mukana on myös kaupungin kotipalveluohjaaja, Jelppis-Tiimin palvelupäällikkö Birgitta Häggblom kertoo.
7 Birgitta Häggblom (vasemmalla) ja Riitta Yli-Arvo ovat olleet kehittämässä Jelppis-Tiimin toimintaa alusta lähtien. Työtyytyväisyys korkealla Jelppis-Tiimi on saanut työntekijöiltään erinomaiset arviot työtyytyväisyys- ja työhyvinvointitutkimuksissa. Tulosten taustalla on henkilökunnan kuunteleminen ja työnkuvan muovaaminen kunkin työntekijän yksilöllisiin toiveisiin. Monet työntekijämme haluavat päättää itse, kuinka ja koska he tekevät työtä. Nämä toivomukset sovitamme yhteen työvuorolistamme kanssa, laatupäällikkö Riitta Yli-Arvo valottaa osuuskunnan toimintatapoja. Muilta osin henkilöstöpolitiikkaan pätevät hänen mukaansa samat periaatteet kuin yrityksissä yleensä. Pyrimme luomaan tiimiin yrittäjyysajattelua ja perheyrityksen fiilistä. Haluamme kasvattaa työntekijöitä näkemään yksittäisten tehtävien ylitse kokonaisuuksia. Uusia työntekijöitä valittaessa arvioimme myös heidän edellytyksiään sitoutua toimintaan. Sitoutunut työntekijä voidaan ottaa hakemuksesta osuuskunnan jäseneksi. Jäsenenä hän voi osallistua osuuskunnan kokouksiin ja saada parempaa korvausta työstään, Yli-Arvo kertoo.
8 Kompassi - Teksti: Milja Helin Kuva: Etera/Aare Juss suunta kohti työhyvinvointia Yrittäjän pitää huolehtia paitsi omasta myös työntekijöidensä työhyvinvoinnista. Eteran Kompassi on uusi työkalu yrityksen suunnitelmalliseen ja tulokselliseen työhyvinvointiin. Hyvä työilmapiiri, työyhteisö ja esimiehen tuki ovat tutkitusti keskeisiä syitä viihtyä työelämässä. Jos työntekijä voi hyvin, hän jaksaa puurtaa töissä, innostua uusista asioista ja nauttia harrastuksista. Työstä saa silloin voimaa, joka kantaa pitkälle ja vaikuttaa myös yrityksen tulokseen. Työhyvinvoinnin kehittäminen on osa yrityksen kehittämistä. Työhyvinvoinnille tärkeimmät tekijät liittyvät yrityksen rakenteeseen, toimintaan ja johtamiseen. Päivittäisessä työssä esimiestyöllä, työn organisoinnilla, pelisäännöillä ja tiedonkululla on suuri merkitys henkilöstön hyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja viihtymiseen, sanoo työhyvinvoinnin suunnittelija Taina Muukka Eterasta. Työhyvinvointia kaikille Hyvinvoiva johtaja jaksaa johtaa myös muita hyvään kuntoon. Työhyvinvointi on kuitenkin paljon muutakin kuin jumppaa ja kunnosta huolehtimista. Kompassi on verkkopalvelu, joka ohjaa yritystä työhyvinvoinnin suunnitelmalliseen ja ammattitaitoiseen johtamiseen. Verkkopalvelu auttaa kysymysten avulla etenemään askel askelelta työhyvinvoinnin kehittämisessä ja tarjoaa yritykselle tietoa ja välineitä työhyvinvointiin. Kompassi on yritykselle helppo tapa aloittaa ja kehittää työhyvinvointitoimintaa, hyvää johtamista ja hyvinvoivaa työpaikkaa. Kompassi-työkalun elementtejä ovat kartoitus, suunnittelu, toteutus ja seuranta. Aluksi kartoitetaan yrityksen työhyvinvoinnin nykytila ja kehittämiskohteita. Sen jälkeen palvelusta saa suunnitelmaehdotuksen alustavine toimenpiteineen ja työkaluineen. Toimenpiteet ja sovitut vastuut tallentuvat vuosikelloon, jonka avulla suunnitelmien toteutumista on helppo seurata. Kenelle Kompassi? Eteran Kompassi on tarkoitettu erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten työhyvinvointitoiminnan kehittämiseen. Palvelu sopii myös yrityksille, joilla ei ole työhyvinvointitoimintaa entuudestaan, kertoo Muukka. Kompassin voivat saada käyttöönsä Eteran asiakasyritysten henkilöstö- ja työhyvinvointiasioita hoitavat henkilöt ja johto. Lisätietoa Kompassi-palvelusta saat osoitteessa: etera.fi/kompassi Lisätietoa yrittäjän työhyvinvoinnista ja Yrittäjän vointivisan löydät osoitteesta: etera.fi/yrittajakunto
9 Työkyky kuntoon Yrityksen menestyksen ja samalla työkyvyn säilymisen taustalla tärkein tekijä on yrittäjän työhyvinvointi. Työhyvinvointi käsitteenä on laaja, joka koskee niin johtamista, osaamista, työolosuhteita kuin myös työntekijän terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja työkyvyn ylläpitämistä. Sen tulisi olla osana kaikkia yrityksen strategisia toimia, työhyvinvoinnin johtaminen. Suuri osa varhaisista eläköitymisistä, pitkittyneistä sairauslomista ja työkyvyttömyysjaksoista voitaisiin ehkäistä varhaisen välittämisen ja toimivan kuntoutuksen sekä yksilöllisemmän työurasuunnittelun avulla. Yrittäjä ei voi ulkoistaa työhyvinvointia, mutta se tarvitsee kumppaneita työhyvinvoinnin tueksi. Tärkeä ja läheisin kumppani on oma työterveyshuolto. Toimintasuunnitelmavaiheessa he kirjaavat yhteiset tavoitteet ja yhteistyössä sovittavat käytännöt, joiden mukaisesti työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan osapuolten yhteistyönä. Kaikkien osapuolien on sitouduttava kirjattuihin toimiin. Työhyvinvointia tulee voida mitata, jolloin se voidaan todeta ja sen seuraaminen on mahdollista. Mittarit ovat yrityksen johdolle tärkeä työväline työhyvinvoinnin johtamisen kehittämiseksi ja onnistumiseksi. Työhyvinvoinnin johtaminen on tulevaisuudessa myös suuressa roolissa kun yritykset rekrytoivat työntekijöitä, asiantuntijoita tai johtajia. Yrityksen imago, hyvä työhyvinvoinnin johtaminen kaikilla tasoilla ovat tulevaisuutta, jonka avulla myös yrityksen tehokkuus, tulos- ja kilpailukyky parantuvat. Työkykyä tarkastellaan kolmella eri tasolla. Työkyvyn ylläpito kuvaa tilannetta kun terveys ja työkyky ovat kunnossa. Toisella tasolla työkyvylle on ilmaantunut uhkatekijöitä. Työkyvyn tai terveyden riskitekijöiden vähentämiseksi tarvitaan tukitoimia, joiden avulla voidaan puuttua riskitekijöihin suunnittelemalla toimenpiteet. Kolmas taso kuvaa tilannetta, jolloin työkyvyssä on jo havaittavissa alentumaa. Ohessa esimerkkejä eri tasojen tukitoimista. TYÖKYVYN YLLÄPITO Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, terveys- ja turvallisuusriskikartoitukset, työpaikkaselvitykset, tyky- ja virkistyspäivät, liikuntatuki, yritysjuhlat. TYÖKYVYN TUKEMINEN Tuki- tai valmennusprosessit esille nousseiden riskitekijöiden mukaan; painonhallinta, henkinen voimavara, tuki- ja liikuntaelimistön kunto, päihteet, työnohjaus, työyhteisövalmennus TYÖKYVYN PALAUTTAMINEN Kuntoutuspalvelut Kelan kustantamat Aslak-, Tules-,TYK- ja yksilölliset kuntoutusjaksot. Vaasan Yrittäjät ovat omassa toimintasuunnitelmassaan asettaneet vuodelle 2012 yrittäjille suunnattujen ryhmämuotoisten kuntoutuskurssien hakemisen Kelalta. Keskustelua on käyty Härmän Kuntokeskuksen kanssa Vaasan yrittäjille oman Aslak ja/tai TYK kuntoutuskurssien hakemiseksi. Kuntoutuskurssien toteuduttua, kursseille hakeminen vaatii lääkärin B-lausunnon ja Kelan kuntoutushakemuksen täyttämisen. Kela käsittelee hakemukset ja lausunnot, joiden perusteella se valitsee kurssilaiset. SOSIAALINEN Toimiva työyhteisö johtaminen vuorovaikutus pelisäännöt muuttuva työelämä FYYSINEN Terveys ja hyvinvointi terveet elämäntavat fyysinen kunto työtä vastaava työolosuhteet työergonomia PSYYKKINEN Elämänhallinta itsetunto voimavarat ajankäytön hallinta osaaminen Aslak Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus, joka on tarkoitettu henkilöille, joiden työ- ja toimintakyvyn heikkenemisen riskit ovat todettavissa. Kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutujan fyysisen kunnon, työnhallinnan, henkisen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantuminen, terveiden elämäntapojen ja itsehoitokeinojen omaksuminen sekä kuntoutujan työn ja työolosuhteiden käynnistäminen. Tyk- Työkykyä ylläpitävä ja parantava kuntoutus, joka on tarkoitettu henkilöille, joita aiemmista tukitoimista huolimatta uhkaa työkyvyttömyys tai hänen työkyvynsä on jo heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi. Kuntoutuksen tavoitteeena on, että kuntoutuja voi jatkaa omassa työssään tai mahdollisuuksien mukaan toisissa työtehtävissä. Kuntoutuksen aikana vahvistetaan jänen fyysisiä ja henkisiä voimavaroja ja lisätään yleistä hyvinvointia. Minna Vienola Kehittämispäällikkö Härmän Kuntoutus Oy
10 Kokonaisvaltaista hyvinvointia Liisa Mäkelä, KTT palautumisen kautta Työhyvinvointi on yhtälailla yksilön kuin työyhteisönkin asia. Jokaisen meistä tulee huolehtia omasta fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta kunnosta työskentelemmepä sitten millaisissa työtehtävissä ja millaisessa työyhteisössä tahansa. Työn kuormituksesta palautuminen on yksi psyykkisen hyvinvoinnin tämän hetken ajankohtaisimpia puheenaiheita. Riittävä palautuminen on erittäin tärkeää sekä lyhyen että pitkän tähtäimen näkökulmasta. Vajavainen palautuminen johtaa kuormituksen kasaantumiseen ja tästä seuraa usein myös kroonisia terveysongelmia. Keskeistä palautumisessa on mentaalinen irtautuminen työstä. Tämä tarkoittaa aikaa, jolloin ei vastata työpuheluihin eikä lueta työsähköposteja jne. Mitä paremmin henkilö pystyy irrottautumaan työstä, sitä vähemmän hänen on todettu kärsivän väsymyksestä, depressiosta ja univaikeuksista. Yleensä palautuminen mielletään työajan ulkopuoliseksi asiaksi. Palautumista tapahtuukin työajan jälkeisenä aikana, viikonloppuisin ja lomilla. Yksilöt voivat palautua monin eri tavoin (lukemalla, urheilemalla) eikä olekaan mitään yksittäistä toimintaa itsessään, joka palauttaa työnkuormituksesta. Enemmänkin on kyse mekanismeista, joita nämä eri toiminnot tuottavat kussakin ihmisessä. Jokaisen ihmisen on tärkeä tunnistaa, mikä hänelle parhaiten sopii. Palautumista tulee tapahtua myös työpäivän aikana. Kahvitaukojen ja lounastaukojen pitäminen työasioista vapaana vyöhykkeenä on tärkeää palautumiselle. Ja vaikka tauoilla työasiat saattavatkin olla joskus esillä, työajan sisällä palautumista voi kuitenkin tapahtua, jos työssä on vaihtelevuutta ja kontrolli ei ole liian tiukkaa. Tällöin työntekijä voi sopeuttaa omaa toimintaansa suhteessa palautumisen tarpeeseen ja pitää ns. mini-taukoja tai vaihtaa tehtäviä vähemmän vaativiin. Mitä paremmin henkilö pystyy irrottautumaan työstä, sitä vähemmän hänen on todettu kärsivän väsymyksestä, depressiosta ja univaikeuksista Kokonaisvaltaista hyvinvointia tarkasteltaessa tulee myös huomioida että ihmisen kokemus hyvinvoinnista ei muodostu pelkästään työhön liittyvistä seikoista, vaan myös yksityiselämä on siinä kokemuksessa keskeisessä roolissa. Yksityiselämän puolella toisinaan esiintyvä kuormitus heijastuu helposti myös työelämään. Tästä näkökulmasta ajatellen puutteellinen palautuminen henkilökohtaisen elämän puolella voi johtaa siihen, että ihminen entistä herkemmin väsyy ja uupuu työssään. Yksilö voi mahdollisesti myös odottaa varmaankin usein tiedostamattaan että hänellä on mahdollisuus palautua henkilökohtaisen elämän tuottamasta kuormituksesta tullessaan töihin. Myös tämän näkökulman huomiointi ja ymmärtäminen on merkittävä polku hyvinvoinnin rakentamisen edistämisessä niin yksilön kuin yhteisön tasollakin.
11 Vaasan kaupunki tarvitsee sosiaali- ja terveysalan yrittäjiä Julkisen talouden kestävyysvajeesta puhutaan. Huoltosuhde kunnissa heikkenee, paljon hoitoa ja apua tarvitsevien määrä kasvaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä eläköityy kolmannes seuraavan kymmenen vuoden aikana. Saman aikaisesti asiakkaiden ja heidän omaistensa vaatimukset hoitoympäristöjä ja hoidon laatua kohtaan kasvavat. Valtio asettaa uusia normeja ja suosituksiakin valvotaan uhkasakkojen voimalla. Mahdollisuus antaa teknisesti tuotettua ja kallista hoitoa tuntuu karkaavan käsistä. Vaasassa on jo vuosia sitten ymmärretty, että haasteisiin voidaan vastata vain siirtämällä työn painopistettä ennaltaehkäiseviin palveluihin ja tekemällä laajaa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Palvelurakenteita, prosesseja ja tuottavuutta tulee kehittää. Tästä esimerkkinä on koti- ja laitoshoito, jossa vanhuspalveluihin on rakennettu sertifioitu laatujärjestelmä. Sähköistä palvelua ja tietotekniikkaa tulee kehittää huomattavasti. Meneillään onkin esimerkiksi alueellinen sähköisen palvelusetelin käyttöönottohanke. Kunta voi tuottaa järjestämisvastuullaan olevia palveluita omissa organisaatioissaan, yhteistyössä naapurikuntien kanssa tai hankkimalla palveluita ulkopuolisilta toimijoilta. Kaikissa vaihtoehdoissa kunta vastaa toteutuneen palvelun laadusta. Vaasan kaupungin strategiatyöhön liittyen on valmisteltu myös kaupungin palvelutuotantostrategia, jossa linjataan palvelutuotantovaihtoehdot muutama vuosi eteenpäin ja pitkällä tähtäimellä. Erilaiset palvelujen tuottamistavat tarjoavat kaupungille mahdollisuuden laadun ja kustannusten vertailuun ja kehittämiseen. Sosiaali- ja terveystoimessa nähdään, että ostopalvelujen määrä kasvaa vielä tulevaisuudessa. Yksityissektorin toimintamahdollisuuksien turvaamiseen on yhteinen intressi. Kolmannen iän kaupunkilaiset, juuri eläköityneistä toimintakykyisiin vanhuksiin, ostavat kodinhoito- ja hyvinvointipalveluja kotitalousvähennyksen turvin tai sitä ilmankin. Näin paine kaupunkia kohti vähentyy. Sosiaalialan palveluja opitaan käyttämään samaan tapaan kuin yksityisiä terveyspalveluja. Vaasan sosiaali- ja terveystoimi ostaa mm. terveyskeskuksen lääkäripäivystyksen, lähes 200 paikkaa palveluasumista, kotipalvelua yli miljoonalla eurolla, mutta myös pienempiä kokonaisuuksia kuten esimerkiksi kotihoidon ja palveluasumisen koneellinen lääkejakelu ja kauppakassipalvelu. Koti- ja laitoshoidon johtaja Matti Paloneva Vaasan sosiaali- ja terveysvirasto Sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä kasvaa suurten ikäluokkien myötä vuoteen 2040. Tämä haaste on niin suuri, että kaikkea toimeliaisuutta pitää nostaa: ikääntyvien omaehtoista varautumista, omaisten ja läheisten osallistumista, vapaaehtois- ja järjestötyötä, yksityisiä palveluja. Yksittäisen asiakkaan palvelukokonaisuus tuotetaan jatkossakin usean toimijan voimin, vaikka palvelupaketeista yritetään luoda suurempia ja hallittavampia kokonaisuuksia. Tietotekniikkaa hyödyntäen ja palveluohjauksen avulla sovitetaan yhteen eri ammattilaisten, hallintokuntien, järjestöjen, yksityissektorin ja kuntien työtä.
12 Vaasan kaupungin hankintapalvelukeskus ja VY tiedotusyhteistyöhön Vaasan kaupungin hankintatoimi ja Vaasan Yrittäjät ovat sopineet kaupungin hankintoja koskevasta tiedotusyhteistyöstä. Jatkossa kaikista kansallisen ja EU:n hankintalain piiriin lukeutuvista kaupungin hankinnoista tulee tieto yrittäjäyhdistykselle, joka välittää sen edelleen jäsenilleen. Sopimuksen tavoitteena on varmistaa, että kaikki kyseisellä alalla toimivat VY:n jäsenyritykset saavat tiedon hankinnoista ja voivat halutessaan osallistua tarjouskilpailuun. Järjestelmän piirissä kansallisen kynnysarvon ylittävät hankinnat Tiedotusyhteistyö koskee pääasiassa kansallisen kynnysarvon ylittäviä hankintoja, jotka vastaavat noin puolta kaupungin 30 miljoonan euron vuosihankinnoista. Tavara- ja palveluhankinnoissa kansallisen hankintalain mukainen alaraja on 30 000 euroa, sosiaali- ja terveyspalveluissa se on 100 000 euroa ja rakennusurakoissa 150 000 euroa. Lisäksi kuvaan astuvat EU:n hankintasäännöt, kun tavara- ja palveluhankinnan arvo ylittää 193 000 euroa. Rakennusurakoissa EU-raja on 4,8 miljoonaa euroa. Tällöin hankinnasta on ilmoitettava myös EU:n virallisessa lehdessä. Erityisalojen hankinnoissa kansallista kynnystä ei ole lainkaan, vaan niihin sovelletaan ainoastaan EU:n kynnysarvoja Järjestelmällisen tiedotusyhteistyön ulkopuolelle jäävät kaupungin pienhankinnat. Niitä koskevat kaupungin hankintaohjeet, joiden mukaan alle 5000 euron hankintoja ei tarvitse kilpailuttaa ja 5 000 30 000 euron hankinnat kilpailutetaan pääsääntöisesti suoraan eri yksiköiden toimesta. Näissä tapauksissa hankinnan tekijä arvioi ja pyytää tarjoukset vähintään kolmelta sopivaksi katsomaltaan toimittajaehdokkaalta. Yritysten oma aktiivisuus tärkeää Kaupungin yhteishankintoja koskevan kilpailuttamisen hoitaa hankintapalvelukeskus, jossa työskentelee viisi päätoimista hankintahenkilöä. Teknisellä puolella ja joillakin muilla yksiköillä on lisäksi omat hankinnoista vastaavat henkilönsä. Satunnaisia hankintoja tekevät sadat kaupungin työntekijät eri yksiköissä. Vaasan kaupungin vt. hankintajohtaja Mikko Kotimäki kehottaa yrittäjiä aktiivisuuteen etenkin pienhankintojen osalta. Meille ei tule tietoa kaikista kansallisten kynnysarvojen alapuolelle jäävistä hankinnoista eikä meillä ei ole kattavaa toimialakohtaista rekisteriä kaupungissa toimivista yrityksistä. Yritysten kannattaakin ottaa itse yhteyttä meihin tai kyseisiä hankintoja tekeviin yksiköihin ja kertoa kiinnostuksestaan osallistua tarjouskilpailuihin, Kotimäki sanoo. Hankintalain piiriin kuuluvista tarjouspyynnöistä ilmoitetaan kaupungin nettisivuilla. Tarjouksen tekijän on tärkeää huolehtia siitä, että tarjouksessa vastataan kaikkiin tarjouspyynnön kysymyksiin. Tarjous on myös sitova antajalleen eikä sitä voi vetää takaisin, Kotimäki määrittelee. Vt. hankintajohtaja Mikko Kotimäki tiimeineen kilpailuttaa suuren osan Vaasan kaupungin hankinnoista. Julkisten hankintojen kynnysarvot Kansalliset kynnysarvot: tavara- ja palveluhankinnat 30 000 terveydenhoito- ja sosiaalipalve lujen sekä koulutus- ja työvoimapalvelujen hankinnat 100 000 rakennusurakat 150 000 EU-kynnysarvot: tavara- ja palveluhankinnat 193 000 rakennusurakat 4 845 000 euroa Erityisalojen EU-kynnysarvot: tavara- ja palveluhankinnat 387 000 urakat 4 845 000
13 OLE-objekti Vaasalaistuin kolme vuotta sitten. Jatkoin täällä vuonna 2002 alkanutta pienimuotoista yritystoimintaani. Liityin myös Vaasan yrittäjiin. Koen sen tärkeänä verkostona. Huomasin heti, että täällä on vahva yrittäjyys ja tekemisen meininki. Työelämäni aloitin maanviljelijänä ja puutarhurina. Siirryin hehtaareista ja 500 kg säkeistä kasvitieteelliseen ja kansainväliseen puutarhamaailmaan, jossa konkreettisesti opin kuinka luonto rytmitti työtäni. Jokaisella vaiheella oli hetkensä. Malttikin on valttia. Kiinnostuin hyvinvoinnista ja tasapainosta jo alakouluiässä. Karhisen mäkeä kävellessäni ajattelin miten kannan koulureppuani tasapainoisemmin. Juureni veivät minua maatalouteen kunnes raskaan työn seurauksena havahduin toisenlaisen liikunnan merkityksestä. Ratkaisu löytyi tanssista. Kiinnostus ja sisäinen liikkeen palo voitti vaikka se poikkesi ympäristön tavoista ja tottumuksista. Hakeudun kaikille mahdollisille alan kursseille saadakseni kokemusta ja tietoa liikkeen vaikutuksesta hyvinvointiin. Myöhemmin aloin tanssijan ammatin määrätietoisen opiskelun. Sitten liikkeen kiinnostus vei joogan pariin. Joogaopettajuutta opiskelin Suomessa ja joogan juurilla Intiassa runsaan kymmenen vuoden ajan. Jooga, venytys ja kivuton hieronta palveluni ovat hyviä stressinpoistokeinoja. Kivuton hieronta on uusi ja tehokas menetelmä, joka laukaisee mm. niska-hartia seudun jännityksiä ja helpottaa selkäkipuilua. Asiakkaat ovat kokeneet konkreettista hyötyä myös unenlaadussa, jaksamisessa ja tasapainossa. Säännöllinen kehonhuolto lisää stressipuskuria. Tuloksena on rento mieli ja luova ajattelukyky. Astangajooga, selkäjooga, kivuton hieronta, syvävenytys yksilöohjaus ja käsittely ryhmätunnit teemalliset lyhytkurssit (selkä, ryhti, tasapaino, hengitys) tykypäivät Oilix Oili Viskari Pursimiehenk. 35/2 65200 Vaasa info@oilix.fi www.oilix.fi Hyvinvointivaliokunta Jäseniä 2-5, joista ainakin toimikunnan vetäjä on hallituksen jäsen. Toimikunta kokoontuu vähintään 4 kertaa vuodessa. Kokouksista tehdään pöytäkirja. Valiokunnan tehtävänä on 1. viedä hyvinvointialana ja sosiaalialan yrittäjien edunvalvontaa eteenpäin. 2. viedä yrittäjien hyvinvointia eteenpäin. Jelppis-Tiimi OSK Riitta Yli-arvo Laatupäällikkö / Sairaanhoitaja riitta.yli-arvo@ jelppistiimi.fi FysiMedi Oy Tellervo kotamäki 050 553 7688 Kiillekuja 1 65300 Vaasa Oy Provida Ab Katja Rajala Toimitusjohtaja 044 758 5501 katja.rajala@provida.fi www.provida.fi Fysika Anneli Back Fysioterapeutti / Lymfaterapeutti 0400 662 165 Kirkkopuistikko 7 D 65100 Vaasa
14 Kuva: Vesa Sirén Teksti: Hanna Yli-Yrjänäinen Opiskelijat apuna päiväkodin arjessa Vaasan ammattikorkeakoulu VAMK ja päiväkoti Provida tekevät tiivistä opiskelijayhteistyötä. Sosionomiopiskelijat toimivat auttavina käsinä osana opintojaan päiväkodin arjessa ja saavat näin ensiarvoisen tärkeää tuntumaa työelämään. Provida taasen saa osaavaa kiireapua. Monilla sosionomiopiskelijoista siintääkin haaveissa lastentarhanopettajan pätevyyden hankkiminen. Yhteistyö hyödyttää kaikkia osapuolia Vamkin sosionomiopiskelija Saara Haanpää on ollut mukana päiväkoti Providan kanssa tehtävässä yhteistyössä. Saara kokee erittäin positiivisena, että käytännön työkokemuksen lisäksi karttuu opintopisteitä ja opinnot etenevät. - Parhaassa tapauksessa tällainen mahdollisuus avaa opiskelijalle oven myös työelämään, toteaa Saara. Työskennellessään päiväkodissa opiskelijat oppivat havainnoimaan lapsia sekä ohjaamaan heitä sekä yksilöllisesti että ryhmänä. Samanaikaisesti opitaan vuorovaikutusta ja työelämän pelisääntöjä. - Työyhteisö voi toimia myös työnohjauksellisena foorumina, jolloin opiskelija saamansa palautteen avulla kehittää toimintatapojaan ja saa vertaistukea kokeneilta työntekijöiltä, kertoo Vamkin varhaiskasvatuksen lehtori Merja Kaminen. Työelämän tilanteissa teoria ja käytäntö yhdistyvät, mikä edesauttaa asioiden sisäistämistä, lisää Kaminen. Työelämäyhteistyössä opettajat pääsevät lähemmäksi yrityksien ja organisaatioiden arkea ja saavat tuntumaa siitä, millaista osaamista opiskelijoilta odotetaan ja mihin suuntaan koulutusta tulisi kehittää. - Opiskelijoiden ohjaaminen aidoissa työelämän tilanteissa on mielekästä, toteaa Merja Kaminen. Providaan tulevilta opiskelijoilta toimitusjohtaja Katja Rajala odottaa omatoimisuutta, aitoa kiinnostusta lapsiin sekä perustietoja lastenhoidosta. - Rohkeus, uskallus kysyä ja työyhteisötaidot ovat myös tärkeitä, painottaa Rajala. Yrittäjämäinen asenne kuuluu nykytyöhön Yrittäjyysvalmiuksia pidetään nykypäivän työelämässä tärkeinä. Ihmisten odotetaankin hoitavan työnsä, samoin kuin he työskentelisivät omassa yrityksessä. Tämän vuoksi myös Vamk pyrkii vaikuttamaan yrittäjämäisen asenteen syntymiseen jo opintojen aikana. Opetuksen lähtökohtana onkin vastata Vaasan seudun työelämän tarpeisiin ja nivoa yrittäjyyttä ja liiketoimintaosaamista kaikkeen koulutukseen, tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatiotoimintaan. - Työelämälähtöisyys edistää sisäisen yrittäjyyden valmiuksia. Opiskelijat pääsevät suunnittelemaan ja työskentelemään itsenäisesti, ottamaan vastuuta tekemisistään sekä tekemään päätöksiä erilaisten vaihtoehtojen välillä, toteaa Merja Kaminen. Saaraakaan yrittäjyys ei pelota. - Esimiestyö kiinnostaa ja oman yrityksen johtajana haastetta ainakin riittäisi, joten miksipä ei, hän innostuu. Vamkilla on tärkeä rooli elinkeinoelämän tukijana Providan toimitusjohtaja Katja Rajalalla on hyviä kokemuksia Vamkin kanssa tehdystä yhteistyöstä. Sosionomiopiskelija Saara Haanpäälle, Providan toimitusjohtaja Katja Rajalalle ja varhaiskasvatuksen lehtori Merja Kamiselle yhteistyö koulutuksen ja työelämän kesken on tuttua. - Näin olemme saaneet apua väliaikaisiin lyhyisiin sijaistarpeisiin, ja niiden myötä pääsemme näkemään henkilön työskentelyä tulevia rekrytointeja ajatellen, kertoo Katja Rajala. Rajalan mielestä on erittäin hyvä, että Vamk on profiloitunut yhä enemmän elinkeinoelämän kumppaniksi. Erityisen tärkeänä hän pitää pk-sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä. - On tärkeää, että myös pk-yritysten tarpeet huomioidaan jo koulutusvaiheessa, päättää Katja. Vaasan ammattikorkeakoulussa opiskelee vuosittain noin 500 sairaan- ja terveydenhoitotyön sekä sosiaalialan opiskelijaa. Opiskelussa korostuu käytännönläheisyys ja työelämäyhteistyö. Sosiaali- ja terveysalan yksikkö toteuttaa myös tilaus- ja täydennyskoulutuksia tilaajan tarpeiden mukaisesti sekä toimii aktiivisesti hankkeissa.
15 Lohdutuksen liekki Pimenevät illat, adventtiaika ja joulun juhla saavat monet meistä sytyttämään kynttilöitä. Kynttilän liekki välittää viestiä läheisyyden ja lämmön kaipuusta. On kuin sytytetty liekki loisi ympärilleen läheisyyden ja torjuisi tyhjyyttä ja yksinäisyyttä. Liekki on hiljainen viihtyisyyden tuoja. Se muistuttaa hienovaraisesti, että kiivas elämäntyyli vaatii vastapainon. Kauniilla ja vaatimattomalla tavallaan elävä liekki rentouttaa. Hoitava rauha valtaa sisimmän. Pienet liekit eivät tee itsestään numeroa. Niiden liike on huomaamaton kuin tanssia. Yrittäjäretriitissä pyhäinpäivän aikaan ihmiset istuivat ahkerasti takkatulen ääressä. Tuli ei välillä päässyt sammumaan. Se pidettiin elävänä. Retriitin levosta nauttivat kantoivat takkatulen loisteeseen kahvimukinsa, istuivat yhdessä vaiti - elävää tulta herkeämättä seuraten. Katse sai levätä jossakin alati muuttuvassa. Siitä syntyi yhteyden ja rauhan tuntu. Tuli myös polttaa tuhkaksi ja puhdistaa. Ehkä liekeissä paloivat myös kipeät muistot ja haavat saivat puhdistua. Ja tuhkasta voi syntyä jotain uutta sitten kun aika on. Myös kappelissa loistivat kynttilät. Alttarilla paloi alati pieni tuikku punaisessa sydänlasissaan. Palava sydän on rakkauden merkki. Sen kuiskasi hiljaa: Sinulle pimeys ei ole pimeää. Sinun valostasi me saamme valon. Sinulle pimeys ei ole pimeää. Sinun valostasi me saamme valon. Joulun sanoma on sama. Maailmaan syntyy läsnä olevaksi Hän, joka sanoo olevansa maailman valo. Enää ei tarvitse vaeltaa pimeydessä. Saa katsoa kohti valoa ja antaa sen näyttää tietä eteenpäin. Levollista Joulua iloa ja valoa! Eija Kasari Yrityspastori Vaasan suomalainen seurakunta GSM 044 480 8227 eija.kasari@evl.fi.
16 Ryhmäeläke- vakuutus täydentää hyvää johtamista Henkilöstön sitouttamisessa, kannustamisessa ja rekrytoinnissa Fennian ryhmäeläkevakuutuksesta hyötyvät sekä työnantaja että työntekijä. Yritykset joutuvat muutosten myllerryksessä yhä enemmän pohtimaan avainhenkilöstön kannustamista ja sitouttamista. Johtamisen tueksi yritys voi rakentaa eläketurvaa täydentävän palvelun ryhmäeläkeratkaisulla, jolla tuetaan johdonmukaista ja tasapuolista johtamista sekä yrityksen tavoitteiden saavuttamista, sanoo Henki-Fennian toimitusjohtaja Seppo Rinta. Ammattilaisten avulla rakennettu toimiva ja helppokäyttöinen työntekijöiden sitouttamisohjelma on investointi yrityksen omaan tulevaisuuteen. Työntekijän lisäeläke-edun voi kytkeä monipuolisesti osaksi palkitsemista. Edun määrä taas voidaan sitoa joustavasti esim. tulospalkkioon, työvuosiin tai asemaan yrityksessä. Jokaisella yrityksella on myös omat tarpeensa ja näin ollen tulee myös pohtia millainen eläkeratkaisu sopisi parhaiten juuri kyseisille työntekijöille. Mitä nuorempana työntekijä pääsee mukaan lakisääteistä eläketurvaa täydentävään vapaaehtoiseen eläkejärjestelyyn sitä pienemmällä panoksella on saatavilla parempi lopputulos eläkepäiviä ajatellen. Yritys, joka panostaa nykyaikaisesti työntekijöidensä eläkeasioihin lisää houkuttelevuuttaan työnantajana. Selkeä ja kustannustehokas toimintamalli Yksinkertainen on toimivaa. Henki- Fenniassa on selkeästi jaoteltu eri vaiheet, jotka liittyvät vakuutusratkaisun räätälöintiin kullekin yritykselle sopivaksi. Aluksi on tärkeää selvittää ja määrittää yrityksen tahtotila eli se, mitä järjestelyn avulla halutaan. Vasta sitten luodaan maksun määräytymismalli eli potin synnyttämisen ja jakamisen periaate. Yrityskohtaisen sopimuksen myötä meiltä nimetään myös yhteyshenkilö, joka tarkastaa vähintään vuosittain vakuutuksen sisällön ajankohtaisuuden, Rinta kuvailee. Helppokäyttöinen Fennia Online Fennia-Ryhmäeläkevakuutuksen ovat selkeitä. edut Jokainen sopimus räätälöidään kullekin yritykselle sopivaksi. Varat voidaan sijoittaa pääomaturvatusti Henki-Fennian taseen kautta tai käyttää vaihtoehtoisesti apuna laajaa yhteistyökumppaneiden rahastovalikoimaa. Meillä on sijoittamisen osalta tarjota paras mahdollinen yhteistyökumppaniarsenaali, Rinta sanoo. Vakuutuksen hallinnointi on tehty mahdollisimman vaivattomaksi. -Itse käyttöjärjestelmä on selkeä ja helppokäyttöinen: sähköinen Fennia Online -palveluympäristömme onkin vakuutusalan huippuluokkaa. Olemme huomioineet vakuutuksenottajan lisäksi myös vakuutetun, jolle työnantaja voi halutessaan antaa oikeuden hoitaa omaa eläkerahastoaan sähköisen palvelun tunnuksillaan, kertoo Henki-Fennian myynti-ja markkinointijohtaja Kari Wilén. Vapaaehtoisiin henki-, eläke- ja säästövakuutuksiin erikoistuneen Henki-Fennian myynti- ja markkinointijohtaja Kari Wilén ja toimitusjohtaja Seppo Rinta rakentavat tiimeineen toimivia ja joustavia palveluita pitkäaikaisen asiakassuhteen tukemiseksi. Lakisääteinen eläkejärjestelmä ei enää tunne minkäänlaista loppupalkkaa, josta eläke lasketaan. Useimmat haluavat saada eläkkeellä enemmän turvaa kuin mitä lakisääteinen eläke tarjoaa tai jäädä eläkkeelle ennen parhaillaankin noususuunnassa olevaa lakisääteistä eläkeikää. Paras keino tähän on mahdollisimman varhain aloitettu säästäminen. -Kun se tehdään työnantajan toimesta Fennia- Ryhmäeläkevakuutuksen muodossa, siitä hyötyvät sekä työnantaja että työntekijä, kertoo Henki-Fennian myynti- ja markkinointijohtaja Kari Wilén. Jouni Nurminen Asiakaspäällikkö FENNIA Kauppapuistikko 15 65100 VAASA puh. 010 503 2621 gsm 040 773 0098 jouni.nurminen@fennia.fi
17 Turvaa yrityksesi maksuvalmius tänään Perinteisesti yritysten puskuriksi mielletty niin sanottu vahva tase ei aina auta haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa, mikäli yrityksen kassavarat ja käytettävissä olevat muut rahoituslähteet eivät ole ajan tasalla. Lisäksi näitä taseen mahdollisia puskureita on voitu jo käyttää edellisen taantuman aikoihin. käsittelykäytäntöjen suunnittelulla voidaan saada aikaiseksi nopeastikin konkreettisia hyötyjä. Toimivalla ja luotettavalla pitkäntähtäimen kassavirran ennustamisella yritys voi varautua hyvissä ajoin tulevaisuuden rahoitustarpeisiin. Yksi kustannustehokkaimmista keinoista parantaa yrityksen maksuvalmiutta on tehostaa liiketoiminnan käyttöpääoman hallintaa. Käyttöpääoman hallintaa tehostamalla voidaan tehostaa kassavirtaa myös nopealla aikataululla. Etenkin myyntisaataviin ja varastoon sitoutuu monesti ylimääräistä pääomaa. Myös muihin korottomiin saataviin saattaa sitoutua tarpeettoman paljon pääomaa. Muutamia tyypillisiä ja nopeasti toteutettavissa olevia toimenpiteitä käyttöpääoman hallinnan tehostamiseksi ovat maksuehtojen läpikäynti, kaupanrahoituksen ratkaisujen hyödyntäminen ja oman maksatusrytmin uudelleenmietintä. Myös arvonlisäveron Toimivalla ja luotettavalla pitkäntähtäimen kassavirran ennustamisella yritys voi varautua hyvissä ajoin tulevaisuuden rahoitustarpeisiin. Hieman enemmän aikaa tyypillisesti vaativia toimenpiteitä ovat esimerkiksi erilaisten hallinnollisten tehtävien keskittäminen, varastonhallinnan tehostaminen sekä laajemmat liiketoimintamallin kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet. Vapautuneen käyttöpääoman yritys voi käyttää maksuvalmiuden turvaamisen lisäksi esimerkiksi investointiensa rahoittamiseen, korollisen velan takaisinmaksamiseen tai palauttaa pääomaa osinkojen muodossa yrityksen omistajille. Vaikka käyttöpääoman hallinnan tehostuminen monesti tiivistyy myyntisaatavien ja varaston kiertonopeuden kasvattamiseen sekä ostovelkojen kiertonopeuden hidastamiseen, on yrityksellä olemassa monia muitakin toimenpiteitä sitoutuneen pääoman pienentämiseksi. Esimerkkejä näistä ovat vuokrasopimusten ehtojen optimointi ja työeläkemaksujen ajoitukset vuoden aikana. Yhteistä monille toimenpiteille on se, että ne edellyttävät neuvotteluita ja yhteistyötä monien eri ulkoisten toimijoiden kanssa. Anne Kulla KHT-tilintarkastaja, KPMG Oy Ab
18 Osta yritysten verkkokaupasta osoitteessa: www.elisa.fi/verkkokauppa Pasi Roimela Elisa Shopit Vaasa (Rewell Center) Pasi Roimela 050 500 8946, email: pasi.roimela@elisa.fi Elisa Puhepaketti 2000 min 20 /kk, 24 kk sopimus. Yritysten verkkokaupassa 2000 min puhepaketti 2000 min 20 /kk, tarjoushinta voimassa liittymällä 12 kk. Sis. puhelut norm.hintaisiin kotimaan puhelinnumeroihin ja matka-puhelinmaksun (mpm) ulkomaille soitettaessa. Ei sis. puheluita lisämaksullisiin palvelunumeroihin eikä yritysnumeroihin. Ylimenevät puhelut 0,0738 /min. Sis. 2 Mbit/s mobiililaajakaistan, nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,4 2Mbit/s. Yritysten verkkokaupasta ostettaessa sis. mobiililaajakaista FullRaten, 0,4 6Mbit/s. Kohtuukäyttö 10 Gt/kk, ylimenevä tiedonsiirto 5,56 /alkava 10Gt. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sis. palvelun kiinteään kk-maksuun. Tiedonsiirtonopeus vaihtelee riippuen päätelaitteen ominaisuuksista, sijainnista ja verkon kuormituksesta. Tarjous koskee y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia ja on voimassa 31.12.2011 saakka. Elisa Toimisto 365 aktivointimaksu 27,50 /avaus. Max 50 käyttäjää. Hinnat voimassa toistaiseksi. Kaikki hinnat alv 0 %. XXXX_EL_N9_yrityksille_RPY_A4.indd 1 17.11.2011 10.56 Olen Pasi Rannikko-Pohjanmaan Roimela, 38-vuotias tamperelaislähtöinen Yrittäjät koseura Vaasan Sportissa, joten jäätaja, markkinointialan edushallilta monet minut tuntevatkin. ja olen aloittanut Elisan Yrityspalvelussa 1.9.2011. Olen toiminut Uudet työt ovat alkaneet vauhdilla, ja matkapuhelin- ja laajakaista-alalla yhteensa tapaamiskalenteri onkin paikoitellen ai- 12 vuoden ajan ennen siirtymisvan täyteen bookattu. Minut tavoittaa täni nykyiseen tehtävääni. Minut moni varmasti tunnistaa ihan muualta, sillä olen ollut urheilun parissa tekemisissä todella pitkään. Olen toimittajana tehnyt monen vuoden ajan freelancerina töitä useille eri tahoille. Olen myös yhden vuoden ajan ollut palkkatöissä jääkiek- tutusta paikasta, Elisa Shopitista, Rewell Centerin alakerrasta. Kalenterivarauksia voi itsekin varata suoraan osoitteessa www.elisa.fi/ajanvaraus, ottaa yhteyttä sähköpostitse ext-pasi.roimela@elisa.fi tai tavoitella puhelimitse 050 500 8946. Yhteistyöterveisin, Pasi Roimela Rekrytointituki ja rekrytointikoulutus helpottavat työllistämistä Tiesitkö, että työnantaja voi työttömän työnhakijan palkatessaan saada rahallista tukea, ns. rekrytointitukea. Lisätietoja: www.mol.fi >työnantajan palvelut>palkkatuki ja muut tuet>palkkatuki tai Vaasan TE-toimisto/Peter Borgmästars puh. 010 60 46331 tai Arja Pajuluoma puh. 010 60 46332. Joskus tilanne on sellainen, että alan osaajia ei löydy, vaan työnantajan pitää ruveta kouluttamaan heitä. Tällöin voi ns. rekrytointikoulutus olla hyvä ratkaisu. Lisätietoja: www.mol.fi>työnantajan palvelut>koulutus työnantajan ja valtion yhteistyönä>rekrykoulutus tai Vaasan TE-toimiston työnantajapalvelut puh. 010 19 4586. Tuemme yhdessä Vaasan Yrittäjät kehottaa jäseniään lahjoittamaan joulukorttirahansa Vaasan ensi-ja turvakodille Yhdistyksen tili on Vaasan Osuuspankki FI75 5670 0820 1871 83 Taloudellista tukea tarvitsemme tällä hetkellä erityisesti avopalveluidemme materiaaleihin ja asiakkaille järjestettäviin tapahtumiin sekä toiminnasta tiedottamiseen. Avopalvelut eivät ole kuntarahoitteista, vaan RAY-rahoitteista. Rahoitus on käynyt todella niukaksi, mutta em. kustannukset nousevat koko ajan. Kyseessä on siis maksuton palvelu kaikille Vaasalaisille, jota haluaisimme tarjota jatkossakin. Avopalveluiden kautta mahdollistuu myös vapaaehtoistoiminta, esim. meillä käynnistynyt doulatoiminta. Toiminnan koordinointi vaatii jonkin verran resursseja.
Maailma toimii kosketuksestasi. Yrittäjä, koe Nokia N9. Varaa aika henkilökohtaiseen N9-esittelyyn www.elisa.fi/ajanvaraus tai soita 010 19 13 19 (ark. 8 16.30). Nokia N9 20,29 alk. /kk (16 Gt, 24 kk sop.) Elisa Puhepaketti 20 /kk Sis. nopean mobiililaajakaistan Elisa Toimisto 365 5,55 alk. /kk Osta yritysten verkkokaupasta osoitteessa: www.elisa.fi/verkkokauppa Elisa Shopit Vaasa (Rewell Center) Pasi Roimela 050 500 8946, email: pasi.roimela@elisa.fi Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät Elisa Puhepaketti 2000 min 20 /kk, 24 kk sopimus. Yritysten verkkokaupassa 2000 min puhepaketti 2000 min 20 /kk, tarjoushinta voimassa liittymällä 12 kk. Sis. puhelut norm.hintaisiin kotimaan puhelinnumeroihin ja matka-puhelinmaksun (mpm) ulkomaille soitettaessa. Ei sis. puheluita lisämaksullisiin palvelunumeroihin eikä yritysnumeroihin. Ylimenevät puhelut 0,0738 /min. Sis. 2 Mbit/s mobiililaajakaistan, nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,4 2Mbit/s. Yritysten verkkokaupasta ostettaessa sis. mobiililaajakaista FullRaten, 0,4 6Mbit/s. Kohtuukäyttö 10 Gt/kk, ylimenevä tiedonsiirto 5,56 /alkava 10Gt. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sis. palvelun kiinteään kk-maksuun. Tiedonsiirtonopeus vaihtelee riippuen päätelaitteen ominaisuuksista, sijainnista ja verkon kuormituksesta. Tarjous koskee y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia ja on voimassa 31.12.2011 saakka. Elisa Toimisto 365 aktivointimaksu 27,50 /avaus. Max 50 käyttäjää. Hinnat voimassa toistaiseksi. Kaikki hinnat alv 0 %.
20 Älä odota viimeiseen hetkeen! Yrityskummiajatukset mielessäni tapaan Eeva-Liisa Träskin, Life-kauppiaan hänen liikkeessään Rewell Centerissä. Vaikka kauppiaalla onkin kiire, kuten kauppiailla aina, ehtii hän silti vaihtaa kanssani pari sanaa mentoroinnista sekä tietysti omasta kaupastaan. Pohjoismaiden suurin ja monipuolisin luontaistuoteketju Life Finland Oy on Life Europe AB:n tytäryhtiö, joka toimii 97 Life-luontaistuotemyymälän voimin Suomessa. Lifeketjulla on yli 440 myymälää Pohjoismaissa (lähde: www.life.fi). Eeva-Liisa tuli kauppiaaksi Rewell Centeriin 7 vuotta sitten ja kertoo, että ala on erittäin mielenkiintoinen, jossa trendejä tulee ja menee, mutta kolme pysyy: kehon puhdistus, laihdutus ja nivelten hyvinvointi. Tämän hetken injuttu on Easy Diet -laihdutustuotteet jotka näyttävät toimivan hyvin varsinkin miehillä. Kauppiaan mukaan apua löytyy, mutta pitää tietää mihin asiaan apua tarvitsee: Keho kyllä kertoo kaiken, mitä tarvitaan, kunhan vaan osaa kuunnella. Yrityskummeista Eeva-Liisa kuuli jo puoli vuotta sitten ja jäi miettimään asiaa, sillä eläkeikä alkaa lähestyä. Mielessä on monta kysymystä siitä, miten yrityksen kanssa toimisi eläkkeellelähdön aikaan. Asiaa harkittuaan hän otti yhteyttä, ja Eeva-Liisan kummiksi valikoitui Katja Rajala; jonkin verran tuttu jo entuudestaan. Eeva-Liisa kertoo, että heillä synkkasi välittömästi ja kun hän selosti tilanteita vieraalle, selvenivät samalla omatkin ajatukset; luottamus mentoriin syntyi nopeasti ja ulkopuolisen näkökulman saaminen auttoi jo heti ensimmäisellä kerralla. Hän lisää hymyillen, että tokihan hän oli miehensä kanssa asioita mietiskellyt, mutta oma aviomies on liian tuttu, hänen vastauksensa tietää jo etukäteen. Tämän hetken in-juttu on Easy Diet -laihdutustuotteet Eeva-Liisa toteaa, että kaikille yrittäjille tulee jossain vaiheessa asioita, joita olisi hyvä pallotella jonkun vieraamman kanssa, sillä omiin ajatuksiinsa jää liian helposti kiinni. Lopuksi hän vielä vinkkaakin kaikille yrittäjille: Älä odota viimeiseen hetkeen, vaan toimi ajoissa; silloin kun asioille vielä pystyy jotain tekemään! Maija Aarnio Yrityskummikoordinaattori Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät Hietasaarenkatu 6 65100 Vaasa GSM 050 374 0727 maija.aarnio@rp-yrittajat.fi www.botniamentors.fi