KARVETIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1
Sisällysluettelo 1. PÄIVÄKODIN TIEDOT...3 2. OPPIMISYMPÄRISTÖ...3 3. VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTAMUODOT...5 3.1 Perushoito...5 3.2 Ulkoilu...5 3.3 Leikki...7 3.4 Liikunta...8 3.5 Taidekasvatus...9 4. ESIOPETUS...10 5. YHTEISTYÖ...12 5.1 Kasvatuskumppanuus...12 5.2 Yhteistyö muiden tahojen kanssa...12 6. ERITYISKASVATUS PÄIVÄKODISSAMME...13 7. LAPSEN KASVUN JA KEHITYKSEN SEURANTA...13 8. VARHAISKASVATUSTYÖN ARVIOINTI...14 2
1. PÄIVÄKODIN TIEDOT KARVETIN PÄIVÄKOTI Karvetinkatu 1 21110 NAANTALI Puh: 4345254 (Leppikset ja Omput) 4345253 (Perhoset) Päiväkodissamme toimii 3 päiväkotiryhmää ja niissä on paikat 51 lapselle. Perhoset: 1-3-vuotiaat lapset, 12 paikkaa lastentarhanopettaja 2 lastenhoitajaa Leppikset: 3-6-vuotiaat lapset, 21 paikkaa 2 lastentarhanopettajaa lastenhoitaja Omput: 3-6-vuotiaat lapset, 15 paikkaa 2 lastentarhanopettajaa, joista toisella erityisopettajan pätevyys lastenhoitaja ryhmäavustaja Lisäksi henkilökuntaamme kuuluu laitosapulainen ja emäntä. 3
2. OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisympäristöllä tarkoitamme sitä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista ympäristöä, jossa lapsi päivähoitopäivänsä viettää. Fyysisellä ympäristöllä tarkoitamme päiväkodin sisätiloja pihaa, jotka ovat lapsille suunnitellut ja turvalliset. Viihtyisät sisätilat ovat muunneltavissa lasten mielenkiinnon ja tarpeiden mukaan. Lelut, pelit ja työvälineet ovat helposti kaikkien saatavilla. Päiväkodissamme on myös suuri sali, jota käytämme leikki-, lepo-, laulu-, jumppa- ja juhlatilana. Karvetin päiväkoti sijaitsee luonnonläheisellä asuinalueella ja sen piha on iso ja viihtyisä. Se tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen leikkiin ja houkuttelee lasta liikkumaan. Ulkoilemme päivän aikana porrastetusti ja pienryhmissä. Näin annamme lapsille paremman leikkirauhan. Teemme myös säännöllisesti retkiä lähimetsään ja puistoihin. Psyykkisesti turvallisesta ympäristöstä kertoo se, että lapsi tulee mielellään päiväkotiin ja viihtyy siellä. Tällöin vanhempien on helppo jättää lapsensa hyvillä mielin hoitoon. Pyrimme varmistamaan, että lapsen aikuis- ja ystävyyssuhteet olisivat mahdollisimman pysyviä. Lapsilla on päivittäin tilaisuus leikkiä muiden ryhmien lasten kanssa. Näin myös kaikki päiväkodin aikuiset tulevat lapsille tutuiksi. Tämä helpottaa lapsen siirtymistä seimestä tarharyhmään. 4
3. VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTAMUODOT 3.1 Perushoito Hyvä perushoito on perusta toimivalle arjelle sekä päiväkodissa että kotona. Lapsi saa päiväkodissamme monipuolista ruokaa ja oppii maistelemaan erilaisia makuja. Ruokailutilanteessa lapsi oppii hyviä tapoja ja omatoimisuutta. Aikuinen toimii hyvänä esimerkkinä niin päiväkodissa kuin kotonakin. Päiväkodissa lapsi opettelee huolehtimaan henkilökohtaisesta hygieniastaan ikätasonsa mukaisesti. Lasten huolellinen käsien pesu estää tehokkaasti sairauksien tarttumista. Sairaan lapsen paikka on kotona myös riittävän pitkän toipumisajan, jotta hän jaksaa osallistua päivittäiseen toimintaan. Suuressa ja äänekkäässä ryhmässä lapsi tarvitsee rauhallisen lepohetken päivittäin, vaikka kotona tilanne voikin olla toinen. Niille lapsille, jotka tarvitsevat päiväunet, annamme nukkumisrauhan. Tutkimusten mukaan riittävä yöuni ja päivittäinen lepohetki auttavat lasta keskittymään ja oppimaan uusia asioita. 5
3.2 Ulkoilu Ulkoilemme päiväkodissa lähes säässä kuin säässä; ei ole huonoa säätä, on vain säähän sopimattomia varusteita. Vanhemmat huolehtivat, että lapsella on säänmukaiset, sopivan kokoiset ja nimikoidut varusteet, joita ei turhaan tarvitse varoa esim. likaantumiselta myös varavaatteita pitää olla riittävästi. Henkilökunta huolehtii lapsen asianmukaisesta pukeutumisesta hoitopäivän aikana. 6
3.3 Leikki Leikki on lapsen luontainen tapa toimia. Päiväkodin tiloissa on mahdollisuus leikkiä isossa ryhmässä, pienemmällä kaveriporukalla tai jopa yksin. Lasten leikkiä ei katkaista tarpeettomasti - esim. ulkoilemaan voidaan lähteä sitä mukaa kun leikit loppuvat. Lapsella on mahdollisuus tuoda omia leluja päiväkotiin päivittäin tai lelupäivinä. Näin harjoittelemme huolehtimaan sekä omista että päiväkodin leikkivälineistä ja käsittelemään niitä oikein. Omat lelut ovat perheiden vastuulla. 7
3.4 Liikunta Päiväkodissa lapsi liikkuu päivittäin. Tuemme lapsen omaehtoista liikuntaa tarjoamalla siihen sopivan tilan ja välineitä vapaaseen käyttöön. Ulkoilu kannustaa lasta liikkumaan: talvisin luistelemme ja pulkkailemme sään salliessa. Usein toistuvilla metsäretkillä liikumme vaihtelevassa maastossa. Ohjattu liikunta on viikoittaista. Sisäliikuntatiloina käytämme päiväkodin salia, Karvetin koulun- ja monitoimitalon liikuntataloja. Ulkona liikumme päiväkodin pihalla, läheisillä urheilukentillä ja puistoissa. Vanhemmat huolehtivat asianmukaisista liikuntavarusteista, koska ne ovat mukavien liikuntahetkien edellytyksinä. 8
3.5 Taidekasvatus Kädentaitoja harjoitamme piirtämällä, maalaamalla, muovailemalla ja askartelemalla. Musiikin, satujen ja näytelmien kautta lapsi oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja käsittelemään erilaisia tunteita. Toteutamme taidekasvatusta ohjatusti pienissä ryhmissä ja lisäksi lapsella on mahdollisuus omaehtoiseen työskentelyyn erilaisia välineitä käyttäen. 9
4. ESIOPETUS Päiväkotimme esiopetus perustuu Naantalin kaupungin esiopetussuunnitelmaan. Se löytyy paperiversiona ilmoitustauluiltamme ja kaupungin internet sivuilta. Meidän päiväkodissamme pidetään tärkeänä, että eskarilainen oppii olemaan ja toimimaan ryhmän jäsenenä. Arkitilanteissa harjoittelemme kysymistä ja vastaamista, neuvottelutaitoja ja toisen huomioonottamista. Yhtä tärkeää on osata ja uskaltaa kertoa omista ajatuksistaan, kokemuksistaan, tunteistaan ja toiveistaan sekä kuunnella toisten ajatuksia. Ympäristö- ja luonnontieto toteutuu mm. viikoittaisina metsäretkinä omalle metsäpaikalle sekä retkeilynä lähiympäristössä. Retkillä ja päiväkodissa kiinnitämme huomiota arkisiin ilmiöihin, säähavaintoihin ja tutkimme ympäristöä vaikkapa luupeilla ja magneeteilla tai mittaamme, punnitsemme ja teemme kylvökokeiluja. Matematiikassa tutustumme numeroihin ja lukumääriin monipuolisesti leikkien, laulujen, lorujen, pelien ja liikunnan avulla. Lapsi oppii matematiikkaa kirjatehtävien ohella arjen toiminnoissa vaikkapa laskemalla lukumääriä, vertailemalla pituuksia, etsimällä muotoja jne. Leikki ja lukeminen ovat osa päivittäistä toimintaamme, joissa lapsen kieli ja vuorovaikutustaidot kehittyvät. Leikkitilanteissa hän neuvottelee leikki-ideoista, kokeilee erilaisia rooleja, asettuu toisen asemaan ja joutuu ratkaisemaan riitoja. Päiväkodissamme on oma kirjasto, joten kirjoja on aina tarjolla lasten luettavaksi. Aikuisen lukiessa lapsille voimme 10
keskustella kirjan tapahtumista, arvuutella tulevia juonenkäänteitä, pohtia miltä kirjan hahmoista tuntuu ja harjoitella keskittymistä sekä oman vuoron odottamista. Lepohetken jatkotarinoilla on tärkeä merkitys lapsen oman mielikuvituksen rakentumiselle. Tutustumme musiikkiin laulaen, soittaen, tanssien ja kuuntelemalla musiikin eri lajeja. Musiikkimaalaus, levyraadit, kalenterivuoden juhlat ja konserttimatkat ovat esimerkkejä monipuolisista musiikkielämyksistä. Lapset liikkuvat päivän aikana sekä omaehtoisesti että ohjatusti, sisällä ja ulkona. Piha ja leikkivälineet kannustavat liikunnallisiin leikkeihin. Salissa lasten käytössä on mm. erilaisia pelejä, liukumäki, puolapuut, kiipeilyköysi sekä materiaaleja telineratojen rakentamiseen. Ohjattua liikuntaa järjestämme säännöllisesti sekä omassa salissa että lähiympäristössä (metsäretket, leikkipuistot, koulun liikuntatilat ja kenttä). Päiväkodissamme on tarjolla välineitä ja materiaaleja, joilla lapset saavat vapaasti askarrella ja tehdä omaa taidettaan ja nauttia siitä. Ohjatuissa tuokioissa tutustumme erilaisiin välineisiin, opettelemme niiden käyttöä ja innostamme lasta luovuuteen. Eettisen kasvatuksen tärkeimpiä sisältöjä opettelemme arkisissa tilanteissa. Ne ovat lapsille parhaita hetkiä oppia ottamaan vastuuta vaikkapa leikin siivoamisesta, neuvottelemaan ja sopimaan kaverin kanssa riitoja, pyytämään anteeksi ja kiittämään. 11
5. YHTEISTYÖ 5.1 Kasvatuskumppanuus Meille kasvatuskumppanuus merkitsee vanhempien ja henkilökunnan välistä keskustelua ja yhteistyötä lapsen kasvamisen tukemiseksi. Perhe käy tutustumassa päiväkotiin ennen hoidon aloittamista. Tällöin keskustelemme lapsen tavoista ja tottumuksista sekä sovimme aikataulusta, jolloin lapsi harjoittelee päiväkodissa oloa ilman vanhempia. Toisiamme kuuntelemalla luodaan parhaat mahdollisuudet lapsen tuntemiseen, kasvamiseen ja oppimiseen. On tärkeää, että vanhemmat ovat mukana pohtimassa, mikä kasvatuksessa ja opetuksessa on heidän lapselleen keskeistä. Näitä asioita pohdimme sekä yhdessä (vanhempainillat) että yksilöllisesti (kasvatuskeskustelut). Päiväkodissamme järjestetään toimintavuoden aikana juhlia, isovanhempien vierailupäiviä sekä jo perinteeksi muodostuneita keskiviikkokahviloita. 5.2 Yhteistyö muiden tahojen kanssa Tärkeimpiä yhteistyökumppaneitamme ovat mm. kiertävä erityslastentarhanopettaja, lapsiperhepsykologi, neuvola, lähikoulut, koulupsykologi, puheterapeutti ja sosiaalityöntekijät. Vanhemmat voivat olla halutessaan heihin yhteydessä joko suoraan puhelimitse tai päiväkodin välityksellä. Autamme tarvittaessa järjestämään perheelle 12
sopivimman tapaamisen em. henkilöiden kanssa joko päiväkodissa tai lapsen kotona. Yhteisellä tapaamisella ja toiminnan suunnittelulla voimme turvata lapselle hänen tarvitsemansa tuen sekä kotona että hoidossa. On hyvä muistaa, että kaikki em. palvelut ovat maksuttomia ja luottamuksellisia. Naantalin seurakunta toimii yhteistyökumppaninamme uskontokasvatuksessa. Lapsi- ja nuorisotyöntekijät järjestävät mm. juhlapyhinä päiväkodissa pieniä hartaushetkiä. 6. ERITYISKASVATUS PÄIVÄKODISSAMME Tavoitteemme on, että lapsi saa tarvitsemansa tuen mahdollisimman varhain omassa päiväkodissaan. Ongelmien varhainen havaitseminen perustuu keskusteluun, havainnointiin ja seurantaan yhdessä vanhempien kanssa. Tarkoituksena on esim. oppimisvaikeuksien lieventäminen/korjaaminen sekä sellaisten oheisvaikeuksien (esim. sosiaaliset ja itsetuntovaikeudet) ehkäiseminen, jotka voivat hankaloittaa lapsen elämää jopa enemmän kuin alkuperäinen vaikeus. Päiväkodissa toimii myös ns. kevennetty ryhmä, jossa osa lapsista tarvitsee erityistä tukea ja lapsilukumäärä on pienempi. 13
7. LAPSEN KASVUN JA KEHITYKSEN SEURANTA Henkilökuntamme arvioi työssään lasten kehittymistä ja tuen tarvetta yhdessä vanhempien kanssa. Tarkoituksena on lapsen itsetunnon tukeminen ja mahdollisten kehitysviivästymien huomaaminen. Kolme- ja viisivuotiaista teemme kehitysarvioinnin lastenneuvolaan. Naantalissa järjestetään esiopetusikäisille ns. kouluvalmiusarviointi. 8. VARHAISKASVATUSTYÖN ARVIOINTI Työyhteisössämme järjestetään viikoittain sekä henkilökunnan ryhmäkohtaiset palaverit että talon yhteiset palaverit. Kerran kuukaudessa koko henkilökunta osallistuu lisäksi yhteiseen iltapalaveriin. Näin suunnittelemme, kehitämme ja arvioimme kasvatustyötämme. Lisäksi joka toinen vuosi tehtävät asiakastyytyväisyyskyselyt auttavat toimintamme kehittämisessä ja perheiden tarpeiden huomioonottamisessa. 14