Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015
Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot vuosina 2013-2015 5. Henkilöstön poissaolot 6. Henkilöstön lisä- ja ylityöt 7. Henkilöstön koulutus, työterveyshuolto sekä tyky-toiminta 2
1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain Juuan kunnan palveluksessa 31.12.2015 vakinaisessa palvelusuhteessa oli yhteensä 345 henkilöä. Vuoden 2015 aikana kunnan vakituisen henkilökunnan määrä kasvoi 4 henkilöllä. Uusia vakituisia henkilöitä palkattiin yhteensä 27 henkilöä ja 23 henkilöä poistui kunnan palveluksesta. Näistä 15 siirtyi eläkkeelle. Vuoden 2014 alussa päivähoito siirtyi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualueelta sivistyksen palvelualueelle. Määräaikaista henkilöstöä on palkattu pääsääntöisesti vain vakinaisen henkilökunnan sijaisiksi esim. virkavapaiden, työlomien, sairauslomien sekä vuosilomien ajalle. Määräaikaista henkilökuntaa oli vuoden kunnan palveluksessa keskimäärin 107 henkilöä ja määräaikainen henkilökunta jakaantui palvelualueille seuraavasti: Hallinnon palvelualue Sosiaali -ja terveydenhuollon palvelualue sivistyksen palvelualue tekninen palvelualue 5 hlöä 58 hlöä 38 hlöä 7 hlöä 3
2. Vakinaisen henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Vakinaisen henkilöstö keski-ikä oli 31.12.2015 49,3 vuotta ja yli 50 vuotiaita oli 56,6 % henkilöstöstä. Hallinnon palvelualueen henkilöstön keski-ikä oli 55,1 vuotta, sosiaali- ja terveyden huollon palvelualueen 48,8 vuotta, sivistyksen palvelualueen 48,8 vuotta ja teknisen palvelualueen 52,2 vuotta. Kunta-alan vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli vuonna 2014 47,8 vuotta. 4
Palvelualueittain sukupuolijakauma oli seuraava: naisia miehiä hallinnon palvelualue, 97,9 % 2,1 % sosiaali -ja terveydenhuollonpalvelualue 94,6 % 5,4 % sivistyksen palvelualue 91,1 % 8,9 % tekninen palvelualue 9,1 % 90,9 % 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 5
Henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaminen ei tarkoita automaattisesti eläkkeelle siirtymistä, vaan henkilö voi itse päättää eläkeiän saavuttamisen jälkeen eläkkeelle jäämisen tarkan ajankohdan. Eläkkeelle siirtyi vuonna 2015 yhteensä 15 henkilöä. Vuoden 2015 aikana osa-aikaeläkkeelle siirtyi 4 henkilöä ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle 8 henkilöä. Osa-aikaeläkkeellä / osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli 31.12.2015 yhteensä 25 henkilöä. 4. Henkilöstömenot vuosina 2013 2015 2013 2014 2015 Palkat ja palkkiot 12 732 287,00 13 454 259,00 13 953 496,00 Eläkemaksut 3 783 727,00 3 910 290,00 3 960 134,00 Muut henkilöstösivukulut 690 214,00 673 709,00 712 116,00 Yhteensä 17 206 228,00 18 038 258,00 18 625 746,00 Henkilöstömenot sisältävät sekä vakinaisen että määräaikaisen henkilökunnan henkilöstömenot. Henkilöstömenot kasvoivat edellisvuodesta noin 3,3 % eli noin 600 000 euroa. Henkilöstömenot kasvoivat sosiaali- ja terveyden huollon palvelualueella ja sivistyksen palvelualueella. Sosiaali- ja terveyden huollon puolella kasvu tapahtui lääkärien vastaanotossa omien virkalääkärien rekrytoinnin myötä. Tehostelun palveluasumisen henkilöstömenojen kasvu johtui toiminnan laajentumisesta ja asukkaiden määrän kasvusta. Sivistyksen palvelualueella kasvu henkilöstömenojen kasvu tapahtui lastenpäivähoidossa peruskorjatun uuden yksikön aloittaessa toimintansa. 6
5. Henkilöstön poissaolot POISSAOLOT Hallinnon palvelualue 2013 2014 2015 Vakinainen henkilökunta palvelualueella 16 15 16 Sairauspoissaolot 90 113 335 sairauspoissaolot pv / hlö 5,6 7,5 20,9 Vuosilomat 723 683 731 Lakisääteiset Sivistyksen palvelualue 2013 2014 2015 Vakinainen henkilökunta palvelualueella 103 135 139 Sairauspoissaolot 1560 1379 2560 sairauspoissaolot pv / hlö 15,1 10,2 18,4 Vuosilomat 2383 3669 3600 Lakisääteiset 519 1496 3889 Sosiaali- ja terv.huollon palvelualue 2013 2014 2015 Vakinainen henkilökunta palvelualueella 193 169 168 Sairauspoissaolot 3591 4240 4066 sairauspoissaolot pv / hlö 18,6 25,1 24,2 Vuosilomat 8229 7873 7147 Lakisääteiset 2995 3172 4675 Tekninen palvelualue 2013 2014 2015 Vakinainen henkilökunta palvelualueella 24 22 22 Sairauspoissaolot 56 307 320 sairauspoissaolot pv / hlö 2,3 14,0 14,5 Vuosilomat 884 869 1076 Lakisääteiset 93 98 KOKO KUNNAN HENKILÖSTÖN POISSAOLOT 2013 2014 2015 SYYN MUKAAN KALENTERIPÄIVIÄ Vakinainen henkilökunta yhteensä kunnassa 336 341 345 7
Sairauspoissaolot 5297 6039 7281 sairauspoissaolot pv / hlö 15,8 17,7 21,1 Vuosilomat 12219 13094 12554 Lakisääteiset 3514 4761 8662 Sairauspoissaolot kasvoivat vuodesta 2014 20 % Yksittäiset pitkät sairauspoissaolot vaikuttavat nopeasti kokonaismäärään. Sivistyksen palvelualueella sairauspoissaolot kasvoivat eniten. Koko kunnan tasolla sairauspoissaolot jakaantuvat poissaolon keston mukaan seuraavasti 1-3 pv 12,6 %, 4-7 pv 11,0 %, 8-29 pv 22,8 %, 30-60 pv 19,4 %, 61-90 pv 11,9 %, 91-180 pv 13,9 % ja yli 181 pv 8,4 %. Vuodesta 2014 kasvoivat erityisesti pitkät 30-60pv ja 61-90pv poissaolot. Poissaolojen seurantaa ryhdytään parantamaan, jotta ongelmiin voitaisiin reagoida nykyistä tehokkaammin ja myös aktiivisen tuen malli käyttöä tullaan tehostamaan. 6. Henkilöstön ylityöt VAKINAISEN HENKILÖSTÖN YLITYÖT YLITYÖT 2013 YLITYÖT 2014 YLITYÖT 2015 Tunnit Tunnit Tunnit HALLINTO 0,00 0,00 0,00 SIVISTYS ylityöt 135,24 151,55 111,86 SOSIAALI ylityöt 610,33 578,83 662,62 TERVEYS ylityöt 160,9 85,1 49,85 SOS.TERV YHT ylityöt 771,23 663,93 712,47 TEKNINEN YHT. ylityöt 898,38 808,37 899,98 YLITYÖT YHT 1804,85 1623,85 1724,31 8
Ylitöiden määrä kasvoi hieman vuodesta 2014, mutta määrä oli kuitenkin vähemmän kuin vuonna 2013. Ylitöitä sekä lisätöitä tehdään vain pakottavissa tilanteissa ja ainoastaan esimiehen määräyksestä. Se että ylitöitä ei syntyisi lainkaan on miltei mahdotonta, sillä liki kaikissa työyhteisöissä syntyy vuoden aikana tilanteita, joissa yli tai lisätöiden tekeminen on välttämätöntä. Esimiesten on seurattava aktiivisesti ylitöiden kertymistä, jottei niiden määrä nosta kenenkään työn kuormittavuutta kohtuuttomasti. 7. Henkilöstön koulutus, työterveyshuolto sekä tyky-toiminta Henkilöstön koulutus Vuonna 2015 Henkilöstön koulutuspäivä oli yhteensä 344 kpl ja kustannukset olivat noin 50 000 euroa. Tästä sosiaali- ja terveystoimen lakisääteisen täydennyskoulutuksen osuus oli puolet. Muilta osin koulutukset koostuvat pääasiassa ammattiin liittyvästä ajankohtais -ja ohjelmistokoulutuksista. Työterveyshuolto Työterveyshuollon kustannukset vuodelta olivat noin 201 000 euroa. Työnantaja saa Kelalta korvausta työterveyshuollon ja sairaanhoidon kustannuksista. Korvattavia kustannuksia ovat työterveyshuollon pääasiallisen palvelujen tuottaminen sekä tarvittavat erillispalvelut, kuten työterveyshuollon ammattihenkilöiden (työterveyslääkäreiden ja -hoitajien) ja heidän tarvitsemiensa asiantuntijoiden palveluista, työterveysaseman varustamisesta ja ylläpidosta ensiapuvalmiuden ylläpitämisestä sekä muusta työterveyshuollon toteuttamiseksi tarpeellisesta voimavarojen käytöstä. Kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan: Korvausluokkaan I kuuluvat ehkäisevästä työterveyshuollosta aiheutuneet kustannukset. Korvausluokkaan II kuuluvat työterveyshuollon lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset. Vuonna 2015 kustannukset olivat 1. korvaus-luokassa noin 104 000 ja 2. korvausluokassa noin 97 000. Vuonna 2015 työterveyshuollossa oli erilaisia neuvonta- ja ohjauskäyntejä yhteensä 391 kpl ja terveystarkastuskäyntejä yhteensä 274 kpl. Laboratorio tutkimuksia oli yhteensä 1 502 kpl. Tykytoiminta 9
Henkilöstölle jaetaan ohjelma Tyky-toimista vuosittain alkusyksystä. Työkykyä ylläpitävä toimintana työnantaja on mm. kustantanut henkilöstölle kuntosali-kortin tai vaihtoehtoisesti kansalaisopiston kurssin. Lisäksi palvelualueittain oli käytössä pieni virkistysmääräraha henkilöstön virkistystoimintaan. 10