SIILINJÄRVEN KUNTA Henkilöstökertomus 2013

Transkriptio

1 SIILINJÄRVEN KUNTA Henkilöstökertomus 2013 Johtoryhmä Yhteistyötoimikunta Tarkastuslautakunta Khall Kvalt

2

3 Sisällys 1 Esipuhe Henkilöstöresurssit Henkilöstön määrä ja rakenne Työ- ja virkavapaat Yleisimmät ammattinimikkeet Henkilöstön sukupuolijakauma Henkilöstön ikärakenne Yhteenveto Vaihtuvuus ja rekrytointi Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen Työhyvinvointi Työterveyshuolto Varhainen tuki ja sairauspoissaolot Työsuojelu ja työtapaturmat Työhyvinvointikysely Henkilöstökustannukset Kannustaminen ja palkitseminen Palkat ja palkkiot vuonna Henkilöstökertomuksen tunnuslukuja Johtopäätökset... 21

4 1 Esipuhe Vuoden 2013 henkilöstökertomuksessa tehdään katsaus mm. henkilöstömääriin, virka- ja työvapaisiin, vaihtuvuuteen, osaamisen kehittämiseen sekä työhyvinvointiin. Tämän vuosittaisen raportoinnin ohella johtoryhmä seuraa kuukausittain vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määriä sekä sairauspoissaoloja koko kunnan ja palvelualueiden tasolla. Siilinjärven kuntastrategian yhtenä viidestä tavoitteesta on osaava, hyvinvoiva ja sitoutunut henkilöstö. Tavoitteeseen pääsy ja arviointi vaativat, että kunnassa on käytössä toimivia välineitä seurannan tueksi. Henkilöstökertomus on yksi väline tähän. Vuoden 2013 alusta aloitti Siilinjärven kunnan uusi organisaatio. Suurimmat muutokset tapahtuivat sosiaali- ja terveys-, sivistys sekä talous- ja tukipalveluiden alueilla. Liikelaitos Siiliset peruspalvelukeskus purkaantui ja Siilinjärven kunnan oma sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelualue aloitti toimintansa. Varhaiskasvatus siirtyi sosiaali- ja terveyspalveluista sivistyspalveluihin, josta tuli henkilöstömäärältään suurin palvelualue (47 % henkilöstöstä). Talous- ja tukipalveluihin tuli puhtaus- ja ruokapalvelut tulosalue, johon koottiin aikaisempi laitoshuolto sosiaali- ja terveyspalveluista, siivous teknisistä palveluista sekä ateriapalvelut sivistyspalveluista. Organisaatiomuutoksista johtuen vertailu edellisten vuosien tietoihin onnistuu vain osittain. Henkilöstökertomusta on tekstiosioiden osalta hieman kevennetty ja loppuun on lisätty johtopäätökset luku. Näillä muutoksilla toivotaan lisättävän kertomuksen helppolukuisuutta. Henkilöstökertomuksen tavoitteena on tarjota tietoa strategisen henkilöstöjohtamisen sekä henkilöstöpolitiikan kehittämiseksi. Henkilöstökertomus on tarkoitettu johdon, poliittisten päätöksentekijöiden sekä kaikkien työyhteisöjen ja työntekijöiden käyttöön. Henkilöstön määrä oli 1446, joista määräaikaisia oli 311. Keskiverto Siilinjärven kunnan työntekijä on 45-vuotias nainen, jolla on vakituinen työpaikka lähihoitajana. Tämä vastaa yleensäkin keskiverto kuntatyöntekijää. Valtuustotason strategisena tavoitteena ollut sairauspoissaolojen vähentäminen 10 prosentilla edellisen vuoden tasosta toteutui, sillä sairauspoissaolot vähenivät 16,7 kalenteripäivästä 14,7 päivään. Sairauspoissaolojen hallinnan ja seurannan parantamista varten otettiin 2013 vuoden alusta käyttöön Populus tietojärjestelmään poissaolohälytys esimiehille. Kevan Työhyvinvointikysely toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011 ja vuoden 2014 keväällä tehtiin vastaava uusintakysely. Vuoden 2011 ja 2014 tuloksia verrattaessa huomataan pientä kehitystä myönteiseen suuntaan. Siilinjärven kunnan henkilöstön työhyvinvointi on huomattavasti Kevan kyselypalvelun vertailuorganisaatioita paremmalla tasolla. Ilahduttavaa on, että vuonna 2014 Siilinjärven kyselyyn vastaajista 87 % suosittelisi työpaikkaansa tuttavalleen. Kyselyn pohjalta tehdään ensin työyksiköiden kehittämissuunnitelmat, sitten tulos- ja palvelualueiden suunnitelmat sekä päivitetään koko kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma. Johanna Antikainen, vs. henkilöstöpäällikkö 3

5 2 Henkilöstöresurssit 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne Taulukko 1. Henkilöstön määrä palvelualueittain v Palvelualue vakinaiset määräaikaiset määräaikaisista yhteensä v työllistettyjä Konserni- ja maankäyttöpalvelut Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Talous- ja tukipalvelut Tekniset palvelut Yhteensä Siilinjärven kunnan henkilöstömäärä oli 1446 henkilöä, joista vakinaisia 1135 henkilöä, mikä on 78,5 % koko henkilöstöstä. Henkilömäärien tarkastelu vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaisena antaa poikkileikkauskuvan tuon päivän henkilöresursseista. Yhteensä luku kuvaa voimassa olevien palvelussuhteiden määrää. Vakinaisen henkilöstön lukumäärään sisältyvät myös kaikki ne, joilla oli toistaiseksi voimassa oleva palvelussuhde, mutta jotka olivat palkallisella tai palkattomalla virka- ja työvapaalla. Vakinainen henkilö, joka hoitaa kunnassa toisen henkilön sijaisuutta, tilastoidaan vakinaiseksi, koska alkuperäinen palvelussuhde on toistaiseksi voimassa oleva. Konserni- ja maankäyttöpalvelut 2 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 32 % Talous- ja tukipalvelut 14 % Tekniset palvelut 5 % Sivistyspalvelut 47 % Kuvio 1. Koko henkilöstön jakauma palvelualueittain prosentteina

6 Henkilötyövuodet Henkilöresurssit henkilötyövuosina v HTV1 HTV2 HTV3 Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä HTV1 = poissaoloja ei huomioitu, HTV2 = palkattomat poissaolot huomioitu, HTV3 = kaikki poissaolot huomioitu Kuvio 2. Henkilöresurssit henkilötyövuosina v Henkilömäärä vaihtelee vuoden mittaan, joten vuoden viimeisen päivän henkilömäärien vertailua paremman vertailuluvun käytettävissä olleista henkilöresursseista antaa laskelma henkilötyövuosista. Osan vuotta kestäneet tai osa-aikaiset palvelussuhteet on muutettu vuosityöntekijöiksi eli henkilötyövuosiksi. Lisäksi vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen tai osan vuotta palkkaa saaneen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin. Yhden henkilötyövuoden määrä on enintään yksi, jolloin ei ylitöitä eikä muullakaan tavoin tehtyä normaalin työajan ylittävää työaikaa oteta laskennassa huomioon. Koko henkilöstöstä työllistetyt mukaan lukien kokoaikaisia oli 1261 henkilöä (87,2 %) ja osaaikaisia 185 henkilöä (12,8 %). Naisista kokoaikaisia oli 1047 henkilöä (88,1 %) ja miehistä 214 henkilöä (83,3 %). Osa-aikaisuuden syynä voi osa-aikaisen viran tai tehtävän hoitamisen lisäksi osa-aikaeläke, osatyökyvyttömyyseläke, osittainen hoitovapaa, osittainen sairausloma tai henkilön oma pyyntö. 5

7 Koko- ja osa-aikaiset kokoaikaiset osa-aikaiset Kuvio 3. Koko- ja osa-aikaiset koko henkilöstöstä vuosina Työ- ja virkavapaat Taulukko 2. Työ- ja virkavapaat vuosina Virka- ja työvapaat hlö kpv hlö kpv hlö kpv Perhevapaat Bonusvapaa Vuorotteluvapaa Palveluaikavapaa Opintovapaa Työtapaturma Kuntoutustuki Kuntoutus Perhevapaisiin sisältyy sekä palkallisia (esim. palkallinen äitiysvapaa) että palkattomia (esim. hoitovapaa, vapaa pakottavista perhesyistä) vapaita. Bonusvapaa on harkinnanvarainen palkaton vapaa, jota tarjotaan henkilöstölle säästötarkoituksessa. Bonusvapaan ajaksi ei saa palkata sijaista. Vuorotteluvapaa on aina palkatonta. Palveluaikavapaa on henkilöstön huomioimista, kun Siilinjärven kunnan palvelua on kertynyt 20, 30 tai 40 vuotta. Vuoden 2013 palveluaikavapaiden määrä on huomattavan iso, koska etuus otettiin käyttöön takautuvasti siten, että vuonna 2013 vapaat saivat myös vuosina vastaavat palveluvuodet saavuttaneet. 6

8 2.3 Yleisimmät ammattinimikkeet Taulukko 3. Yleisimmät ammattinimekkeet, vakinainen henkilöstö Nimike Miehet Naiset Yhteensä lähihoitaja lastenhoitaja perusopetuksen luokanopettaja perusopetuksen lehtori sairaanhoitaja lastentarhanopettaja perhepäivähoitaja koulunkäynninohjaaja toimistosihteeri ravitsemistyöntekijä siivooja laitoshuoltaja terveydenhoitaja terveyskeskuslääkäri sosiaalityöntekijä perusopetuksen erityisluokanopettaja ohjaaja lukion lehtori kunnaneläinlääkäri kolmiperhehoitaja maaseutuasiamies Henkilöstön sukupuolijakauma Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset takaavat tasa-arvoiset ja oikeudenmukaiset palvelussuhteen ehdot. Kuntatyönantajan teettämän tutkimuksen mukaan miehet ja naiset kokevat olevansa tasa-arvoisessa asemassa kunnallisilla työpaikoilla. Tutkimuksen mukaan myös miesten ja naisten palkkaerot ovat kunta-alalla pienemmät kuin yksityisellä sektorilla. Koko kunnan henkilöstömäärästä naisia oli 1135, mikä on 78,5 % (v ,0 %). Naisten määrän väheneminen selittyy Siiliset yhteistoiminta-alueen purkautumisesta. Kuntatyönantajan mukaan koko Suomen kunta-alan henkilöstöstä 80 % on naisia. 7

9 Keskiarvo Yhteensä Miehet Naiset Määräaikaiset Vakinainen Kuvio 4. Henkilöstön sukupuolijakauma Henkilöstön ikärakenne Siilinjärven kunnan koko henkilöstön keski-ikä oli 45,0 vuotta, kun koko kuntasektorin valtakunnallinen keski-ikä oli 45,6 vuotta. Henkilöstön keski-ikä 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 Nainen Mies Yhteensä Vakinainen 46,30 48,10 46,62 Määräaikainen 38,76 41,35 39,19 Yhteensä 44,66 46,74 45,03 Kuvio 5. Henkilöstön keski-ikä Vakinaisista yli 40-vuotiaita oli vuoden 2013 lopussa 839 henkilöä eli 73,9 % ja yli 50-vuotiaita 42,7 %. Yli 40-vuotiaiden naisten osuus vakinaisesta henkilöstöstä oli 59,3 % (v.2012, 61,0 %). 8

10 Naiset Miehet Kaikki Kuvio 6. Vakinainen henkilöstö ikäryhmittäin Palvelualueittaisessa vertailussa yli 40-vuotiaiden osuus palvelualueen vakinaisesta henkilöstöstä vuoden 2013 lopussa oli korkein konserni- ja maankäyttöpalveluissa 88 %. Teknisissä ja talous- ja tukipalveluissa vastaava luku oli noin 80 %, sosiaali- ja terveyspalveluissa 74 % ja sivistyspalveluissa 70 % KONSERNI- JA MAANKÄYTTÖ SIVISTYSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT TALOUS-JA TUKIPALVELUT TEKNISET PALVELUT Kuvio 7. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne palvelualueittain

11 2.6 Yhteenveto Koko henkilöstön määrä oli 1446, josta vakinaisten osuus 78,5 % (1135). Henkilötyövuosina mitattuna koko kunnassa oli kertomusvuonna vakinaista henkilöresurssia 1075 henkilötyövuotta. Sivistyspalveluissa oli lähes puolet henkilöstöstä (47 %). Naisten osuus koko henkilöstöstä oli 78,5 %. Vakinaisista yli 40-vuotiaita oli 73,9 % ja yli 50-vuotiaita oli 42,7 %. Vanhuuseläkkeelle vuonna 2013 jäi 36 henkilöä. 3 Vaihtuvuus ja rekrytointi Taulukko 4. Vaihtuvuus v Henkilöiden lukumäärä Vakinainen henkilöstö Lähtövaihtuvuus 69 - Poislähteneet vakituiset työntekijät 30 - Eläkkeelle jääneet vakituiset työntekijät 39 Vaihtuvuusprosentti 6,08 % Sisäisenä siirtona eri virkaan tai tehtävään siirtyi vuoden aikana 33 henkilöä (2,9 %). Taulukko 5. Rekrytoinnit Kuukausi Avoimet työpaikat Työsuhde Virkasuhde Hakijoita tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Yhteensä

12 Taulukko 6. Rekrytoinnit palvelualueittain Avoimet työpaikat Työsuhde Virkasuhde Palvelualue Konserni- ja maankäyttö Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Talous- ja tukipalvelut Tekniset palvelut Yhteensä Taulukko 7. Koululaisten ja opiskelijoiden osuus hakijoista Kuukausi Avoimet työpaikat Työsuhde Virkasuhde Hakijoita Koululaiset Opiskelijat Yhteensä Taulukko 8. Hakijoiden ikäjakauma Hakemuksia yli Kuntarekry -järjestelmän käyttöönoton jälkeen on voitu tilastoida rekrytoinnit avoimien työpaikkojen määränä kuukausittain ja saatu hakijamäärät jokaiseen rekrytointiin. Vuoden aikana saatiin 124 avoimeen työpaikkaan 1844 hakemusta (vuonna työpaikkaan 1647 hakemusta). Kuntarekryn käyttöönoton jälkeen hakijoiden määrä on lisääntynyt ja hakijat ovat olleet laajemmalti koko valtakunnan alueelta. Koululaisten ja opiskelijoiden 36 kesätyöpaikkaan oli 630 hakijaa. Rekrytoinnissa on mukana vakinaisten lisäksi myös pidempiaikaisia määräaikaisuuksia. 4 Henkilöstön eläköityminen Kunta-alan eläketurva uudistui vuoden 2005 alusta. Uudistuksen jälkeen ei ole olemassa varsinaista eläkeikää. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti vuoden välillä. Jos työntekijä on tuolloin valinnut vanhan ammatillisen eläkeikäjärjestelmän ja vanhuuseläkeikä on alle 63 vuotta, alempi eläkeikä säilyy edelleen. Eläkkeelle siirtyneeksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan perustuva eläke (muu kuin osaaikaeläke tai perhe-eläke) alkoi tilastovuonna. Osa-aikaeläkettä ei lueta eläkkeelle siirtyneisiin. Osa-aikaeläkkeellä oleva henkilö siirtyy eläkkeelle vasta sitten, kun hän siirtyy jollekin muulle omaan työuraan perustuvalle eläkkeelle useimmiten vanhuuseläkkeelle. 11

13 Taulukko 9. Alkaneet eläkkeet vuosina Eläkelaji Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Yhteensä Taulukko 10. Alkaneet muut Kevan myöntämät tuet Muut Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Osa-aikaeläke Yhteensä Työnantaja maksaa työkyvyttömyyseläkkeelle jääneestä työntekijästä nk. varhemaksua 36 kuukauden ajan, joka voi jakautua neljän vuoden ajalle. Kevan esimerkkilaskelmassa 50-vuotiaasta työkyvyttömyyseläkkeelle jäävästä sairaanhoitajasta kunta maksaa varhemaksua noin Varhemaksu kannustaa työnantajaa tukemaan henkilöstön työkykyä ja miettimään uudelleensijoittamista, mikäli henkilö ei selviä omassa tehtävässään terveydellisistä syistä. Osatyökyvyttömyyseläkkeestä varhemaksua ei tule Eläkepoistumaennuste on laskettu vakinaisista virka- ja työsuhteisista, jotka ovat olleet KuEL tai VaEL-vakuutettuina. Ennusteessa arvioidaan ainoastaan vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrää palvelualueittain ja se perustuu Kevan tietoihin henkilöistä, jotka saavuttavat yksilöllisen vanhuuseläkeiän vuosina Taulukko 11. Eläkepoistumaennuste vuosille Palvelualueet Konserni- ja maankäyttöpalvelut Sivistyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Talous- ja tukipalvelut Tekniset palvelut Kaikki yhteensä Henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen Osaamisen johtaminen on avainasemassa, kun halutaan varmistaa kuntastrategian päämääränä oleva osaava ja motivoitunut henkilöstö. Henkilöstön kehittämisellä puolestaan tarkoitetaan kaikkia niitä toimintoja, joilla sovitetaan yhteen henkilöstön osaamista ja tehtävän vaatimuksia. Näitä ovat henkilöstökoulutuksen (jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus) lisäksi mm. erilaiset työssä oppimisen tavat, kehityskeskustelut ja perehdyttäminen. 12

14 Vuoden 2014 alusta astui voimaan laki taloudellisesti tuetusta koulutuksesta ja laki koulutuksen korvaamisesta. Näistä puhutaan nk. kolmen päivän koulutusoikeutena. Lait eivät turvaa työntekijälle subjektiivista oikeutta koulutukseen, mutta laki kannustaa työnantajia ammatillisen osaamisen kehittämiseen siten, että työnantaja saa osittaista korvausta koulutukseen käytettyjen työpäivien palkkakulujen osalta. Korvauksen maksamista varten koulutusta on seurattava työntekijäkohtaisesti, koska koulutuskorvausta maksetaan enintään kolmelta päivältä / työntekijä. Koulutuskorvauksen saaminen edellyttää organisaation koulutussuunnitelman laatimista. Henkilöstön ammatillista osaamista ylläpidetään ja kehitetään palvelualueiden ja työyksiköiden omilla talousarviomäärärahoilla. Kunnan koulutustyöryhmä suunnittelee henkilöstölle yhteistä koulutusta. Painopisteenä vuonna 2013 oli edelleenkin esimiesten valmennus. Yhteistä koulutusta järjestettiin euron määrärahalla. Aiheina olivat mm. työn ilo ja imu, KVTES, Populus - käyttäjäkoulutus, talouden ja palvelujen kehittäminen sekä työyhteisötaidot. Kertomusvuonna jatkettiin esimiesiltapäivien järjestämistä. Osallistujien määrä yhteisissä koulutuksissa ja esimiesinfoissa oli 530 henkeä ja keskiarvo koulutuksista annetuista palautteista oli hyvä eli 3,77 (asteikkona 0-5). Syksyllä 2013 käynnistettiin kokeilu esimiesten vertaisryhmistä. Omaehtoista koulutusta tuettiin kertomusvuonna noin eurolla. Tukea myönnettiin 28 henkilölle. Alkuvuodesta 2014 otettiin käyttöön sähköinen kehityskeskustelulomake Populus-tietojärjestelmään, jossa voidaan seurata käytyjen keskustelujen määriä. Työsykekyselyyn 2014 vastanneista 83 % ilmoitti käyvänsä vuosittain esimiehen kanssa etukäteen suunnitellun kehityskeskustelun. Taulukko 12. Henkilöstön koulutuspäivät vuosina Koulutusmuoto Koulutuspäiviä (kpv) Koulutuspäiviä (kpv) Koulutuspäiviä (kpv) Työn edellyttämä koulutus Täydennyskoulutus (sis. lakisääteisen ja sotetäydennyskoulutus) Luottamusmies-, yhteistoiminta- ja työsuojelukoulutus Oppisopimuskoulutus palkallinen

15 6 Työhyvinvointi Kuvio 8. Työhyvinvointitoiminnan kokonaisuus Työhyvinvoinnin tärkeitä tekijöitä ovat työkyky, turvallinen ja terveellinen työympäristö, toimiva työyhteisö, osaaminen, hyvä esimiestyö ja oikeudenmukainen johtaminen sekä työn mielekkyys ja tuloksellisuus. Aikaisemmin työhyvinvointi on usein mielletty kapea-alaisena tyky -toimintana, jossa korostuvat työstä erilliset toiminnot ja tapahtumat. Moderni käsitys korostaa työhyvinvoinnin syntyvän ennen kaikkea työssä ja työtä tekemällä. Työsuojelu on osa työhyvinvointitoimintaa. Siilinjärven kunnan työhyvinvointitoiminnassa halutaan tuoda esille kuormitustekijöiden lisäksi myös voimavaratekijöitä. Ne ovat niitä positiivisia ja hyviä asioita niin itsessä työntekijänä, työssä, työyhteisössä ja organisaatiossa, joista kannattaa iloita. Ne antavat voimia ja työn iloa sekä tasapainottavat työn kuormitustekijöitä. Työhyvinvointitoiminnan tulee olla läpäisevänä periaatteena organisaation kaikilla tasoilla. Siilinjärvellä työhyvinvointi näkyy jo kuntastrategiassa, jossa yhtenä strategisena tavoitteena on osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö. Työhyvinvointi on poliittisten päättäjien, johdon, lähiesimiesten ja kaikkien organisaatiossa työskentelevien yhteinen haaste, jossa jokaisella on tärkeä rooli oman, työyhteisön ja koko organisaation työhyvinvoinnin ylläpidossa ja kehittämisessä. Siilinjärven kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma on laadittu valtuustokaudelle Suunnitelman toimeenpano-osaa täydennetään vuosittain. 14

16 Taulukko 13. Työhyvinvointitoiminta euroina Työnantajan tuki keskitetyistä määrärahoista mm. Työterveyshuolto (netto) Keskitetty henkilöstökoulutus (sis. ea -kurssit) Työpaikkaruokailun tuki Liikunta- ja kulttuurisetelit Merkkipäivämuistamiset Liikunta (ryhmät, alennukset, tapahtumat) Omaehtoisen koulutuksen tuki Työyhteisöjen tyhy-hankkeet Tuliniemi (sähkö ja tarvikkeet, ei sis. kiinteistön huoltoa) Yhteensä Yllä olevan lisäksi mm. työyhteisöjen virkistystoimintaan osoitettiin 25 euroa/työntekijä. Suurin sijoitus työhyvinvointitoimintaan on työterveyshuollon kautta. 6.1 Työterveyshuolto Siilinjärven kunta tarjoaa työntekijöilleen lakisääteisen ehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan (mm. työhöntulo- ja määräaikaistarkastukset sekä työpaikkakäynnit) lisäksi myös yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Työterveyshuollon kustannuksia ei voida vertailla edellisiin vuosiin, sillä ne sisältävät Siiliset yhteistoiminta-alueen kustannukset. Työntekijäkohtaiset kustannukset sen sijaan ovat vertailukelpoisia. Siinä on tapahtunut pientä laskua, kun vuonna 2012 nettokustannukset työntekijää kohtaan olivat 170 ja vuonna Nettokustannukset kertovat tilanteen Kelalta saadun korvauksen jälkeen. Työterveyshuollon korvausluokka I (ehkäisevä toiminta) osuus oli 32,1 % ja korvausluokka II (sairaanhoito) 67,9 %. Taulukko 14. Työterveyshuollon kustannukset vuosina Työterveysmenot v v v v v v Brutto / Brutto / Brutto / Netto Netto Netto Yhteensä Taulukko 15. Keskimääräiset työterveyshuollon kustannukset / työntekijä vuosina Työterveysmenot / työntekijä v v v v v v Brutto / Brutto / Brutto / Netto Netto Netto Yhteensä

17 6.2 Varhainen tuki ja sairauspoissaolot Varhaisen tuen mallin perusajatus on havaita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oireet ja sairaudet. Tällöin voidaan käynnistää oikea-aikaisesti ja ennakoiden hoito ja kuntoutustoimet sekä mahdolliset työolojen korjaukset. Varhaiseen tukeen liittyy sairauspoissaolojen seuranta. Siilinjärven kunnassa on sovittu, että esimies ja työntekijä käyvät yhteisen työkykykeskustelun, mikäli sairauspoissaoloja on 12 kuukauden aikana yli viisi kertaa tai yhtäjaksoisesti 15 päivää. Lisäksi sairausvakuutuslain uudistuksen myötä työnantajalle tuli velvoite ilmoittaa työterveyshuoltoon, kun työntekijällä on 30 sairauspäivää kalenterivuoden aikana. Esimiehen ja työntekijän varhaisen tuen keskustelussa selvitetään, mikä osuus työhön liittyvillä tekijöillä on sairastamiseen ja mitä konkreettisia toimia tekemällä työkykyä voidaan edistää. tarvittaessa järjestetään yhteisneuvottelu työterveyshuollossa. Sairauspoissaolojen hallinnan parantamista ja seurantaa varten otettiin käyttöön Populustietojärjestelmään poissaolohälytys esimiehille. Kun varhaisen tuen ohjeen sairauspoissaolorajat täyttyvät, lähettää järjestelmä esimiehelle sähköpostitse muistutuksen tarkistaa tilanne yhteistyössä työntekijän kanssa. Esimies käy merkitsemässä Populukseen, onko työntekijän kanssa käyty varhaisen tuen keskustelu ja mitä toimia asiassa tehtiin tai sovittiin. Poissaolohälytys otettiin käyttöön alkaen. Poissaolohälytys auttaa esimiehiä sairauspoissaolojen seurannassa ja tuottaa tietoa myös koko kunnan tasolle esim. varhaisen tuen keskustelujen määrästä. Vuonna 2013 käytiin 120 henkilön kanssa varhaisen tuen keskustelu. Koko henkilöstön sairauspoissaolomäärä oli vuonna 2013 yhteensä kalenteripäivää. Keskimääräinen sairastavuus ilmaistaan vuotuisena sairauspoissaolopäivien määränä (kalenteripäivinä) keskimääräistä vakinaista henkilöstöä kohden. Luvut eivät sisällä tapaturmien aiheuttamia sairauspoissaoloja. Kunnan vakinaisesta henkilöstöstä 37,7 %:lla ei ollut lainkaan sairauspoissaoloja. Taulukko 16. Vakinaisen henkilöstön keskimääräinen sairastavuus vuosina Sairastavuus keskimäärin Vakinaisen henkilöstön sairastavuus keskimäärin (kpv/hlö/v) 16,8 16,7 14,7 Sairauspoissaolot yhteensä (kpv) Vakinainen henkilöstö, jolla ei ole sairauspoissaoloja (%) 33,8 % 36,3 % 37,7 % Keskimääräinen vakinainen henkilöstö (lkm) Yhteensä koko kunnan vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot olivat 14,7 kalenteripäivää. Vastaava luku vuonna 2012 oli 16,7 kalenteripäivää. Keskimääräisessä vakinaisen henkilöstön sairastavuudessa saavutettiin tulostavoitteena ollut 10 prosentin vähennystavoite. Keskimäärin määräaikaisen henkilöstön sairauspoissaolot koko kunnassa olivat 2,7 kalenteripäivää. (vuonna ,0) 16

18 Taulukko 17. Vakinaisen henkilöstön keskimääräinen sairastavuus palvelualueittain vuosina 2013 Konserni- ja maankäyttöpalvelut Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Sairauspoissaolot, kpv/vakit.työntekijä/vuosi, enn. 4,3 5,5 5,0 3,8 3,0 4,2 5,1 4,5 4,3 3,9 3,9 4,7 Talous- ja tukipalvelut Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Sairauspoissaolot, kpv/vakit.työntekijä/vuosi, enn. 14,0 14,6 13,6 15,1 16,0 15,8 15,1 14,4 15,3 15,4 15,5 15,5 Sivistyspalvelut Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Sairauspoissaolot, kpv/vakit.työntekijä/vuosi, enn. 14,7 16,6 16,2 16,1 15,5 14,0 12,8 12,7 12,9 13,0 12,9 12,8 Sosiaali- ja terveyspalvelut Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Sairauspoissaolot, kpv/vakit.työntekijä/vuosi, enn. 22,6 19,7 18,8 17,1 16,1 15,9 15,7 15,9 16,4 16,8 16,6 16,8 Tekniset palvelut Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Sairauspoissaolot, kpv/vakit.työntekijä/vuosi, enn. 18,4 16,8 16,4 18,3 19,8 20,8 19,7 19,9 19,2 19,0 18,7 17,9 Sairauspoissaolot pituuksien mukaan Kalenteripäivät yhteensä Kpv 181- Kpv Kpv Kpv Kpv 4-10 Kpv Kpv 1-3 Kpv 4-10 Kpv Kpv Kpv Kpv 181- Kalenteripäiv ät yhteensä Kaikki Miehet Naiset Kuvio 9. Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot poissaolojaksojen pituuden mukaan v

19 Taulukko 18. Sairauksien, työtapaturmien ja kuntoutuksen poissaolot vuosina Poissaolon syyt Kalenteripäivät 2011 koko henkilöstö vak.henkilöstö yht. Sairauspoissaolot Työtapaturmat Kuntoutus Yhteensä Poissaolon syyt Kalenteripäivät 2012 koko henkilöstö vak.henkilöstö yht. Sairauspoissaolot Työtapaturmat Kuntoutus Yhteensä Poissaolon syyt Kalenteripäivät 2013 koko henkilöstö vak.henkilöstö yht. Sairauspoissaolot Työtapaturmat Kuntoutus Yhteensä Työsuojelu ja työtapaturmat Työsuojeluvaaleissa syksyllä 2013 valittiin kaudelle työsuojeluvaltuutetuiksi Anne Bruun, Juha Roivainen, Harri Ruotsalainen, Päivi Viljakainen ja Johanna Martikainen sekä heille ensimmäiset ja toiset varavaltuutetut. Työsuojelupäällikön tehtävät sisältyvät työhyvinvointipäällikön tehtävänkuvaan. Taulukko 19. Työtapaturmailmoituksien lukumäärä palvelualueittain vuonna 2013 Palvelualue v Konserni- ja maankäyttöpalvelut 2 Talous- ja tukipalvelut 27 Sivistyspalvelut 31 Tekniset palvelut 2 Sosiaali- ja terveyspalvelut 33 Yhteensä Yllä olevan taulukon tapaturmien määrät perustuvat vakuutusyhtiöön tehtyihin tapaturmailmoituksiin. Kirjatuista työtapaturmista ei ole välttämättä aiheutunut kustannuksia tai sairauspäiviä. Työtapaturmista sattui työssä tai työpaikalla 71, työmatkalla 21 ja ammattitautiepäilyjä oli yksi. Erityisesti työmatkatapaturmien määrä on huolestuttava ja niiden määrä kasvoi seitsemällä edelliseen vuoteen verrattuna. Toisaalta työmatkatapaturmiin työnantajan on vaikea vaikuttaa. Vakavilta työtapaturmilta onneksi vältyttiin. Yleisimmät aiheutuneet vammat olivat sijoiltaanmeno (n=34), haava 95 18

20 (n=20) ja tärähdys (n=20). Vakuutusyhtiö korvasi 426 sairauspäivää ja tapaturmakorvaukset olivat yhteensä Työhyvinvointikysely 2014 Siilinjärven kunta pääsi mukaan Kevan Työhyvinvointisyke kyselyyn vuonna 2011 ja uusintakyselyyn vuonna Tässä vuoden 2013 henkilöstökertomuksessa esitetään lyhyt yhteenveto kyselystä, vaikka se toteutettiin helmikuussa vuonna Tulosten voidaan kuitenkin katsoa kuvaavan toimintaa myös edelliseltä vuodelta. Teemoina olivat johtaminen, työyhteisön toimivuus, työolot ja osaaminen sekä omat voimavarat ja työssä jaksaminen. Lisäksi Siilinjärven valitsemat kysymykset liittyivät sisäiseen viestintään ja yhteistyöhön, työssä jaksamisen tukemiseen, väkivaltaan ja kiusaamiseen sekä ylitöiden tekemiseen. Kyselyyn vastasi 911 työntekijää eli kyselyn vastausprosentti oli 74,4 %, mikä on erittäin hyvä. Vastauksissa paljon myönteistä mm. Koko kunnan vastauksissa Siilinjärven kunnan henkilöstön työhyvinvointi on huomattavasti vertailuorganisaatioita korkeammalla tasolla Siilinjärven kunnan vastaajista 87 % on valmis suosittelemaan nykyistä työpaikkaa tuttavalleen (vuonna %) 76 % ilmoittaa oman työtyytyväisyytensä melko tai erittäin hyväksi (vuonna %) 80 % pitää oman työyhteisönsä ilmapiiriä melko tai erittäin hyvänä Työtehtävänsä mielekkäänä kokee 83 % vastaajista Työyhteisöjen vahvuutena nousee avun ja tuen saaminen työkavereilta Suhteessa vertailuorganisaatioihin Siilinjärven kunnan esimiestyö näyttäytyy tulosten perusteella esimerkillisenä Kehittämiskohteita Esimiestyöskentely arvioidaan useassa yksikössä hyvälle tasolle, mutta toisaalta 19 % vastaajista arvioi, että saa esimieheltään huonosti palautetta onnistumisestaan. Työnantajan palkitsemistapojen kannustavuus arvioidaan 39 % vastauksissa melko tai erittäin huonoksi. Lisäksi ongelmia koetaan alimitoitetuissa henkilöstö- ja ryhmäkokoresursseissa. Kysely on pohjatietoa ja lähtölaukaus varsinaisille kehittämistoimille. Työsyke-kysely kytkeytyy kaikkeen muuhun kehittämiseen, eikä ole ainoastaan erillinen työhyvinvoinnin kehittämistoimi. Prosessi rakennettiin tarkoituksellisesti alhaalta ylöspäin niin, että ensin tehdään työyhteisöjen kehittämissuunnitelmat ja vasta tämän jälkeen tulos- ja palvelualueiden suunnitelmat. Näiden perusteella päivitetään koko kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma. Vuoden 2014 henkilöstökertomuksessa kuvataan niitä toimia, mitä tehtiin tämän työhyvinvointikyselyn perusteella. 19

21 7 Henkilöstökustannukset 7.1. Kannustaminen ja palkitseminen Henkilökohtainen harkinnanvarainen lisä on kannustavan palkitsemisen muoto, jota voidaan myöntää henkilön työsuorituksen arvioinnin perusteella. Työsuorituksen arviointi tehdään yleensä kehityskeskustelun yhteydessä esimiehen ja työntekijän välillä. Henkilökohtaista harkinnanvaraista lisää sai 61,9 % vakinaisesta henkilöstöstä vuoden 2013 tilaston mukaan. Vuoden 2014 alusta otettiin käyttöön pilotti nk. tuottavuuslisästä. Pilotti koskee tilanteita, joissa poisjäävän tilalle ei palkata uutta työntekijää, vaan tehtävien tarpeellisuus ja toimintatavat arvioidaan uudelleen ja jäljelle jäävät tehtävät jaetaan muille työntekijöille. Osa saavutetusta kustannussäästöstä voidaan jakaa työntekijöiden kesken. Muita palkitsemiskeinoja ovat palveluaikavapaa pitkästä yhdenjaksoisesta palvelussuhteesta Siilinjärven kuntaan sekä työnantajan muistamiset henkilön 50- ja 60 -vuotispäivien yhteydessä sekä eläkkeelle siirtyessä. Lisäksi kannustamisen muotoja ovat mm. omaehtoisen koulutuksen tukeminen, tuetut kulttuuri- ja liikuntasetelit ja muu tuki liikunnalle, muu virkistystoiminta ja virkistäytymispaikka Tuliniemi. 7.2 Palkat ja palkkiot vuonna 2013 Siilinjärven kunta siirtyi pääsääntöisesti verkkopalkkalaskelman käyttöön marraskuusta 2013 alkaen. Taulukko 20. Henkilöstömenot vuosina Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaustulot Henkilöstömenot yht Henkilösivukulujen osuus henkilöstömenoista % 22,4 % 22,7 % 22,8 % Taulukko 21. Eläkekulut vuosina Eläkekulut KuEl -maksut palkkaperusteinen KuEl -varhemaksut KuEl -eläkemenot Muut eläkemaksut (VaEl -maksut palkkaperusteinen) Eläkekulut yhteensä