MAL4 HARJOITUSTYÖOPAS 2011

MAL4 HARJOITUSTYÖOPAS 2011 Aimo Turkki 1. JOHDANTO... 2 2. ELÄINTUOTANNON SUUNNITTELU... 3 3. KASINTUOTANNON SUUNNITTELU... 6 3.1. Viljelysuunnitelma, kierrot ja lohkot... 6 3.2. Lannoitussuunnitelma... 7 3.2.1. Karjanlanta... 7 3.2.2. Lannoitussuunnitelman laatiminen... 8 3.3. Sadon käyttösuunnitelma... 8 4. TYÖNMENEKIN ARVIOINTI... 9 5. TALOUDELLISET LASKELMAT... 9 5.1. Nurmirehujen suhteelliset hinnat... 9 5.2. Katetuottolaskelmat... 10 5.2.1. Katetuottolaskelman perusteet... 10 5.2.2. Kasvin- ja kotieläintuotannon katetuotot... 11 5.3. Rakennusten, perusparannusten ja koneiden kiinteät kustannukset... 14 5.4. Maidon tuotantokustannus- ja voitto/tappiolaskelmat... 15 5.5. Maatalouden tunnuslukujen laskeminen... 16 6. INVESTOINTILASKELMAT... 19 7. LIITTEET... 20 7.1. Ruokintasuositukset (liite 1)... 20 7.2. Annuiteettitekijä (liite 2)... 21

2 1. JOHDANTO Tiloilla tarvitaan suunnittelua, seurantaa ja laskelmia. Tulevaisuutta suunnitellaan ja nykytilaa seurataan. Tapahtumien järjestelmällinen kirjaaminen on kirjanpitoa, jonka tietoa käytetään suunnitteluun ja tulosten arviointiin. MAL4 -harjoitustyössä tehdään annetulle kirjanpitotilalle lehmien ja nuorkarjan ruokintasuunnitelmat, lasketaan eläinten rehujen tarve ja suunnitellaan pellonkäyttö, lasketaan kasvien ja eläinten katetuotot, maidon tuotantokustannus ja tulos sekä tilan tunnusluvut. Lopuksi lasketaan sian katetuotto ja traktorin tuntikustannus (kuva 1). Esimerkkitilan suunnitelmat ja laskelmat ovat 2011 tiedoilla. Eläintuotanto 1. Lasketaan lehmien ja muun karjan ravinnontarve 2. Laaditaan lehmien ja muun karjan ruokintasuunnitelmat 3. Lasketaan rehujen kokonaistarve I tarkastus (ja palautus) Kasvituotanto 1. Laaditaan pellonkäyttö-, lannoitus- ja sadonkäyttösuunnitelmat 2. - Arvioidaan maatalouden työnmenekki II tarkastus (ja palautus) 1. Lasketaan viljeltävien kasvien ja pidettävien eläinten katetuotot 2. Lasketaan rakennusten, perusparannusten ja koneiden kiinteät kustannukset III tarkastus (ja palautus) 1. Lasketaan maidon tuotantokustannus ja voitto/tappio 2. Lasketaan viljelmän taloudelliset tunnusluvut 3. Lasketaan sian katetuotto ja traktorin tuntikustannus IV tarkastus (ja palautus) V harjoitustyön hyväksyminen ja arviointi Kuva 1. MAL4 -harjoitustyön vaiheittainen eteneminen.

Harjoitustyön tiedot ovat MAL4 -harjoitustyökansiossa. Siinä on mm.: 3 - Rehutaulukot ja ruokintasuositukset (http://www.agronet.fi/rehutaulukot/) - ProAgrian mallilaskelmia maataloudesta 2011 (mm. työnmenekit) - Työtehoseuran maataloustiedotteet (mm. urakointiveloitukset) - Uudet tukioppaat (http://www.mmm.fi/tuet/) - Rakennusten ja rakennustilojen yksikkökustannukset (http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maaseutu_rakentaminen/maaseuturakentaminen/rakenta missaadokset/rakentamissaadokset_lista.html) - Uusista kalentereista (mm. Maatalouskalenteri) ja Maaseudun Tulevaisuudesta tietoa. 2. ELÄINTUOTANNON SUUNNITTELU Karjan tietoina annetaan lehmien määrä, elopaino, uudistus-%, maitotuotos ja maidon koostumus (esimerkkitilan tiedot, taulukko 1). Lehmien oletetaan poikivan tasaisesti vuoden aikana ja vuoden välein (1 vasikka/v). Lehmien maitotuotos (kg/pv) ja hiehojen kasvu (kg/pv) jokaisessa ikäluokassa oletetaan vakioksi. Etukäteen pitää arvioida lehmien väkirehu-% ja ensikkojen elopainon lisäys. Annettavien tietojen, oletusten ja liitteen 7.1. ruokintasuositusten avulla lasketaan lehmien, hiehojen ja vasikoiden keskimääräinen ravinnontarve (harjoitustyössä taulukot 1 ja 4). Tämä tarkkuus riittää. Pitää kuitenkin huomioida, että lehmät tuottavat lypsykauden alussa maitoa niin paljon, etteivät kotoiset rehut riitä valkuaistarpeen tyydyttämiseen. Siksi lehmille pitää antaa valkuaistäydennystä rypsirouheessa. Esimerkkitilalla väkirehu-%:ksi arvioidaan 39 ja elopainon lisäykseksi 80 kg. Suositusten mukaan (liite 7.1.a, kaavat 1 11) lehmät tarvitsevat silloin energiaa keskimäärin 17,73 ry:ä päivässä ja 6 472 ry:ä vuodessa. OIV-valkuaista lehmille pitää antaa keskimäärin 1 703 g päivässä ja 621,7 kg vuodessa. Keskimääräisessä rehuannoksessa saa olla kuiva-ainetta (ka) enintään 17,64 kg/pv ja 6 439 kg/v (taulukko 1). Taulukko 1. Esimerkkitilan lehmien lähtötiedot ja keskimääräinen ravinnontarve. Lehmiä, kpl Keskim. elop., kg Uudistus-% Maitotuotos, kg/v Maidon rasva-% Maidon valk.-% Lähtötiedot Keskimääräinen ravinnontarve Kuiva-ainetta 51 600 27,46 8 875 4,1 3,4 Ylläpito/pv Tuotanto/pv Tiineys/pv Elop. lisäys/pv Nettotarve yht./pv 5,76 ry 11,36 ry 0,44 ry 0,17 ry 17,73 ry 456 g OIV 1 199 g OIV 34 g OIV 14 g OIV 1 703 g OIV Enintään 17,64 kg ka/pv EKM *), kg/vuosi 8 978 Nettotarve yht./v 6 472 ry 621 695 g OIV 6 439 kg ka/v *) EKM = energiakorjattu maito

4 Eläinten rehut sekä rehujen laatu (harjoitustyössä taulukko 2) ja käyttö (taulukot 3 ja 4) saa vapaasti valita. Rehujen laatu (ka, ry, OIV ja PVT) on kirjanpitotiloilla keskimääräistä parempi (niin myös esimerkkitilalla ja harjoitustyössä). Lehmien ruokintasuunnitelmassa (taulukko 3) ensin valitaan nurmirehujen anto (kg sarakkeet) sisäruokinta- ja laidunkaudella. Sen jälkeen jäävä ravinnon vajaus täytetään väkirehuilla (kg sarakkeet) eli ohralla, kauralla ja rypsirouheella. Ruokinta pitää laatia niin, että lehmät syövät rehuissa energiaa tarvettaan vastaavasti (ylitys/alitus rivi). Valkuaisen anto ei ole niin tarkkaa. Päivää kohti annettavien rehujen mukaan lasketaan yhden lehmän (kg- ja ry/lehmä sarakkeet) ja kaikkien lehmien (kg/lehmät sarake) vuotuinen rehunkulutus rehuittain. Valittava väkirehu-% saa poiketa todellisesta väkirehu-%:sta enintään 1 prosenttiyksikköä ja yli- tai aliruokinta saa olla enintään 100 ry:ä. Esimerkkitilan väkirehu-% on 38,3 (oletus 39) ja aliruokinta 15 ry:ä. Taulukko 3. Esimerkkilehmien ruokintasuunnitelma (nurmi- ja väkirehuja sisäruokintaja laidunkaudella kg/lehmä/pv, kg ja ry/lehmä/v sekä kg/lehmät/v). Sisäruokintakausi 245 pv Laidunkausi 120 pv Vuosi 365 pv Nurmirehut kg kg ka ry OIV PVT kg kg ka ry OIV PVT kg/ lehmä ry/ lehmä yht. kg/ lehmät Heinä Säilörehu 34 10,2 10,2 877 143 8 330 2 499 424 830 Laidun 55 11,5 11,3 1 109 127 6 600 1 358 336 600 Nurmirehut yht. 10,2 10,2 877 143 11,5 10,9 1 069 127 3 857 Nettotarve 17,6 17,7 1 703 ----- 17,6 17,7 1 703 ----- 6 472 Ravinnon vajaus 7,4 7,5 826 143 6,1 6,4 594 127 2 614 kg/ lehmä ry/ lehmä yht. kg/ lehmät Väkirehut kg kg ka ry OIV PVT kg kg ka ry OIV PVT Ohra 4 3,4 3,8 361-144 4 3,4 3,8 361-145 1 460 1 381 74 460 Kaura 3 2,6 2,7 248-49 3 2,6 2,7 248-49 1 095 989 55 845 Rypsirouhe 1 0,9 0,9 138 125 245 229 12 495 Väkirehut yht. 6,9 7,4 747-68 6 6,5 609-195 2 599 Ylitys/alitus -0,5-0,1-79 -75-0,1 0,1 14-67 -15 Lehmät uudistetaan tilan hiehoilla. Hiehot (kpl/ikäluokka) saadaan kaavalla lehmien lkm (uudistus-% : 100) (lähin kokonaisluku). Loput vasikat myydään 7 10 pv:n ikäisinä ternivasikkoina. Vasikat oletetaan jäävän eloon ja hiehot oletetaan poikivan 2 vuoden ikäisinä. Hiehojen ruokinta laaditaan 3 ikäluokassa, joissa on yhtä paljon hiehoja, vaikka ikäluokat ovat eri pituiset (6, 12 ja 6 kk). Hiehojen ruokintasuunnitelmassa ensin määritetään hiehojen keskimääräinen ravinnontarve ikäluokittain (taulukko 4). Arvioidaan hiehojen keskimääräinen kasvu (kg/pv) ja lasketaan sen perusteella hiehojen elopaino (kg) ikäluokittain. Sen jälkeen valitaan ikäluokkien ry/pv- ja OIV/pv suositukset liitteen 7.1. taulukosta b. Liitteen 7.1. taulukossa c on vasikoiden ravinnontarve.

Taulukko 4. Esimerkkihiehojen keskimääräinen ravinnontarve 3 ikäluokassa päivää ja 2 vuotta kohti (a) ja ravinnon anto (b). a) b) Ikäluokka/elopaino ry OIV aika yht. ry yht. OIV yht. ka yht ry yht. OIV 0 6 kk /... kg 6 18 kk /.. kg 18 24 kk /... kg 5 2,7 308 182 pv 491 56 056 465 483 45407 4,6 412 365 pv 1 679 150380 1 648 1 656 151816 6,4 497 182 pv 1 165 90 454 1 169 1 178 109072 Yhteensä 0 24 kk (2 vuotta) 3 335 296890 3 282 3 317 306295 Tarpeen ylitys/alitus I -18_ I_ 9 405_ I Kasvutavoite: ennen siemennystä 700 g/pv ja sen jälkeen 600 g/pv Myytävien vasikoiden ja uudistushiehojen ruokintasuunnitelmissa (taulukko 5) valitaan ensin rehujen keskimääräinen syönti/eläin/pv ikäluokittain (kg sarakkeet). Sitten lasketaan ravinnon saanti (ka-, ry- ja OIV sarakkeet) ja rehujen syönnit 4 ikäluokassa (yht. kg sarakkeet). Lopuksi lasketaan hiehojen 2 vuodessa syömät rehut (2 v yht. kg sarake). Hiehoilla ravinnontarpeen ylitys tai alitus saa olla enintään 100 ry:ä (esimerkkitilalla alitus 18 ry:ä, taulukko 4). Taulukko 5. Esimerkkitilan ternivasikoiden ja hiehojen ruokintasuunnitelmat. Ternivasikat pv: 10 lkm: 37 Hiehot 0 6 kk lkm: 14 Rehut: Kg Kg ka Ry OIV yht. kg Kg kg ka ry OIV yht. kg Heinä 0,5 0,41 0,37 39 1 274 Hiehot Säilörehu 4 1,2 1,2 103 10 192 2 vuotta Ohra 1 0,86 0,95 90 2 548 yht. kg Maito 6 0,78 1,37 174 2 220 0,6 0,08 0,14 17 1 530 1 530 Yhteensä 0,78 1,37 174 2,60 2,65 249 ---- ---- Hiehot 6 18 kk lkm: 14 Hiehot 18-24 kk lkm: 14 ---- Rehut: Kg kg ka Ry OIV yht. kg kg kg ka ry OIV yht. kg ---- Heinä 0,5 0,42 0,37 39 2 555 0,5 0,42 0,37 39 1 274 5 103 Säilörehu 8 2,4 2,4 206 40 880 8 2,4 2,4 206 20 384 71 456 Laidun 4 0,84 0,82 81 20 440 9 1,89 1,85 181 22 932 43 372 Ohra 1 0,86 0,95 90 5 110 1 0,86 0,95 90 2 548 10 206 Kaura 1 0,86 0,90 83 2 548 2 548 Yhteensä 4,52 4,54 416 6,43 6,47 599 Rehujen kokonaistarve selviää, kun huomioidaan varastoissa ja ruokinnassa syntyvät rehuhävikit ja lasketaan mahdollisen heinän odelmasato. Hävikki lasketaan tuotettavasta tai ostettavasta rehumäärästä (ei nettotarpeesta). Rehun kokonaistarve (X) lasketaan kaavalla X = (100 rehun nettotarve) : (100 hävikki-%) ja saadaan karjan tarvitsemat rehut (kokonaistarve, kg rivi) (taulukko 6). Esimerkkitilalla hävikeiksi oletetaan: heinä 10 %, säilörehu 15 % ja rehuvilja 1 %. Odelman eli heinän II sato olisi (1,13 ha 6 500 kg/ha = 7 345 kg), jos heinäsato olisi 5 000 kg/ha. Odelma tehdään säilörehuksi tai laidunnetaan ja se pitää vähentää säilörehun tai laitumen kokonaistarpeesta. Odelmasato pitää huomioida myös taulukoissa 12 ja 14. Heinän tarve on esimerkkitilalla niin pieni, että heinä ostetaan.

Taulukko 6. Esimerkkitilan rehujen kokonaistarve ja sen mukaiset viljelyalat. 6 Heinä Säilörehu Laidun Ohra Kaura Rypsir. Maito Hävikki, % (+) 10 15 --- 1 1 ---- ---- Lehmät, kg 499 800 336 600 75 212 56 409 12 495 ---- Hiehot, kg 5 670 84 066 43 372 10 309 2 574 1 530 Välitysvasikat, kg ---- 2 220 Odelma, kg ( ) ---- ---- ---- ---- ---- Kokonaistarve, kg 5 670 583 866 x) 379 972 x) 85 521 58 983 12 495 3 750 Sato, kg/ha 22000 21 000 4 000 4 200 ----- Tarvittava ala, ha 26,54 18,09 21,38 14,04 ----- x) Vähennetään odelman nettosato (sisältää hävikin) Seuraavaksi arvioidaan keskimääräiset sadot. Huomoi, että kirjanpitotiloilla sadot ovat 20 25 % suuremmat kuin Suomessa keskimäärin. Sadolla (kg/ha) jaetaan kunkin rehun kokonaistarve (kg) ja saadaan tarvittava ala (ha). Verrattaessa rehualoja tilan peltoalaan selviää ostettavien ja myytävien rehujen tarve (esimerkkitilalla 0,02 ha, kun heinä ja rypsirouhe ostetaan). Tässä ilmoitetaan myös olkien käsittely, viljan kuivaustapa, yhteiskäyttöiset koneet ja urakoitsijalla teetettävät työt. 3. KASVINTUOTANNON SUUNNITTELU Peltoviljelyn tietoina annetaan peltoala sekä lohkojen koko, maalaji, ph, fosfori- ja kaliumluvut. Taulukon 6 tarvittava ala (ha) -rivin ja lohkojen kokotietoja käyttäen järjestetään tilan pellonkäyttö. Harjoitustyössä kasvintuotannon suunnittelu käsittää kiertojen järjestämisen, lannan määrän ja arvon laskemisen sekä lannoitus- ja sadon käyttösuunnitelmien tekemisen (taulukot 7-12). 3.1. Viljelysuunnitelma, kierrot ja lohkot Viljelysuunnitelmassa on tulevan kesän viljelytoimet. Harjoitustyössä 5-vuotiset säännölliset kierrot laaditaan yhdistetyn viljelyjärjestelmän mukaan (taulukot 7 8). Silloin vuosittain uusittava nurmiala vaihtelee vähän. Säännöllisessä kierrossa pitää huomata, että 1) kierron lohkot ovat jokseenkin yhtä suuret ja vähintään 3-4 ha:n suuruiset (yhdistetään annettuja lohkoja) 2) kierron pituus (v) on yleensä sama kuin lohkojen määrä kierrossa (kpl/v). Harjoitustyössä pellonkäyttö suunnitellaan niin, että laidun- ja säilörehut saadaan tilalta. Ensin laaditaan laidunkierto, jossa voidaan käyttää myös pelkkää nurmea eli uudistaa nurmi ilman suojaviljaa. Seuraavaksi laaditaan säilörehu-vilja kierto. Jos peltoa on ylimäärin, suunnitellaan myyntikasvien viljely. Viljeltävät kasvit pitää erottaa toisistaan, jotta voidaan laskea niiden lannoitus. Sopivia merkintöjä ovat mm.: H = heinä, Sr = säilörehu, L = laidun, O = ohra ja K = kaura.

7 3.2. Lannoitussuunnitelma 3.2.1. Karjanlanta Lannan tuotanto. Taulukossa 7 on lannan tuotanto harjoitustyön eläimillä. Huomaa aika, jolle kunkin eläinen lannan tuotanto on määritetty. Taulukko 7. Varastoitava lanta (m 3 ja tn), kun naudoilla huomioidaan laitumelle tuleva lanta. Lehmä (n. 8 kk) Hieho (n. 16 kk) Vasikka(paikka) Lihasika (4 kk) Aika Lietelanta Kuivalanta 1 vuosi 2 vuotta 1 vuosi 4 kuukautta 14 16 m 3 ja tn 15 16 m 3 ja tn 1 2 m 3 ja tn 0,7 m 3 ja tn 16 m 3 tai 14,4 tn 15 m 3 tai 13,5 tn 1,5 m 3 tai 2,5 tn Lannan ravinteet (taulukko 8). Keväällä levitettävän lannan typpi vastaa 100 %:sesti väkilannoitetyppeä. Ympäristötuen mukaan myös syksyllä levitettävän lannan liukoinen typpi huomioidaan 100 %:sesti. Fosforiin ja kaliumiin levitysajankohta ei vaikuta, mutta lannan fosforista kasveille käyttökelpoista on 85 % ja kaliumista 100 %. Taulukko 8. Lannan keskimääräinen typpi-, fosfori- ja kaliumpitoisuus (kg/m 3 ). Naudan lietelanta Naudan kuivalanta Sian lietelanta Liukoinen N Käyttökelp. P (Kokonais-P) Kalium 1,8 kg/m 3 1,2 kg/m 3 2,7 kg/m 3 0,42 kg/m 3 (0,5 kg/m 3 ) 1,02 kg/m 3 (1,2 kg/m 3 ) 0,68 kg/m 3 (0,8 kg/m 3 ) 2,9 kg/m 3 3,2 kg/m 3 1,9 kg/m 3 Lannan arvo (taulukko 9). Esimerkkilehmät tuottavat lietelantaa 714 tn ja hiehot 210 tn vuodessa. Vasikoista, joita pidetään 10 pv (36 vasikkaa/v, tilalla 37 vasikkaa), kertyy vuodessa 1 eläinpaikan lanta (36 : 37) eli noin 1 tn. Tilan lannassa (925 tn) on liukoista typpeä 1 665 kg, käyttökelpoista fosforia 389 kg ja kaliumia 2 683 kg. Nämä ravinteet hinnoitellaan ostolannoitteiden mukaan. Lannan arvo on (3 292 : 925 tn) 3,56 /tn. Taulukko 9. Esimerkkitilan lehmien, hiehojen ja vasikoiden lannan arvon määritys x). Määrä Typpi Fosfori Kalium /kg Yht. Karjanlanta 925 000 kg 1 665 kg 389 kg 2 683 kg ----- ----- Nurmen Y 2 ( - - ) 6 475 kg 1 295 kg 389 kg 389 kg 0,24 1 554 Suomensalp. ( - - ) 1 370 kg 370 kg 0 14 kg 0,17 233 Kalisuola ( - - ) 4 561 kg 0 0 2 280 kg 0,33 1 505 Väkilannoitteet yht. 11 900 kg 1 589 kg 371 kg 2 561 kg ----- 3 292 Lannan arvo ---- ---- ----- ----- 0,00355 x) Ensin lasketaan, paljonko Nurmen Y 2:ta tarvitaan (6 475 kg), jotta siinä on lannan fosforimäärä (389 kg). Sitten lasketaan, paljonko Suomensalpietaria tarvitaan (1 370 kg), jotta siinä ja Nurmen Y 2:ssa on lannan typpimäärä (1 665 kg). Lopuksi lasketaan, paljonko Kalisuolaa tarvitaan (4 561 kg), jotta siinä ja edellisissä lannoitteissa on lannan kalium-määrä (2 683 kg) (harjoitustyössä taulukko 9).

8 3.2.2. Lannoitussuunnitelman laatiminen Harjoitustyössä sitoudutaan ympäristötuen ehtoihin, mutta lisätoimenpiteitä (jotka vapaasti valittavissa) ei valita eikä muitakaan ympäristötuen ehtoja huomioida. Ympäristötuen ehdoksi asetettuja typpi- ja fosforimääriä ei saa ylittää (fosforin tasausmahdollisuus 5 vuoden aikana). Kalkituskustannus arvioidaan taulukossa 19. Lannoitteen käyttö määräytyy kasvin typpitarpeen mukaan. Ensin lasketaan kasville annettavan lannan liukoisen typen määrä. Tämä N-määrä vähennetään siitä N-määrästä, joka kasville ympäristötuen ehtojen mukaan enintään saa antaa. Näin saadaan tarvittava väkilannoitetypen määrä. Samalla tavalla lasketaan käyttökelpoisen fosforin levitysmäärä. Kunkin lohkon kasville sopiva(t) lannoitelaji(t) valitaan typen käyttötarpeen ja maan fosforiluvun mukaan (harjoitustyössä taulukko 10). Lopuksi lasketaan lannoitteiden käyttö keskimäärin kullekin kasville/ha (harjoitustyössä taulukko 11, ne tarvitaan taulukossa 14). 3.3. Sadon käyttösuunnitelma Sadon käyttösuunnitelmassa on tilan vuoden 2011 tuotokset (sadot ja maito), tuotosten käyttö (eläimille, varastoon ja myyntiin) ja ostettavat rehut. Taulukossa 12 lasketaan, miten tilalla tuotettavat rehut riittävät karjalle eli paljonko rehuja käytön jälkeen jää varastoon vuoden lopussa (varasto lisääntyy) tai paljonko pitää ostaa (varasto vähenee = ostetaan), kun oletetaan, ettei rehuja ole varastossa vuoden 2011 alussa. Taulukon 12 II sarakkeessa ovat tilalla tuotettavat rehut (ala ha sato kg/ha) ja tuotettavan maidon ja kokonaan ostettavat rehut. Lehmille, hiehoille ja vasikoille sarakkeissa ovat eläimille annettavat rehut hävikit huomioiden (samat taulukossa 6). Käytetään yhteensä sarakkeessa ovat rehujen kokonaiskäyttö. Varasto sarakkeeseen lasketaan kunkin tuotettavan ja eläimille annettavan rehun erotus eli lisääntyykö vai väheneekö rehun varasto vuoden 2011 lopussa (kun pysyy ennallaan = 0). Varaston vähennys merkitään myös ostetaan sarakkeeseen. Osto- ja kivennäisrehujen määrät laitetaan ostetaan riveille. Loppu maitomäärä ja myytävät viljat tulevat myydään sarakkeeseen. Taulukko 12. Esimerkkitilan sadon käyttösuunnitelma ja ostettavat rehut vuonna 2011. Tuotetaan Säilörehu Laidun Ohra Kaura Maito Ostetaan Heinä Rypsir. Kivenn. kg 584 320 380 100 85 520 58 800 452 625 5 670 12 495 3 805 Lehmille Kg 499 800 336 600 75 212 56 409 ----- 0 12 495 3 315 Hiehoille kg 84 066 43 372 10 309 2 574 1 530 5 670 490 Vasikoille kg 2 220 Käytetään yht. 583866 379972 85 521 58 983 3 750 5 670 12 495 3 805 Varasto lisääntyy vähenee 545 128 0 ---- 0 ----- 0 0 Ostetaan 1 183 ------ 5 670 12495 3 805 Myydään 448875 Sisältää mahdollisen odelmasadon

9 4. TYÖNMENEKIN ARVIOINTI Kasvien, eläinten ja koko viljelmän työnmenekit arvioidaan (harjoitustyössä taulukko 13). Kasvien ihmis- ja traktorityönmenekit ovat 6-14 tuntia/ha (laitumella pienin, heinällä suurin) ja puimurityönmenekki on 1,4 tuntia/ha (ProAgria 2010). Esimerkkitilan kasvinviljelytyöt yhteensä ovat 613 ihmis-, 586 traktori- ja 42 puimurityötuntia. Lehmän ihmistyönmenekki on 70 100 tuntia/v navetan koon ja koneistuksen mukaan. Hiehon kasvatus 2-vuotiaaksi vaatii ihmistyötä 30 tuntia ja ternivasikoiden kasvatus 1 tunnin. Traktorityötä tarvitaan lehmillä 4 ja hiehoilla 2 tuntia/eläin. Esimerkkitilan kotieläintyöt yhteensä ovat 4 608 ihmis- ja 285 traktorityötuntia. Maatalouden työt yhteensä ovat esimerkkitilalla 5 621 ihmis- ja 872 traktorityötuntia. Seuraavassa asetelmassa ovat maatalouden juoksevien, investointi- ja johtotöiden määrät eri kokoisilla kirjanpitotiloilla ohjeeksi harjoitustyöhön. Maatalouden juoksevat työt tuntia/ha Maatalouden investointityöt tuntia/tila Maatalouden johtotyöt tuntia/tila 10-20 ha 20-30 ha 30-50 ha yli 50 ha 140 100 60 30 30 80 100 120 100 140 170 250 5. TALOUDELLISET LASKELMAT 5.1. Nurmirehujen suhteelliset hinnat Harjoitustyössä (taulukko 14) nurmirehuille pitää laskea suhteelliset hinnat ohran markkinahinnan mukaan. Siinä tarvittavien rehujen kuiva-aine-%:t ja energiaväkevyydet ovat harjoitustyön taulukossa 2. Jos ohran markkinahinta on 0,10 /kg, silloin nurmirehujen suhteelliset hinnat energiaväkevyyden mukaan ovat (taulukko 13): Taulukko 13. Heinän, säilörehun ja laitumen suhteellisen hinnan laskeminen x). Energiaväkevyyden mukaan Heinä: 0,83 ka-% 0,89 ry/kg ka 0,10 /kg = 0,0781 /kg 0,86 ka-% 1,1 ry/kg ka Säilör.: 0,30 ka-% 1,0 ry/kg ka 0,10 /kg = 0,0317 /kg 0,86 ka-% 1,1 ry/kg ka Laidun: 0,21 ka-% 0,98 ry/kg ka 0,10 /kg = 0,0218 /kg 0,86 ka-% 1,1 ry/kg ka x) Laske suhteelliset hinnat ( /kg) energiaväkevyyden mukaan vähintään 4 desimaalilla taulukon 2 rehuarvoilla. Käytä ohran a -hintana laskenta-ajan markkinahintaa. Rehun X suhteellinen hinta lasketaan kaavalla: [(X:n ka-% X:n ry/kg ka) : (ohran ka-% ohran ry/kg ka)] ohran markkinahinta.

10 5.2. Katetuottolaskelmat 5.2.1. Katetuottolaskelman perusteet Katetuotto = tuotot muuttuvat kustannukset. Muuttuvia tekijöitä ovat uusiksi tuotteiksi muuttuvat panokset (siemenet, lannoitteet, rehut yms.), tuotantoa ylläpitävät tekijät (energia, kasvinsuojeluaineet, lääkkeet yms.), tilapäiset työntekijät, traktorin ja puimurin käyttökustannukset, vuokrat ja urakointivelotukset (muuttuvat kustannukset). Kiinteitä tekijöitä ovat perheen työ, maa, perusparannukset, rakennukset, koneet ja laitteet (kiinteät kustannukset). Vaikeinta lienee liike- ja eläinpääoman laskeminen. Yrittäjä sijoittaa rahaa ja työtä tulevaisuudessa saatavaan satoon ja eläimiin. Sadonvaraan ja varastoihin sijoitettava pääoma on liikepääomaa (1) ja eläimiin käytettävä pääoma on eläinpääomaa (2). 1. Liikepääoman määrä. A. Kasvit: Kasveilla (taulukko 14) liikepääomassa huomioidaan muuttuvat kustannukset ja ihmistyökustannus. Liikepääoman määrä saadaan kertomalla tämä summa seuraavilla luvuilla: Heinä ja säilörehu 0,5 (= 50 %) luvut ilmoittavat, mikä osuus kasvien muuttuvi- Laidun.... 0,4 (= 40 %) en ja ihmistyökustannusten summasta on sidottu Ohra ja kaura.... 0,3 (= 30 %) tuotantoon yhden vuoden ajaksi (t = 1). B. Eläimet: Eläimillä muuttuvien ja ihmistyökustannusten summassa ei huomioida uudistus- eikä eläinpääoman korkokustannusta. Lisäksi taulukoissa 15 ja 16 kohdissa liikepääomaa laskettaessa tilalla tuotettavien rehujen muuttuvat kustannukset lasketaan kertomalla eläimille annettavat rehumäärät näiden rehujen muuttuvia kustannuksia vastaavilla a -hinnoilla ( /kg). A -hinnat saadaan jakamalla rehun muuttuvien ja ihmistyökustannusten summa kyseisen rehun hehtaarisadolla (taulukko 14). Sen jälkeen liikepääoman määrä saadaan kertomalla näin laskettujen muuttuvien ja ihmistyökustannusten summa seuraavilla luvuilla: Lypsylehmä. 0,2 (= 20 %) luvut ilmoittavat, mikä osuus eläinten muuttu- Poikiva hieho.. 0,6 *) (= 60 %) vien ja ihmistyökustannusten summasta on si- Lihasika... 1,5 *) (= 150 %) dottu tuotantoon yhden vuoden ajaksi (t = 1). *) Kun eläimen tuotantojakso poikkeaa yhdestä vuodesta, se huomioidaan liikepääoman määrässä. Kun hieho kasvatetaan 2 vuoden ikäiseksi, harjoitustyössä 60 %:n (12 kk:n) sijasta käytetään 120 % (24 kk) eli hiehon katelaskelmassa (taulukko 16) liikepääoman määrässä huomioitavat kustannukset kerrotaan 1,2:lla (ei 0,6:lla). Tuotettaessa 3 lihasikaerää vuodessa asetelman 150 %:n (12 kk:n) sijasta harjoitustyössä käytetään 50 % (4 kk) (kerroin 0,5) (ei 1,5), koska kyse on yhden sian katelaskelmasta (taulukko 20). 2. Eläinpääoman määrä. Myös eläinpääoman määrässä huomioidaan tuotantojakson pituus. Kasvatettaessa hieho 2-vuotiaaksi eläinpääoman määrä on 2 vasikan arvo (taulukko 16) ja tuotettaessa sikalassa 3 lihasikaerää vuodessa yhden sian eläinpääoman määrä on 1/3 porsaan arvo (taulukko 20).

11 5.2.2. Kasvin- ja kotieläintuotannon katetuotot Kasvintuotannon katetuottolaskelmia Harjoitustyön laskelmissa pitää käyttää omia lähtötietoja, kuten kasvien satoja ja lannoitusta, eläinten tuotoksia ja ruokintaa sekä kasvien ja eläinten työnmenekkejä. Muilta osin käytetään ProAgrian 2010 mallilaskelmien tietoja. Samojen kustannuserien lisäksi kasveilla on omia kustannuksia, kuten niittonurmilla säilöntä- ja laitumella aitauskustannus (taulukko 14). Laskelmissa on vuosien 2008 2011 tietoja. Taulukossa 14 on malliksi myös heinän katetuottolaskelma, vaikka esimerkkitilalla ei viljellä heinää. Taulukko 14. Esimerkkitilalla viljeltävien kasvien katetuotot ( /ha) (A-tukialue). /ha Heinä Säilörehu Laidun Ohra Kaura Tuotot ) m.. á määrä á määrä á m.. á m.. á Sato 1) 5000 0,0781 390 22000 0,0317 698 21000 0,0218 457 4000 0,1 400 4200 0,09 378 Peltotuet 2) 620 620 620 512 512 Tuotot yht. 1 010 1 318 1 077 912 890 Muutt. kust. Kylvösiem. 3) 9 2,8 25 9 2,9 26 9 2,9 26 200 0,32 64 180 0,32 58 Karjanlanta 4) ---- ---- ---- 25,4 3,56 90 25,4 3,56 90 Nurmen Y1 4) 500 0,23 115 400 0,23 92 400 0,23 92 Suomensalp. 4) 500 0,18 90 400 0,18 72 200 0.18 36 180 0,18 32 Pellon Y3 4) Kasvinsuoj. 5) 1 11 11 1 11 11 1 11 11 1 72 72 1 43 43 Säilöntäaine 20 1,21 24 109 1,21 132 Säilöntämuovi 1,2 2,49 3 6,5 2,49 16 Aitaus 6) 942 0,006 6 0,095 36 3 Traktorityö 7) 12 4,39 53 10 4,39 44 6 4,39 26 6 4,39 26 6 4,39 26 Leikuupuinti 7) 1,4 4,39 6 1,4 4,39 6 Kuivaus 8) 4000 0,011 44 4200 0,01. 46 Liikep. korko 9) 213 0,05 11 285 0,05 14 127 0,05 6 128 0,05 6 116 0,05 6 Muuttuvat kust. yht. 280 425 237 345 308 Katetuotto 1 730 892 840 567 582 Ihmistyö 10) 13 14,5 189 11 14,5 160 6 14,5 87 6 14,5 87 6 14,5 87 Katetuotto 2 541 732 753 480 495 1) Sadot (määrä) taulukossa 6. Nurmirehujen suhteellisen hinnan laskukaava taulukossa 13. Käytä ohran ja kauran a -hintoina laskenta-ajan markkinahintoja. Sisällytä heinäsadon arvoon myös odelmasadon arvo (0,0317 6 500 = 206 /ha) (jos odelma laidunnettaisiin, silloin laitumen a -hinta). 2) Kasvien tuet (2009): 1) tilatuen tasatukiosuus, 2) LFA-tuki, 3) ympäristötuki (perustoimenpiteet, ei lisätoimenpiteitä) ja 4) kansalliset tuet. Esimerkkitilan peltoviljelytuet yht. 45 804. 3) Nurmea perustettaessa siementä 27 kg/ha (3-v. nurmet, 27 : 3 = 9 kg/ha/v). Ostosiemenen hinnassa rahtikulut (0,03 /kg). Jos oma viljan siemen, silloin myös kunn.lisä (0,06 /kg) ja peittaus (0,05 /kg). 4) Lannoitteiden määrät ja a -hinnat taulukosta 11 (ostolannoitteiden hinnoissa myös rahti 0,013 /kg). 5) Nurmilla juolavehnän torjunta-ainekulut nurmi uusittaessa (34 /ha/3 v = 11 /ha/v). Ohralla rikkakasvien ja kasvitautien torjunta-ainekulut (43 + 29 /ha). Kauralla rikkakasvien torjunta-ainekulut (43 /ha). 6) Tällä rivillä heinän paalinarukustannus (pyöröpaalit) ja laitumen aitalangan sähkökustannus. Aitauksen (tolppien, langan yms.) kiinteät kustannukset huomioidaan muiden perusparannusten yhteydessä. 7) Traktori- ja puimuritöiden osalta poltto- ja voiteluainekulut. Vuokrapuinnin veloitus 87,5 /ha. 8) Oman kuivurin energiakustannukset 0,011 /kg. Vuokrakuivauksen veloitus 0,025 /kg. 9) Korkokanta on 5 % taulukoissa 14 18 ja se on myös oman pääoman korkokanta taulukossa 19. 10) Ihmistyönmenekki ja yrittäjäperheen työn a -hinta taulukosta 13.

Lehmän katetuottolaskelma 12 Maidon a -hinta ( /kg) on vuoden 2010 keskihinta. Tuotantoon sidotut tuet selostetaan alaviitteissä 2 ja 3. Lihatuotto on (0,5 elopaino) (uudistus-% : 100) ja vasikkatuotto 1 vasikan myyntitulo. Rehu- ja uudistuskustannusten laskeminen on alaviitteissä 4 ja 5. Lääkintä- yms. kustannukset voidaan arvioida yhtenä eränä. Traktorityö huomioidaan, jos taulukossa 13 lehmän kohdalla on traktorityötä (samoin hiehon katelaskelmassa). Liikepääoman määrän laskeminen selostetaan sivulla 10 ja alaviitteessä 6. Liikepääomalle ja eläinpääomalle (hiehon ostohinnalle) lasketaan 5 %:n mukainen korko. Taulukko 15. Esimerkkitilan lypsylehmän katetuottolaskelma (A-tukialue). Tuotot ( /lehmä/v) määrä á Maito 1) 8875 0,36 3 195 Kansallinen tuki 2) 8875 0,031 275 Tilatuen lisäosa 3) 8875 0,02278 202 Karjanlanta 14 3,56 50 Liha 82,38 1,70 140 Vasikka (10 pv:n ikäinen) 1 110 110 T uotot yhteensä 3 972 Liikepääomaa laskettaessa 6) Muuttuvat kust. ( /lehmä/v) määrä á á Heinä 4) (0,087)* --- Säilörehu 9 800 0,03171 311 0,02658 260,52 Laidun 6 600 0,02175 144 0,01544 101,90 Ohra 1 475 0,116 171 0,12407 182,98 Kaura 1 106 0,106 117 0,11003 121,71 Rypsirouhe 245 0,40 98 Kivennäiset 65 0,55 36 Lääk., tarkk., siem., sähkö yms. 1 270 270 Traktorityö 4 4,39 18 Uudistus 5) 0,2746 1 000 275 Liikepääoman korko 6) 426 0,05 22 Eläinpääoman korko 1 000 0,05 50 Muuttuvat kustannukset yhteensä 1 511 Katetuotto 1 ( /lehmä/v) 2 461 Ihmistyö 7) 80 14,5 1 160 Katetuotto 2 ( /lehmä/v) 1301 1) Normimaidon (4,3 % rasvaa, 3,3 % valkuaista) hinta koostumus- ja jälkitileineen 0,37 /l X). 2) Maidon kansallinen tuki enintään kiintiön mukaiselle maitomäärälle A-tukialueella 0,032 /l X). 3) Tilatuen lisäosa maitokiintiön mukaan 0,02346 /l X). Mahdollista tukileikkausta ei huomioida. 4) Rehujen määrät lehmiä kohti taulukossa 12 (tässä yhtä lehmää kohti) ja a -hinnat taulukossa 14. Ohran ja kauran a -hintoihin pitää lisätä vielä jauhatuskustannus 0,016 /kg. 5) Uudistus-%:n mukainen osuus hiehon hinnasta: kaava (uudistus-% : 100) hiehon a -hinta. 6) Liikepääomaa laskettaessa tilarehujen hinnoittelu esitetty sivulla 10. Näillä rehujen a -hinnoilla, joissa väh. 5 desimaalia ja viljoilla jauhatuskustannus, kerrotaan lehmän syömät rehumäärät. Liikepääomassa huomioitavat kustannukset ja liikepääoman määrän laskeminen esitetty sivulla 10. 7) Ihmistyönmenekki taulukosta 13. Ihmis- ja konetöiden a -hinnat samat kuin taulukossa 14. -------------- X) Alaviitteet 1 3: Jakamalla litraperusteiset hinnat 1,03:lla saadaan kiloperusteiset hinnat. ( )* Heinän muuttuvia kustannuksia vastaava hinta, vaikka heinää ei esimerkkitilalla tuoteta.

13 Hiehon katetuottolaskelma (harjoitustyössä taulukko 16) Hiehon määrä on 1 ja a -hinta on taulukossa 15. Rehumäärät/hieho saadaan taulukosta 12. Kaikkien rehujen a -hinnat (myös liikepääomaa laskettaessa ) ovat samat kuin taulukossa 15. Lääkintä- yms. kustannukset arvioidaan 150 :ksi/hieho. Liikepääoman määrä laskeminen on selostettu sivulla 10. Eläinpääoman määrä on 2 vasikan hinta (2 v). 5.3. Rakennusten, perusparannusten ja koneiden kiinteät kustannukset Rakennusten jälleenhankinta-arvot (JHA) johdetaan MMM:n tukemissa investoinneissa hyväksyttävistä kustannuksista (harjoitustyössä taulukko 17). Esimerkkitilan tuotantorakennusten JHA:t ovat: 1. Lypsykarjarakennus; 20 3 110 + 31 2 420 = 137 200 (sis. kalusteet, ruokintalaitteet yms.) 2. Lypsyjärjestelmä laitteineen; 51. /lehmä = 82 100 3. Maitohuone ym. lämpimät tilat; 40 /lehmä + 11 /lehmä = 19 200 4. Säilörehun koneellinen jakojärjestelmä; 40 /lehmä + 11... /lehmä = 13 100 5. Väkirehun koneellinen jakojärjestelmä; 20... /ehmä + 31.. /lehmä = 5 200 6. Tilasäiliö; 10.. /llehmä + 41.. /lehmä = 11 000 Kohdat 1 6 yht. 267 800 7. Lantala (lietesäiliö); Lietelantaa 51 14 m 3 + 14 15 m 3 + 1 1 m 3 = 925 m 3 Rakennuskustannus;... 925 0,6 = 25 300 8. Säilörehuvarasto; kattamaton (säilörehun tarve ruokinnassa 574 tn : 0,85 = 675 m 3 ) Siilot; 200 m 3. /m 3 + 475 m 3. /m 3 + välivarasto 15 m 2. /m 2 = 28 700 9. Heinävarasto; Varaston koko 20 000 kg + 25 %:n hukkatila : 120 kg/m 3 = 200 m 3 (lattia-ala n. 70 m 2 ) Rakennuskustannus; 70 m 2.. /m 2 = 11 400 10. Konevarasto (200 m 2 ) eli 100 m 2.. + 100 m 2.. = 29 400. 11. Viljan kuivaamo ja muu varastotila (väkir. varastotila, ajotila yms.). yht. = 25 200. Kohdat 1 12 yht. 388 000 Kiinteät kustannukset lasketaan seuraavasti: korkokanta (sama kuin taulukoissa 14 16), tasapoistot, kunnossapito- ja vakuutuskustannukset rakennuksilla 1 2 %, perusparannuksilla 1 % ja koneilla 2 3 % jälleenhankintahinnoista (JHA:sta). Rakennusten kestoaika on 20 35 v (ei JA). Rakennusten nykyarvo (NA) lasketaan kaavalla 1, poisto kaavalla 3, korko kaavalla 5 ja kunnossapito ja vakuutus kaavalla 7. Esimerkkitilan kaikkien rakennusten NA on 237 300, poistokustannus on 15 250 /v, korkokustannus on 9 700 /v ja kunnossapito- ja vakuutuskustannukset ovat 3 880 /v. Kaava 1. NA = JHA Ikä (JHA : Kestoaika) Kaava 2. NA = JHA Ikä (JHA JA) : Kestoaika Kaava 3. Poisto = JHA : Kestoaika Kaava 4. Poisto = (JHA JA) : Kestoaika Kaava 5. Korko = 0,0p (JHA : 2) Kaava 6. Korko = 0,0p (JHA + JA) : 2 Kaava 7. Kunn.pito + vak. = 0,0p JHA Kaava 8. Kunnossapito = 0,0p JHA

14 Pelloista 2/3 oletetaan salaojitetuksi. Salaojien JHA on 1 800-2 000 /ha. Salaojat kestävät usein 50 v. Salaojien nykyarvo sekä poisto-, korko- ja kunnossapitokustannukset lasketaan kaavoilla 1, 3, 5 ja 8 (salaojia ei vakuuteta). Esimerkkitilalla muiden perusparannusten JHA:ksi arvioidaan 25 000 ja kestoajaksi 50 v. Esimerkkitilan kaikkien perusparannusten JHA on 135 000, NA on 78 500 ja kiinteät kustannukset ovat 7 400 /v. Koneiden ja kaluston JHA:t ovat uusien koneiden hintoja. Yleensä vain traktorilla ja puimurilla on jäännösarvo. Koneiden kestoaika on 10-25 v. Koneilla, joilla on jäännösarvo, nykyarvo lasketaan kaavalla 2, poisto kaavalla 4, korko kaavalla 6 ja kunnossapito ja vakuutus kaavalla 7. Koneilla, joilla ei ole jäännösarvoa, kaavat ovat 1, 3, 5 ja 7. Esimerkkitilan koneiden JHA on 342 000, NA on 201 800 ja kiinteät kustannukset ovat 37 000. Harjoitustyössä rakennusten, perusparannusten ja koneiden laskelmat ovat taulukossa 17. Huomioi, että taulukon 17 tiedot ovat yhdenmukaiset sivun 6 ja taulukon 14 tietojen kanssa. 5.4. Maidon tuotantokustannus- ja voitto/tappiolaskelmat Tässä lasketaan maidon tuotantokustannukset ja tuotot ( /tila). Vähentämällä tuotoista tuotantokustannukset saadaan maidontuotannon tulos ( /tila) ja vähentämällä tuotantokustannuksista sivutuotot ja jakamalla erotus maitomäärällä saadaan maitokilon tuotantokustannus ( /kg) (taulukko 18). Tilalla tuotettavien rehujen muuttuvat kustannukset saadaan kertomalla rehujen muuttuvia kustannuksia vastaavilla a -hinnoilla (ne taulukossa 16 kohdassa liikepääomaa laskettaessa ) kunkin rehun kokonaismäärä (alaviite 1). Ternivasikoille ja hiehoille annettava tilamaito (määrä, kg a -hinta) lasketaan tilarehujen kustannuksiin. Ostorehukustannusten laskeminen selostetaan alaviitteessä 2. Loput muuttuvat kustannukset lasketaan niin, että ensin lehmän lääkintä yms. menot sekä traktorityö-, liikepääoman korko- ja eläinpääoman korkokustannukset ( /v) kerrotaan lehmien määrällä sekä hiehon vastaavat kustannuserät ( /2 v) hiehojen määrällä ja sitten nämä lehmien ja hiehojen kustannuserät lasketaan yhteen. Uudistuskustannusta ei ole, koska hiehojen kustannukset ovat jo edellä lasketuissa kustannuserissä. Työkustannus lasketaan mm. alaviitteessä 4 esitetyllä tavalla. Kasvinviljelyn ihmistyökustannus jää pois, koska se sisältyi jo rehujen a -hintojen kautta rehukustannuksiin. Rakennusten, perusparannusten ja koneiden osalta esitetään jo lasketut poisto-, korko-, kunnossapito- ja vakuutuskustannukset. Pellon korkokustannusta laskettaessa käytetään todennäköistä pellon a -hintaa ja 5 %:n korkokantaa. Yleiskustannus on 3 % edellä laskettujen muuttuvien ja kiinteiden kustannusten summasta. Päätuotto kattaa maito- ja tukituotot. Tukituotoissa huomioidaan peltoala- ja eläinperäiset tuet. Sivutuottoja ovat lannan arvo, muut nautakarjatalouden tuotot, kasvinviljelytuotteiden myyntitulot ja varasto-omaisuuden arvonlisäys. Lanna arvo tarkoittaa tässä lannan kokonaismäärän arvoa. Muihin nautakarjatalouden tuottoihin (= eläinom. arvonlisäys) sisätyvät lehmien teurastuotot ja ternivasikoiden myyntitulot. Varastojen arvonlisäyksen laskeminen selostetaan alaviitteessä 11.

Taulukko 18. Esimerkkitilan maidon tuotantokustannus- ja voitto/tappiolaskelmat. 15 1. MAIDON TUOTANTOKUSTANNUKSET ( /tila) Muuttuvat kustannukset: a. Rehukustannus määrä á /tila yht. yht. Tilan rehut: 1) Heinä (tuotetaan) Säilörehu 583 866 0,02658 15 521 Laidun 379 972 0,01544 5 866 Ohra 85 522 0,12407 10 611 Kaura 58 800 0,11003 6 470 Maito (vasikoille) 3 749 0,36 1 350 Ostorehut: 2) Säilörehu (ostetaan) Ohra (ostetaan) Kaura (ostetaan) 184 0,106 20 Rypsirouhe 12 495 0,40 4 998 Kivennäiset 3 805 0,55 2 093 46 929 b. Muut muuttuvat kustannukset 3) Lääkintä-, tarkkailu-, siemennys-, sähkö- yms. kustannukset 15 170 Traktorityökustannus (kotieläimet) 1 018 Muiden traktoritöiden kustannukset Urakointiveloitukset Liikepääoman korkokustannus 1 965 Eläinpääoman korkokustannus 2 704 20 857 I. Muuttuvat kustannukset yhteensä (a + b), /tila 67 786 Kiinteät kustannukset: Työkustannus 4) 72 610 Rakennusten, perusparannusten ja koneiden poistokustannukset 34 833 Rakennusten, perusparannusten ja koneiden korkokustannukset 22 875 Rakennusten, peruspar. ja koneiden kunnossapito- ja vakuutusk. 15 490 Pellon korkokustannus 5) pelto 3 000 /ha 12 006 Yleiskustannus 6) 6 768 II. Kiinteät kustannukset yhteensä, /tila 164 582 TUOTANTOKUSTANNUKSET (I+II), /tila 232 368 2. MAIDONTUOTANNON TULOS (voitto tai tappio) /tila Tuotot: Määrä á /tila yht. yht. Maitotuotto 7) 452 625 0,36 162 945 Peltoala- ja eläinperusteiset tuet yhteensä 8) 70 146 233 091 Karjanlannan arvo 9) 3 293 Muut nautakarjatalouden tuotot (eläiom. arvonlisäys) 10) 11 212 Kasvinviljelytuotteiden myyntitulot Tuotevarastojen arvonlisäys 11) 18 14 524 TUOTOT YHTEENSÄ, /tila 247 615 Tuotantokustannukset, /tila 232 368 Maidontuotannon VOITTO/TAPPIO, /tila 15 247 Tuotantokustannukset ( /tila) tuotoista ( /tila), % 94

Kokonaistuotto kg á 1) Maito 374400 0,41 152701 2) Eläinomaisuuden ja varastojen muutos 7024 3) Lannan arvo 2952 4) Peltoala- ja eläinperust. tuet yhteensä 22230 Kokonaistuotto yht: 184907 Tuotantokustannus Muuttuvat kustannukset Rehukustannus 5) Kotoiset rehut määrä á Kuivaheinä 13213 0,015 195 Säilörehu 507536 0,003 1758 Laidun 307908 0,003 1058 Ohra 79616 0,096 7671 Kaura 83240 0,091 7577 Ostorehut 0 Ohra 47616 0,121 5766 Kaura 36560 0,132 4818 Rypsirouhe 10690 0,336 3596 Muut muuttuvat kustannukset Siem., lääk., sähkö yms. 12816 Traktorityö 222 6) Liikepääoman korko 1335 7) Eläinpääoman korko 3517 Muuttuvat kustannukset yhteensä 50328 9) 10) Kiinteät kustannukset 8) Työkustannus 34440 Rakennusten, salaojien ja koneiden poistot 33070 Rakennusten, salaojien ja koneiden korko 24566 Rakennusten, salaojien ja koneiden kunnossapito ja vak. 14810 Maan korko 15136 11) Osuus yleiskustannuksista 4720 Kiinteät kustannukset yhteensä 126742 Tuotantokustannukset yhteensä 177070 Nettovoitto/-tappio 7837 Maitokilon tuotantokustannus Tuotantokust. yht 177070 - sivutuotteiden arvo 9976 Maitotuotos, kg yht. 374400 Tuotantokustannus /kg 0,45 Maidon tilityshinta (sis. lisähinta) v. 2001 0,41 /kg Peltoala- ja eläinperust. tuet yhteensä 22230 Maidon tilityshinta + tuet /kg 0,47 /kg 16 3. MAIDON TUOTANTOKUSTANNUS ( /kg) määrä /tila /kg Tuotantokustannukset, /tila 232 368 sivutuotot, /tila 14 524 Maitotuotos, kg/tila 452 625 TUOTANTOKUSTANNUS, /kg /kg 0,481 Maidon a -hinta, /kg 0,36 Peltoala- ja eläinperusteiset tuet, /kg 0,15 Maidon tilityshinta + tuet, /kg 0,51 1) Tilarehujen määrät taulukon 12 käytetään yht. sarakkeesta ja a -hinnat taulukon 15 liikepääomaa laskettaessa -kohdasta. Kuitenkin jos tilarehun varasto vähenee (tilarehua ostetaan), tämä rehumäärä vähennetään käytetään yhteensä rehumäärästä. 2) Ostorehujen määrät taulukon 12 ostetaan sarakkeesta ja a -hinnat taulukosta 15. 3) Loppujen muuttuvien kust. laskenta selostettu s. 14. Huomaa muiden traktoritöiden kust. (taul. 13). 4) Työkustannus = (maatalouden työt yht. kasvinviljelytyöt yht.) työn a -hinta (taulukko 13). 5) Pellon korkokustannus = 0,00p pellon a-hinta /ha tilan peltoala ha. 6) Yleiskustannus 3 % edellä laskettujen muuttuvien ja kiinteiden kustannusten summasta. 7) Maitomäärä sivulta 3 tai taulukosta 12 ja maidon a -hinta taulukosta 15. 8) Tuet yhteensä = peltoviljelytuet yht. /tila + (maidon kans. tuki + tilatuen lisäosa /lehmät/v). 9) Lannan arvo taulukosta 9. Tuotantokustannus % kokonaistuotosta: 96 10) Muut nautakarjatalouden tuotot = (lihatuotto /lehmä/v lehmien lkm) + (vasikkatuotto /lehmä/v ternivasikoiden lkm) (taulukko 15). 11) Tuotevarastojen arvonlisäys = varastoon tuotettujen kotoisten rehujen määrät kg a -hinnat /kg. Rehujen määrät taulukon 12 varasto lisääntyy -sarakkeesta ja a -hinnat taulukosta 14. 5.5. Maatalouden tunnuslukujen laskeminen Tässä laaditaan tuloslaskelma (kuva 2, taulukko 19) ja lasketaan kannattavuuden tunnusluvut. Esimerkkitilalla isäntä tekee maataloustöitä 1 800, emäntä 1 700, nuori isäntä 389 ja vieras työntekijä 1 732 tuntia vuonna 2011. Viljelijäperheen palkkavaatimus on 56 385 (3 889 h 14,5 /h). Vieraan palkkakustannus on 29 444 (1 732 h 17 /h). Palkattu työvoima ja vieras pääoma huomioidaan vasta tässä laskelmassa. TUOTOT YHTEENSÄ Muuttuvat kulut LIIKEVAIHTO (myyntituotot ja tuet) Kiinteät Kulut Yrittäjäperheen palkkavaatimus Poistot TUOTANTOKUSTANNUKSET Korot Omaisuuden muutokset + maksuttomat luovut. KÄYTTÖKATE LIIKETULOS Oman pääoman korkovaatimus NETTOTULOS YRITTÄJÄN VOITTO Kuva 2. Maatalouden tunnusluvut ja niiden laskemisperiaatteet.

17 Yrittäjänvoitto = tuotot tuotantokustannukset. Maataloustulo, joka on yrittäjäperheen työn palkaksi ja oman pääoman koroksi tuotoista jäävä osa, saadaan vähentämällä tuotoista muuttuvat ja kiinteät kulut sekä poistot ja korot. Kannattavuuskerroin osoittaa, missä suhteessa työlle ja omalle pääomalle saatavat korvaukset (= maataloustulo) ovat yrittäjäperheen palkkavaatimuksen ja oman pääoman korkovaatimuksen summaan. Taulukko 19. Esimerkkitilan yrittäjänvoiton ( /tila) laskeminen tuloslaskelmasta. T TUOTOT YHTEENSÄ 1) /tila Maitotuotto 162 945 Peltoala- ja eläinperusteiset tuet yhteensä 70 146 Karjanlannan arvo 3 293 Muut nautakarjatalouden tuotot 11 212 Kasvinviljelytuotteiden myyntitulot Tuotevarastojen arvonlisäys 18 Tuotot yhteensä, /tila 247 615 1. MUUTTUVAT KULUT (siemenet, lannoitteet, polttoaineet, ostorehut yms. tarvikkeet) a. Kasvinviljelyn muuttuvat kulut katetuottolaskelmien mukaan: 2) ha /ha /tila Heinä Säilörehu 26,56 411 10 918 Laidun 18,10 231 4 179 Ohra 21,38 339 7 246 Kaura 14,00 302 4 229 Kasvinviljelyn muuttuvat kulut yhteensä 26 572 b. Kotieläintuotannon muuttuvat kulut maidon tuotantokustannukset -laskelman mukaan: 3) Kotieläintuotannon muuttuvat kulut yhteensä 24 648 1. Muuttuvat kulut yhteensä (a + b), /tila 51 220 2. KIINTEÄT KULUT 4) /tila Kunnossapito- ja vakuutuskustannukset 15 490 Pienkaluston hankintahinta (arvio) 5 000 Kalkituskustannus (arvio) 3 000 Maksettavat palkat 1 732 tuntia 29 444 Yleiskustannus 6 768 2. Kiinteät kulut yhteensä, /tila 59 702 3. YRITTÄJÄPERHEEN PALKKAVAATIMUS 5) tuntia /tunti /tila 3. Palkkavaatimus 3 889 14,5 56 385 4. KÄYTTÖOMAISUUDEN POISTOT 6) /tila Tuotantorakennukset 15 248 Perusparannukset 2 700 Koneet ja kalusto 16 885 4. Poistot yhteensä, /tila 34 833

Kokonaistuotto kg á 1) Maito 374400 0,41 152701 2) Eläinomaisuuden ja varastojen muutos 7024 3) Lannan arvo 2952 4) Peltoala- ja eläinperust. tuet yhteensä 22230 Kokonaistuotto yht: 184907 Tuotantokustannus Muuttuvat kustannukset Rehukustannus 5) Kotoiset rehut määrä á Kuivaheinä 13213 0,015 195 Säilörehu 507536 0,003 1758 Laidun 307908 0,003 1058 Ohra 79616 0,096 7671 Kaura 83240 0,091 7577 Ostorehut 0 Ohra 47616 0,121 5766 Kaura 36560 0,132 4818 Rypsirouhe 10690 0,336 3596 Muut muuttuvat kustannukset Siem., lääk., sähkö yms. 12816 Traktorityö 222 6) Liikepääoman korko 1335 7) Eläinpääoman korko 3517 Muuttuvat kustannukset yhteensä 50328 9) 10) Kiinteät kustannukset 8) Työkustannus 34440 Rakennusten, salaojien ja koneiden poistot 33070 Rakennusten, salaojien ja koneiden korko 24566 Rakennusten, salaojien ja koneiden kunnossapito ja vak. 14810 Maan korko 15136 11) Osuus yleiskustannuksista 4720 Kiinteät kustannukset yhteensä 126742 Tuotantokustannukset yhteensä 177070 Nettovoitto/-tappio 7837 Maitokilon tuotantokustannus Tuotantokust. yht 177070 - sivutuotteiden arvo 9976 Maitotuotos, kg yht. 374400 Tuotantokustannus /kg 0,45 Maidon tilityshinta (sis. lisähinta) v. 2001 0,41 /kg Peltoala- ja eläinperust. tuet yhteensä 22230 Maidon tilityshinta + tuet /kg 0,47 /kg 18 Maatalouteen sijoitettava pääoma 7) /tila Pellon ja perusparannusten nykyarvo 318 620 Tuotantorakennusten nykyarvo 237 320 Koneiden ja kaluston nykyarvo 201 750 Kotieläinten arvo: Lypsylehmät 26 010 Hiehot 9 101 Varastojen arvo 79 280 Pääomaa yhteensä 872 081 velkaa korko-% korot 5. Korkomenot 348 832 5 17 442 6. OMAN PÄÄOMAN KORKOVAATIMUS 9) Pääomaa korko-% Korovaat. 6. Korkovaatimus 523 249 5 26 162 TUOTANTOKUSTANNUKSET (1 6), /tila 245 744 YRITTÄJÄNVOITTO, /tila 1 871 Tuotantokustannus % kokonaistuotosta: 96 1) Tuotot erikseen ja yhteensä ( /tila) tässä samat kuin taulukossa 18. 2) Lasketaan ( /tila): kasvin viljelyala, ha (kasvin muuttuvat kustannukset - liikepääoman korkokustannus, /ha) (taulukko 14). 3) Lasketaan ( /tila): maidon rehukäytöstä urakointiveloituksiin olevien kulujen summa (taulukko 18). 4) Kunnossapito- ja vakuutuskustannukset taulukosta 18. Palkatun työn määrä ja a -hinta taulukosta 13. Yleiskustannus tässä sama kuin taulukossa 18. 5) Yrittäjäperheen tekemän työn määrä ja a -hinta taulukosta 13. 6) Poistot tässä samat kuin erikseen taulukossa 17 ja yhteensä taulukossa 18. 7) Pelto- ja perusparannuspääoma = (pellon arvo, /ha tilan peltoala, ha) + perusparannusten nykyarvo. Pellon arvo 3 000 4 000 /ha (esimerkkitilalla 3 000 /ha). Rakennusten, perusparannusten sekä koneiden ja kaluston nykyarvot taulukosta 17. Lehmien ja hiehojen arvojen laskeminen selostettu harjoitustyön sivulla 20 (kaavat). Esimerkkitilalla (1 + uudistus-%/100) = 1,275. Varastojen arvo 10 % edellä lasketun omaisuuden kokonaisarvosta. 8) Velkamäärän saa valita (esimerkkitilalla 40 %) ja velan korko-% voi olla 4 6 (esimerkkitilalla 5). 9) Oman pääoman korkovaatimus 5 %:n mukaan, esimerkkitilalla omaa pääomaa 60 %.

19 6. INVESTOINTILASKELMAT 6.1. Laskentamenetelmät Likimääräinen annuiteetti (A) = poisto ja korko erikseen laskettuna. Tasapoisto saadaan kaavoilla 3 tai 4 (JA on / ei) ja korko lasketaan esineeseen kestoajaksi keskimäärin sitoutuvalle pääomalle kaavoilla 5 tai 6 (JA on / ei) (s. 13). Kun esineellä on jäännösarvo: Likimääräinen annuiteetti = [(HA JA) : n] + [0,0 p (HA + JA) : 2]. Annuiteetti (B) = koron ja poiston summa ja se on yhtä suuri joka vuosi. Annuiteettitekijä on liitteessä 7.2. Esimerkki: Investointi maksaa 45 000 (ei JA) ja kestää 20 vuotta. Korko on 6 % (ann.tekijä 0,08718). Vuotuiset poisto- ja korkokustannukset ovat (A ja B): A) 45 000 : 20 v + (6/100) (45 000) : 2 = 3 600 B) 45 000 0,08718 = 3 923. Nykyarvomenetelmä. Sillä eri vuosien tuotot tai kustannukset diskontataan nykyarvoiksi investoinnin tekoajankohtaan. Nykyarvomenetelmää käytetään seuraavasti: 1. Mikä on investoinnin 3 v:n tuottojen nykyarvo 8 %:n korkokannalla, kun tuotto on joka vuosi 10 000? Kun tuotto ei muutu, diskonttauksessa käytetään yhtä suurten jaksottaisten suoritusten nykyarvotekijää. Sen arvo (= annuiteettitekijän käänteisarvo) 3 vuodella ja 8 %:n korkokannalla on 2,57712. Nykyarvo = 10 000 2,57712 = 25 771 2. Mikä on 3 v:n kuluttua investoinnista saatavan 30 000 :n nykyarvo, kun korkokanta on 5 %? Nykyarvo lasketaan diskonttaamalla tuotto nykyarvotekijällä 1 : 1,0p n. Nykyarvo = 30 000 (1 : 1,05 3 ) = 25 915 3. Mikä on investoinnin tuottojen nykyarvo, kun tuotto on 1. v 8 000, 2. v 9 000 ja 3. v 10 000 ja kun korkokanta on 4 %? Kun investoinnin tuotto on vuosittain eri suuruinen, kunkin vuoden tuotto diskontataan erikseen nykyarvotekijällä 1 : 1,0p n. Nykyarvo = 8 000 (1 : 1,04) + 9 000 (1 : 1,04 2 ) + 10 000 (1 : 1,04 3 ) = 24 904.

20 1. LIITTEET 7.1. Ruokintasuositukset (ravinnon nettotarpeet) (liite 1) a) Lypsylehmät (ruokintasuositukset taulukkoon 1) (1.) EKM (kg/lehmä/v) = [(383 rasva-% + 242 valk.-% + 783,2) : 3 140] maitotuotos kg/v (2.) Valkuaistuotos (kg/lehmä/v) = (valkuais-% : 100) maitotuotos kg/v (3.) Kuiva-ainesyönti (kg/pv max) = (0,27 EKM kg/pv) + (0,02 elopaino kg) 1 (4.) Energiaa (ry) ylläpitoon (ry/pv) = 1,068 (0,71 + 0,0078 elopaino kg) (5.) Energiaa tuotantoon (ry/pv) = 1,068 (0,44 EKM kg/pv + 0,0269 väkirehu-% 1,239) (6.) Energiaa tiineyttä varten (ry/pv) = (0,9 + 1,6 + 2,9) (30 : 365) (7.) Energ. elop. muutokseen: lisäys (ry/pv) x) = 2,9 elop. lisäys kg (uudistus-% : 100) : 365 vähenn. (ry/pv) = 2,4 elop. väh. kg (uudistus-% : 100) : 365 (8.) Valkuaista (OIV) ylläpitoon (g/pv) = Elopaino kg 0,75 + (19,0 kuiva-ainesyönti kg ka/pv) (9.) Valkuaista tuotantoon (g/pv) = 1,45 valkuaistuotos g/pv (10.) Valkuaista tiineyttä varten (g/pv) = (75 + 135 + 205) (30 : 365) (11.) Valk. elopainon muutokseen: lis. (g/pv) x) = 233 elop. lis. kg (uudistus-% : 100) : 365 vähenn. (g/pv) = 138 elop. väh. kg (uud.-% : 100) : 365 ----------------------------- x) kun poikinut hieho (ay 500 kg, fr 550 kg) kasvaa lehmän painoiseksi b) Hiehot (3 24 kk) xx) ry/pv ja OIV g/pv (ruokintasuositukset taulukkoon 4). Elopaino Lisäkasvu kg/pv kg 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 1,0 1,1 100-150 2,3 223 2,5 225 2,7 283 2,9 308 3,1 330 3,4 348 3,7 364 4,1 376 150-200 200-250 250-300 300-350 350-400 400-450 450-500 2,8 261 3,3 298 3,8 336 4,3 373 4,7 411 5,1 448 5,5 486 3,0 291 3,6 328 4,1 364 4,6 401 5,1 438 5,5 474 5,9 511 3,3 318 3,9 354 4,4 390 4,9 426 5,4 461 5,9 497 6,4 533 3,6 343 4,2 377 4,7 412 5,3 447 5,8 482 6,4 517 6,9 552 3,8 363 4,5 397 5,1 431 5,7 465 6,3 499 6,8 533 7,4 567 4,1 381 4,8 414 5,5 447 6,1 480 6,8 513 7,4 546 7,9 579 4,5 396 5,2 428 5,9 460 6,6 492 7,3 524 7,9 557 4,9 407 5,7 438 6,4 470 7,2 501 7,9 532 xx) Uudistukseen kasvatettavien hiehojen lisäkasvutavoite on 0,6 0,7 kg/pv (sivu 5). Hiehot siemennetään, kun ne painavat 320 kg (Ay) 340 kg (Fr). Hiehoille kuuluu sama tiineyslisä 3 viimeisenä tiineyskuukautena kuin lehmille. c) Vasikat (välitykseen ja uudistukseen). Ikä kk Lisäkasvu g/pv Elopaino kg Ry/pv OIV g/pv 0 1 0,4 0,6 50 1,3 180 1 2 0,8 1,0 70 2,1 260

21 7.2. Annuiteettitekijä x) (liite 2) Vuosia Korkoprosentti p n 4 5 6 7 8 9 10 11 12 4 0,27549 0,28201 0,28859 0,29523 0,30192 0,30867 0,31547 0,32233 0,32923 5 0,22463 0,23097 0,23740 0,24389 0,25046 0,25709 0,26380 0,27057 0,27741 6 0,19076 0,19702 0,20336 0,20980 0,21632 0,22292 0,22961 0,23638 0,24323 7 0,16661 0,17282 0,17914 0,18555 0,19207 0,19869 0,20541 0,21222 0,21912 8 0,14853 0,15472 0,16104 0,16747 0,17401 0,18067 0,18741 0,19432 0,20130 9 0,13449 0,14069 0,14702 0,15349 0,16008 0,16680 0,17364 0,18060 0,18768 10 0,12329 0,12950 0,13587 0,14238 0,14903 0,15582 0,16274 0,16980 0,17698 11 0,11415 0,12039 0,12679 0,13336 0,14008 0,14695 0,15296 0,16112 0,16842 12 0,10655 0,11283 0,11928 0,12590 0,13270 0,13965 0,14676 0,15403 0,16141 13 0,10014 0,10616 0,11296 0,11965 0,12652 0,13357 0,14078 0,14815 0,15568 14 0,00467 0,10102 0,10758 0,11434 0,12130 0,12843 0,13575 0,14323 0,15087 15 0,08991 0,09634 0,10296 0,10979 0,11683 0,12406 0,13147 0,13907 0,14682 20 0,07358 0,08024 0,08718 0,09439 0,10185 0,10955 0,11746 0,12558 0,13388 25 0,06401 0,07095 0,07823 0,08581 0,09368 0,10181 0,11017 0,11874 0,12750 30 0,05783 0,06505 0,07265 0,08059 0,08883 0,09734 0,10608 0,11502 0,12414 35 0,05358 0,06107 0,06897 0,07723 0,08580 0,09464 0,10369 0,11293 0,12232 40 0,05052 0,05828 0,06646 0,07501 0,08386 0,09296 0,10226 0,11172 0,12130 45 0,01826 0,05626 0,06470 0,07350 0,08259 0,09190 0,10139 0,11101 0,12074 50 0,04655 0,05478 0,06344 0,07246 0,08174 0,09123 0,10086 0,11060 0,12012 60 0,04420 0,05283 0,06188 0,07123 0,08080 0,09051 0,10033 0,11021 0,12013 70 0,04275 0,05170 0,06103 0,07062 0,08037 0,09022 0,10013 0,11007 0,12001 80 0,04181 0,05103 0,06057 0,07031 0,08017 0,09009 0,10005 0,11003 0,12001 90 0,04121 0,05063 0,06032 0,07016 0,08008 0,09004 0,10002 0,11001 0,12000 100 0,04081 0,05038 0,06018 0,07008 0,08004 0,09002 0,10001 0,11000 0,12000 x) = (0,0p 1,0p n ) : (1,0p n 1)