Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1
Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa liikoja. Yleinen teoria voi auttaa ymmärtämään käytäntöä ja suhteuttamaan sen eri puolia ja yksityiskohtia toisiinsa. Yleinen teoria? Idea yleisestä pedagogiikasta: pedagoginen toiminta inhimillisen toiminnan erityislajina Pedagogisen ajattelun peruskäsitteet - Pedagogisen toiminnan perusrakenne (paidagogos = alunperin lapsen opastaja -> kasvavan opastus) 2
Pedagogisen teoretisoinnin kenttä Tieteellinen käytännöllinen? Tieteellinen Deskriptiivinen Käytännöllinen Preskriptiivinen Toteava Kantaa ottava Millainen jokin on Millainen jokin pitäisi (ei pitäisi) olla 3
Teoria (theoreien = katsella...) Teoria on "tietojen" muodostama kokonaisuus. "Tieto" on tässä laajasti ymmärrettynä (sisältää mm. sekä ns. propositionaalisen että ei-propositionaalisen tiedon). Kokonaisuus voidaan ajatella joukoksi tai paremminkin verkostomaiseksi rakenteeksi. Teorian lajit Teoriat voidaan jakaa kahteen luokkaan: hiljaiseen ja kielelliseen teoriaan. Edelleen kielelliset teoriat voidaan jakaa arkiteoriaan (käyttöteoriat) ja tieteelliseen teoriaan. Tieteellinen teoria on kaikkien teorioiden (pieni, mutta tärkeä) erityistapaus. Luokkien väliset rajat ovat epämääräiset ja asteittaiset. 4
Teorian lajit 2 Hiljainen teoria koostuu ns. hiljaisesta tiedosta (engl. tacit knowledge, "mykkä", M.Polanyi 1900-l. pv.) taitoja, tapoja, rutiineja, automaattista toiminnan ohjausta läheinen yhteys biologisiin ominaisuuksiin 5
Arkiteoria enemmän tai vähemmän kiellistä, ei yleensä tietoisesti reflektoitua sisältää preskriptioita (määräyksiä, toiveita, haluja...), keskeinen tehtävä ohjata omaa ja toisten toimintaa Tieteellinen teoria ns. propositionaalinen eli aito tieto: tosi, perusteltu uskomus/väite deskriptiivinen (toteavaa) systemaattinen metodi (tutkimus - tuottaa paitsi uusia uskomuksia, myös tiedolta vaadittua perustelua uskomuksille) objektiivisuus - yksimielisyys (tieteissä on tietyt vakiintuneet, toimivat tavat toimia ja tavoitella yksimielisyyttä); koherenssi, kattavuus, taloudellisuus Aito teoria = tutkimusta, teoretisointia (elävää, reflektointia) 6
Tutkimuksen kehämäisyys tutkimus lähtee kohdeteoriasta ja tuottaa metateorian avulla ja sen ohjaamana (uutta) kohdeteoriaa. Kohdeteoria = teoria tutkimuksen kohteesta Metateoria = teoria tutkimuksen tekemisestä Tutkimuksen kehämäisyys 2 7
Tutkimuksen kehämäisyys 3 Metateorian kaksinainen luonne: deskriptiivinen ja preskriptiivinen tehtävä Jokaisen tutkijan velvollisuus olla sekä metaettä kohdeteoreetikko Kohdeteoria I (tutkimuksen alussa) ja kohdeteoria II (tutkimuksen lopussa - ja seuraavan alussa) Kohdeteorian metateoreettinen tehtävä: ohjata tutkimusta! Kielellisyys ja (aito) teoreettisuus (Aito) Teoria: käsitteet, käsitejärjestelmä, kieli (käsittää, käsitellä, ymmärtää, keskustella -> reflektio) mykkä t. hiljainen ----> "oikea" teoria (inhimillinen)kieli: a) kommunikaatio, b) mallintaminen Kieli koostuu kielellisistä merkeistä (näitä kysymyksiä tutkii semiotiikka; merkki voi olla luonnollinen tai kielellinen; merkki sisältää ainakin ilmauksen ja sisällön ) merkitysten käsittely merkitykset: kulttuuri 8
Kielellisyys ja (aito) teoreettisuus 2 Kasvatustieteen kieli on jossain määrin vakiintumatonta ja epäsystemaattista, mutta lähellä arkikieltä tai populaaria tiedekieltä. Lainailee kritiikittä(?!) eri tieteistä. => Ns. kotoperäisten käsitteiden ohjelma!!! (Herbart: Allgemeine Pädagogik) Kasvatustieteen tärkein ongelma on: "mikä on kasvatustieteen tutkimuskohde?"; (ts. mitä on 'kasvatus' / 'X'?)» KS. Sanasto: https://wiki.oulu.fi/display/ktpk/sanasto 9