Teorian ja käytännön suhde

Samankaltaiset tiedostot
Kurssi (4op) koostuu. Kasvatustieteen peruskurssi. Sisältö. Opiskelutehtäviä

Kurssi (4op) koostuu. Kasvatustieteen peruskurssi. Tieteellinen / Yliopistollinen opiskelu. Sisältö. Opintokokonaisuuden rakenne

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Tieteellinen opiskelu. Kasvatustieteen peruskurssi. Kasvatustiede 2. Kasvatustiede

Kohdeteoria 1. Kasvatustieteen peruskurssi. Kohdeteoria 3. Kohdeteoria 2. B/2014 Eetu Pikkarainen

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

Kasvatustieteen peruskurssi: Kohdeteoria. Eetu Pikkarainen Kohdeteoria 1

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA

HAVAINTO, TIEDONINTRESSI, PÄÄTTELY, HAVAINNOLLISTAMINEN JA DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN MIKÄ ON HAVAINTO?

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.

Sisällönanalyysi. Sisältö

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

Eettisten teorioiden tasot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?

EFPP Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

PSYKOLOGIAN VALINTAKOE MALLIVASTAUKSET

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

Kasvatus- ja sivistysteoria

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta

KIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

Tilastotieteen rooli uuden tieteellisen tiedon tuottamisessa Tieteen ja tutkimuksen lähtökohtia

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op

Tieteenfilosofia 1/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon?

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Milloin viimeksi olet keskustellut niin innostavasti, että ideat tuntuvat syntyvän kuin itsestään ja kehittyvän omaa kulkuaan keskustelun myötä?

Orientaatiopäivä väitöskirjatutkijoille

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)

Kohti inhimillistä vallankumousta

Sosiaalipedagogiikkaa lähiöbaarissa: osallistava teatteri dialogin herättelijänä

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot /

Kurssin sisältöä. Kasvatustieteen tieteenteoreettiset perusteet. Tieteenteoria vs. tieteen teoria. Yleistä tieteenteoriaa:

Kieli ja viestinnän kokonaisuus

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa Näkymätön näkyväksi

Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen

Tietotekniikan valintakoe

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

Farmaseuttinen etiikka

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Hyvä tieteellinen käytäntö

Tieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

Vaativan erityisen tuen tilanne ja kehittämistarpeet alueellisesta näkökulmasta

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

klo 14:15 salissa FYS2

Hiljainen tieto ja sen siirtäminen. KT Helena Lehkonen HL-concept

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA

Jorma Joutsenlahti / 2008

Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus Limingan Kansanopisto-Taidekoulu

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

Kandiaikataulu ja -ohjeita

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

HOITOISUUSTIEDOT OSANA KIRJAAMISPROSESSIA

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

MITEN OPETTAJANKOULUTUSLAITOS (TURUN YKSIKKÖ) VASTAA KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEISIIN?

Tutkimuksen viitearkkitehtuuri Tutkimuksen tuen ja hallinnan näkökulma. Mari Riipinen Turun yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Dialogi kuvina Tiimiakatemia Global (Partus Oy), Finland

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

Perusopinnot (Cmo100) 25 op

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kandidaatin tutkinnon rakenne

Musiikkikasvatuksen perusteet / Muko (Musiikinteorian perusteet) /

Dialogi kuvina. Syyskuu Partus Oy, Finland

Musiikkikasvatuksen perusteet / Muko (Musiikinteorian perusteet) /

JUHTA ja VAHTI juhlatilaisuus, Tietojärjestelmien tulevaisuudesta tekoälyn kehityksen näkökulmasta. Timo Honkela.

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

yliopistonlehtori, FT Kirsti Paavola kirsti.paavola(at)oulu.fi kirsti(at)paavola.com ( alkaen) puh

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Maisteri-info. kevät

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Hyvän tieteellisen käytännön oppiminen ja Turnitinin käyttöönotto

KASVATUSTIETEEN (KT) Luonne Tehtävät Tutkimuskohde

Eettisesti hyvä tiedeyhteisö. OTT, MA Salla LötjL University of Manchester (UK)

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle

Transkriptio:

Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1

Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa liikoja. Yleinen teoria voi auttaa ymmärtämään käytäntöä ja suhteuttamaan sen eri puolia ja yksityiskohtia toisiinsa. Yleinen teoria? Idea yleisestä pedagogiikasta: pedagoginen toiminta inhimillisen toiminnan erityislajina Pedagogisen ajattelun peruskäsitteet - Pedagogisen toiminnan perusrakenne (paidagogos = alunperin lapsen opastaja -> kasvavan opastus) 2

Pedagogisen teoretisoinnin kenttä Tieteellinen käytännöllinen? Tieteellinen Deskriptiivinen Käytännöllinen Preskriptiivinen Toteava Kantaa ottava Millainen jokin on Millainen jokin pitäisi (ei pitäisi) olla 3

Teoria (theoreien = katsella...) Teoria on "tietojen" muodostama kokonaisuus. "Tieto" on tässä laajasti ymmärrettynä (sisältää mm. sekä ns. propositionaalisen että ei-propositionaalisen tiedon). Kokonaisuus voidaan ajatella joukoksi tai paremminkin verkostomaiseksi rakenteeksi. Teorian lajit Teoriat voidaan jakaa kahteen luokkaan: hiljaiseen ja kielelliseen teoriaan. Edelleen kielelliset teoriat voidaan jakaa arkiteoriaan (käyttöteoriat) ja tieteelliseen teoriaan. Tieteellinen teoria on kaikkien teorioiden (pieni, mutta tärkeä) erityistapaus. Luokkien väliset rajat ovat epämääräiset ja asteittaiset. 4

Teorian lajit 2 Hiljainen teoria koostuu ns. hiljaisesta tiedosta (engl. tacit knowledge, "mykkä", M.Polanyi 1900-l. pv.) taitoja, tapoja, rutiineja, automaattista toiminnan ohjausta läheinen yhteys biologisiin ominaisuuksiin 5

Arkiteoria enemmän tai vähemmän kiellistä, ei yleensä tietoisesti reflektoitua sisältää preskriptioita (määräyksiä, toiveita, haluja...), keskeinen tehtävä ohjata omaa ja toisten toimintaa Tieteellinen teoria ns. propositionaalinen eli aito tieto: tosi, perusteltu uskomus/väite deskriptiivinen (toteavaa) systemaattinen metodi (tutkimus - tuottaa paitsi uusia uskomuksia, myös tiedolta vaadittua perustelua uskomuksille) objektiivisuus - yksimielisyys (tieteissä on tietyt vakiintuneet, toimivat tavat toimia ja tavoitella yksimielisyyttä); koherenssi, kattavuus, taloudellisuus Aito teoria = tutkimusta, teoretisointia (elävää, reflektointia) 6

Tutkimuksen kehämäisyys tutkimus lähtee kohdeteoriasta ja tuottaa metateorian avulla ja sen ohjaamana (uutta) kohdeteoriaa. Kohdeteoria = teoria tutkimuksen kohteesta Metateoria = teoria tutkimuksen tekemisestä Tutkimuksen kehämäisyys 2 7

Tutkimuksen kehämäisyys 3 Metateorian kaksinainen luonne: deskriptiivinen ja preskriptiivinen tehtävä Jokaisen tutkijan velvollisuus olla sekä metaettä kohdeteoreetikko Kohdeteoria I (tutkimuksen alussa) ja kohdeteoria II (tutkimuksen lopussa - ja seuraavan alussa) Kohdeteorian metateoreettinen tehtävä: ohjata tutkimusta! Kielellisyys ja (aito) teoreettisuus (Aito) Teoria: käsitteet, käsitejärjestelmä, kieli (käsittää, käsitellä, ymmärtää, keskustella -> reflektio) mykkä t. hiljainen ----> "oikea" teoria (inhimillinen)kieli: a) kommunikaatio, b) mallintaminen Kieli koostuu kielellisistä merkeistä (näitä kysymyksiä tutkii semiotiikka; merkki voi olla luonnollinen tai kielellinen; merkki sisältää ainakin ilmauksen ja sisällön ) merkitysten käsittely merkitykset: kulttuuri 8

Kielellisyys ja (aito) teoreettisuus 2 Kasvatustieteen kieli on jossain määrin vakiintumatonta ja epäsystemaattista, mutta lähellä arkikieltä tai populaaria tiedekieltä. Lainailee kritiikittä(?!) eri tieteistä. => Ns. kotoperäisten käsitteiden ohjelma!!! (Herbart: Allgemeine Pädagogik) Kasvatustieteen tärkein ongelma on: "mikä on kasvatustieteen tutkimuskohde?"; (ts. mitä on 'kasvatus' / 'X'?)» KS. Sanasto: https://wiki.oulu.fi/display/ktpk/sanasto 9