Diabetesta sairastava lapsi koulussa Opas opettajille ja koulunkäynninohjaajille Petra Ilvesluoto Maija Kemell-Nissinen Oulun ammattikorkeakoulu 2015 Lääketieteellistä ohjausta antanut Lastentautien erikoislääkäri Jarmo Salo
SISÄLLYS 1. Mitä diabetes on? s.3 2. Diabeteksen hoito s.4-5 3. Matala verensokeri s.6 4. Korkea verensokeri s.7 5. Koululiikunta s.8-9 6. Ruokailu s.10-11 7. Ensiapu s.12 8. Lähteet s.13
Mitä diabetes on? Diabetes on aineenvaihdunnan häiriö, joka ilmenee korkeana verensokeripitoisuutena. Diabetes jaetaan kahteen päämuotoon, tyypin 1 diabetekseen ja tyypin 2 diabetekseen. Tyypin 1 diabeteksessa haiman insuliinia tuottavat solut tuhoutuvat. Tyypin 2 diabeteksessa insuliinin vaikutus on heikentynyt eikä sitä erity riittävästi. Suomessa diabetes on yleisempää kuin missään muualla maailmassa. Vuosittain siihen sairastuu n. 600 alle 15 -vuotiasta. Syitä korkeaan sairastavuuteen ei tiedetä. Tiedetään kuitenkin, että se ei johdu liiallisesta sokerin syönnistä. Diabetes on läpi elämän kestävä sairaus, johon ei ole näkyvissä parannuskeinoa. Tässä oppaassa käsitellään tyypin 1 diabetesta. 3
Diabeteksen hoito Diabeteksen hoidon tavoitteena on korvata puuttuva insuliinin eritys jäljittelemällä haiman omaa insuliinin tuotantoa. Tavoitteena on pitää verensokeri mahdollisimman tasaisena. Noin puolet (40 50 %) vuorokaudessa tarvittavasta insuliinista on perus- eli pitkävaikutteista insuliinia ja loput ruokailun yhteydessä tarvittavaa pikainsuliinia. Pitkävaikutteisen insuliinin tarkoitus on pitää verensokeri vakaana aterioiden välillä ja yön aikana. Pikainsuliinia pistetään yleensä aterioita ennen, jolloin se korvaa normaalisti aterian yhteydessä kohoavan insuliinin tuoton. Pikainsuliinin tarpeen määrään vaikuttaa verensokeriarvo ennen ruokailua, ruokailua edeltävä liikunta, nautitun hiilihydraatin määrä, sekä ruoan jälkeinen liikunta. Hoidon tavoitteena on myös turvata lapsen normaali kasvu ja kehitys, sekä estää liitännäissairauksien synty. Lapsi käy koulua useita vuosia, joten koulupäivän aikana olevalla verensokeritasolla on merkitystä lapsen elämälle. Hyvään verensokeritasapainoon pääseminen edellyttää: 1. Säännöllistä verensokerin seurantaa (Huom. Älä jätä lasta yksin mittaamaan verensokeriaan) 2. Insuliinihoitoa Verensokerin tavoitearvot: 4 8 mmol/l Aterian jälkeen alle 11 mmol/l Linkkivinkki! Toimintamalli diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta 4
Yleisimmät hoitomuodot lapsella Monipistoshoito aamulla ja illalla pitkävaikutteinen insuliini jokaiselle aterialle ja tarvittaessa verensokerin ollessa korkea lyhytvaikutteinen pikainsuliini eli ateriainsuliini Insuliinipumppuhoito pumppu annostelee pikainsuliinia jatkuvasti ihonalaiseen rasvakudokseen ylläpitäen perusinsuliinitasoa aterialle ja tarvittaessa verensokerin ollessa korkea lapsi annostelee lisäinsuliinin eli boluksen pumpusta nappia painamalla Huom! Insuliinipumpun irtoamisen vaara. Jo tunneissa voi kehittyä ketoasidoosi. Hoitamattomana johtaa vuorokaudessa hengenvaaralliseen tilaan, tajuttomuuteen eli koomaan. Ensiapu s.12 Linkkivinkki! Lisätietoa insuliinihoidosta 5
Matala verensokeri Verensokeri alle 4 mmol/l Matalan verensokerin oireita Heikotus Kiukuttelu Ylivilkkaus Hikoilu Puheen Väsyminen Tärinä puuroutuminen Kalpeus Huom! Oireet ovat yksilöllisiä. Mikäli epäilet lapsella matalaa verensokeria, TEE MITTAUS. Matalan verensokerin varalta tulee lapsella olla aina mukanaan jotain sokeripitoista syötävää, juotavaa tai glukoositabletteja. Ensiapu matalan verensokeriin esim. jokin seuraavista: 1dl sokerista mehua tai lasillinen maitoa Banaani Jäätelöpuikko Mikäli oireet eivät helpota 5 10 minuutin kuluttua, anna toinen annos syötävää. Huom! Mittaa verensokeri ennen koetilannetta. Matala verensokeri voi laskea lapsen suoritustasoa. Mikäli matalaan verensokeriin ei reagoida, voi syntyä insuliinisokki, ensiapu s. 12 6
Korkea verensokeri Korkean verensokerin oireita: Väsyminen Tihentynyt Jano Voimattomuus virtsaamistarve Yksittäisten liian korkeiden verensokeriarvojen syynä on yleensä insuliinin unohtuminen tai se, että lapsi on syönyt arvioitua enemmän, eli liian pieni insuliiniannos. Voidaan korjata pistämällä yksilöllisen ohjeen mukainen lisäannos pikainsuliinia. Koulusta soitto vanhemmalle verensokerin ollessa korkea. Huom! Mikäli verensokeri toistuvasti yli 15mmol/l ja lapsella on oireita, voi lapsella olla happomyrkytys eli ketoasidoosi. Tila voi kehittyä tunneissa ja johtaa hoitamattomana vuorokaudessa tajuttomuuteen eli koomaan. Voi kehittyä diabeteksen toteamisvaiheessa, insuliinipumpun irrotessa tai insuliinipistosten unohtuessa. Ensiapuohjeet s.12 7
Koululiikunta Diabeetikon verensokeri vaihtelee liikunnan aikana, joten siihen tulee kiinnittää huomiota. Vaihtelua aiheuttaa mm. liikunnan teho ja sen kesto, pistetyn insuliinin teho, insuliinin pistopaikka, lämpötila sekä edeltävän ruokailun ajankohta. Tärkein vaikuttava tekijä on veressä olevan insuliinin määrä. Liikunta tehostaa insuliinin toimintaa eli lisää insuliiniherkkyyttä. Liikunta nopeuttaa insuliinin imeytymistä paikallisesti, esimerkiksi, jos pistää insuliinia pakaraan ja lähtee pyöräilemään, insuliinin vaikutus nopeutuu huomattavasti. Yleensä liikunta laskee verensokeria, mutta se saattaa myös nostaa sitä, kuten hyvin rankassa liikunnassa tai kilpailutilanteessa. Kilpailutilanteesta syntyvät tunteet ja mielialat saattavat nostaa verensokeria hetkellisesti, mutta tilanne korjaantuu yleensä itsestään tunteiden laantuessa. Huom! Terveellä ihmisellä insuliinin eritys laskee liikunnan aikana. Pistetyn insuliinin määrä pysyy samana riippumatta liikunnan rasittavuudesta. 8
Toimintaohjeita liikuntatuntia varten Mittaa verensokeri ennen liikuntaa. Pitempikestoinen etukäteen tiedossa oleva liikunta voidaan huomioida liikuntaa edeltävänä (joskus myös sen jälkeisiä) insuliiniannoksia pienentämällä (Huom! Ohjeet yksilölliset). Anna tarvittaessa lapselle ylimääräinen hiilihydraattiannos ennen liikuntaa 10-30mg/1h suoritusta kohti. Mikäli lapsi ei halua syödä, vähennetään pistettävän pikainsuliinin määrää (ohjeet sovittu perheen kanssa). Mittaa verensokeri liikunnan aikana mikäli lapsella ilmenee oireita tai jos liikunta kestää yli 1h. Yli tunnin kestävässä liikunnassa anna lapselle 1-2 dl mehua. Verensokerin ollessa alhainen, voit antaa lisäksi esimerkiksi voileivän. Jos lapsi on unohtanut pistää insuliinin ja verensokeri nousee, keskeytä liikunta. Lapsi voi pistää pika- tai lyhytvaikutteista insuliinia. Odota, että olo korjaantuu ja verensokeri laskee. Suojaa insuliinia auringonvalolta (yli +30 aste ) ja jäätymiseltä, koska silloin insuliini pilaantuu ja menettää tehonsa. Säilytä insuliinia talvella vaatteiden alla esim. kaulapussissa. 9
Ruokailu Ruokavalio on tärkeä ja keskeinen osa diabeteksen hoitoa. Päävastuu ruokavaliohoidosta on perheellä. Koulun henkilökunta saa opastusta hyvän ravitsemuksen toteutukseen. Suositeltava ruokavalio on samanlainen kuin muulle väestölle. Erityistuotteita ei tarvita. Tavoiteltava verensokeriavo ennen ateriaa on 4-8 mmol/l ja aterian jälkeen alle 11 mmol/l. Esimerkki hiilihydraattisäännöstä : N. 10g hiilihydraattia(hh) nostaa verensokeria 2mmol/l. 1(-2) yksikköä insuliinia laskee verensokeria n. 2mmol/l. Eli jos syöt aterialla 10-15g enemmän hh kun tavallisesti, voit ottaa 1(-2) yksikköä enemmän lyhytvaikutteista insuliinia tai pikainsuliinia. Jos syöt aterialla tavallista vähemmän hh, voit vähentää lyhytvaikutteisen tai pikainsuliinin määrää. Huom! Hiilihydraattisääntö on suuntaa antava, sillä insuliinin vaikutus yksilöllinen. Jokaiselle lapselle määritellään insuliini-hiilihydraattisuhde. Seuraavalla sivulla (s.11) on esimerkkejä tuotteista, jotka sisältävät hiilihydraatteja n.10g. 10
Hiilihydraattiympyrä 1 KESKIKOKOI- NEN HEDELMÄ 1 PULLASIIVU TAI 1 TÄYTEKEKSI 1 VIIPALE LEIPÄÄ (N.20G) 1DL LAATIKKO- RUOKAA N.10G SOKERIA TAI FRUKTOOSIA N.10G HIILIHYDRAATTEJA 2-3DL MARJOJA 1DL PUUROA TAI MUROJA 2/3DL KEITETTYÄ RIISIÄ TAI PASTAA 1 LASILLINEN MAITOA TAI ½LASIA MEHUA 1 KESKIKOKOI- NEN PERUNA 11
Ensiapu Insuliinisokki Verensokeriarvo alle 2mmol/l, raja yksilöllinen. Lapsi tajuton ja voi kouristella. Toimintaohjeet: Anna tajuttomalle lapselle glukagonipistos, mikäli kynä on saatavilla tai sivele suun limakalvoille siirappia. Glukagonipistos alkaa vaikuttumaan 10-20 min. kuluessa. Huom! Tajuttomalle ei suuhun kiinteää syötävää, tukehtumisvaara. Laita tajuton lapsi kylkiasentoon ja soita hätänumeroon 112. Kun lapsi tulee tajuihinsa, anna hiilihydraattipitoista syötävää/juotavaa, mittaa verensokeri. Huom! Insuliinishokkiin johtanut tilanne on hyvä käydä läpi, jotta shokkiin johtaneet syyt voitaisiin tiedostaa ja uusilta liian matalilta verensokereilta vältyttäisiin. Happomyrkytys eli ketoasidoosi Verensokeri jatkuvasti yli 15mmol/l eikä laske lisäinsuliinista huolimatta. Voi kehittyä myös matalimmilla arvoilla (n.12mmol/l) jos verensokeri ei laske lisäinsuliinilla ja yleistila heikko. Tila voi kehittyä tunneissa. Hoitamattomana johtaa vuorokaudessa tajuttomuuteen eli koomaan. Hengenvaarallinen tila. Toimintaohjeet: Toimita lapsi sairaalaan mahdollisimman nopeasti. 12
Lähteet Aro, E. 2007. Ruokavalion erityispiirteet tyypin 1 diabeetikon hoidossa. Teoksessa E. Aro (toim.) Diabetes ja ruoka. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino, 58. Aro, E., Heinonen, L., Ruuskanen, E., 2011. Ruokavalio osana diabeteksen hoitoa. Väriä ja voimaa, Parhaat ruokavalinnat diabeteksen hoidossa ja ehkäisyssä. Porvoo: Bookwell Oy, 13. Keskinen, P. & Härmä-Dodriguez, S. 2011. Lapsen hypoglykemian tunnistaminen ja hoito. Teoksessa P. Ilanne-Parikka, T. Rönnenmaa, M.-T. Saha & T. Sane (toim.) Diabetes. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 360-362. Keskinen, P. 2011. Diabetes on yleinen sairaus lapsilla ja nuorilla. Teoksessa P. Ilanne-Parikka, T. Rönnenmaa, M.-T. Saha & T. Sane (toim.) Diabetes. Helsinki : Kustannus Oy Duodecim, 332. Keskinen, P. & Härmä-Dodriguez, S. 2011. Oireiden tunnistaminen. Teoksessa P. Ilanne-Parikka, T. Rönnenmaa, M.-T. Saha & T. Sane (toim.) Diabetes. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 362. Lapsen diabetes. Opas perheelle 2006, 54-56. Niskanen, L. 2011. Liikunnan vaikutukset aineenvaihduntaan tyypin 1 diabeteksessa. Teoksessa P. Illanne-Parikka, T. Rönnenmaa, M-T. Saha & T. Sane (Toim.) Diabetes. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 172. Saraheimo, M. 2011. Mitä diabetes on? Teoksessa P. Ilanne-Parikka, T. Rönnenmaa, M.-T. Saha & T. Sane (toim.) Diabetes. Helsinki : Kustannus Oy Duodecim, 9-10. Saha, M-T, Härmä-Rodriguez, S. 2011. Verensokerin mittaaminen ja mittausvälineet. 2011, Teoksessa P. Illanne-Parikka, T. Rönnenmaa, M-T. Saha & T. Sane (Toim.) Diabe-tes. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 350. Vehmanen, M., 2012. Happomyrkytys voi tulla tunneissa. Diabetes, 64.vuosikerta, 2, 10-11. Saha, M-T, Härmä-Rodriguez, S. 2011. Diabeetikkolapsen ja nuoren liikunta. Teoksessa P. Illanne- Parikka, T. Rönnenmaa, M-T. Saha & T. Sane (Toim.) Diabetes. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 357 359. Terveysportti Lääkärin käsikirja. Ilanne-Pirkkala P. Hakupäivä 28.2.14 Vehmanen, M., 2012. Happomyrkytys voi tulla tunneissa. Diabetes, 64.vuosikerta, 2, 10-11. 13