ILMAJOEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 69 2.6.2004 Muutokset: - 10.5.2005 39-22.11.2005 92-28.3.2006 25-23.5.2006 33-12.12.2006 88-22.5.2007 50-28.11.2007 81

1 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 1. OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 5 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 ILMAJOEN PERUSOPETUKSEN ARVOT... 5 2.2 ILMAJOEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS... 6 2.3 PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 6 2.4 KASVATUKSEN JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET ILMAJOELLA... 6 2.5 PERUSOPETUKSEN RAKENNE... 7 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 8 3.1 OPPIMISKÄSITYS... 8 3.2 OPPIMISYMPÄRISTÖ... 8 3.3 PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI... 8 3.3.1 Kyläkoulujen toimintakulttuuri... 9 3.3.2 Jaakko Ilkan koulun toimintakulttuuri... 9 3.4 OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT... 11 3.5.B. ILMAJOEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO... 13 3.6 KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI... 14 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI... 15 4.1 YLEINEN TUKI... 16 4.2 TEHOSTETTU TUKI... 17 4.3 ERITYINEN TUKI... 18 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA... 19 4.5 YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT... 23 4.5.1 OPPIMISSUUNNITELMA... 23 4.5.2 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA25 5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNINTUKIMUODOT... 28 5.1 OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI... 28 5.1.1 TUKIOPETUS... 28 5.1.2 OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS... 29 5.1.3 ERITYISOPETUS... 31 5.1.4 OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN JA OPETUKSESTA VAPAUTTAMINEN... 31 5.1.5 PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS... 32 5.1.6 TOIMINTA-ALUEITTAIN OPISKELU... 34 5.2 OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI... 36 5.2.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ ILMAJOELLA... 36 5.2.2 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN ILMAJOELLA... 37 5.2.3 TULKITSEMIS- JA AVUSTAJAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN... 38 5.2.4. PERUSOPETUSTA TUKEVA MUU TOIMINTA ILMAJOELLA... 39 5.3 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOIMINTA... 40 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN... 43 5.4.1. OPPILASHUOLTO ILMAJOELLA... 43 5.4.2 TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN ILMAJOELLA... 49 5.4.3. HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY SALASSAPITO JA TIETOJEN LUOVUTTAMINEN ILMAJOELLA... 52

2 6. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS... 53 7. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT... 54 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET... 54 7.2 ILMAJOEN KUNNAN OMALEIMAISUUS... 59 7.3 OPETUKSEN PAINOTUKSET JAAKKO ILKAN KOULUSSA... 59 7.4 ALKUOPETUS... 60 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 61 MATEMATIIKKA... 63 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO... 67 USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN... 68 MUSIIKKI... 69 KUVATAIDE... 69 KÄSITYÖ... 70 LIIKUNTA... 71 7.5 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 72 Vuosiluokat 3 5 (6)... 72 Vuosiluokat 7 9... 79 7.6 VIERAAT KIELET... 83 A1-KIELI ENGLANTI... 88 Vuosiluokat 3 6... 88 Vuosiluokat 7 9... 91 A2-KIELI RUOTSI... 95 Vuosiluokat 5 6... 95 Vuosiluokat 7 9... 98 B1- KIELI RUOTSI... 101 Vuosiluokat 7 9... 101 7.7 MATEMATIIKKA... 105 Vuosiluokat 3 5 (6)... 105 Vuosiluokat 7 9... 115 7.8 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO... 121 Vuosiluokat 3 4... 121 7.9 BIOLOGIA JA MAANTIETO... 125 Vuosiluokat 5 6... 125 BIOLOGIA... 129 Vuosiluokat 7 9... 129 MAANTIETO... 133 Vuosiluokat 7 9... 133 7.10 FYSIIKKA JA KEMIA... 137 Vuosiluokat 5 6... 137 FYSIIKKA... 140 Vuosiluokat 7 9... 140 KEMIA... 145 Vuosiluokat 7 9... 145 7.11 TERVEYSTIETO... 148 Vuosiluokat 7 9... 148 7.12 USKONTO... 151 Evankelisluterilainen uskonto... 152 Vuosiluokat 3 6... 152 Vuosiluokat 7 9... 154 7.13 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO... 157 Vuosiluokat 1 9... 157

3 7.14 HISTORIA... 161 Vuosiluokat 5 6... 161 Vuosiluokka 7 8... 163 7.15 YHTEISKUNTAOPPI... 165 Vuosiluokka 9... 165 7.16 MUSIIKKI... 167 Vuosiluokat 3 6... 168 Vuosiluokka 7... 170 7.17 KUVATAIDE... 171 Vuosiluokat 3 6... 171 Vuosiluokka 7... 174 7.18 KÄSITYÖ... 176 Vuosiluokat 3 6... 176 Vuosiluokka 7... 183 TEKNINEN TYÖ... 185 Vuosiluokka 7... 185 TEKSTIILITYÖ... 187 Vuosiluokka 7... 187 7.19 LIIKUNTA... 190 Vuosiluokat 3 6... 190 Vuosiluokat 7 9... 195 7.20 KOTITALOUS... 201 Vuosiluokka 7... 201 7.21 VALINNAISET AINEET... 203 7.21.B. VALINNAISET AINEET... 205 7.21.1 VALINNAISAINEET... 206 Vuosiluokat 8 9... 206 B2-KIELI SAKSA... 206 B2-KIELI RANSKA... 209 VENÄJÄ... 212 TEKNINEN TYÖ... 213 TEKSTIILITYÖ... 214 KOTITALOUS... 216 MAA- JA METSÄTALOUS SEKÄ PUUTARHANHOITO... 218 TEKSTINKÄSITTELY JA MUUT TYÖVÄLINEOHJELMAT... 220 TIETOTEKNIIKKA... 222 MUSIIKKI... 224 KUVATAIDE... 226 LIIKUNTA... 228 7.21.2 VAIHTOEHTOISET AINEET... 229 MUSIIKKI... 229 Vuosiluokka 8... 229 KUVATAIDE... 230 Vuosiluokka 8... 230 7.22 OPPILAANOHJAUS... 231 Vuosiluokat 3 6... 231 Vuosiluokat 7 9... 234 8. OPPILAAN ARVIOINTI... 239 8.1 ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA... 239 8.2 PÄÄTTÖARVIOINTI... 245 8.3 TODISTUKSET... 245

4 9. TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI... 248 LIITE 1 KYLÄKOULUJEN TOIMINTAKULTTUURIN KANSIO... 250 LIITE 2 ILMAJOEN KUNNAN KYLÄKOULUJEN PÄIHDEKASVATUSMALLI... 258 LIITE 3 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO... 264 LIITE 4 TODISTUSPOHJA 1 2... 281 LIITE 5 TODISTUSPOHJA 3 4... 282 LIITE 6 TODISTUSPOHJA 5 6... 283 LIITE 7 KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI 1 6... 285 LIITE 8 ERITYISOPETUKSEN LISÄLUOKAN PÄÄTTÖTODISTUSPOHJA... 286 LIITE 9 TIETO- JA VIESTINTÄSTRATEGIA... 288

5 1. OPETUSSUUNNITELMA 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa yhteistyö muiden toimijoiden kanssa oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tukimuodot luvuissa 4 ja 5 täsmennettyjen ohjeiden mukaisesti eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen. 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 ILMAJOEN PERUSOPETUKSEN ARVOT Perusopetuksen arvopohja nojautuu ihmisoikeuksiin ja ihmisen tasa-arvoon kaikissa muodoissaan. Edistämme yhteisöllisyyttä ja vastuullisuutta. Keskeisenä tavoitteenamme on ympäröivän luonnon monimuotoisuuden ymmärtäminen ja sen vaaliminen. Suomalainen kulttuuri on yhtenä opetuksemme peruskivenä, johon myös kansainvälistyminen ja yhteinen eurooppalainen kulttuuri tuovat oman leimansa. Kun tiedämme toisistamme enemmän, ymmärrämme toisiamme paremmin ja suvaitsevaisuutemme toisiamme kohtaan lisääntyy. Sivistyslautakunnan, koulujen johtokuntien sekä Jaakko Ilkan koulun vanhempaintoimikuntien jäsenille tehdyn kyselyn perusteella tärkeäksi arvoksi koettiin ihmisoikeudet (52 % vastanneista). Muina tärkeinä arvoina pidettiin tasa-arvoa (27 %), demokratiaa (9 %), luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön vaalimista (5 %), monikulttuurisuuden sekä erilaisuuden suvaitsemista (5 %) ja muita arvoja (1 % vastanneista). Näitä muita arvoja olivat vastaajien mielestä uskonto, isänmaa, yhteisöllisyys, oikeudenmukaisuus, koti, lähimmäisen rakkaus, moraali sekä ihmisarvo.

6 2.2 ILMAJOEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on opetus- ja kasvatustehtävä. Tavoitteena on opettaa opetussuunnitelmassa määritellyt tiedot ja taidot kunkin oppilaan yksilölliset valmiudet huomioon ottaen sekä kasvattaa yhteistyössä vanhempien kanssa sosiaalisia, suvaitsevaisia ja vastuuntuntoisia yksilöitä. Ilmajoella perusopetuksen toimintaperiaatteena on siis auttaa oppilasta kasvamaan sisäisesti ja ulkoisesti niin, että tämä kehittyy suhteessa omaan itseensä, lähimmäisiin, työhön, yhteiskuntaan, luontoon ja kulttuuriin. Näiden toimintaperiaatteiden päämääränä on se, että oppilaat kykenevät oppivelvollisuutensa suorittamisen jälkeen siirtymään jatkoopintoihin ja toimimaan täysi-ikäiseksi tultuaan suomalaisen yhteiskunnan aktiivisina ja täysivaltaisina jäseninä. 2.3 PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppilaalla on lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaalla on myös oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät opetuksen järjestämistä siten, että lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata yhteisessä koulussa. Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Koulutyö järjestetään siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Kouluyhteisön tulee olla turvallinen, ilmapiiriltään kunnioittava sekä ystävällinen. Oppimisympäristön turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Koulupäivän tulee rakenteellaan, sisällöillään ja toimintatavoillaan luoda mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn ja asioihin syventymiseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemuksiin. Perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden kautta tuetaan oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilasta tukeva yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulu tekee yhteistyötä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa. 2.4 KASVATUKSEN JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET ILMAJOELLA 1. Yleissivistävien tietojen ja taitojen opettaminen sekä valmiuksien saavuttaminen jatko-opintoihin

7 Jotta voitaisiin saavuttaa yleissivistävät tiedot ja taidot, on opittava oppimaan sekä ohjaamaan omaa työtä. Lisäksi on opittava riittävät tieto- ja viestintätekniikan hallintataidot sekä kriittistä ajattelua. Kaikissa oppiaineissa pyritään asiasisältöjen omaksumiseen, ongelma-ratkaisutaitojen kehittämiseen sekä opitun tiedon soveltamiseen. Yleissivistävien tietojen ja taitojen opettamisen tavoite on oppivelvollisuuden suorittaminen ja jatko-opintovalmiuksien saavuttaminen. Kyselyssä 9 % vastanneista piti tätä arvoa tärkeimpänä. 2. Oppilaan myönteinen minäkuva ja kasvun tukeminen sekä valmius monipuolisen kasvun ja persoonan kehittämiseen Koulun tehtävä on koko yhteisönä tukea oppilaan yksilöllistä kasvua. Tarvittaessa tukemiseen voidaan käyttää oppilashuolto- ja oppilaanohjauspalveluja. Oppilaan kasvu suunnataan kohti perusopetuksen arvoja. Tavoitteena on edistää oppilaan hyvinvointia, ehkäistä syrjäytymistä sekä antaa tilaa luovuudelle ja aloitteellisuudelle. Oppilaan tervettä minäkehitystä tuetaan (72 % vastanneista). 3. Kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä Opetuksen tavoitteena on oppia toimimaan toisten kanssa yhteistyössä. Vuorovaikutuksessa täytyy ottaa huomioon hyvät tavat, toisten kunnioittaminen ja vastuullisuus. Ahkeruuteen opettaminen sekä sen korostaminen helpottaa aikanaan työelämään sopeutumista. (18,5 % vastanneista) 4. Kulttuuri-identiteetin siirtäminen ja kehittäminen Jokaisen oppilaan identiteettiä tuetaan. Oppilaille annetaan mahdollisuus esteettisiin kokemuksiin tutustuttamalla heidät paikalliseen ja kansalliseen kulttuuriin. Koulut voivat ylläpitää tai uudistaa kulttuuria erilaisten traditioiden muodossa. (2 % vastanneista) 5. Kunnioittava suhde luontoon sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksen ymmärtäminen Tavoitteena on opettaa oppilaat elämään sovussa itsensä ja ympäristönsä kanssa. Oppilaille opetetaan terveitä elämäntapoja ja kestävän kehityksen periaatteita. (2 % vastanneista) 2.5 PERUSOPETUKSEN RAKENNE Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon mukaisesti. Opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin.

8 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Oppiminen on aktiivinen ja tavoitteellinen, ongelmanratkaisua sisältävä prosessi, joka tapahtuu opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa vertaisryhmän kanssa. Oppiminen perustuu opittavan aineksen ja oppilaille aikaisemmin muodostuneiden tietorakenteiden vuorovaikutukseen. Oppilaan yksilölliset tarpeet ja yksilöllinen kehitysnopeus otetaan huomioon ja jokaiselle oppilaalle annetaan mahdollisuus kehittyä omien taipumustensa mukaan. Kasvattajan ja ympäristön tehtävänä on luonnollisen kehityksen ja kehitysmahdollisuuksien turvaaminen, oppilaan erityislaadun kunnioittaminen ja hyväksyminen, kehityksen seuraaminen ja oppimisen esteiden poistaminen. Opetusta suunniteltaessa ja toteutettaessa otetaan huomioon oppilaan elämäntilanne kokonaisuutena. Yhteistyössä kotien kanssa oppilaalle pyritään luomaan turvallinen ja kehitystä myönteisellä tavalla edesauttava elinympäristö. 3.2 OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisten ja psyykkisten rakenteiden kokonaisuutta. Fyysinen oppimisympäristö tarkoittaa ihmistä, rakennettua ympäristöä sekä luontoa. Tähän kuuluvat erityisesti rakennukset ja tilat, opetusvälineet sekä lähiympäristö. Psyykkinen oppimisympäristö taas muodostuu kognitiivisista, emotionaalisista ja sosiaalisista rakenteista. Oppimisympäristön on oltava sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallinen ja viihtyisä, ja sen on tuettava oppilaan terveyttä. Fyysisen oppimisympäristön tulee tarjota haasteita aktiiviseen oppimiseen ja toimimiseen. Asianmukaisten työvälineiden, esim. materiaalit ja kirjastopalvelut, joissa huomioidaan oppilaiden ikätaso, tulee olla käytettävissä. Fyysiseen ympäristöön kuuluvia opiskelutiloja ja - välineitä tulee voida käyttää joustavasti ja siten, että ne mahdollistavat monipuoliset opiskelumenetelmät sekä työtavat. Psyykkisen oppimisympäristön tehtävänä on tukea opettajan ja oppilaiden välistä ja lasten keskinäistä vuorovaikutusta. Hyvät tavat, yhteistyökyky ja toisten huomioonottaminen kehittyvät vuorovaikutustilanteissa. Jos ilmapiiri on yksilöä tukeva ja kannustava, se edesauttaa myönteisten oppimiskokemusten syntymistä. Kasvattajien ja oppilaiden välinen kiinteä yhteistyö parantaa psyykkisen oppimisympäristön toimivuutta. 3.3 PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI Toimipaikan toimintakulttuurilla tarkoitetaan käytännön tulkintaa koulun kasvatus- ja opetustehtävästä. Toimintakulttuuria rakennettaessa on tavoitteena, että kaikki koulun käytännöt rakennetaan tukemaan opetus- ja kasvatustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, käyttäytymis- ja toimintamallit sekä periaatteet, arvot ja kriteerit, joihin opetustyön laatu perustuu. Toimintakulttuurin vaikutus näkyy myös kaikessa koulun ulkopuolisessa toiminnassa esim. juhlissa, tempauksissa ja teemapäivissä.

9 Perusopetuksen koulut määrittelevät ja kirjaavat toimintakulttuurinsa työsuunnitelmaa koskevat osat vuotuiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaansa. Sen lisäksi kyläkoulut kirjaavat omat toimintakulttuurinsa erityiseen toimintakulttuurikansioon, jonka johtokunta hyväksyy. Ilmajoen kunnan kyläkouluilla toimintakulttuurikansio otetaan käyttöön 1.8.2004. Toimintakulttuurikansion perustana käytetään Jalasjärven kyläkouluilla käytössä olevaa mallia, joka muokataan Ilmajoen kyläkoulujen toimintakulttuureihin sopivaksi. Lukuvuosittain on siis hyväksyttävä suunnitelma, joka koskee opetuksen järjestämistä ja perustuu perusopetusasetuksen 9 :ään. Siinä tulee olla pääosin ainakin seuraavat asiat: opetuksen yleiset järjestelyt: opetettavia aineita, oppilasmäärää, perusopetusryhmiä sekä opettajia koskevat tiedot lukuvuoden toiminnan painopisteitä ja tavoitteita koskevat tiedot lukuvuoden aikana noudatettava tuntijako oppilaiden ainevalinnat tuntiresurssin käyttö opetusryhmien koko, mahdolliset ryhmäjaot eri oppiaineissa kerhot, erityistehtävät ja niihin käytettävät tuntimäärät koulukohtaisten C-palkkaluokkien käyttö kodin ja koulun yhteistyö sekä tiedottaminen koulun oppilashuollon suunnitelma työaika arviointi, itsearviointi, toiminnan kehittäminen sekä työtyytyväisyys lisätiedot, esim. muut tarpeelliset opetuksen järjestämiseen liittyvät asiat 3.3.1 Kyläkoulujen toimintakulttuuri Kyläkoulujen toimintakulttuurin kansiossa tulee olla ainakin seuraavat asiat: koulun järjestyssäännöt koulun arvoperusta, opetuksen ja kasvatuksen tavoitteet sekä toiminta-ajatus normeihin perustuvat oppilaan perusoikeuksia ja velvollisuuksia koskevat asiat koulun opetuksen ja kasvatuksen kannalta oleelliset arjen käytänteet ja säännöt toiminta onnettomuus- ja kriisitilanteissa (koulun oma kriisi- ja turvallisuussuunnitelma) koulun ulkopuolinen toiminta ja ohjeistus niihin (retket, juhlat yms.) uuden työntekijän perehdyttäminen yhteisten tilojen käyttö ja niihin liittyvät säännöt toimintakansion päivittäminen 3.3.2 Jaakko Ilkan koulun toimintakulttuuri Arvoperusta Jaakko Ilkan koulu pyrkii kasvattamaan oppilaansa tasapainoisiksi, hyväkuntoisiksi, vastuun-tuntoisiksi ja itsenäisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Koulu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä, luo perustan myöhemmälle henkiselle kasvulle ja antaa valmiudet jatko-opintoihin. Koulu opettaa oppilasta arvostamaan elinympäristöään, isänmaataan, kansallista kulttuuria ja kansainvälistä yhteistyötä. Oppilaita ja oppiaineita kohdellaan tasavertaisina. Toiminta-ajatus

10 Koulun toimintaa ohjaavana periaatteena korostetaan sisäistä yrittäjyyttä ja työnteon tärkeyttä jokaisessa oppiaineessa. Pyritään luomaan Jaakko Ilkan koululle positiivinen työskentelyilmapiiri, meidän koulu. Koulun opetuksen ja kasvatuksen kannalta oleelliset arjen käytänteet ja säännöt Koululla on omat järjestyssäännöt, joista on muokattu opettajien työkaluksi yhteiset pelisäännöt, joita tarpeen mukaan päivitetään. Järjestyssäännöt ilmoitetaan oppilaille koulun tiedotuslehtisessä. Yhteisiä pelisääntöjä käsitellään luokanvalvojantunneilla ja tarpeen mukaan muillakin tunneilla. Uuden työntekijän perehdyttäminen Rehtori, apulaisrehtori ja aineenopettajat huolehtivat yhteisvastuullisesti uuden työntekijän perehdyttämisestä koulun käytäntöihin. Sijaisia varten kansliassa on sijaisen selviytymisopas, johon on kerätty keskeisimmät asiat ja jota pidetään ajan tasalla. Yhteisten tilojen käyttö ja niihin liittyvät säännöt Ulkopuolisten tahojen käyttäessä koulun tiloja, suoritetaan kunnanvaltuuston päätöksen mukaiset käyttömaksut. Käyttömaksut sisältävät lämmön, sähkön ja veden. Keittolan laitteita käyttäessä tulee koulun keittäjän tai muun laitteet hallitsevan henkilön olla paikalla. Tilojen käyttäjä huolehtii käyttämiensä tilojen siivouksesta. Toimintakansion päivittäminen Syyslukukauden alussa opettajille jaetaan rehtorin kokoama toimintakansio, joka sisältää opetuksen järjestämisen kannalta keskeisimmät, perusopetusasetuksen 9 :ään liittyvät asiat. Toimintakansion lisäksi rehtori ja apulaisrehtori kokoavat tapahtumakalenterin koko lukuvuotta ajatellen. Pyritään siihen, että oppituntien ulkopuoliset tapahtumat olisivat tiedossa hyvissä ajoin, mieluiten heti lukuvuoden alussa. Tapahtumakalenteri sisältyy oppilaiden tiedotuslehtisiin. Viikkotiedotteet henkilökunnalle toimitetaan sähköpostitse ja oppilaille tapahtumista ilmoitetaan koulun ilmoitustauluilla ja kuulutuksilla ja mahdollisuuksien mukaan koulun kotisivuilla. Toiminnan arviointi ja kehittäminen Jokaisen lukukauden jälkeen arvioidaan opettajainkokouksessa, kuinka hyvin asetetut tavoitteet on saavutettu. Rehtori käy säännöllisin väliajoin kehityskeskusteluja opettajien kanssa. Pyritään jatkuvaan itsearviointiin, jonka perusteella opetussuunnitelmaan tehdään tarvittavia muutoksia. Oppilaan itsearviointi Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppii myös tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita sekä asettamaan itse opiskelulleen tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan.

11 Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta tulee ohjata tarkastelemaan oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Tämä edellyttää säännöllisen palautteen antamista oppilaalle hänen työskentelystään. Oppilasta tulee ohjata ja kannustaa arvioimaan monipuolisesti osaamistaan ja oppimistaan. Jaakko Ilkan koulussa itsearviointi tapahtuu eri oppiaineissa tarkoituksenmukaisin tavoin. Itsearvioinnissa käytetään hyväksi mm. oppikirjojen tarjoamaa itsearviointimateriaalia. Opetuspaikan toimivuuden arviointi ja kehittäminen Johtokunta ja rehtori valvovat, että koululla on riittävät opetustilat ja -välineet ja että ne ovat työ-suojelumääräysten mukaiset. Sivistyslautakunta vastaa opetuspaikkojen toimivuuden arvioinnista ja kehittämisestä koko kunnan koululaitoksen osalta. Koulun ulkopuolinen toiminta Leirikoulut, luokkaretket ja muu koulun ulkopuolinen toiminta kirjataan koulun vuosisuunnitelmaan ja niiden toteuttaminen vaatii johtokunnan hyväksymisen. 3.4 OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja -tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden avulla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Menetelmien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Näitä ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Työskentelyn tulee edistää monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Menetelmien ja työtapojen tu-

12 lee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen. kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaation. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Tällöin on tärkeää hyödyntää samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta. Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä. Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Oppilaat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyötyvät aina yksilöllisestä palautteesta. Kun opetusta toteutetaan yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa, oppilaiden ikä ja kehitysvaihe sekä eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus tulee ottaa huomioon.

13 3.5.B. ILMAJOEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO ÄIDINKIELEN JA OPPILAANOHJAUKSEN TUNTIJAKO MUUTTUU 1.8.2007 LUKIEN siten, että muutokset tulevat voimaan asteittain 7. vuosiluokasta alkaen. LUOKKA AINE 1 2 3 4 5 6 7 8 9 YHT. Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 6 6 5 5 3½ 2½ 3 45 A-kieli - - 2 2 2 2 2 3 3 16 B-kieli - - - - - - 2 2 2 6 Matematiikka 4 4 4 4 4 4 3 3 4 34 Ympäristö- ja luonnontieto 2 2 3 3 - - - - - 10 Biologia ja maantieto - - - - 2 2 2 3 2 11 Fysiikka ja kemia - - - - 1 1 2 3 2 9 Terveystieto - - - - - - 1 1 1 3 Uskonto/ET 1 1 2 2 1 2 1 1 1 12 Historia ja yhteiskuntaoppi - - - - 2 1 2 2 3 10 Taito- ja taideaineet Musiikki 1 2 1 2 1 2 1 2 1 2 1 2 1 - - 7 Kuvataide 1-3 1-3 1-3 1-3 2 2 2 - - 14 Käsityö 1 2 1 2 2 3 2 3 2 3 2 3 3 - - 13 Liikunta 1 2 1 2 2 3 2 3 2 3 2 3 2 2 2 16 Yhteensä vähintään 6 6 7 7 9 9 8 2 2 56 Kotitalous - - - - - - 3 - - 3 Oppilaanohjaus - - - - - - ½ ½ 1 2 Valinnaiset aineet - - - - - - - 7 6 13 Oppilaan tuntimäärä 20 21 20 21 24 25 24 25 26 26 30 30 30 230 234 A 2 -kieli 3 3 2 2 2 12 Luokilla 5 6 A2-kieli ei sisälly oppilaiden tuntimäärään Luokilla 7 9 A2-kieli sisältyy oppilaiden tuntimäärään Sivistyslautakunta 12.12.2006 88

14 3.6 KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Turvallisuussuunnitelma Kouluilla on turvallisuussuunnitelma, joka on pelastusasetuksen 10 :n mukainen. Suunnitelma on lähetetty tiedoksi palopäällikölle. Jokaiselle opettajalle on turvallisuussuunnitelmassa määrätty omat vastuualueet. Turvallisuussuunnitelma käydään läpi opettajien kanssa vuosittain. Kriisisuunnitelma Kouluilla on toimintamalli, jonka avulla kriisitilanteissa esiin tulleisiin asioihin pystytään parhaiten vastaamaan. Kriisitilanteita ovat mm. kouluyhteisön jäsenen äkillinen kuolema tai vakava onnettomuus. Koulussa tapahtuvaa kriisityötä ohjaa rehtorin johdolla toimintaryhmä. Kriisitilanteiden toimintamalli on jaettu opettajille ja henkilökunnalle.

15 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä tulee ottaa huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan onnistumista edistävää ohjausta ja tukea. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. On tarpeen havaita sekä oppilaaseen että kouluun ja toimintaympäristöön liittyvät tekijät. Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että oppilaan oikeus tukeen voi toteutua käytännössä, mm. määrittelemällä tuen tarpeen toteamiseen ja tuen toteuttamiseen liittyvät vastuut ja työnjako. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Tämä ehkäisee ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää oppilaalle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Huoltajalle ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen. Tuki erityisissä tilanteissa Oppilas saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä tai vaikeassa elämäntilanteessa. Opetusta voidaan järjestää tällöin mm. sairaalaopetuksena ja koulukodeissa. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista.

16 Koulukotiin sijoitetun oppilaan opetuksesta vastaa koulukodissa toimiva koulu, jos koulukodilla on opetuksen järjestämislupa. Oppilaan kotikunnalla on velvollisuus kotikuntakorvauksen maksamiseen sairaalakoulussa ja koulukotiopetuksessa olevista lapsista ja nuorista. Muiden kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksesta vastaa oppilaan asuinkunta. Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen osalta oppilaan kotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvaus. Kunta voi osoittaa oppilaan lähikouluksi sopimuksen mukaisesti oman kunnan koulun sijasta myös toisen kunnan koulun, sellaisen yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitämän koulun, jolla on opetuksen järjestämislupa, tai valtion koulun. Jos oppilas opiskelee sellaisessa yksityisen opetuksen järjestäjän opetuksessa tai valtion koulussa, jossa ei anneta erityistä tukea, opetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa erityistä tukea tarvitsevasta oppilaastaan oppilaan asuinkunnalle. Oppilaan asuinkunta päättää erityisen tuen antamisesta ja osoittaa oppilaan sellaiseen kouluun tai muuhun soveltuvaan paikkaan, jossa erityistä tukea annetaan. Näissäkin tapauksissa oppilaalla on oikeus kaikkeen perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden mukaiseen tukeen. Opetusta antava taho arvioi tuen tarpeen ja päättää tuesta edellä mainittujen normien mukaan. 4.1 YLEINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Koulun toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri kouluyhteisössä edistävät oppilaan kehitystä ja tukevat hyvää oppimista. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opettajan tehtävänä on ohjata ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Opettaja ohjaa oppilaita tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelumotivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Yhdysluokkaopetuksessa näiden järjestelyjen merkitys korostuu. Koulu käyttää erityisesti tukiopetusta, sen lisäksi voidaan käyttää myös oppimissuunnitelmaa, osa-aikaista erityisopetusta tai avustajan työpanosta keinoina vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä.

17 Oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon voidaan vaikuttaa myös koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan avulla, mikäli opetuksenjärjestäjä niitä tarjoaa. Suunnittelemalla ne osaksi oppilaan päivää voidaan lisätä myös turvallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia. 4.2 TEHOSTETTU TUKI Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta, joka kuvataan luvussa 5.1.3. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa, ja etenkin silloin kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä siten kuin yksittäisen oppilaan asian käsittelystä säädetään. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma käsitellään tarkemmin luvussa 4.5.1.

18 4.3 ERITYINEN TUKI Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan. Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimista varten opetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä, tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta Selvitysten perusteella opetuksen järjestäjä tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän

19 Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin sekä materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea. 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2. tehostettu tuki ja 3. erityinen tuki. (Lähde: Koulutuksen arviointikeskus, Helsingin yliopisto)

20 ILMAJOEN KUNNAN KOLMIPORTAISEN TUEN PROSESSIKAAVIO YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI Oppilaan jatkuva havainnointi ja arviointi Herää huoli oppilaan oppimisesta/koulunkäynnistä Yleinen tuki: -tukiopetus -eriyttäminen jne. TUKI RIITTÄVÄÄ Jatketaan tarpeen mukaan YLEINEN TUKI EI RIITÄ Siirto yleiseen tukeen/jatketaan yleisessä tuessa Käsittely oppilashuoltotyöryhmässä Pedagoginen arvio Siirto tehostettuun tukeen/jatketaan tehostetussa tuessa Oppimissuunnitelma Tehostettu tuki: -määritellään oppimissuunnitelmassa -osa-aikainen erityisopetus jne. Jos tarve erityiseen tukeen vähenee Sivistystoimenjohtaja/Jaakko Ilkan koulun rehtori Käsittely oppilashuoltotyöryhmässä Pedagoginen selvitys Jos tehostetun tuen tarve vähenee TUKI RIITTÄVÄÄ TEHOSTETTU TUKI EI RIITÄ Tarkistus 2. ja 6. luokan keväällä Erityisen tuen päätös HOJKS Erityinen tuki: -määritellään HOJKS:ssa -oppiaineiden yksilöllistäminen -osa/kokoaikainen erityisopetus jne.

21 Ilmajoella oppilaiden opetus pyritään järjestämään lähikouluperiaatteen mukaisesti. Tuki pyritään järjestämään pääsääntöisesti niin, että sekä yleistä, tehostettua että erityistä tukea tarvitseva oppilas pystyisi opiskelemaan yleisopetuksessa omalla lähimmällä kyläkoulullaan tai Jaakko Ilkan koulussa omassa yleisopetuksen ryhmässään. Opetusta järjestettäessä pohditaan kuitenkin moniammatillisesti, pystytäänkö lähikoululla tai yleisopetuksen opetusryhmässä järjestämään erityistä tukea tarvitsevan oppilaan riittävä tuki. Jos oppilaan tuen tarpeisiin ei lähikoululla tai yleisopetuksen ryhmässä sille varatuin resurssein ja tukitoimin pystytä vastaamaan, oppilaan opetus järjestetään siellä, missä se on oppilaan edun mukaista. YLEINEN TUKI Kun oppilaan oppimisesta tai koulunkäynnistä herää huoli, pohditaan ensin yleisen tuen keinoja. Jokainen oppilas on oikeutettu yleiseen tukeen ja kuka tahansa oppilas voi tarvita yleistä tukea peruskoulunsa aikana. Yleisellä tuella tarkoitetaan kaikille oppilaille tarvittaessa suunnattua tukea, jolla pyritään siihen, että oppilas saavuttaa yleisopetuksessa oppimiselle asetetut tavoitteet. Varhaisella puuttumisella pyritään tarjoamaan tukea mahdollisimman nopeasti. Huoltajilla, opettajilla tai muilla oppilaan lähihenkilöillä voi nousta huoli lapsen tai nuoren oppimisesta ja/tai koulunkäynnistä. Ilmajoella pyritään muun muassa oppilaiden jatkuvalla havainnoinnilla, arvioinneilla ja testauksilla tunnistamaan ne oppilaat, jotka tarvitsevat tukea oppimisessaan ja koulunkäynnissään. Ilmajoella oppilaan saama tuki kirjataan ja samalla turvataan tiedonkulku myös nivelvaiheissa. kyläkouluilla kyläkouluilla Kodin ja koulun välinen Tiivistetty yhteistyö kodin yhteistyö ja koulun välillä Joustava alkuopetus Luokan kertaaminen/joustaminen JOPO-luokka Kaavio 1. Eri tukimuotoja Ilmajoen kunnassa Esimerkkejä eri tukimuodoista Ilmajoella: YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI Eriyttäminen Eriyttäminen Eriyttäminen Oppilaan ohjaus Oppilaan ohjaus Oppilaan ohjaus Oppilashuollon tuki Oppilashuollon tuki Oppilashuollon tuki Tukiopetus Tukiopetus Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus Apuvälineet yms. Apuvälineet yms. Kokoaikainen erityisopetus (erityisopetuksen pienluokat) Koulunkäynninohjaajapalveluvelut Koulunkäynninohjaajapal- Apuvälineet yms. Jakotuntien käyttö Jakotuntien käyttö Koulunkäynninohjaajapalvelut Kodin ja koulun välinen yhteistyö

22 TEHOSTETTU TUKI Tehostetun tuen tavoitteena on tarjota oppilaalle yleistä tukea systemaattisempaa, monipuolisempaa, laajempaa ja pitkäjänteisempää tukea. Jos yleinen tuki koetaan riittämättömäksi, oppilaan edistyminen ei ole ollut tavoitteiden mukaista, ja oppilas tarvitsee säännöllistä tukea tai useita tukimuotoja samanaikaisesti, oppilaan luokanopettaja tai aineenopettaja laatii oppilaasta pedagogisen arvion. Se laaditaan tarvittaessa yhteistyössä muiden oppilasta opettavien kanssa. Pedagogisen arvion tekemisestä ollaan yhteydessä huoltajiin. Luokanopettaja tai aineenopettaja esittelee pedagogisen arvion moniammatillisessa oppilashuoltotyöryhmässä, jossa päätetään siirrosta tehostettuun tukeen sekä oppilaan tarvitsemista tukitoimista. Prosessi yleisestä tuesta tehostettuun tukeen: Pedagoginen arvio (lo/ao) Päätös tehostettuun tukeen siirtämisestä (OHR) Oppimissuunnitelma (lo/ao) Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä. Oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelmasta lisää luvussa 4.5 Yksilölliset suunnitelmat. Ilmajoella on käytössä pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman kaavakkeet. Ilmajoella on mahdollisuus joustavaan alkuopetukseen. Tällöin on mahdollista suorittaa alkuopetus joustavasti niin, että tehostettua tukea tarvitseva oppilas voi suorittaa alkuopetuksen tarvittaessa kolmessa vuodessa. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää, mutta eriyttämisellä voidaan tukea oppimista keskittymällä oppiaineen ydinsisältöihin. ERITYINEN TUKI Jos oppilas ei pysty saavuttamaan kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteita riittävästi tehostetussa tuessa, hänelle annetaan erityistä tukea. Erityistä tukea voidaan antaa joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki on suunnitelmallista ja kokonaisvaltaista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle. Oppilaan oppiaineen tai oppiaineiden oppimääriä voidaan yksilöllistää vain erityisen tuen vaiheessa. Oppilaasta laaditaan pedagoginen selvitys, jos todetaan, että tehostetun tuen tukitoimet eivät ole riittäviä. Luokanopettaja tai luokanvalvoja vastaa pedagogisen selvityksen tekemisestä ja tuo selvityksen oppilashuoltoryhmään. Pedagoginen selvitys pitää sisällään 1. oppilasta opettavien luokanopettajien tai aineenopettajien selvityksen oppimisen etenemisestä ja 2. oppilashuoltoryhmän selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta sekä oppilaan kokonaistilanteesta. Tarvittaessa pedagogiseen selvitykseen liitetään asiantuntijalausuntoja, esimerkiksi psykologin lausunnot, erityisopettajan testit. Luokanopettaja tai luokanvalvoja kokoaa selvityksen ja toimittaa sen erityisen tuen siirrosta päättävälle taholle eli kyläkoulujen osalta sivistystoimenjohtajalle ja Jaakko Ilkan koulussa rehtorille. Oppilaan huoltajia kuullaan ennen erityiseen tukeen siirtämistä.