KIELELLISET TAIDOT NUORILLA Anneli Yliherva Lapsenkielen tutkimuskeskus, Logopedia Oulun yliopisto Child Language Research Center (CLRC) Lapsenkielen tutkimuskeskus (www.ouluclrc.fi)
Kielen kehityksestä keskilapsuudessa ja varhaisnuoruudessa 1. Keskilapsuudessa (7-12-vuotiaat) ja varhaisessa nuoruusiässä (13-16-vuotiaat) tapahtuva kielellinen kehitys pohjautuu lapsuuden kielenkehitykselle (Nippold, 2007). 2. Tutkimusten mukaan kieli kehittyy 9. ikävuodesta aina varhaiseen aikuisuuteen syntaksin (lausetason), semantiikan (kielellisten merkityksien), kielellisen järkeilyn ja pragmatiikan (kielen käytön) alueilla 3. Näissä ikävaiheissa lapsen/nuoren kielen kehittyminen on hyvin yksilöllistä. 4. Varhaisnuoruudessa kielen kehitys tapahtuu vähitellen ja asteittain, joten kehityksen vaiheita ja etenemistä on haastavampaa tarkastella ja arvioida. 5. Puhemotoriset muutokset (toiminnalliset, kudoksen, biomekaaniset) jatkuvat aina 18 vuoden ikään saakka (Kent, 1999). 6. Kielen käyttöön liittyvät taidot (puheen sopivuus tilanteeseen, joustava kielenkäyttö, asiayhteyden ymmärtäminen kommunikointitilanteessa, ei-kielellinen kommunikointi, kerronnan koheesio, keskustelutaidot) kehittyvät pitkään.
Esiintyvyys: Kielelliset vaikeudet: kielenkehityksen erityisvaikeus noin 7 % väestössä (Käypä hoito) Erityisiä oppimisen vaikeuksia, kuten lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan oppimisen vaikeuksia, esiintyy keskimäärin 10 20% (McLeod ja McKinnon, 2007).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kaikkonen, R., Mäki, P., Hakulinen-Viitanen, T. Markkula, J., Wikström, K., Ovaskainen, M-L., Virtanen, S. & Laatikainen, T. (toim.). (2012). Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot. Raportti 16/2012, THL. Tampere: Juvenes Print:. Lähtökohta: Sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot on vaikea yhteiskunnallinen ongelma. Nämä erot alkavat muodostua jo varhaislapsuudessa ja niihin yhteydessä olevat tekijät ovat havaittavissa nuoruudessa sekä nähtävissä terveysongelmina aikuisuudessa Lasten ja nuorten terveysseurannan kehittäminen (LATE) hankkeessa kerättiin tietoa 10 terveyskeskuksen lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon määräaikaisissa terveystarkastuksissa. Lisäksi kerättiin vuosina 2007-2009 erillisotokset Turun kaupungista ja Kainuun maakunnasta osana toista THL:n hanketta (TEROKA väestöryhmien terveyserojen kaventamiseen tähtäävä hanke).
HAVAINTOJA PUHEEN JA KIELEN KEHITYKSEN VARHAISVAIHEISTA (Lähde: Yliherva, Mäki, Laatikainen, 2012, 69-77)
TUKI PUHEEN JA KIELEN KEHITYKSEN VAIKEUKSIIN (Lähde: Yliherva, Mäki, Laatikainen, 2012, 69-77)
Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 Käytöshäiriöiden esiintyvyys puheen/kielen (N=8370, 90 %) ja lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksissa (N=8525, 92 %) 8- vuotiailla lapsilla 8-vuotiaat lapset, joilla puheen ongelmia, oli käytöshäiriöitä n. 13 % ja ne, joilla ei puheen ongelmia n. 9 % (pojilla n. 16 % vs. n. 12 %, tytöillä n. 7,5 % vs. n. 7 %) Lukivaikeuksia & käytöshäiriöitä n. 27 % lapsista ja eilukivaikeuksia & käytöshäiriöitä n. 8 % (pojilla n. 30 % vs. n. 12 %, tytöillä n. 20 % vs. n. 6 %)
Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 (8- vuotiaat) Puheen tuoton ongelmilla oli käytöshäiriöitä lisäävä vaikutus erityisesti pojilla (Poikajärvi, 2005) Kielellisen oppimisen ongelmat lisäsivät käytöshäiriöiden esiintyvyyttä laajassa kohorttitutkimuksessa (Taanila ym. 2011): oppimisen häiriöt lisäsivät käytöshäiriöiden ja emotionaalisten vaikeuksien määrän kolminkertaiseksi pojilla ja tytöillä jopa nelin- tai viisinkertaiseksi! Esimerkiksi ADHD-lapsilla ja -nuorilla on havaittu enemmän sekä vuorovaikutuksen että kielenkäyttötaitojen vaikeuksia (Väisänen ym., 2014)
Nuoret pohjoisessa hanke kielellisen tutkimuksen näkökulmasta mitä voimme tutkia? Nuorilta on kysytty seuraavia asioita: Kielelliset vaikeudet (asiantuntijan toteama dg): lukitaidot (tekninen lukeminen, luetun ymmärtäminen), puheen tuottaminen ja ymmärtäminen Oppimiseen liittyen: muisti, nimeäminen, sanallinen ilmaisu, sanojen merkitysten ymmärtäminen (käsitteet, sanaston laajuus), huumorin ja kielikuvien ymmärtäminen Kuullun ymmärtäminen, keskustelutaidot ryhmässä Kielen käyttöön liittyvät taidot, kuten viestien tulkinta, vuorovaikutustaidot, tarinan ymmärtäminen, keskittyminen Sosiaaliset taidot, kaverisuhteet, käytösongelmat NÄITÄ VOIDAAN VERRATA MUIHIN ELÄMÄN LAATUA KUVAAVIIN MUUTTUJIIN HUOM! Ei ole paljonkaan tutkittu, kuinka kielelliset taidot kehittyvät ja vaikuttavat nuorten elämässä selviytymiseen ja mahdolliseen syrjäytymiseen!
Kommunikointitaitojen seulontamenetelmiä lapsille ja nuorille Saatavilla suomeksi!
Lasten kommunikointitaitojen kysely, CCC-2 Lähde: Bishop, D. V. M. (2015). The Children s Communication Checklist version 2 (CCC-2), Lasten Kommunikointitaitojen Kysely, toinen painos (Yliherva, A., Loukusa, S., & Väisänen, R, Trans.) Helsinki: Hogrefe Psykologien Kustannus Oy. (Original work published in 2003.) Tarkoitettu 4 16-vuotiaille lapsille ja nuorille Lapsella täytyy olla lausetasoista puhetta Tavoitteena seuloa lapsen/nuoren ensisijainen kommunikoinnin ongelma (kielelliset vaikeudet, kielenkäyttöön liittyvä pragmaattiset vaikeudet, autismikirjoon liityvät vaikeudet) Vanhemmat täyttävät lomakkeen Jos esille nousee selkeitä vaikeuksia kommunikoinnissa, niin on syytä lähettää jatkotutkimuksiin CCC-2-seulonta auttaa valikoimaan oikein kohdennetut arviointimenetelmät lapselle/nuorelle
CCC-2 CCC-2-normit ovat olemassa 4-16-vuotiaille suomalaisille lapsille ja nuorille! Normit on kerätty Oulun ja Hämeenlinnan kaupungin kouluista. Erityiskiitokset: Lasten ja nuorten vanhemmat Laatupäällikkö, FT Päivi Mäki, FT, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, Oulun kaupunki Palvelujohtaja Marja-Liisa Akselin, Lasten ja nuorten palvelut, Hämeenlinna Menetelmä sopii koululääkärien, koulupsykologien, luokanopettajien, erityisopettajien ja puheterapeuttien käyttöön.
Lähteet 1. Kaikkonen, R., Mäki, P., Hakulinen-Viitanen, T., Markkula, J., Wikström, K., Ovaskainen, M-L., Virtanen, S. & Laatikainen, T. (2012). Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 16/2012. 188 sivua. Helsinki 2012. ISBN 978-952-245-607-6 (painettu), ISBN 978-952-245-608-3 (verkko). 2. Kent, R. D. (1999). Motor control: Neurophysiology and functional development. In A. J. Caruso, & E. A. Strand (Eds.), Clinical Management of Motor Speech Disorders in Children (pp. 29-71). Thieme, New York. 3. McLeod, S. & McKinnon, D.H. (2007). Prevalence of communication disorders compared with other learning needs in 14 500 primary and econdary school students. Journal of Language and Communication Disorders, 42, 37-59. 4. Nippold, M. A. (2007). Later language development: school-age children, adolescents, and young adults. Austin (Tex.): PRO-ED. 5. Taanila, A., Yliherva, A., Kaakinen, M., Moilanen, I. & Ebeling, H. (2011). An epidemiological study on Finnish school-aged children with learning difficulties and behavioural problems. International Journal of Circumpolar Health, 70, 59-71. 6. Väisänen, R., Loukusa, S., Moilanen, I. & Yliheva, A. (2014). Language and pragmatic profile in children with ADHD measured by Children's Communication Checklist 2nd edition. Logopedics Phoniatrics Vocology, 39, 179-187. 7. Yliherva, A., Poikajärvi, J., Taanila, A., Moilanen, I. & Ebeling, H. (2009). Prevalence of behavioural problems in 8-year-old children with speech, reading and writing disabilities in the Northern Finland Birth Cohort 1986. Posteriesitys. 8. Yliherva, A., Mäki, P. & Laatikainen, T. (2012). Puheeseen liittyvät vaikeudet. Kirjassa: Kaikkonen, R., Mäki, P., Hakulinen-Viitanen, T., Markkula, J., Wikström, K., Ovaskainen, M-L., Virtanen, S. & Laatikainen, T. (toim.). Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 16/2012. 188 sivua. Helsinki 2012. ISBN 978-952-245-607-6 (painettu), ISBN 978-952-245-608-3 (verkko).