RAKENNUSVALVONTAVIRASTO VASTAAVAT TYÖNJOHTAJAT JA ERITYISALAN TYÖNJOHTAJAT Ohje: elokuu 2011, korvaa ohjeen tammikuu 2000 Vuoden 2014 syksyllä voimaan astuvaa sääntelyä ei ole huomioitu ohjeessa. Ohje päivitetään myöhemmin. RAKENNUSTYÖNJOHTO Rakennuslupaa edellyttävässä rakennustyössä tulee olla vastaava työnjohtaja. Hän johtaa rakennustyötä sekä huolehtii rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan ja hyvän rakennustavan mukaisesta työn suorittamisesta. Vastuullista työnjohtajaa tarvitaan myös kaivamisessa, täyttämisessä, louhimisessa, paalutustyössä sekä rakennuksen purkutyössä. Vastaavaa työnjohtajaa edellyttävänä rakennustyönä ei pidetä vähäisen rakennelman, laitoksen tai rakennuksen, kuten vajan, katoksen tai vastaavan rakentamista eikä vähäistä purkutyötä tai kaivamista. Jos rakennustyö sisältää erityisen vaativia töitä eikä vastaavan työnjohtajan pätevyyttä näiden töiden johtamiseen katsota riittäväksi, voidaan edellyttää erityisalan vastaava työnjohtaja, jolla on kyseisen työn vaativuutta vastaava pätevyys. Tällaisia töitä voivat olla muiden muassa paalutus- ja louhintatyöt, vaativat pohjarakennustyöt ja vaativien puu- tai erikoisrakenteiden valmistus ja asennus tai jännitettyjen betonirakenteiden valmistus rakennuspaikalla. Erityisalan vastaava työnjohtaja tulee asettaa hankkeeseen myös, jos vastaava työnjohtaja ei ota vastattavakseen tietyn vastuualueellaan tapahtuvan erityisalan työn, kuten esimerkiksi paalutus- tai louhintatyön, johtamista. Vastaavan työnjohtajan ja erityisalan työnjohtajan hyväksyy rakennusvalvonta. Rakennustyötä ei saa aloittaa, jos työssä ei ole hyväksyttyä vastaavaa työnjohtajaa. Rakennusvalvonta voi peruuttaa hyväksynnän, jos siihen tehtävien laiminlyömisen johdosta tai muusta vastaavasta syystä on aihetta. Rakennuslupapäätöksessä on vastaavaa työnjohtajaa ja mahdollisesti erityisalan työnjohtajaa koskeva lupamääräys. Rakennusvalvonta voi myös rakennustyön aikana määrätä asetettavaksi erityisalan työnjohtajan. Vesi-, viemäri- sekä ilmanvaihtolaitteiden vastuullisesta työnjohdosta on laadittu erillinen rakennusvalvontaviraston ohje (Vesi- ja viemäri- sekä ilmanvaihtolaitteet, vastuullinen työnjohto). TYÖNJOHTAJALTA VAADITTAVA AMMATILLINEN OSAAMINEN Työnjohtajan pätevyys muodostuu hänen koulutuksestaan ja kokemuksestaan. Työnjohtajan pätevyys on yleinen ominaisuus. Pätevän työnjohtajan tulee olla kuhunkin rakennushankkeeseen kelpoinen. Kelpoisuus on tapauskohtaista ja määrittyy hankkeen erityispiirteiden kautta. Henkilö on sopiva (kelpoinen) rakennushankkeen työnjohtotehtävään, jos hänellä on nimenomaan kyseisen hankkeen vaativuuden ja erityispiirteiden edellyttämä koulutus ja työkokemus. Kelpoisuutta arvioidaan muiden muassa rakennuksen käyttötarkoituksen, ympäristövaatimusten, tavanomaisesta poikkeavien suunnitteluratkaisujen sekä rakentamisolosuhteiden ja työnsuorituksessa käytettävien erityismenetelmien perusteella. Rakennusvalvonta arvioi rakennushankkeen työnjohtotehtävän vaativuuden ja tekee työnjohtajapäätöksen hakijan koulutuksen ja työkokemuksen perusteella.
Rakennustyön vastaavana työnjohtajana voi toimia henkilö, joka on suorittanut tehtävään soveltuvan rakennusalan korkeakoulututkinnon (vähintään AMK) tai aikaisemman rakennusalan teknillisen koulun tai siihen verrattavan tai sitä ylemmän teknillisen oppilaitoksen tutkinnon. Ulkomaisen tutkinnon vastaavuus osoitetaan ensisijaisesti opetushallituksen tutkinnon tunnustamista koskevalla päätöksellä. Pienehkön ja rakenteiltaan yksinkertaisen rakennuksen vastaavana työnjohtajana voi toimia myös henkilö, jolla ei ole edellä mainittua tutkintoa, mutta jolla muuten voidaan katsoa olevan tehtävään tarvittavat edellytykset. Tällaisena rakennuksena ei kuitenkaan pidetä esimerkiksi omakotitaloa. Rakennustyön ja sen vaiheiden johtamisessa tarvittavaa erityisalan työnjohtajan kelpoisuutta arvioidaan työn erityispiirteiden ohella myös työtä tai vaihetta koskevan suunnittelun vaativuusluokan (Suomen rakentamismääräyskokoelman osa A 2) perusteella. Jos rakennushanke tai sen osa todetaan rakennusluvassa tai rakennustyön aikana erittäin vaativaksi, sovelletaan hankkeeseen erityismenettelyä (RakMK A1, kohta 3.2). Tällöin on vastaavalla työnjohtajalla oltava vähintään tehtävään soveltuva teknillisen oppilaitoksen tai ammattikorkeakoulun rakennusosastolla tai rakennustekniikan koulutusohjelmassa suoritettu insinöörin tai rakennusmestari AMK taikka insinööri AMK tutkinto, kokemusta rakennustyön johtamisessa vähintään 5 vuotta sekä hyvä perehtyneisyys kyseisen alan työnjohtotehtävissä. Teknillisen oppilaitoksen rakennusosaston opintolinjalla suoritettu teknikon tutkinto tai aikaisempi sitä vastaava tutkinto tulevat myös kysymykseen, jos henkilö työtodistuksin ja muin selvityksin osoittaa toimineensa menestyksellisesti vaativuudeltaan vastaavissa tehtävissä. Jos rakennustyöhön on erityismenettelyn piiriin kuuluville osa-alueille asetettu erityisalan työnjohtaja tai rakentamismääräyskokoelman kantavia rakenteita koskevissa osissa tarkoitettu vaativuusluokan AA- tai 1-rakenneluokan työnjohtaja, ei erityismenettelyssä muuten vaadittavaa pätevyyttä rakennustyön vastaavalta työnjohtajalta edellytetä. TYÖNJOHTAJAKSI HAKEMINEN (HAKEMUS, ILMOITUS) Sähköinen lomake ja liitteet Vastaavaksi työnjohtajaksi tai erityisalan vastaavaksi työnjohtajaksi haetaan täyttämällä rakennusvalvonnan kotisivujen (http://www.hel.fi/hki/rakvv/fi/lomakkeet - linkissä oleva sähköinen hakemuslomake Vastaavan työnjohtajan hakemus tai ilmoitus (sähköinen asiointipalvelu). Lomaketta täytettäessä on tiedettävä rakennustyötä koskevan rakennusluvan lupatunnus sekä kohteen osoite- ja kortteli/tonttitiedot. Jos henkilö hakee ensimmäistä kertaa Helsinkiin työnjohtajaksi, toimitetaan hakemuksen liitteeksi vähintään seuraavat todistukset ja selvitykset: tutkintotodistukset työtodistukset rakennusalalta ja mahdollisista työnjohtotehtävistä (myös muilta aloilta) luettelo rakennuskohteista, joissa hakija on toiminut työnjohtotehtävässä kirjallinen selvitys haettavaan työnjohtotehtävään sisällytettävistä töistä ja niihin käytettäväksi arvioitu aika (tehtäväluettelo) Sähköisen hakemuksen liitteet on vaivattominta toimittaa erikseen sähköpostin liitetiedostona rakennuskohteen alueen lupasihteerille (http://www.hel.fi/hki/rakvv/fi/yhteystiedot). Liitteitä toimitettaessa on tarpeen aina mainita myös työnjohtajahakemuksen tunnus tai rakennuslupatunnus. Tehtäväluettelo toimitetaan yleensä vain, jos työnjohtotehtävä on osa-aikainen eli hakijalla on samanaikaisesti hoidettavana muitakin työtehtäviä. Tehtäväluettelolomake on tulostettavissa rakennusvalvonnan internet-sivuilta linkistä http://www.hel.fi/hki/rakvv/fi/lomakkeet (Tehtäväluettelo ja tarkastuslista, osa-aikaisen vastaavan työnjohtajan ja erityisalan työnjohtajanhakemuksen/-ilmoituksen liitteeksi) Kelpoisuuden arvioinnissa voidaan käyttää myös todistusta toimimisesta vastaavana työnjohtajana muissa kunnissa. Jos hakija on enintään viittä vuotta aikaisemmin hyväksytty vastaavaksi työnjohtajaksi vaativuudeltaan vastaavanlaiseen rakentamiseen, hyväksyntää kelpoisuuden toteamiseksi ei tarvita. Tällöin riittää ilmoitus vastaavana työnjohtajana toimimisesta. Ilmoitus tehdään samalla sähköisellä lomakkeella kuin hakemus. Tällöin tarvitsee ilmoituksen liitteeksi toimittaa yleensä vain tehtäväluettelo, jos kysymyksessä on osa-aikainen tehtävä. Jos haettava työnjohtotehtävä on aiempaa hyväksyntää koskevaa tehtävää vaativampi, voidaan lisäselvityksiä pyytää lähinnä työkokemuksen osalta. Sama koskee hakemusta, jossa edellisestä hyväksynnästä on kulunut yli viisi vuotta, vaikka tehtävä ei olisikaan edellistä vaativampi. Kummassakaan tapauksessa ilmoitusmenettely ei ole mahdollinen, vaan hakijan on jätettävä hakemus.
Hakemuksessa tai ilmoituksessa esitetään voimassa olevat sekä samanaikaisesti haettavat tai ilmoitettavat työnjohtoa koskevat vastuut Helsingissä ja muissa kunnissa. Asuinpaikan sijainti tai muut työtehtävät eivät saa haitata vastaavan työnjohtajan tehtävän hoitamista. Tarvittaessa myös tästä voidaan vaatia selvitys. Tietoja tarvitaan, jotta voidaan varmistua siitä, että työnjohtotehtävään on käytettävissä riittävästi aikaa. Henkilön pätevyys (osaaminen) voidaan osoittaa myös erityisen pätevyydentoteamiselimen todistuksella. Todistuksen voi hakemuksesta myöntää FISE Oy (http://www.fise.fi/). Tämä todistus yleensä riittää osaamisen osoittamiseksi, eikä muita todistuksia tarvita. Sivuilta löytyy myös pätevyysvaatimukset erilaisiin työnjohtotehtäviin. Vastuun jakaminen Yksittäisessä rakennushankkeessa voidaan työnjohtajan vastuu jakaa alueellisesti tai ajallisesti eri henkilöiden kesken. Vastuu voidaan erityistapauksissa jakaa myös ammatillisesti rajatut tehtäväkokonaisuudet sisältävän ja vaiheittain etenevän rakennushankkeen perusteella. Kustakin rajatusta alueesta, tehtäväkokonaisuudesta tai ajanjaksosta jätetään rakennusvalvontavirastoon erillinen hakemus tai ilmoitus. Rakennustyöstä erillisiä tehtäväkokonaisuuksia, joissa eri henkilöt voivat samanaikaisesti rakennustyön vastaavan työnjohtajan ohella toimia vastaavana työnjohtajana, ovat maanrakennustyöt ja rakennuksen purkaminen. Näissä tapauksissa vastuu jakautuu usein käytännössä myös ajallisesti. Jos maanrakennustyöhön liittyy esimerkiksi paalutus- tai louhintatöitä ja maanrakennustyöhön on jo hyväksytty vastaava työnjohtaja, tulee mainituille töille hyväksyttää erityisalan työnjohtaja, ellei maanrakennustöiden vastaava työnjohtaja ota hoitaakseen myös näihin töihin liittyviä velvoitteita ja vastuuta. Jaettaessa vastuu alueellisesti tai tehtäväkokonaisuuksien perusteella on tärkeää, että vastuualueiden rajat on yhteisesti sovittu. Näin varmistetaan, etteivät velvoitteet ole päällekkäisiä eikä toisaalta rakentamiseen jää tehtäviä, joista ei kukaan vastaa. On esimerkiksi sovittava työmaan aitaamisesta ja aitausten ylläpidosta, kun rakentamisen edetessä työmaalla toteutetaan jo rakennustyön vastaavan työnjohtajan vastattavaksi ilmoitettuja töitä (perustustyöt) ja samanaikaisesti maanrakennustöiden vastaavan työnjohtajan vastuulla olevat kaivu- tai täyttötyöt ovat mahdollisesti vielä käynnissä. VASTAAVAN TYÖNJOHTAJAN TEHTÄVÄT JA VASTUU Vastaavan työnjohtajan tehtävä ei ole pelkästään rakennustyön toteuttamisen johtamista. Siihen liittyy laajemminkin rakennuksen loppukäyttäjän turvallisuuden ja terveydellisten olojen varmistaminen. Tämä merkitsee muun muassa lupamääräyksistä ja viranomaisyhteyksistä huolehtimista. Menestyksellinen tehtävästä suoriutuminen edellyttää rakennustyön teknisen toteutuksen hallitsemisen lisäksi, että henkilöllä on riittävät tiedot rakentamista koskevista säädöksistä, määräyksistä ja ohjeista. Vastaavan työnjohtajan ja erityisalan työnjohtajan tehtävistä ja vastuista on säädetty RakMK:n osassa A1, Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus, 2006. Työn menestyksellinen johtaminen edellyttää, että hakija on tutustunut kyseiseen tehtävään liittyviltä osin A1:n määräyksiin ja ohjeisiin sekä maankäyttö- ja rakennuslakiin. Tämän hakija hakemuksessaan tai ilmoituksessaan aina nimenomaisesti ilmoittaa tehneensä. Vastaava työnjohtaja vastaa rakennustyön kokonaisuudesta ja eri rakennusvaiheiden sekä mahdollisten osaurakoiden yhteensovittamisesta. Hänen tehtävänään on huolehtia, että kaikki tarvittavat erityisalan vastaavat työnjohtajat on rakennusvalvonnassa hyväksytty ja rakenteiden vaativuusluokkaa vastaavat kantavien rakenteiden työnjohtajat on nimetty ennen kyseisten töiden aloittamista. Hänen on myös huolehdittava, että edellä mainitut työnjohtavat hoitavat heille kuuluvat velvoitteensa ja osaltaan myötävaikuttavat vastaavan työnjohtajan tehtävien menestykselliseen hoitamiseen. Kantavien rakenteiden työnjohtajien pätevyys osoitetaan ensisijaisesti pätevyydentoteamiselimen (FISE Oy) todistuksella. Muussa tapauksessa voidaan vaativissa tehtävissä edellyttää erityisalan työnjohtajan asettamista. Asia ratkaistaan tapauskohtaisesti rakennustyön aloituskokouksessa tai rakennustyön aikana. Vastaava työnjohtaja on säännösten ja määräysten mukaisen rakentamisen ja hyvän rakennustavan luottohenkilö. Hänellä on keskeinen asema ja vastuu suhteessa rakentamisen viranomaisvalvontaan siitäkin huolimatta, että hän on yksityisoikeudellisessa sopimussuhteessa toimeksiantajaansa. Järjestyneen ja hyvin hoidetun rakennustyön olennaisena osana on työnjohtajan osaaminen, hänen hyvät työskentelymahdollisuutensa, työmaan jatkuva johtaminen ja seuraaminen sekä yhteistoiminta rakentamisen muiden osapuolien ja viranomaisten kanssa. Rakennusvalvontaviranomainen valvoo rakennustoimintaa säädösten edellyttämällä tavalla ottaen huomioon kussakin hankkeessa valvonnan tarpeeseen vaikuttavat seikat. Valvonta on riippumatonta vastaavan työnjohtajan tehtäviin liittyvistä yksityisoikeudellisista sopimuksista. Siksi esimerkiksi viranomaiskatselmusten toimittamisen sitomista sopimuksiin on syytä välttää.
Vastaavan työnjohtajan velvoitteet ja vastuu alkavat, kun hänet on hakemuksesta työnjohtajaksi hyväksytty tai ilmoitus työnjohtajana toimimisesta on jätetty. Työnjohtajan tehtävä päättyy, kun rakennusluvassa edellytetty loppukatselmus tulee toimitetuksi. Velvoitteista ja vastuusta voi vastaava työnjohtaja tätä ennen vapautua vain pyytämällä rakennusvalvonnalta kirjallisesti vapautus tehtävästä tai siten, että rakennusvalvonta hyväksyy toisen henkilön hänen tilalleen. Vapautuksen myöntämiseksi voi rakennusvalvonta edellyttää selvitystä tehtävien hoitamisesta vastuuaikana. Jos vastaava työnjohtaja on esimerkiksi loman vuoksi estynyt hoitamaan tehtäviään, tulee vastaavaksi työnjohtajaksi hänen tilalleen hyväksyttää toinen henkilö täksi ajaksi. TÄRKEÄTÄ TIETÄÄ Seuraavassa esitetään rakennusvalvontaviranomaisen kannalta keskeiset laadun varmistamisen työkalut, joiden merkitys ja sisältö tulee vastaavien työnjohtajien hallita. Aloittamisilmoitus Vastaavan työnjohtajan tehtävänä on huolehtia, että luvanvaraisesta rakennus- tai purkamistyöstä tehdään ennen työn aloittamista ilmoitus rakennusvalvontaan (aloittamisilmoitus). Ilmoitus tehdään myös ennen kuin ryhdytään rakentamista edeltävään maanrakennustyöhön. Ilmoitus tehdään joko sähköpostitse tai puhelimitse asianomaisen kaupunginosan rakennustyön työmaavalvonnasta vastaavalle henkilölle. Puhelimitse ilmoituksia otetaan vastaan kyseisten henkilöiden päivystysaikana. Riittävän ajoissa järjestetty aloituskokous korvaa erillisen aloittamisilmoituksen. Aloituskokous Ennen rakennustyön aloittamista pidettävästä aloituskokouksesta määrätään rakennusluvassa. Rakennushankkeeseen ryhtyvä kutsuu aloituskokouksen koolle riittävän ajoissa. Aloituskokouksessa sovitaan muun muassa rakennustyön tarkastusasiakirjamenettelystä, nimetään työvaiheita ja rakennusvaiheita tarkastavat henkilöt sekä kirjataan muutkin laadun varmistamiseen liittyvät asiat. Vastaava työnjohtaja osallistuu aina henkilökohtaisesti aloituskokoukseen. Aloituskokouksen pitäminen on mahdollista vasta, kun vastaava työnjohtaja on hakemuksesta hyväksytty (hakemusmenettely) tai ilmoitus työnjohtajana toimimisesta on jätetty rakennusvalvontaan (ilmoitusmenettely). Rakennustyön tarkastusasiakirja Rakennustyöstä pidetään aina tarkastusasiakirjaa, vaikka siitä ei erikseen olisi määrätty rakennusluvassa. Rakennustyön tarkastusasiakirja on tärkein laadunvarmistamiseen liittyvä asiakirjakokonaisuus. Sen laatimisesta vastaa rakennushankkeeseen ryhtyvä ja sen avulla pyritään varmistamaan rakennustyön riskillisten työvaiheiden asianmukainen suoritus. Tarkastusasiakirja on kutakin hanketta varten etukäteen suunniteltu asiakirja, johon on koottu riskilliset työvaiheet ja niiden muodostamat kokonaisuudet, rakennusvaiheet. Aloituskokouksessa merkitään pöytäkirjaan ne henkilöt, jotka työvaiheita ja rakennusvaiheita tarkastavat. Vastuuhenkilöiden nimeämisestä vastaa rakennushankkeeseen ryhtyvä. Vastaavan työnjohtajan tehtäviin kuuluu huolehtia, että rakennustyömaalla on jatkuvasti käytettävissä ajantasainen tarkastusasiakirja. Tarkastusasiakirjaa voidaan täydentää riskillisistä työvaiheista otetuilla valokuvilla. Rakennustuotteiden kelpoisuus Pysyvänä rakennusosana käytettäväksi tarkoitetun rakennustuotteen tulee täyttää sille RakMK A1:n kohdassa 3.3 esitetyllä tavalla asetetut vaatimukset. Samassa kohdassa esitetään myös hyväksyntämenettelyt, joiden mukaisesti Suomessa voidaan rakennustuotteen soveltuvuutta ja teknisten vaatimusten täyttymistä arvioida. CE-merkintä on ajan myötä tulossa ensisijaiseksi tavaksi osoittaa rakennustuotteen ominaisuudet. CE-merkintä ei kuitenkaan takaa, että tuotetta käytettäessä rakennuksen turvallisuudelle ja terveellisyydelle asetetut vaatimukset täyttyisivät. Tuotteen ilmoitettuja ominaisuuksia tulee aina verrata Suomessa asetettuihin vaatimuksiin. Rakennustuotteen kelpoisuuden osoittaminen on ensisijaisesti rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuulla. Vastaavan työnjohtajan on huolehdittava, ettei tuotetta asenneta rakennukseen ennen kuin sen kelpoisuus suunniteltuun tarkoitukseensa on varmistettu. Hänen on huolehdittava myös, että kelpoisuuden osoittamiseen liittyvät asiakirjat sekä asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet arkistoidaan ja säilytetään työmaalla. MÄÄRÄYKSIÄ JA OHJEITA
Suomen rakentamismääräyskokoelma (RakMK), A 1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus, määräykset ja ohjeet 2006