Liitto toimii kiinteistö- ja rakentamisalan vaikuttajana, aktiivisena kehittäjänä, ammattilaisten verkottajana sekä tiedon tuottajana.

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1 (5) YMPÄRISTÖMINISTERIÖ PL Valtioneuvosto kirjaamo.ym@ymparisto.fi Lausuntopyyntö YM10/600/2012 LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTTAMISESTA, LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA SEKÄ LUONNOKSISTA KOSKIEN MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN NOJALLA ANNETTAVIA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSIA Lausunnonantajasta Yleistä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry kokoaa yhteen kiinteistöjen ja infrastruktuurin omistajat, rakennuttajat, käyttäjäorganisaatiot, sijoittajat ja palveluntuottajat. Liitto toimii kiinteistö- ja rakentamisalan vaikuttajana, aktiivisena kehittäjänä, ammattilaisten verkottajana sekä tiedon tuottajana. Kiitämme mahdollisuudesta tulla kuulluksi ehdotuksista luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä luonnoksiksi siihen liittyvien asetusten muuttamisesta. Olemme tarkastelleet muutosta ensisijaisesti kiinteistönomistajien ja rakennuttajien näkökulmasta. RAKLI kannattaa esityksen tavoitteena olevaa säädöshierarkian selkeyttämistä sekä oikeuksien ja velvollisuuksien perusteena olevien säännösten nostamista lain tasolle, josta ne ovat helpommin löydettävissä kuin asetuksista tai viranomaisohjeista. RAKLI kannattaa erityisesti tavoitetta yhtenäistää määräysten soveltamista ja tulkintaa sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Tämä tavoite ei valitettavasti ole kaikilta osin onnistunut lausunnolla olleessa lakiehdotuksessa ja asetusluonnoksissa. Esityksen perusteluissa todetaan, että sisällöllisesti rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuuksia, rakennuksen suunnittelua ja suunnittelijoita, rakennustyönjohtoa, rakennuslupahakemusta ja rakentamisen viranomaisvalvontaa koskeva sääntely säilyisi pääosin ennallaan lukuun ottamatta eräitä korjausrakentamisen erityispiirteistä painottavia tarkennuksia ja lisäyksiä sekä rakennustyönjohtoa edellyttävien rakennustöiden täsmennystä.

2 LAUSUNTO 2 (5) Rinnakkaistekstien vertailu ainoastaan voimassa olevaan maankäyttö- ja rakennuslakiin ei tuo esiin muutoksia, jotka on tehty voimassa oleviin alemman tason säädöksiin. Rinnakkaisteksteihin tulisi kerätä uusia lakikohtia koskevat alemman tason säädökset. Ehdotus luonnoksista hallituksen esitykseksi laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta Maankäyttö- ja rakennuslaki korostaa rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuutta. Tämä on käytännössä vähentänyt suunnittelijoiden ja rakennushankkeen toteuttajien vastuuta ja erityisesti vastuunottoa. Tähän asiaan on kiinnitetty huomiota muun muassa eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamassa raportissa Rakennusten kosteus- ja homeongelmat. Suunnittelu- tai rakentamistehtävää tarjoavalla ja tehtävään ryhtyvällä yrityksellä on itsellään paras tieto henkilöstönsä osaamisesta ja sen soveltuvuudesta kyseessä olevaan tehtävään. Suunnitteluun, rakennushankkeen johtamiseen ja valvontaan sekä rakentamiseen osallistuvien yritysten tulee vastata pätevyydestään kulloiseenkin tehtävään ja kantaa päävastuu siitä, että itselle kuuluvat tehtävät tulevat hoidettua asianmukaisesti. Menettelynä tulisi harkita esimerkiksi yrityksen antamaa vaatimuksenmukaisuustodistusta tarvittavasta kelpoisuudesta. Lakiehdotuksessa on määritelty yksityiskohtaisemmin, millä tavalla rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee toimia, jotta MRL 119 huolehtimisvelvoite täyttyy. Uuteen MRL momenttiin on otettu lisäys, jonka mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennushankkeessa on kelpoisuusvaatimukset täyttävät suunnittelijat ja työnjohtajat. Täsmennys on sinänsä ymmärrettävä, mutta suunnittelijoiden osalta kelpoisuusvaatimukset ovat liian tiukat ja tosiasiallisesti suunnittelijan kelpoisuuden arvioi vasta rakennusvalvontaviranomainen rakennuslupakohtaisesti suunnittelutehtävän vaativuuden ja suunnittelijan esittämän pätevyyden perusteella. Lisäksi kyseisessä momentissa on viitattu epämääräisesti muihin rakennushankkeen toimijoihin, joita ei ole määritelty ja joille ei ole asetettu kelpoisuusvaatimuksia. Rakennushankkeeseen ryhtyvälle on asetettava vain sellaisia velvoitteita, joista hänellä on tosiasiallisesti mahdollisuudet huolehtia. Pääsuunnittelijan tehtäviä koskeviin120 a määräyksiin tulisi lisätä pääsuunnittelijan työturvallisuustehtävät. Vastaavasti työturvallisuustehtävät tulee lisätä muidenkin suunnittelijoiden tehtäviin. Pääsuunnittelijan tulee myös huolehtia yhdessä vastaavien erityissuunnittelijoiden kanssa erityismenettelyn toteuttamisesta. Ehdotamme, että 120 b muutetaan muotoon Rakennussuunnittelija voi toimia myös pääsuunnittelijana. Ehdotamme, että 120 c muutetaan muotoon Erityissuunnittelija voi toimia myös pääsuunnittelijana. Vastaavan erityissuunnittelijan tulee myös huolehtia yhdessä pääsuunnittelijan kanssa erityismenettelyn toteuttamisesta.

3 LAUSUNTO 3 (5) Perustelumuistiossa todetaan, että ehdotuksella ei kiristetä nykyistä vaatimustasoa koskien rakennusten vaativuusluokitusta, mutta ehdotuksen mukaisessa 120 e :ssä suunnittelijoiden vaatimustasoa ollaan kiristämässä. Tämä tarkoittaa käytännössä, että insinööritasoinen suunnittelija ei ole kelpoinen AAvaativuusluokan rakennuksissa. RAKLI katsoo, että vaatimus on liiallinen. AMKinsinöörien ja vanhojen opistoinsinöörien tulisi pystyä täyttämään kelpoisuusvaatimus. Ilmaisu rakennusalan korkeakoulututkinto ei pidä sisällään esimerkiksi LVI-tekniikkaa, jolloin vaatimuksen tulisi kuulua soveltuva tekniikan alan korkeakoulututkinto. Lisäksi pykälän toisessa momentissa todetaan, että pääsuunnittelijan tulee täyttää rakennussuunnittelijan kelpoisuusvaatimukset. Tämä vaatimus ei ole perusteltu, koska pääsuunnittelijan tehtävänä on huolehtia suunnitelmien yhteensovittamisesta ja ristiriidattomuudesta sekä rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakentamistavan vaatimusten täyttymisestä. Rakennussuunnittelija ja erityissuunnittelijat vastaavat oman suunnittelualueensa suunnitelmista tehtäviensä vaatimusluokkien mukaisesti. RAKLI kannattaa rakennus- ja erikoissuunnittelijoiden kelpoisuusvaatimusten määrittelemistä lain tasolla uudessa 120 e :ssä. RAKLI katsoo, että ehdotuksessa on vaatimuksia kuitenkin kiristetty liikaa. Tähän asti on maankäyttö- ja rakennusasetuksessa edellytetty erittäin vaativassa suunnittelutehtävässä rakennusalan korkeakoulututkintoa, aikaisempaa rakennusalan ammatillista korkea-asteen tai sitä vastaavaa tutkintoa. Nyt erittäin vaativassa suunnittelutehtävässä katsotaan riittäväksi ainoastaan rakennusalan ylempi korkeakoulututkinto. Kelpoisuusvaatimuksen tulisi erittäin vaativassa suunnittelutehtävässä kuulua rakennusalan ylemmän korkeakoulututkinnon sijaan soveltuva tekniikan alan korkeakoulututkinto. Vastaava korjaus tulee tehdä myös muita vaativuusluokkia koskeviin teksteihin. Pätevyysvaatimusten tulisi kuitenkin mahdollistaa henkilöiden elinaikainen kehittyminen ja siirtyminen erilaisiin tehtäviin käytännön kokemuksen myötä ilman, että koulutus rajaa lopullisesti suppeaan tehtävälohkoon. Lisäksi ehdotuksessa ei ole esitetty siirtymäsäännöksiä, miten jo vakiintuneita pätevyyksiä jatkossa sovellettaisiin koulutuksen muuttuessa. Esitetyssä muodossa eri suunnittelualojen pätevyysvaatimukset jättävät liikaa tulkinnanvaraisuutta, voivat kaventaa oleellisesti suunnittelualan tarjontaa ja muuttaa kilpailutilannetta. Rakennuttajien kannalta ehdotus sisältää kilpailua rajoittavia elementtejä ja tulee palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Kuntotutkijan kelpoisuusvaatimuksia ei ole esitetty lakiluonnoksessa. Rakennustyön johdosta säädetään MRL 122 :ssä. Vastaavaa työnjohtajaa koskevaa sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi siten, että vastaavaa työnjohtajaa edellytettäisiin vain rakennusluvanvaraisessa rakentamisessa. Toimenpideluvanvaraisessa rakennustyössä vastaava työnjohtaja olisi oltava vain silloin, kun se on turvallisuuteen tai terveellisyyteen liittyvien syiden vuoksi välttämätöntä. RAKLI katsoo ehdotuksen selkiyttävän nykyisin sekavaa sääntelyä.

4 LAUSUNTO 4 (5) Erityisalojen työnjohtajia koskevassa 122 a :ssä tulisi rajata rakennusvalvontaviranomaisen harkintavalta määrätä rakennustyöhön asetettavaksi muiden erityisalojen työnjohtajia koskemaan vain erittäin vaativia rakennustöitä. RAKLI katsoo, että 122 c :n kelpoisuusvaatimuksen tulisi aiemmin esitetyin perustein erittäin vaativassa ja vaativassa suunnittelutehtävässä kuulua rakennusalan korkeakoulututkinnon sijaan soveltuva tekniikan alan korkeakoulututkinto. Vastaava korjaus tulee tehdä myös erityisalan työnjohtajien kelpoisuusvaatimuksia koskeviin teksteihin. Erityissuunnitelmia koskevaa sääntelyä ehdotetaan täydennettäväksi siten, että rakennusvalvontaviranomainen voisi rakennusluvassa, aloituskokouksessa tai erityisestä syystä rakennustyön aikana määrätä mm. purku- ja suojaussuunnitelman laatimisesta ja toimittamisesta (MRL 134 a ). RAKLI katsoo, että purku- ja suojaussuunnitelmaa tai muita erityissuunnitelmia tulisi vaatia viimeistään aloituskokouksessa eikä enää myöhemmin. Nykyisin purku- ja suojaussuunnitelmasta ei ole säännöksiä laissa tai asetuksessa. Loppukatselmusta koskevat säännökset on esityksessä koottu MRL 153 :ään, mikä selkiyttää aikaisempaa tilannetta olennaisesti. Ehdotus luonnokseksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Pääsuunnittelijan 48 :n mukaisiin tehtäviin tulisi lisätä pääsuunnittelijan työturvallisuustehtävät koskien suunnittelua ja siihen sisältyvää toteutuksen ja koordinoinnin yhteistyötä turvallisuuskoordinaattorin ja päätoteuttajan kanssa. Pääsuunnittelijan tulisi huolehtia myös yhdessä vastaavien erityissuunnittelijoiden kanssa erityismenettelyn toteuttamisesta. Vastaavan työnjohtajan 70 :n tulee lisätä kohta rakennustyön aikana ryhdytään tarvittaviin toimiin rakenteiden ja materiaalien suojaamiseksi kosteudelta. Ehdotus luonnoksesta asetukseksi rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä Suunnittelutehtävien vaativuusluokkien AA ja A välisiä rajauksia tulisi täsmentää ja tulkinnanvaraisuutta vähentää. Taulukosta ei käy ilmi, määräytyykö vaatimusluokka taulukon yhdenkin ehdon täyttyessä ja miten laajasti se koskee suunniteltavaa kohdetta. Tiukasti tulkittuna kaikki kaupunkien ja taajamien keskustoissa toteutettavat uudis- ja korjaushankkeet luokitellaan rakennussuunnittelussa AA luokkaan. Rakennusfysikaalisen suunnittelun ja talotekniikkasuunnittelun korjaus- tai muutostöitä ei tulisi luokitella AA-luokkaan perusteilla ulko- tai sisätiloiltaan suojeltu. Kosteus- ja homevaurioita sekä sisäilmaongelmien suunnittelun pätevyysvaatimuksia tulee tarkentaa yhteistyössä kosteus- ja hometalkoiden asiantuntijoiden ja liittojen kanssa.

5 LAUSUNTO 5 (5) Rakennesuunnittelun vaativuusluokassa A on ilmeinen virhe kohdassa Kohde on yli 8-3 kerroksinen. Ehdotus luonnoksesta asetukseksi rakennustyönjohtotehtävän vaativuusluokan määräytymisestä Työnjohtotehtävien vaativuusluokkien AA ja A välisiä rajauksia tulisi täsmentää ja tulkinnanvaraisuutta vähentää. Taulukosta ei käy ilmi, määräytyykö vaatimusluokka taulukon yhdenkin ehdon täyttyessä. Ehdotus luonnoksesta asetukseksi pääpiirustuksista, selvityksistä ja erityissuunnitelmista Pääpiirustukset laaditaan rakennusluvan hakemista varten ja pääpiirustukset arkistoidaan myönnetyn rakennusluvan mukaisina. Ehdotamme, että 1 viimeinen lause muutetaan muotoon Arkistoitavien pääpiirustusten on vastattava toteutunutta rakentamista. Ehdotus luonnoksesta asetukseksi rakennustyön viranomaisvalvonnasta ja teknisestä tarkastuksesta Yhteenveto Ehdotamme, että 2 2 momentti muutetaan muotoon Mikäli viranomaiskatselmuksessa on todettu puutteita, on tarkastusasiakirjaan tehtävästä merkinnästä käytävä ilmi, millä edellytyksillä seuraavaa rakennustyövaihetta voidaan jatkaa. Esitämme edellä mainittujen huomautusten lisäksi, että luonnokset palautetaan suunnittelu- ja työnjohtotehtävien vaativuusluokkien ja kelpoisuusvaatimuksien osalta uudelleen arvioitavaksi yhdessä alan järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Samalla tulisi käsitellä pätevyyksien toteamisen ja valvonnan menettelyjä sekä sertifiointilaitoksen ja rakennusvalvonnan asemaa. Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Helena Kinnunen toimitusjohtaja Ilpo Peltonen tekninen johtaja