3/2013 Tietoa liikennekäyttäytymisestä jo neljännesvuosisadalta LIIKENNEVIRASTON T&K -LEHTI Muut Liikenneturvan tarkkailija laskee kuo rma-auto ilijo iden turvavö iden käyttö ä Tietoa liikennekäyttäytymisestä jo neljännesvuosisadalta Liikennet urva t ut kii liikennekäyt t äyt ymist ä monipuolisest i muun muassa liikent een ilmapiiriin liit t yvien kyselyjen ja onnet t omuust ilast oanalyysien avulla. Pit käjänt eisen t ut kimust oiminnan ansiost a Liikennet urvalla on aineist oja yli kaksikymment ä vuot t a jat kuneist a seurant a- ja kyselyt ut kimuksist a, ja yksit t äisiä selvit yksiä laadit aan t arpeen mukaan ajankoht aisist a aiheist a. T ut kimuksist a selviää muun muassa, mit en liikent een koet t u ilmapiiri ja pyöräilykypärän käyt t ö on muut t unut vuosien saat ossa. Liikennet urvallisuuden parant amiseksi olisi hyödyllist ä lisät ä eri t oimijoiden yht eist yöt ä. Liikenteen ilmapiiri tunnelmia liikenteessä Liikenneturva on seurannut tienkäyttäjien kokemaa liikenteen ilmapiiriä vuodesta 1991 alkaen vuosittaisilla kyselyillä. Kyselyjen tarkoituksena on kerätä tienkäyttäjien käsityksiä ja kokemuksia liikenteestä. Vuosittain ilmapiiriä on tiedusteltu noin 1000 kuljettajalta. Ilmapiirikyselyn käytännön suorittamisen Liikenneturvan tilauksesta on toteuttanut TNS Gallup Oy. Liikenteen ilmapiirimittauksissa kuljettajat arvioivat, onko liikenteen ilmapiiri parantunut, huonontunut vai pysynyt ennallaan viimeisen puolen vuoden aikana. Lisäksi kuljettajat ottavat kantaa tarkemmin yksittäisiin liikenteen piirteisiin: ovatko esimerkiksi kaahaaminen, liikenteen pelottavuus ja vaaralliset ohitukset lisääntyneet tai vähentyneet. Myönteisinä piirteinä kysytään muun muassa, onko kohteliaisuus ja joustavuus tai toisten oikeuksien kunnioittaminen liikenteessä muuttunut. 1/5 1
Kuva 1: Koettu muutos liikenteen ilmapiirissä Vuosittain suurin osa vastaajista ei koe, että liikenteen ilmapiirissä olisi tapahtunut muutoksia. Mielenkiintoista onkin seurata niiden vastaajien osuutta, joiden mielestä ilmapiiri on joko parantunut tai huonontunut. Ilmapiirikyselyiden alkuvuosina 1990-luvulla tehtyjen mittausten perusteella voidaan todeta, että silloin ilmapiirin koettiin parantuvan. Vuosikymmenen puolivälissä näyttäisi suunta vaihtuneen, ja siitä lähtien kielteisten ilmiöiden kokeminen näyttäisi pääsääntöisesti lisääntyneen vähitellen. Ilmapiirin huonontumista näytettäisiin kokevan enemmän iän lisääntyessä. Joissain yksittäisissä piirteissä on kuitenkin nähtävissä myös muutosta parempaan suuntaan. Esimerkiksi vuonna 1991 joka kolmas vastaaja (32 %) koki liikenteen pelottavuuden lisääntyneen. Vuonna 2012 osuus oli joka viides (21 %). Useampi kuin joka toinen kokee lähellä perässä roikkumisen ja riskinoton ohituksissa lisääntyneen. Näitä pidetäänkin autoa ajettaessa liikenteessä eniten ärsyttävinä ja suututtavina asioina. Kuva 2: Suututtavat ja ärsyttävät asiat autoillessa Liikennekäyttäytyminen peilaa liikenteen turvallisuutta Liikennekäyttäytymisen seurantatietojen avulla pyritään täydentämään onnettomuustilastojen antamaa kuvaa liikenteen turvallisuuden kehityksestä sekä arvioimaan liikenneturvallisuustoimenpiteiden vaikutuksia. Liikenneministeriö käynnisti liikennekäyttäytymisen seurantajärjestelmän vuonna 1992 liikennekäyttäytymistietojen järjestelmällistä keruuta varten. Järjestelmän ylläpitäjänä on ollut Liikenneturva, joka on huolehtinut myös tulosten säännöllisestä tiedottamisesta. 2/5 2
Nyt Liikenteen turvallisuusviraston johdolla laaditaan turvallisuusindikaattorijärjestelmää, joka tulee korvaamaan nykyisen seurantajärjestelmän. Liikenneturva jatkaa muun muassa turvalaitteiden käytön seurantatietojen keräämistä, ja toimittaa tulokset tulevaan indikaattorijärjestelmään. Tietoja liikennekäyttäytymisestä kerätään säännöllisin väliajoin samoilla menetelmillä ja samoissa tutkimuspaikoissa. Seurantatietoa kootaan seuraavista osa-alueista: auton kuljettajien ja etuistuimilla matkustavien turvavöiden käyttö henkilöautojen takaistuimilla matkustavien turvavöiden käyttö auton kuljettajien suuntamerkin käyttö käännyttäessä pyöräilykypärän käyttö jalankulkijoiden liikennevalojen noudattaminen jalankulkijoiden heijastimen käyttö autoilijoiden liikennevalojen noudattaminen Liikenneturvan seurannoista tietoa muun muassa kypärän käytöstä Pyöräilykypärän käyttövelvoite astui Suomessa voimaan vuoden 2003 alusta, mikä lisäsi kypärän käyttöastetta jonkin verran. Ennen sitä pyöräilykypärän käyttöaste oli Liikenneturvan seurantatutkimusten mukaan noin 20 prosentin tasolla, jolle se oli noussut 1990-luvun puolivälin jälkeen. Lain voimaantulovuonna pyöräilykypärän käyttöaste nousi 27 prosenttiin. Nykyään kypärä on päässä noin neljällä pyöräilijällä kymmenestä. Pyöräilykypärän käytön kehitystä havainnollistaa seuraava kuva. Kuva 3: Pyöräilykypärän käyttö Alueelliset vaihtelut pyöräilykypärän käytössä ovat suuria. Pääkaupunkiseudulla reilusti yli puolet pyöräilijöistä käyttää kypärää, kun taas Pohjanmaan tienoolla kypärä päässä on pyöräillyt vain noin joka kahdeksas. Samoin ikävaihtelu on huomattavaa. Vuonna 2013 tarkkailluista alle kouluikäisistä lapsista 92 % käytti pyöräilykypärää. Alakouluikäisistä osuus oli noin puolet (52 %), yläkouluikäisistä vain viidennes (21 %). Onnettomuustilastot turvallisuuskehityksen tulkkina 3/5 3
Liikenneonnettomuustilastojen analysointi on osa jatkuvaa tietopalvelua, jolla vastataan niin Liikenneturvan oman tiedotuksen tarpeisiin kuin esimerkiksi tiedotusvälineiltä tai viranomaisilta tulleisiin kysymyksiin. Tärkein materiaali tilastoanalyyseissa ovat poliisin tietoon tulleet onnettomuudet. Liikenneturvalla onkin jo pitkään tehnyt yhteistyötä Tilastokeskuksen kanssa. Muun muassa Suomen tieliikenneonnettomuudet -vuosiraportti laaditaan yhteistyössä. Liikenneviraston ja Tilastokeskuksen yhteistyön ansiosta onnettomuustilaston saatavuus ja tietosisältö varsinkin paikkatietojen osalta on parantunut. Liikenneviraston Tiira-järjestelmä onkin nyt myös Liikenneturvassa tärkeä työkalu kuvattaessa turvallisuustilannetta ja sen kehitystä. Onnettomuustilastojen onnettomuuskohtainen tietosisältö niin tapahtuman syistä kuin seurauksistakin on kapea. Tämän puutteen korjaa VALT:in ylläpitämä tutkijalautakuntajärjestelmä. Niin tutkittujen onnettomuuksien tietokannan kuin onnettomuusselostuksienkin avulla voidaan täydentää tietosisältöä, varsinkin kun tärkein turvallisuusmittari on edelleen kuolemaan johtaneet onnettomuudet. Koska tiedotuksessa ajantasaisuus on tärkeä kriteeri, ja tilastot tulevat aina enemmän tai vähemmän jälkijunassa, vakavien onnettomuuksien määrää seurataan lehtitietojen perusteella ja pelastuslaitosten Pronto-tietojärjestelmän avulla. Jälkimmäisen etuna on myös se, että pelastuslaitosten henkilökunta pyrkii onnettomuuspaikalla arvioimaan myös vammautumisten vakavuutta, mikä on ollut puutteena virallisessa onnettomuustilastossa. Liikenneturva pyrkii näin käyttämään tiedotuksensa pohjana laajasti kaikkia käytettävissä olevia aineistoja. Samalla kun tiedotukseen saadaan paras mahdollinen tietopohja käyttöön, toivottavasti myös osa tiedon kysynnästä kanavoituu Liikenneturvaan, eikä siten ole kuormittamassa viranomaisten resursseja. Kyselyt ja selvitykset tärkeä tiedonkeruun keino Kansalaisille kohdistetut kyselyt ovat paljon käytetty väline Liikenneturvan tutkimuksissa. Tiedotuksen ja valistuksenkin kohteena ovat tavalliset tienkäyttäjät, joten on tärkeä tietää, mitä mielipiteitä ja asenteita tienkäyttäjien keskuudessa esiintyy. Keväällä 2013 tehty kyselytutkimus kohdistettiin nuorisoon. Kyselyllä saatiin paljon tietoa mm. suhtautumisesta mopoiluun ja mopoautoiluun. Tuloksia on jo hyödynnetty monissa tiedotteissa. Jatkossa voi useinkin olla niin, että tutkimuksen tulokset julkaistaan vain erilaisina tiedotteina, verkkosivuilla tai sosiaalisessa mediassa. Tietoa on maailmassa yllin kyllin. Usein kyse on siitä, että hajallaan olevaa tietoa pitää kerätä ja jäsentää. Kun tehtävän jättää alan asiantuntijoille, lopputuloksena on varmimmin luotettava paketti, josta asiaan vähemmän vihkiytynytkin voi helpommin muodostaa oman käsityksensä. Pyöräily ja erityisesti pyöräilyn määrän lisääntymisen vaikutus turvallisuuteen on yksi tällainen ristiriitaisia käsityksiä sisältävä asia, johon Liikenneturvassa haluttiin tukevaa faktapohjaa. Periaatteessa tehtävä sisälsi vanhan, jo 40- luvun lopulta olevan Safety in numbers -teorian selvittelyä. Tehtävä annettiin Tampereen teknisen yliopiston asiantuntijoille. Tutkimuksessaan tutkijat Terhi Luukkonen ja Kalle Vaismaa havainnollistivat, miten pyöräilyn suosion kasvuun ja turvallisuuteen vaikuttavat usein samat tekijät. Tutkimuksesta on kerrottu tarkemmin tässä Liikenteen suunnan numerossa. Yhteistyön avulla saadaan vähillä resursseilla enemmän 4/5 4
Liikenneturvallisuus hajautuu hallinnon alalla monelle toimijalle, mutta on yksinään kussakin organisaatiossa helposti pinon alimmaisena. Eri toimijat tutkimusyhteistyöhön koonnut LINTU-ohjelma toimi vuosia foorumina, jossa resursseja kasattiin yhteen ja hankkeita toteutettiin yhdessä. Liikenneturvan kaltaiselle pienelle organisaatiolle tällaiseen yhteistyöhön osallistuminen oli hieno mahdollisuus avartaa oman tutkimustoiminnan kenttää niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Nyt näyttää, että LINTU-ohjelmassa syntynyttä yhteistyön muotoa voidaan pienen tauon jälkeen jatkaa liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan tutkimusjaoston nimissä. Aika näyttää, toteutuuko muodikas sanonta vähemmällä enemmän, vai ovatko virastojen raja-aidat nousseet liian korkeiksi hedelmällisen yhteistyön jatkamiseksi. Teksti: Juha Valtonen, Liikenneturva, Kuva: Tomi Rossi, Liikenneturva Liikennet urva Liikenneturva on tieliikenneturvallisuuden valistusorganisaatio, jonka tehtävänä on vaikuttaa ennaltaehkäisevästi ihmisten liikennekäyttäytymiseen tiedottamalla, kampanjoimalla, tukemalla eri ikä- ja tienkäyttäjäryhmien liikennekasvatusta sekä jatkokouluttamalla kuljettajia. Liikenneturvan tekemällä tutkimuksella kerätään taustatietoa tukemaan tiedotusta ja koulutusta. Liikenneturvan kotisivut Lue lisää Suomen tieliikenneonnettomuudet -vuosiraportti Tiedote Yli kolmannes nuorista tekstaa ajaessaan LINTU-ohjelman kotisivut 5/5 5